SANANLASKUT |
SANANLASKUT |
Salomon Kirjain
Esipuhe |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
15 LUKU |
15 LUKU |
XV. Lucu |
15:1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava
sana nostaa vihan. |
15:1 Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi. |
15:1
NÖyrä wastaus hillidze wihan/
mutta cowa sana saatta mielen carwaxi. |
15:2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta
tyhmäin suu purkaa hulluutta. |
15:2 Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee. |
15:2
Wijsasten kielet saattawat
opetuxen suloisexi/ waan tyhmäin suut aina hullutta
sylkewät. |
15:3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat
hyviä ja pahoja. |
15:3 \Herran\ silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät. |
15:3
HERran silmät cadzelewat
jocapaicas/ sekä hywät että pahat. |
15:4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen
kieli haavoittaa mielen. |
15:4 Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun. |
15:4
Terwellinen kieli on elämän puu/
waan walhettelewainen saatta sydämen kiwun. |
15:5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka
nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi. |
15:5 Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi. |
15:5
Tyhmä laitta Isäns curituxen/ waan
joca rangaistuxen otta/ hän tule taitawaxi. |
15:6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta
jumalattoman saalis on turmion oma. |
15:6 Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö. |
15:6
Wanhurscan huones on tulo kyllä/
waan jumalattoman saalis on häwindö. |
15:7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin
sydän ei ole vakaa. |
15:7 Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin. |
15:7
Wijsasten suut jacawat neuwoja/
waan tyhmäin sydämet ei ole nijn. |
15:8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta
oikeamielisten rukous on hänelle otollinen. |
15:8 Jumalattoman uhri on \Herralle\ kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen. |
15:8
Jumalattoman uhri on HERralle
cauhistus/ waan jumalisten rucous on hänelle otollinen. |
15:9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka
vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa. |
15:9 Jumalattoman tie on \Herralle\ kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas. |
15:9
Jumalattoman tie on HERralle
cauhistus/ waan joca wanhurscautta noudatta/ on hänelle
racas. |
15:10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka
nuhdetta vihaa, saa kuoleman. |
15:10 Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman. |
15:10
Se on paha curitus/ joca hyljä
tiens/ ja joca rangaistusta wiha/ hänen pitä cuoleman. |
15:11 Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten
ihmislasten sydämet. |
15:11 Helvetti ja kadotus on \Herran\ edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. |
15:11
Helwetti ja cadotus on HERran
edesä/ cuinga paljo enämmin ihmisten sydämet. |
15:12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan;
viisasten luo hän ei mene. |
15:12 Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö. |
15:12
Ei pilckaja racasta sitä joca
händä rangaise/ ja ei mene wijsan tygö. |
15:13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen
tuskassa on mieli murtunut. |
15:13 Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee. |
15:13
Iloinen sydän teke iloiset caswot/
waan cosca sydän on surullinen/ nijn rohkeus rauke. |
15:14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien
suu hulluutta suosii. |
15:14 Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan. |
15:14
Toimellinen sydän toimitta
wijsast/ waan elkiwaldaiset tyhmät/ tyhmäst hallidzewat. |
15:15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä
mieli on kuin alituiset pidot. |
15:15 Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito. |
15:15
Surullisella ihmisellä ei ole
coscan hywä päiwä/ waan jolla hywä sydän on/ hänellä on
jocapäiwä wieraspito. |
15:16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat
levottomuudessa. |
15:16 Parempi on vähä \Herran\ pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa. |
15:16
Parambi on wähä HERran pelwos/
cuin suuri tawara ilman lewota. |
15:17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä
vihassa. |
15:17 Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa. |
15:17
Parambi on aterja caalia
rackaudesa/ cuin syötetty härkä wihasa. |
15:18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen
asettaa toran. |
15:18 Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan. |
15:18
Wihainen mies saatta toran matcan/
mutta kärsiwälinen asetta rijdan. |
15:19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta
oikeamielisten polku on raivattu. |
15:19 Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen. |
15:19
Laiscan tie on orjantappurainen/
waan siweitten tie on tasainen. |
15:20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä
ihminen halveksii äitiänsä. |
15:20 Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä. |
15:20
Wijsas poica iloitta Isäns/ ja
hullu ihminen häwäise äitins. |
15:21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta
ymmärtäväinen mies kulkee suoraan. |
15:21 Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä. |
15:21
Hullulle on tyhmys iloxi/ waan
toimellinen mies pysy oikialla tiellä. |
15:22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta
ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia. |
15:22 Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva. |
15:22
Aiwoitus rauke ilman neuwota/ waan
josa monda neuwonandajata on/ se on wahwa. |
15:23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka
hyvä onkaan sana aikanansa! |
15:23 Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen. |
15:23
Se on ihmisen ilo/ että händä
toimella wastatan/ ja aicanans sanottu sana on
otollinen. |
15:24 Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen
tuonelan, joka alhaalla on. |
15:24 Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. |
15:24
Elämän tie johdatta wijsan
ylöspäin/ wälttämän helwettiä joca alhalla on. |
15:25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken
rajan hän vahvistaa. |
15:25 \Herra\ ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat. |
15:25
HERra ylpeitten huonet cukista/ ja
wahwista leskein rajat. |
15:26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta
lempeät sanat ovat puhtaat. |
15:26 Ilkiäin aivoitukset ovat \Herralle\ kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen. |
15:26
Ilkiäin aiwoituxet owat HERralle
cauhistuxexi/ waan toimellinen puhe on otollinen. |
15:27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta
joka lahjuksia vihaa, saa elää. |
15:27 Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää. |
15:27
Ahnet cukistawat oman huonens/
waan joca lahjoja wiha/ saa elä. |
15:28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta
jumalattomien suu purkaa pahuutta. |
15:28 Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammentaa pahaa. |
15:28
Wanhurscan sydän ajattele
wastausta/ waan jumalattoman suu ammunda paha. |
15:29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta
vanhurskasten rukouksen hän kuulee. |
15:29 \Herra\ on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset. |
15:29
HERra on caucana jumalattomista/
waan hän cuule wanhurscasten rucouxet. |
15:30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä
sanoma tuo ydintä luihin. |
15:30 Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi. |
15:30
Suloinen caswo iloitta sydämen/
hywä sanoma teke luut lihawaxi. |
15:31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa
majailla viisasten keskellä. |
15:31 Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa. |
15:31
Corwa joca cuule elämän
rangaistusta/ on asuwa wijsasten seasa. |
15:32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana;
mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä. |
15:32 Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi. |
15:32
Joca ei idzens salli curitta/ hän
teke idzens tyhjäxi/ waan joca rangaistusta cuule/ hän
tule wijsaxi. |
15:33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä
käy nöyryys. |
15:33 \Herran\ pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys. |
15:33
HERran pelco on curitus
wijsauteen/ ja ennencuin cunniaan tullan/ pitä paljo
kärsittämän. |
|
|
|