SANANLASKUT

SANANLASKUT

Salomon  Kirjain  Esipuhe

1938 1776 1642
     
26 LUKU 26 LUKU XXVI.  Lucu
26:1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia. 26:1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia. 26:1 NIincuin lunda suwella ja sadetta elon aicana: nijn ei tarwita tyhmälle cunniata.
26:2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy. 26:2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä. 26:2 Nijncuin lindu mene pois/ ja pääskyinen lendä/ nijn ei salwa nuhtetoin kirous.
26:3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään! 26:3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään. 26:3 Hewoiselle ruosca ja Asille ohjat/ ja hullulle widza selkän.
26:4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin. 26:4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi. 26:4 Älä wasta tyhmä hänen tyhmydens jälken/ ettes hänen caltaisexens tulis.
26:5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi. 26:5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä. 26:5 Mutta wasta hullua hulludens jälken/ ettei hän näkyis wijsaxi.
26:6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana. 26:6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon. 26:6 Joca tyhmäin sanansaattajain cautta asian toimitta/ hän on nijncuin nilcku jalgoista/ ja saa wahingon.
26:7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa. 26:7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta. 26:7 Nijncuin nilcku woi tanzata/ nijn tyhmä taita puhua wijsaudesta.
26:8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle. 26:8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon. 26:8 Joca tyhmälle taridze cunniata/ on nijncuin jocu heittäis callita kiwiä muiden kiwein secaan.
26:9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa. 26:9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee. 26:9 Sananlascu on tyhmän suusa nijncuin orjantappura/ joca juopunen käsijn pistele.
26:10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa. 26:10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee. 26:10 Taitawa ihminen teke cappalen oikein: waan joca taitamattoman palcka/ hän sen turmele.
26:11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa. 26:11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo. 26:11 Nijncuin coira syö oxennuxens/ nijn on hullu joca hänen hulludens kertoi.
26:12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään - enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä. 26:12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä. 26:12 Coscas näet jongun joca luule idzens wijsaxi/ enä on silloin toiwo tyhmäst cuin hänestä.
26:13 Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla." 26:13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla. 26:13 Laisca sano: nuori Lejoni on tiellä/ ja naaras Lejoni cujalla.
26:14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa. 26:14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa. 26:14 Laisca käändele idzens wuotella/ nijncuin owi säränäsä.
26:15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen. 26:15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen. 26:15 Laisca pane kätens poweens: ja se tule hänelle työläxi/ saatta suuhuns jällens.
26:16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti. 26:16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat. 26:16 Laisca luule hänens wijsammaxi/ cuin seidzemen jotca hywiä tapoja opettawat.
26:17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu. 26:17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää. 26:17 Joca käy ohidzen ja secoitta idzens muiden rijtoin/ hän on sencaltainen joca coira corwasta wetä.
26:18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia, 26:18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa, 26:18 Nijncuin se joca sala ambu/ tarcoitta joudzella ja tappa.
26:19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein." 26:19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein. 26:19 Nijn on petollinen ihminen/ hänen lähimmäisellens ja sano: leikillä minä sen tein.
26:20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora. 26:20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat. 26:20 Cosca halwot loppuwat/ nijn tuli sammu: ja cosca kielikellot pannan pois/ nijn rijdat lackawat.
26:21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies. 26:21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin. 26:21 Nijncuin hijlet tulen ja puut liekin: nijn rijtainen ihminen saatta metelin.
26:22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. 26:22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen. 26:22 Panettelian sanat owat nijncuin haawat/ ja käywät läpi sydämen.
26:23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän. 26:23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu. 26:23 Wiecas kieli ja paha sydän/ on nijncuin sawiastia hopian sawulla juotettu.
26:24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä. 26:24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä. 26:24 Wihollinen tutan puhestans: ja cosca hän lähesty/ waelda hän petoxella.
26:25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä. 26:25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä. 26:25 Cosca hän liehacoidze makeilla puhellians/ nijn älä usco händä: sillä seidzemen cauhistusta on hänen sydämesäns.
26:26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu. 26:26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa. 26:26 Joca pitä sala wiha tehdäxens wahingota/ hänen pahudens tule ilmei cocouxisa.
26:27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää. 26:27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä. 26:27 Joca cuopan caiwa/ hän lange sijhen: ja joca kiwen wierittä/ hän sijhen idze combistu.
26:28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan. 26:28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen. 26:28 Petollinen kieli wiha rangaistusta: ja suu joca myötäkielin puhu/ saatta cadotuxeen.
     

VALITSE
LUKU

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31