SANANLASKUT |
SANANLASKUT |
Salomon Kirjain
Esipuhe |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
26 LUKU |
26 LUKU |
XXVI. Lucu |
26:1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana
soveltuu tyhmälle kunnia. |
26:1 Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia. |
26:1
NIincuin lunda suwella ja sadetta
elon aicana: nijn ei tarwita tyhmälle cunniata. |
26:2 Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on
aiheeton kirous: ei se toteen käy. |
26:2 Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä. |
26:2
Nijncuin lindu mene pois/ ja
pääskyinen lendä/ nijn ei salwa nuhtetoin kirous. |
26:3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa
selkään! |
26:3 Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään. |
26:3
Hewoiselle ruosca ja Asille ohjat/
ja hullulle widza selkän. |
26:4 Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet
olisi hänen kaltaisensa sinäkin. |
26:4 Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi. |
26:4
Älä wasta tyhmä hänen tyhmydens
jälken/ ettes hänen caltaisexens tulis. |
26:5 Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän
itseänsä viisaana pitäisi. |
26:5 Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä. |
26:5
Mutta wasta hullua hulludens
jälken/ ettei hän näkyis wijsaxi. |
26:6 Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka
sanan lähettää tyhmän mukana. |
26:6 Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon. |
26:6
Joca tyhmäin sanansaattajain
cautta asian toimitta/ hän on nijncuin nilcku jalgoista/
ja saa wahingon. |
26:7 Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin
sananlasku tyhmäin suussa. |
26:7 Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta. |
26:7
Nijncuin nilcku woi tanzata/ nijn
tyhmä taita puhua wijsaudesta. |
26:8 Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa
kunniaa tyhmälle. |
26:8 Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon. |
26:8
Joca tyhmälle taridze cunniata/ on
nijncuin jocu heittäis callita kiwiä muiden kiwein
secaan. |
26:9 Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on
sananlasku tyhmäin suussa. |
26:9 Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee. |
26:9
Sananlascu on tyhmän suusa
nijncuin orjantappura/ joca juopunen käsijn pistele. |
26:10 Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se,
joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa. |
26:10 Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee. |
26:10
Taitawa ihminen teke cappalen
oikein: waan joca taitamattoman palcka/ hän sen turmele. |
26:11 Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on
tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa. |
26:11 Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo. |
26:11
Nijncuin coira syö oxennuxens/
nijn on hullu joca hänen hulludens kertoi. |
26:12 Näet miehen, viisaan omissa silmissään - enemmän
on toivoa tyhmästä kuin hänestä. |
26:12 Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä. |
26:12
Coscas näet jongun joca luule
idzens wijsaxi/ enä on silloin toiwo tyhmäst cuin
hänestä. |
26:13 Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura
torien vaiheilla." |
26:13 Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla. |
26:13
Laisca sano: nuori Lejoni on
tiellä/ ja naaras Lejoni cujalla. |
26:14 Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa. |
26:14 Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa. |
26:14
Laisca käändele idzens wuotella/
nijncuin owi säränäsä. |
26:15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä
suuhunsa jälleen. |
26:15 Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen. |
26:15
Laisca pane kätens poweens: ja se
tule hänelle työläxi/ saatta suuhuns jällens. |
26:16 Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin
seitsemän, jotka vastaavat taitavasti. |
26:16 Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat. |
26:16
Laisca luule hänens wijsammaxi/
cuin seidzemen jotca hywiä tapoja opettawat. |
26:17 Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten
riidasta suuttuu. |
26:17 Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää. |
26:17
Joca käy ohidzen ja secoitta
idzens muiden rijtoin/ hän on sencaltainen joca coira
corwasta wetä. |
26:18 Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia
surmannuolia, |
26:18 Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa, |
26:18
Nijncuin se joca sala ambu/
tarcoitta joudzella ja tappa. |
26:19 on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo:
"Leikillähän minä sen tein." |
26:19 Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein. |
26:19
Nijn on petollinen ihminen/ hänen
lähimmäisellens ja sano: leikillä minä sen tein. |
26:20 Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan
poistuessa taukoaa tora. |
26:20 Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat. |
26:20
Cosca halwot loppuwat/ nijn tuli
sammu: ja cosca kielikellot pannan pois/ nijn rijdat
lackawat. |
26:21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan
lietsomiseksi toraisa mies. |
26:21 Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin. |
26:21
Nijncuin hijlet tulen ja puut
liekin: nijn rijtainen ihminen saatta metelin. |
26:22 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja
painuvat sisusten kammioihin asti. |
26:22 Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen. |
26:22
Panettelian sanat owat nijncuin
haawat/ ja käywät läpi sydämen. |
26:23 Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat
huulet ja paha sydän. |
26:23 Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu. |
26:23
Wiecas kieli ja paha sydän/ on
nijncuin sawiastia hopian sawulla juotettu. |
26:24 Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo
petosta sydämessänsä. |
26:24 Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä. |
26:24
Wihollinen tutan puhestans: ja
cosca hän lähesty/ waelda hän petoxella. |
26:25 Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä
usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä. |
26:25 Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä. |
26:25
Cosca hän liehacoidze makeilla
puhellians/ nijn älä usco händä: sillä seidzemen
cauhistusta on hänen sydämesäns. |
26:26 Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta
seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu. |
26:26 Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa. |
26:26
Joca pitä sala wiha tehdäxens
wahingota/ hänen pahudens tule ilmei cocouxisa. |
26:27 Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja
joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää. |
26:27 Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä. |
26:27
Joca cuopan caiwa/ hän lange
sijhen: ja joca kiwen wierittä/ hän sijhen idze
combistu. |
26:28 Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja
liukas suu saa turmiota aikaan. |
26:28 Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen. |
26:28
Petollinen kieli wiha
rangaistusta: ja suu joca myötäkielin puhu/ saatta
cadotuxeen. |
|
|
|