12 luku

Israel on ollut vilpillinen esi – isistänsä asti.

1. Efraim on ympäröinyt minut valheella ja Israelin huone vilpillä. Juuda juoksee yhä valtoimena, välittämättä Jumalasta, Pyhästä, Totisesta.

12. (H12:1) Ephraimissa on joka paikassa valhe minua vastaan, ja Israelin huoneessa petos; mutta Juuda hallitsee vielä Jumalan kanssa, ja on uskollinen pyhäin kanssa.

12. EPhraimis on jocapaicas walhe minua wastan ja Israelin huonesa wäärä jumalan palwelus. Mutta Juda pitä wielä kijnni Jumalasta ja oikian pyhän Jumalan palweluxen.

12. EPhraimis ompi iocapaicas Epeiumalus minua wastan/ ia Israelin Honesa wäre Jumalanpaluelus. Mutta Juda pite henens wiele kijni Jumalasta/ ia sihen oikian pyhen Jumalanpalueluxen. (Ephraimissa ompi joka paikassa epäjumaluus minua wastaan/ ja Israelin huoneessa wäärä jumalanpalwelus. Mutta Juda pitää hänens wielä kiinni Jumalasta/ ja siihen oikean pyhän jumalanpalweluksen.)

2. Efraim tavoittelee tuulta, ajaa takaa itätuulta ja kartuttaa kaiken aikaa valhetta ja hävitystä; tehdään liittoja Assurin kanssa, ja viedään öljyä Egyptiin.

1. (H12:2) Ephraim ruokkii itsensä tuulella, ja samoo itätuulen perään, ja enentää joka päivä valhetta ja vahinkoa. He tekevät Assurin kanssa liiton, ja vievät öljyä Egyptiin.

1. Ephraim ruocki idzens tuulella ja samo itä tuulen perän ja palwele jocapäiwä epäjumalita ja enändä wahingota. He tekewät Assurin cansa lijton ja wiewät Balsamita Egyptijn.

1. Waan Ephraim ammottele Twlen ielkin/ ia sanopi Itetwlen peresti/ ia teke iocapeiue Epeiumalutta ia wahingota. He tekeuet Assurin cansa Lijton/ ia wieuet Balsam Egyptihin. (Waan Ephraim ammottelee tuulen jälkeen/ ja sanoopi itätuulen perästä/ ja tekee jokapäiwä epäjumaluutta ja wahinkoa. He tekewät Assurin kanssa liiton/ ja wiewät balsamia Egyptiin.)

3. Mutta Herralla on oikeudenkäynti Juudan kanssa, ja hän tahtoo rangaista Jaakobia sen teitten mukaan, hän on kostava sille sen tekojen mukaan.

2. (H12:3) On myös Herralla riita Juudan kanssa, etsiä Jakobia hänen menonsa jälkeen, ja kostaa hänelle hänen ansionsa jälkeen.

2. Sentähden warjele HERra Judan ja edzi Jacobi hänen menons jälken ja costa hänelle hänen ansions jälken.

2. Senteden HERRAN pite Judan warieleman/ ia Jacobin etzittelemen henen Menons peresti/ ia henelle costaman henen Ansions ielkin. (Sentähden HERRAN pitää Judan warjeleman/ ja Jakobin etsiskelemän hänen menonsa perästä/ ja hänelle kostaman hänen ansionsa jälkeen.)

4. Äidin kohdussa tämä petti veljensä, ja miehuutensa voimassa hän taisteli Jumalan kanssa.

3. (H12:4) Hän on äitinsä kohdussa polkenut alas veljensä, ja kaikella voimallansa Jumalan kanssa taistellut.

3. Hän on äitins cohdusta polkenut alas hänen weljens ja caikella woimallans Jumalan cansa taistellut.

3. Ja ( ma he ) Hen on Eitins codhusa henen Weliens alaspolkenut/ ia caikilla woimallans Jumalan cansa campailut. (Ja (myös hän) Hän on äitinsä kohdussa hänen weljensä alaspolkenut/ ja kaikella woimallansa Jumalan kanssa kamppaillut.)

5. Hän taisteli enkelin kanssa ja voitti, hän itki ja rukoili tätä. Beetelissä tämä löysi hänet ja puhui siellä meidän kanssamme.

4. (H12:5) Hän paineli myös enkelin kanssa ja voitti; hän itki ja rukoili häntä; Betelissä löysi hän hänen, ja siellä hän on puhunut meidän kanssamme.

4. Hän paineli myös Engelin cansa ja woitti: sillä hän itki ja rucoili händä BethElis löysi hän hänen ja siellä hän on puhunut meidän cansam.

4. Hen paineli mös Engelin cansa/ ia woitti/ Sille hen idki ia rucueli hende/ Bethelis tosin hen leusi henen/ ia sielle hen on puhunut meiden cansan. (Hän paini myös enkelin kanssa/ ja woitti/ Sillä hän itki ja rukoili häntä/ Bethelissä tosin hän löysi hänen/ ja siellä hän on puhunut meidän kanssan.)

6. Herra, Jumala Sebaot — Herra on hänen nimensä.

5. (H12:6) Mutta se Herra on Jumala Zebaot, Herra on hänen muistonimensä.

5. Mutta se HERra on Jumala Zebaoth HERra on hänen nimens.

5. Mutta se HERRA ombi se Jumala Zebaoth/ HERRA on henen Nimens. (Mutta se HERRA ompi se Jumala Zebaoth/ HERRA on hänen nimensä.)

7. Ja sinä — käänny Jumalasi tykö, noudata laupeutta ja oikeutta ja pane alati toivosi Jumalaasi.

6. (H12:7) Niin käänny nyt sinun Jumalas tykö; tee laupius ja oikeus, ja turvaa alati sinun Jumalaas.

6. Nijn käännä nyt sinuas sinun Jumalas tygö tee laupius ja oikeus ja turwa alati sinun Jumalaas.

6. Nin käenne nyt sinuas sinun Jumalas tyge/ Tee Laupiutta ia Oikiutta/ ia toiuo alati sinun Jumalas päle. (Niin käännä nyt sinuas sinun Jumalasi tykö/ Tee laupeutta ja oikeutta/ ja toiwo alati sinun Jumalasi päälle.)

8. Kanaan — hänen kädessänsä on petollinen vaaka, halusta hän tekee vääryyttä.

7. (H12:8) Mutta kauppamiehellä on väärä vaaka kädessä, ja pettää mielellänsä.

7. Mutta cauppamiehellä on wäärä waaca kädes ja pettä mielelläns:

7. Mutta cauppamiehelle ombi wäre Waaca henen kädhesens/ ia kernasti wiettele. (Mutta kauppamiehelle ompi wäärä waaka hänen kädessänsä/ ja kernaasti wiettelee.)

9. Efraim sanoo: Olenpas rikastunut, olen saanut itselleni omaisuutta; ei mikään minun työansioni tuota minulle syyllisyyttä, joka olisi syntiä.

8. (H12:9) Ja Ephraim sanoo: Minä olen rikas, minulla on kyllä; ei yhdessäkään minun työssäni löydetä pahatekoa, joka synti olis.

8. Sillä Ephraim sano: minä olen ricas minulla on kyllä ja ei yhdesäkän minun työsäni löytä pahateco joca syndi olis.

8. Sille Ephraim sanopi/ Mine olen ricas/ minulla ombi kylle/ eike caikis minun Töissen leute Pahateco/ quin syndi olis. (Sillä Ephraim sanoopi/ Minä olen rikas/ minulla ompi kyllä/ eikä kaikissa minun toissän löydy pahateko/ kuin synti olisi.)

10. Mutta minä, joka olen Herra, sinun Jumalasi, hamasta Egyptin maasta lähtien, minä saatan vielä sinut asumaan teltoissa niinkuin juhlapäivinä.

9. (H12:10) Mutta minä olen Herra sinun Jumalas hamasta Egyptin maasta; minä annan sinun vielä majoissa asua, niinkuin juhlina tapahtuu.

9. Mutta minä olen sinun Jumalas hamast Egyptin maasta joca sinun anda wielä majoisa asua nijncuin juhlina tapahtu.

9. Mutta mine olen sinun Jumalas hamast Egyptin maasta/ ioca sinua wiele andapi Maioissa asua/ ninquin mös Wosicunnais totuttijn (Mutta minä olen sinun Jumalasi hamasta Egyptin maasta/ joka sinua wielä antaapi majoissa asua/ niinkuin myös wuosikuntaisi totuttiin.)

11. Minä olen puhunut profeetoille, olen antanut paljon näkyjä ja puhunut vertauksia profeettain kautta.

10. (H12:11) Ja puhun prophetaille, olen myös se, joka niin monet ennustukset annan, ja prophetain kautta minuni julistan.

10. Ja puhun Prophetaille olen myös se joca nijn monet ennustuxet annan ja Prophetain cautta julistan cuca minä olen.

10. Prophetille puhumahan. Ja mine se olen/ ioca nin monet Ennustoxet annan/ ia Prophetain cautta iulghistan/ cuca mine olen. (Prophetille puhumaan. Ja minä se olen/ joka niin monet ennustukset annan/ ja prophetain kautta julkistan/ kuka minä olen.)

12. Jos Gilead on pelkkää petosta ollutkin, niin he pelkäksi turhuudeksi tulevatkin. Gilgalissa on uhrattu härkiä, niinpä tuleekin heidän alttareistansa kuin kiviröykkiöitä, joita on pellon vaoilla.

11. (H12:12) Sillä Gileadissa on epäjumalan palvelus, ja Gilgalissa he uhraavat härkiä hukkaan, ja heillä on niin monta alttaria, kuin kuhilaita on pellolla.

11. Sillä Gileadis on epäjumalan palwelus ja Gilgalis he uhrawat härkiä huckan ja heillä on nijn monda Altarita cuin cuhiloita on pellolla.

11. Sille Gileadis onopi Epeiumalus/ ia Gilgalis he Häriet wffrauat huckan/ Ja heille ouat nin monda Altarit/ quin Cuhilat pelloisa seisouat. (Sillä Gilgalissa ompi epäjumalaluus/ ja Gilgalissa he härät uhraawat hukkaan/ Ja heillä owat niin monta alttarit/ kuin kuhilaat pelloissa seisowat.)

13. Jaakob pakeni Aramin kedoille, ja Israel palveli naisen tähden, naisen tähden hän paimensi.

12. (H12:13) Jakobin täytyy Syrian maahan paeta, ja Israelin täytyy palvella vaimon tähden; vaimon tähden tosin täytyy hänen karjaa kaita.

12. Jacobin täyty Syrian maahan paeta ja Israelin täyty palwella waimon tähden waimon tähden tosin täyty hänen caita.

12. Jacobin teuty Sirian mahan paeta/ Ja Israelin teuty paluella ydhen waimon tedhen/ ydhen waimon tosin tedhen/ teuty henen caita. (Jakobin täytyy Syyrian maahan paeta/ Ja Israelin täytyy palwella yhden waimon tähden/ yhden waimon tosin tähden/ täytyy hänen kaita.)

14. Mutta profeetan kautta vei Herra Israelin Egyptistä pois, ja profeetta sitä paimensi.

13. (H12:14) Mutta sitte vei Herra Israelin Egyptistä prophetan kautta, ja antoi prophetan kautta häntä korjata.

13. Mutta sijtte wei HERra Israelin Egyptistä Prophetan cautta ja andoi sen Prophetan cautta händä corjata.

13. Mutta sitelehin vloswei HERRA Israelin Egiptistä/ ydhen Prophetan cautta/ ia annoi sen Prophetan cautta henen coriata. (Mutta siitä lähin uloswei HERRA Israelin Egyptistä/ yhden prophetan kautta/ ja antoi sen prophetan kautta hänen korjata.)

15. Efraim nosti katkeran mielikarvauden. Hänen Herransa on heittävä hänen verivelkansa hänen päällensä ja kääntävä hänen häpäisevän menonsa häneen itseensä.

14. (H12:15) Vaan Ephraim vihoittaa hänen nyt epäjumalillansa; sentähden pitää heidän verensä tuleman heidän päällensä, ja heidän Herransa on kostava heidän pilkkansa.

14. Waan Ephraim wihoitta hänen nyt epäjumalittens cansa sentähden pitä heidän werens tuleman heidän päällens ja heidän HERrans on costawa heidän pilckans.

14. Waan nyt wihoitta Henen Ephraim Epeiumaloittens cautta. Senteden pite heiden Werens tuleman heiden ylitzens/ ia heiden HERRANS pite costaman heiden pilcans. (Waan nyt wihottaa hänen Ephraim epäjumaloittensa kautta. Sentähden pitää heidän werensä tuleman heidän ylitsensä/ ja heidän HERRANSA pitää kostaman heidän pilkkansa.)