16 luku

Siiba ja Siimei. Huusai ja Ahitofel Absalomin neuvonantajina.

1. Kun Daavid oli kulkenut vähän matkaa vuoren laelta, tuli häntä vastaan Siiba, Mefibosetin palvelija, mukanaan satuloitu aasipari, jonka selässä oli kaksisataa leipää, sata rusinakakkua, sata hedelmää ja leili viiniä.

1. Ja kuin David oli vähä käynyt alas vuoren kukkulalta, katso, kohtasi hänen Ziba MephiBosetin palvelia kahdella satuloidulla aasilla, joiden päällä oli kaksisataa leipää, ja sata rypälettä rusinoita, ja sata rypälettä fikunia ja leili viinaa.

1. JA cuin Dawid oli wähä käynyt alas wuoren cuckulalda cadzo cohtais hänen Ziba MephiBosethin palwelia cahdella satuloitulla Asilla joiden päällä oli caxi sata leipä ja sata rypelettä rusinoita ja sata rypelettä ficunita ja leili wijna.

2. Niin kuningas sanoi Siiballe: Mitä sinä näillä teet? Siiba vastasi: Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastettaviksi, leipä ja hedelmät palvelijoille syötäviksi ja viini uupuneiden juotavaksi erämaassa.

2. Niin sanoi kuningas Ziballe: mitäs näillä tahdot tehdä? Ziba sanoi: aasit pitää oleman kuninkaan perheelle, joilla he ajaisivat, leivät ja fikunat palvelioille, joista he söisivät, ja viina heidän juodaksensa, kuin he väsyvät korvessa.

2. Nijn sanoi Cuningas Ziballe: mitäs näillä tahdot tehdä? Ziba sanoi: Asit pitä oleman Cuningan perhelle joilla he ajaisit leiwät ja ficunat palwelioillen joista he söisit ja wijna heidän juodaxens cosca he wäsywät corwes.

3. Kuningas sanoi: Mutta missä sinun herrasi poika on? Siiba vastasi kuninkaalle: Hän jäi Jerusalemiin; sillä hän ajatteli: 'Nyt Israelin heimo antaa minulle takaisin isäni kuninkuuden'.

3. Kuningas sanoi: kussa on herras poika? Ziba sanoi kuninkaalle: katso, hän jäi Jerusalemiin, sillä hän sanoi: tänäpänä pitää Israelin huoneen antaman minulle minun isäni valtakunnan.

3. Cuningas sanoi: cusa on sinun Herras poica? Ziba sanoi Cuningalle: cadzo hän jäi Jerusalemijn: sillä hän sanoi: tänäpän pitä Israelin huone andaman minulle minun Isäni waldacunnan.

4. Niin kuningas sanoi Siiballe: Katso, kaikki, mitä Mefibosetilla on, tulee sinun omaksesi. Siiba vastasi: Minä kumarran; suo minun saada armo sinun silmiesi edessä, herrani, kuningas.

4. Kuningas sanoi Ziballe: katso, kaikki mitä MephiBosetilla on, pitää sinun oleman. Ziba sanoi: minä rukoilen nöyrästi, anna minun löytää armo sinun edessäs, herrani kuningas.

4. Cuningas sanoi Ziballe: cadzo caicki cuin MephiBosethillä on pitä sinun oleman Ziba sanoi: minä rucoilen nöyräst anna minun löytä armo sinun edesäs minun Herran Cuningas.

5. Kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin, niin katso, sieltä tuli mies, joka oli sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei, Geeran poika; hän tuli ja kiroili tullessaan.

5. Kuin kuningas David tuli Bahurimiin, katso, sieltä tuli yksi mies Saulin huoneen suvusta, Simei nimeltä, Geran poika, se läksi ulos ja kiroili käydessänsä,

5. COsca Cuningas Dawid tuli Bahurimijn cadzo sieldä tuli yxi mies Saulin sucucunnast Simei nimeldä Geran poica joca kiroili käydesäns.

6. Ja hän viskeli kivillä Daavidia ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita, vaikka kaikki väki ja kaikki urhot olivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

6. Ja paiskeli kiviä Davidin puoleen, ja kaikkia kuningas Davidin palvelioita vastaan; sillä kaikki kansa ja kaikki väkevät olivat hänen oikialla ja vasemmalla puolellansa.

6. Ja paiskeli kiwiä Dawidin puoleen ja caicki Cuningas Dawidin palwelioita wastan: sillä caicki Canssa ja caicki ne wäkewät olit hänen oikialla ja wasemalla puolellans.

7. Ja kiroillessaan häntä Siimei sanoi näin: Pois, pois, sinä murhamies, sinä kelvoton!

7. Ja Simei sanoi näin kiroillessansa häntä: ulos, ulos tänne, sinä verikoira, sinä Belialin mies!

7. Ja Simei sanoi näin kiroillesans: ulos ulos tänne sinä wericoira sinä Belialin mies. HERra on maxanut sinulle caiken Saulin perhen ettäs olet tullut hänen siaans Cuningaxi.

8. Herra kostaa sinulle kaiken Saulin perheen veren, hänen, jonka sijaan sinä olet tullut kuninkaaksi. Ja Herra antaa nyt kuninkuuden sinun poikasi Absalomin käteen. Ja katso, sinä olet itse joutunut onnettomuuteen, sillä murhamies sinä olet.

8. Herra on maksanut sinulle kaiken Saulin huoneen veren, ettäs olet tullut hänen siaansa kuninkaaksi. Ja Herra on antanut valtakunnan pojalles Absalomille; ja katso, nyt sinä olet sinun pahuudessas, sillä sinä olet verikoira.

8. Nyt on HERra andanut waldacunnan sinun pojalles Absalomille ja cadzo nyt sinä olet sinun pahudesas sillä sinä olet wericoira.

9. Niin Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: Miksi tuo koiranraato saa kiroilla herraani, kuningasta? Anna minun mennä ja lyödä häneltä pää poikki.

9. Silloin Abisai ZeruJan poika sanoi kuninkaalle: pitääkö tämän kuolleen koiran kiroileman herraani kuningasta? Minä menen ja lyön häneltä pään pois.

9. SIlloin Abisai ZeruJan poica sanoi Cuningalle: pitäkö tämän cuollen coiran kiroileman minun Herrani Cuningasta minä menen ja lyön häneldä pään pois.

10. Mutta kuningas vastasi: Mitä teillä on minun kanssani tekemistä, te Serujan pojat? Jos hän kiroilee ja jos Herra on käskenyt häntä: 'Kiroile Daavidia', niin kuka voi sanoa: 'Miksi teet niin?'

10. Kuningas sanoi: te ZeruJan pojat, mitä minun on teidän kanssanne? Anna hänen kirota; sillä Herra on hänelle sanonut: kiroile David. Kuka taitaa nyt sanoa: miksis niin teet?

10. Cuningas sanoi: te ZeruJan lapset mitä minun on tekemist teidän cansan? anna hänen kirota sillä HERra on hänelle sanonut: kiroile Dawidit cuca taita nyt sanoa mixis nijn teet?

11. Ja Daavid sanoi vielä Abisaille ja kaikille palvelijoillensa: Katso, oma poikani, joka on lähtenyt minun ruumiistani, väijyy henkeäni; miksi ei sitten tämä benjaminilainen? Antakaa hänen olla, kiroilkoon vain; sillä Herra on häntä käskenyt.

11. Ja David sanoi Abisaille ja kaikille palvelioillensa: katso, minun poikani, joka minun kupeistani tullut on, seisoo minun henkeni perään: miksi ei siis pidä myös Jeminin pojan? Antakaat hänen kiroilla, sillä Herra on hänelle sanonut.

11. Ja Dawid sanoi Abisaille ja caikille hänen palwelioillens: cadzo minun poican joca minun cupeistani tullut on seiso minun hengeni perään mixei sijs pidä myös Jeminin pojan? anna hänen asettua kiroilemast: sillä HERra on hänelle sanonut.

12. Ehkä Herra vielä näkee minun kurjuuteni, ja ehkä Herra maksaa minulle hyvällä sen kirouksen, joka tänä päivänä kohtaa minua.

12. Mahtaa tapahtua: Herra katsoo minun viheliäisyyttäni, ja Herra maksaa minulle hyvällä, sen kun hän minua tänäpänä kiroilee.

12. Mahta tapahtua: HERra cadzo minun wiheljäisyttäni ja maxa minulle hywällä sen cuin hän minua tänäpän kiroile.

13. Ja Daavid kulki miehinensä tietä myöten, ja Siimei kulki pitkin vuoren kuvetta rinnan hänen kanssansa, kiroili kulkiessaan ja viskeli kiviä ja heitteli soraa.

13. Ja David meni väkinensä tietä myöten; mutta Simei kävi hänen kohdallansa mäen viertä myöten, ja käyden kiroili, lasketti kiviä hänen puoleensa ja viskeli multaa.

13. Ja Dawid meni wäkinens tietäns myöden mutta Simei käwi hänen siwullans mäen wiertä myöden ja kiroili heitä lasketti kiwiä hänen puoleens ja wiskeli mulda.

14. Kun kuningas ja kaikki väki, joka oli hänen kanssansa, oli tullut Ajefimiin, hengähti hän siellä.

14. Ja kuningas vaelsi, ja kaikki kansa joka oli hänen kanssansa oli väsyksissä; ja hän lepäsi siinä.

14. JA Cuningas waelsi ja caicki Canssa cuin hänen cansans oli oli wäsyxis ja lewäis sijnä.

15. Mutta Absalom ja kaikki kansa, Israelin miehet, olivat tulleet Jerusalemiin; ja Ahitofel oli hänen kanssansa.

15. Mutta Absalom ja kaikki kansa, Israelin miehet, tulivat Jerusalemiin; ja Ahitophel hänen kanssansa.

15. MUtta Absalom ja caicki Israelin miehet tulit Jerusalemijn ja Ahitophel hänen cansans.

16. Kun arkilainen Huusai, Daavidin ystävä, tuli Absalomin luo, sanoi Huusai Absalomille: Eläköön kuningas! Eläköön kuningas!

16. Kuin Husai Arkilainen Davidin ystävä tuli Absalomin tykö, sanoi hän Absalomille: kuningas eläköön, kuningas eläköön!

16. Cosca Husai se Arachiteri Dawidin ystäwä tuli Absalomin tygö sanoi hän Absalomille: Cuningas eläkön Cuningas eläkön.

17. Absalom sanoi Huusaille: Tälläinenkö on rakkautesi ystävääsi kohtaan? Miksi et mennyt ystäväsi kanssa?

17. Absalom sanoi Husaille: onko tämä sinun laupiutes ystävääs kohtaan? Miksi et mennyt ystäväs kanssa?

17. Absalom sanoi Husaille: ongo tämä sinun laupiudes ystäwätäs wastan? mixes mennyt ystäwäs cansa?

18. Huusai vastasi Absalomille: Ei, vaan kenen Herra ja tämä kansa ja kaikki Israelin miehet ovat valinneet, sen puolella minä olen, ja sen luokse minä jään.

18. Husai sanoi Absalomille: ei niin; mutta jonka Herra valitsee,ja tämä kansa, ja kaikki Israelin miehet, hänen minä olen ja hänen kanssanssa minä pysyn.

18. Husai sanoi: ei nijn mutta jonga HERra walidze ja tämä Canssa ja caicki Israelin miehet händä minä cuulen ja olen hänen cansans.

19. Ja toisekseen: ketä minä palvelisin? Enkö hänen poikaansa? Niinkuin olen palvellut sinun isääsi, niin tahdon palvella sinuakin.

19. Sitälikin, ketästä minun pitäis palveleman? eikö hänen poikansa edessä? Niinkuin minä olen palvellut isäis edessä, niin minä myös tahdon olla sinun edessäs.

19. Sitälikin ketäst minun pidäis palweleman? eikö minun pidäis palweleman hänen poicans? nijncuin minä olen palwellut sinun Isäs nijn minä myös palwelen sinua.

20. Sitten Absalom sanoi Ahitofelille: Antakaa nyt neuvo, mitä meidän on tehtävä.

20. Ja Absalom sanoi Ahitophelille: pitäkäät neuvoa, mitä meidän pitää tekemän?

20. JA Absalom sanoi Ahitophelille: pidä neuwo mitä meidän pitä tekemän?

21. Ahitofel vastasi Absalomille: Mene isäsi sivuvaimojen tykö, jotka hän on jättänyt linnaa vartioimaan. Silloin koko Israel saa kuulla, että sinä olet saattanut itsesi isäsi vihoihin, ja kaikki, jotka ovat sinun kanssasi, saavat rohkeutta.

21. Ahitophel sanoi Absalomille: makaa isäs jalkavaimoin kanssa, jotka hän on jättänyt huonetta vartioitsemaan; niin koko Israel saa kuulla sinun tehneeksi isäs haisemaan, ja kaikkein kädet vahvistetaan siitä, jotka sinun tykönäs ovat.

21. Ahitophel sanoi Absalomille: maca Isäs jalcawaimoin cansa jotca hän on jättänyt huonen wartiaxi nijn coco Israel saa cuulla sinun tehnexi Isäs haiseman ja caickein kädet wahwistetan sijtä jotca sinun tykönäs owat.

22. Niin Absalomille pystytettiin teltta katolle; ja Absalom meni isänsä sivuvaimojen tykö koko Israelin nähden.

22. Niin tekivät he Absalomille majan katon päälle; ja Absalom makasi kaikkein isänsä jalkavaimoin kanssa, kaiken Israelin nähden.

22. Nijn teit he Absalomille majan caton päälle ja Absalom macais caickein Isäns jalcawaimoin cansa caiken Israelin nähden.

23. Ahitofelin antama neuvo oli siihen aikaan niinkuin Jumalalta saatu vastaus: sen arvoinen oli jokainen Ahitofelin neuvo sekä Daavidille että Absalomille.

23. Kuin Ahitophel neuvoa antoi sillä ajalla, oli se niinkuin joku olis kysynyt Jumalalta jostakin asiasta: kaikki niin olivat Ahitophelin neuvot niin Davidin kuin Absalominkin tykönä.

23. Cosca Ahitophel neuwo andoi sillä ajalla oli se nijncuin jocu olis kysynyt Jumalalle jostakin asiast: caicki nijn olit Ahitophelin neuwot nijn Dawidin cuin Absalomingin tykönä.