5 luku

Elisa parantaa Naemanin. Geehasin epärehellisyys ja rangaistus.

1. Naeman, Aramin kuninkaan sotapäällikkö, oli herransa hyvin arvossa pitämä ja suurta kunnioitusta nauttiva mies, sillä hänen kauttansa Herra oli antanut Aramille voiton; ja hän oli sotaurho, mutta pitalitautinen.

1. Ja Naeman Syrian kuninkaan sodanpäämies oli kuuluisa mies ja suurena pidetty herransa edessä; sillä hänen kauttansa oli Herra antanut autuuden Syriaan; ja hän oli voimallinen mies, vaan spitalinen.

1. NAeman Syrian Cuningan sodanpäämies oli cuuluisa mies ja suurna pidetty hänen Herrans edes: sillä hänen cauttans oli HERra andanut autuuden Syriaan ja hän oli woimallinen mies waan spitalinen.

2. Kerran olivat aramilaiset menneet ryöstöretkelle ja tuoneet Israelin maasta vankina pienen tytön, joka joutui palvelukseen Naemanin puolisolle.

2. Ja sotaväki oli Syriasta mennyt ulos joukottaisin, ja olivat vieneet pois Israelin maalta vähän piikaisen, joka palveli Naemanin emäntää.

2. JA sotawäki oli Syriast mennyt ulos ja olit wienet pois Israelin maalda wähän pijcaisen joca palweli Naemanin emändätä.

3. Tyttö sanoi emännällensä: Oi, jospa herrani kävisi profeetan luona Samariassa! Hän kyllä päästäisi hänet hänen pitalistansa.

3. Hän sanoi emännällensä: o, jos minun herrani olis prophetan tykönä, joka on Samariassa, niin hän parantais hänen spitalista.

3. Hän sanoi emännällens: jos minun HErran olis Prophetan tykönä cuin on Samarias totisest hän paranis hänen spitalistans.

4. Niin Naeman meni ja kertoi tämän herrallensa, sanoen: Niin ja niin on tyttö, joka on Israelin maasta, puhunut.

4. Niin hän meni ja ilmoitti herrallensa, sanoen: näin ja näin on puhunut Israelin maan piika.

4. Nijn hän meni sisälle Herrans tygö ja ilmoitti hänelle sanoden: näin ja näin on puhunut Israelin maan pijca.

5. Aramin kuningas vastasi: Mene vain sinne; minä lähetän kirjeen Israelin kuninkaalle. Niin Naeman lähti sinne ja otti mukaansa kymmenen talenttia hopeata, kuusituhatta sekeliä kultaa ja kymmenen juhlapukua.

5. Syrian kuningas sanoi: mene sinne, ja minä lähetän kirjan Israelin kuninkaalle. Ja hän meni sinne ja otti myötänsä kymmenen leiviskää hopiaa ja kuusituhatta kultapenninkiä ja kymmenen vaatekertaa,

5. Syrian Cuningas sanoi: mene sinne ja minä lähetän kirjan Israelin Cuningan tygö. Ja hän meni sinne ja otti myötäns kymmenen leiwiskätä hopiata ja cuusi tuhatta culdapenningitä ja kymmenen juhlapäiwän waatetta.

6. Ja hän vei Israelin kuninkaalle kirjeen, joka kuului näin: Kun tämä kirje tulee sinulle, niin katso, minä olen lähettänyt luoksesi palvelijani Naemanin, että sinä päästäisit hänet hänen pitalistansa.

6. Ja vei kirjan Israelin kuninkaalle näin kirjoitetun: Kuin tämä kirja tulee sinulle, katso, minä lähetin palveliani Naemanin sinun tykös, ettäs hänen puhdistaisit spitalistansa.

6. Ja wei kirjan Israelin Cuningan tygö näin kirjoitetun: Cosca tämä kirja tule sinulle cadzo nijn tiedä minun lähettänexi minun palweliani Naemanin sinun tygös ettäs hänen puhdistaisit spitalistans.

7. Kun Israelin kuningas oli lukenut kirjeen, repäisi hän vaatteensa ja sanoi: Olenko minä Jumala, joka ottaa elämän ja antaa elämän, koska hän käskee minua päästämään miehen hänen pitalistansa? Ymmärtäkää ja nähkää, että hän etsii aihetta minua vastaan.

7. Kuin Israelin kuningas oli kirjansa lukenut, repäisi hän vaatteensa ja sanoi: olenko minä Jumala, että minä kuolettaisin ja eläväksi tekisin? Sillä hän lähettää minun tyköni, että minä puhdistaisin miehen spitalista. Havaitkaat siis ja katsokaat, kuinka hän etsii tilaa minua vastaan.

7. Cosca Israelin Cuningas oli kirjan lukenut rewäis hän waattens ja sanoi: olengo minä Jumala että minä cuoletaisin ja eläwäxi tekisin? sillä hän lähettä minun tygöni että minä puhdistaisin miehen spitalistans. Hawaitcat sijs ja cadzocat cuinga hän edzi tila minua wastan.

8. Mutta kun Jumalan mies Elisa kuuli, että Israelin kuningas oli reväissyt vaatteensa, lähetti hän kuninkaalle sanan: Miksi olet reväissyt vaatteesi? Anna hänen tulla minun luokseni, niin hän tulee tietämään, että Israelissa on profeetta.

8. Kuin Jumalan mies Elisa kuuli Israelin kuninkaan reväisseeksi vaatteensa, lähetti hän kuninkaan tykö ja antoi sanoa hänelle: miksis olet reväissyt vaattees? Tulkaan nyt minun tyköni, että hän tietäis prophetan olevan Israelissa.

8. COsca Jumalan mies Elisa cuuli Israelin Cuningan rewäisnexi waattens lähetti hän hänen tygöns ja andoi sanoa hänelle: mixis olet rewäisnyt waattes? tulcan minun tygöni että hän tiedäis Prophetan olewan Israelis.

9. Niin Naeman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven eteen.

9. Niin tuli Naeman hevosillansa ja vaunuillansa, ja seisahti Elisan huoneen oven eteen.

9. Näin tuli Naeman hewoisilla ja waunuilla ja seisatti Elisan huonen owen eteen.

10. Ja Elisa lähetti hänen luokseen sanansaattajan ja käski sanoa: Mene ja peseydy seitsemän kertaa Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä tulet puhtaaksi.

10. Ja Elisa lähetti sanansaattajan hänen tykönsä, sanoen: mene ja pese itses seitsemän kertaa Jordanissa, ja sinun lihas pitää entisellensä ja puhtaaksi tuleman.

10. Silloin lähetti Elisa sanan hänen tygöns: mene ja pese idzes seidzemen kerta Jordanis ja sinun lihas pitä endisellens ja puhtaxi tuleman.

11. Mutta Naeman vihastui ja meni matkaansa sanoen: Katso, minä luulin hänen edes tulevan ja astuvan esiin ja rukoilevan Herran, Jumalansa, nimeä, heiluttavan kättänsä sen paikan yli ja niin poistavan pitalin.

11. Niin Naeman vihastui ja meni matkaansa, sanoen: katso, minä luulin hänen kumminkin tulevan ulos minun tyköni, seisovan ja huutavan avuksensa Herran Jumalansa nimeä, ja kädellänsä pitelevän tätä paikkaa, ja niin parantavan spitalin.

11. Silloin Naeman wihastui ja meni matcaans sanoden: minä luulin hänen tulewan minun tygöni käymän edes ja huutaman auxens HERrans Jumalans nime ja hänen kädelläns pitelemän tätä paicka ja nijn parandaman spitalin.

12. Eivätkö Damaskon virrat, Abana ja Parpar, ole kaikkia Israelin vesiä paremmat? Voisinhan minä yhtä hyvin peseytyä niissä tullakseni puhtaaksi. Ja hän kääntyi ja meni tiehensä kiukustuneena.

12. Eikö Abanan ja Pharpharan virrat Damaskussa ole kaikkia Israelin vesiä paremmat, että minä itseni niissä pesisin ja tulisin puhtaaksi? Ja hän palasi ja meni matkaansa vihoissansa.

12. Eikö Amanan ja Pharpharan wedet Damascus ole caickia Israelin wesiä paremmat? että minä idzeni nijsä pesisin ja tulisin puhtaxi? Ja hän palais ja meni matcaans wihoisans.

13. Mutta hänen palvelijansa astuivat esiin ja puhuttelivat häntä ja sanoivat: Isäni, jos profeetta olisi määrännyt sinulle jotakin erinomaista, etkö tekisi sitä? Saati sitten, kun hän sanoi sinulle ainoastaan: 'Peseydy, niin tulet puhtaaksi.'

13. Niin hänen palveliansa tulivat hänen tykönsä ja puhuttelivat häntä, ja sanoivat: minun isäni! jos propheta olis sanonut sinulle jotakin suurta asiaa, eikö sinun pitänyt sitä tekemän? Mitä enemmin, että hän sanoi sinulle: pese sinus, ja sinä tulet puhtaaksi.

13. Silloin hänen palwelians tulit hänen tygöns ja puhuttelit händä ja sanoit: Isän jos Propheta olis sanonut sinulle jotakin suurta asiata eikö sinun pitänyt sitä tekemän? mitä enämmin että hän sano sinulle: pese sinus ja sinä tulet puhtaxi?

14. Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi.

14. Niin hän meni ja pesi itsensä Jordanissa seitsemän kertaa, niinkuin Jumalan mies käskenyt oli, ja hänen lihansa tuli entisellensä, niinkuin vähän nuorukaisen liha, ja tuli puhtaaksi.

14. Nijn hän meni ja pesi idzens seidzemen kerta nijncuin Jumalan mies käskenyt oli ja hänen lihans tuli endisellens nijncuin wähän nuorucaisen liha ja tuli puhtaxi.

15. Sitten hän palasi Jumalan miehen luo, hän ja koko hänen joukkonsa, meni sisälle, astui hänen eteensä ja sanoi: Katso, nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla maan päällä kuin Israelissa. Ota siis vastaan jäähyväislahja palvelijaltasi.

15. Ja hän palasi Jumalan miehen tykö kaiken joukkonsa kanssa; ja kuin hän oli tullut sisälle, seisoi hän hänen edessänsä ja sanoi: katso, nyt minä tiedän, ettei yhtäkään Jumalaa ole kaikessa maassa, vaan Israelissa: ota siis nyt tämä siunaus sinun palvelialtas.

15. JA hän palais Jumalan miehen tygö caiken jouckons cansa ja cosca hän oli tullut sisälle meni hän edes ja sanoi: cadzo minä tiedän ettei yhtäkän Jumalata ole caikis maacunnis waan Israelis? ota sijs tämä siunaus sinun palwelialdas.

16. Mutta hän vastasi: Niin totta kuin Herra elää, jonka edessä minä seison, en minä sitä ota. Ja Naeman pyytämällä pyysi häntä ottamaan, mutta hän epäsi.

16. Mutta hän sanoi: niin totta kuin Herra elää, jonka edessä minä seison, en ota minä sitä. Ja hän vaati häntä ottamaan, mutta hän kielsi.

16. Mutta hän sanoi: nijn totta cuin HERra elä jonga edes minä seison en ota minä sitä ja hän waadei händä ottaman mutta ei hän tahtonut.

17. Niin Naeman sanoi: Jos et tätä otakaan, salli kuitenkin palvelijasi saada sen verran maata, kuin muulipari voi kantaa. Sillä palvelijasi ei enää uhraa polttouhria eikä teurasuhria muille jumalille kuin Herralle.

17. Niin sanoi Naeman: eikö palvelialles annettaisi kuorma multaa, niin paljo kuin kaksi muulia kantaa? Sillä palvelias ei tahdo enää muukalaisille jumalille uhrata ja polttouhria tehdä, vaan Herralle.

17. Silloin sanoi Naeman: eikö sinun palwelialles anneta yhtä cuorma maata nijn paljo cuin caxi Muulia canda: sillä sinun palwelias ei tahdo enä muucalaisille jumalille uhrata ja polttouhria tehdä mutta HERralle.

18. Tämän antakoon kuitenkin Herra anteeksi palvelijallesi: kun minun herrani menee Rimmonin temppeliin rukoilemaan, nojaten minun käteeni, ja minäkin kumartaen rukoilen Rimmonin temppelissä, niin antakoon Herra palvelijallesi anteeksi sen, että minä kumartaen rukoilen Rimmonin temppelissä.

18. Tässä asiassa olkoon Herra armias palvelialles! kuin herrani menee Rimmonin huoneesen rukoilemaan, ja nojaa minun käteni päälle, ja minä rukoilen Rimmonin huoneessa; niin olkoon Herra tässä asiassa palvelialles armias mies, että minä Rimmonin huoneessa rukoilen!

18. Että HERra sen cautta olis armias sinun palwelialles rucoillesani Rimmonin huones cosca minun Herran Rimmonin huoneseen mene rucoileman ja idzens minun käteni päälle noja.

19. Elisa sanoi hänelle: Mene rauhassa. Kun hän oli kulkenut hänen luotansa jonkun matkaa,

19. Ja hän sanoi hänelle: mene rauhaan. Ja kuin hän oli mennyt kappaleen matkaa pois hänen tyköänsä kedolle,

19. Ja hän sanoi hänelle: mene rauhan.

20. ajatteli Geehasi, Jumalan miehen Elisan palvelija: Katso, minun herrani säästi tuota aramilaista Naemania, niin ettei ottanut häneltä, mitä hän oli tuonut. Niin totta kuin Herra elää, minä riennän hänen jälkeensä ja otan häneltä jotakin.

20. Sanoi Gehatsi, Jumalan miehen Elisan palvelia: katso, herrani on säästänyt Naemania, tätä Syrialaista, ettei hän häneltä ottanut mitä hän toi; niin totta kuin Herra elää, minä juoksen hänen perässänsä ja otan jotakin häneltä.

20. COsca hän oli mennyt cappalen matca pois hänen tyköns kedolle ajatteli Gehazi Jumalan miehen Elisan palwelia cadzo minun Herran on säästänyt Naemanit Syrialaista ettei hän häneldä ottanut sitä cuin hän toi nijn totta cuin HERra elä minä juoxen hänen jälkens ja otan jotakin häneldä.

21. Niin Geehasi juoksi Naemanin jälkeen. Kun Naeman näki hänen rientävän jäljessänsä, hyppäsi hän alas vaunuistaan, meni häntä vastaan ja kysyi: Onko kaikki hyvin?

21. Niin Gehatsi juoksi nopiasti Naemanin jälkeen. Ja kuin Naeman näki hänen juoksevan perässänsä, astui hän vaunuista ulos häntä vastaan ja sanoi: onko rauha?

21. Nijn Gehazi juoxi nopiast Naemanin jälken. Ja cosca Naeman näki hänen juoxewan peräsäns astui hän waunusta ulos händä wastan ja sanoi: ongo rauha.

22. Hän vastasi: Hyvin on; mutta herrani on lähettänyt minut ja käskee sanoa: 'Nyt juuri tuli luokseni Efraimin vuoristosta kaksi nuorta miestä, profeetanoppilaita. Anna heille talentti hopeata ja kaksi juhlapukua.'

22. Hän sanoi: Rauha. Minun herrani lähetti minun, sanoen: katso, juuri nyt ovat tulleet minun tyköni Ephraimin vuorelta kaksi nuorukaista prophetain pojista, anna heille leiviskä hopiaa ja kahdet juhlapäivän vaatteet.

22. Hän sanoi: on: Minun Herran lähetti sanoman sinulle cadzo juuri nyt owat tullet minun tygöni Ephraimin wuorelda caxi nuorucaista Prophetain pojista anna heille leiwiskä hopiata ja caxi juhlapäiwän waatetta.

23. Naeman vastasi: Suvaitse ottaa kaksi talenttia. Ja hän pyytämällä pyysi häntä. Niin hän sitoi kaksi talenttia hopeata kahteen kukkaroon ja antoi ne ynnä kaksi juhlapukua kahdelle palvelijallensa, ja he kantoivat niitä hänen edellänsä.

23. Naeman sanoi: ota kaksi leiviskää hopiaa; ja hän vaati hänen, ja sitoi kaksi leiviskää hopiaa kahteen säkkiin, ja kahdet juhlapäivän vaatteet, ja antoi ne kahdelle palveliallensa, ja he kantoivat hänen edellänsä.

23. Naeman sanoi: ota caxi leiwiskätä hopiata. Ja hän waati hänen ja sidoi caxi leiwiskätä hopiata cahteen säckijn ja caxi juhlapäiwän waatetta ja andoi ne cahdelle palweliallens ja he cannoit hänen edelläns.

24. Mutta kun hän tuli kummulle, otti hän ne heidän käsistänsä ja kätki ne taloon; sitten hän päästi miehet menemään.

24. Ja kuin hän tuli Opheliin, otti hän ne pois heidän käsistänsä, ja kätki ne huoneesen, ja päästi miehet, ja he menivät pois.

24. Ja cosca hän tuli Ophelijn otti hän ne pois heidän käsistäns ja kätki ne huoneseen ja päästi miehet.

25. Ja hän meni sisälle ja astui herransa luo. Niin Elisa kysyi häneltä: Mistä tulet, Geehasi? Hän vastasi: Palvelijasi ei ole käynyt missään.

25. Ja hän meni sisälle ja seisoi herransa edessä; niin Elisa sanoi hänelle: kustas tulet, Gehatsi? Hän vastasi: ei palvelias ole mennyt sinne eli tänne.

25. Ja cosca he menit pois meni hän Herrans eteen. Elisa sanoi hänelle: custas tulet Gehazi? hän wastais: ei sinun palwelias ole mennyt sinne eli tänne.

26. Elisa sanoi hänelle: Eikö minun henkeni kulkenut sinun kanssasi, kun eräs mies kääntyi vaunuissansa sinua vastaan? Oliko nyt aika ottaa hopeata ja hankkia vaatteita, öljytarhoja, viinitarhoja, lampaita, raavaita, palvelijoita ja palvelijattaria?

26. Mutta hän sanoi hänelle: eikö minun sydämeni vaeltanut miehen palatessa vaunuistansa sinua vastaan? Oliko nyt aika sinun mennä ottamaan hopiaa ja ottamaan vaatteita, öljypuita, viinamäkiä, lampaita, härkiä, palvelioita ja piikoja?

26. Mutta hän sanoi: eikö minun sydämeni waeldanut miehen palaites waunuistans sinua wastan? olico nyt aica sinun mennä ottaman hopiata waatteita öljypuita wijnamäkiä lambaita härkiä palwelioita ja pijcoja.

27. Naemanin pitalitauti tarttuu sinuun ja sinun jälkeläisiisi ikiajoiksi. Ja Geehasi lähti hänen luotansa lumivalkeana pitalista.

27. Sentähden pitää Naemanin spitali tarttuman sinuun ja sinun siemenees ijankaikkisesti. Niin hän meni pois hänen tyköänsä spitalisena niinkuin lumi.

27. Mutta Naemanin spitali pitä tarttuman sinuun ja sinun siemenees ijancaickisest. Nijn hän meni pois hänen tyköäns spitalisna nijncuin lumi.