22 luku

Joosia Juudan kuninkaana. Temppelin korjaaminen. Temppelistä löytynyt lain kirja. Naisprofeetta Huldan kuninkaalle antama vastaus.

1. Joosia oli kahdeksan vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolmekymmentä yksi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jedida, Adajan tytär, Boskatista.

1. Josia oli kahdeksan ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yhden ajastajan neljättäkymmentä Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Jedida Adajan tytär Botskatista.

1. Josia oli cahdexan ajastaicainen tullesans Cuningaxi ja hallidzi yhden ajastajan neljättäkymmendä Jerusalemis hänen äitins cudzuttin Jedida Adajan tytär Bazkathist.

2. Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ja vaelsi kaikessa isänsä Daavidin tietä, poikkeamatta oikealle tai vasemmalle.

2. Ja hän teki sitä, mikä Herran edessä oli kelvollinen, ja vaelsi kaikella isänsä Davidin tiellä, ja ei poikennut oikialle eli vasemmalle puolelle.

2. Ja teki sitä cuin HERran edes oli kelwollinen ja waelsi caikella hänen Isäns Dawidin tiellä ja ei poikennut oikialle eli wasemalle puolelle.

3. Kahdeksantenatoista hallitusvuotenaan kuningas Joosia lähetti kirjuri Saafanin, Asaljan pojan, Mesullamin pojanpojan, Herran temppeliin ja sanoi:

3. Mutta kuningas Josian kahdeksantena vuonna toistakymmentä, lähetti kuningas Saphanin Atsalian pojan Mesullamin pojan, kirjoittajansa, Herran huoneesen, sanoen:

3. MUtta cahdexandena toistakymmendenä Cuningas Josian wuonna lähetti Cuningas Saphan Azalian pojan Mesullamin pojan kirjoittajans HERran huoneseen sanoden:

4. Mene ylimmäisen papin Hilkian luo, että hän lukisi valmiiksi Herran temppeliin tuodut rahat, joita ovenvartijat ovat koonneet kansalta.

4. Mene ylimmäisen papin Hilkian tykö, ja anna hänen lukea se raha, mikä Herran huoneesen tuotu on, jonka ovenvartiat kansalta koonneet ovat,

4. Mene ylimmäisen Papin Hilkian tygö ja anna hänen luke se raha cuin HERran huoneseen tuotu on ja owen wartiat Canssalda coonnet owat.

5. Ja hän antakoon ne työnteettäjille, jotka on pantu valvomaan töitä Herran temppelissä, ja nämä maksakoot niillä työmiehet, jotka ovat Herran temppelissä korjaamassa sitä, mikä temppelissä on rappeutunutta,

5. Että ne annettaisiin teettäjille, jotka Herran huoneesen asetetut ovat, ja he antaisivat työväelle, jotka työtä tekevät Herran huoneessa ja parantavat mitä Herran huoneessa rauvennut on,

5. Että ne annetaisin teettäille jotca HERran huoneseen asetetut owat ja he andawat työwäelle jotca työtä tekewät HERran huones ja parandawat mitä HERran huones langennut on.

6. puusepät, rakentajat ja muurarit, sekä temppelin korjaamista varten ostettavat puutavarat ja hakatut kivet.

6. Sepille, rakentajille, muuraajille ja niille, jotka hirsiä ja vuoltuja kiviä ostaman pitää, huoneen parannukseksi;

6. Nimittäin puusepille rakendaille muuraille ja nijlle jotca hirsiä ja wuoltuja kiwiä ostaman pitä huonen parannuxexi.

7. Älköön heiltä kuitenkaan vaadittako tilintekoa rahoista, jotka heille luovutetaan, vaan toimikoot he luottamusmiehinä.

7. Vaan ei kuitenkaan yhtään lukua pidä heiltä vaadittaman niistä rahoista, jotka heidän käsiinsä ovat annetut; vaan heidän pitää uskollisesti niitä toimittaman.

7. Waan ei cuitengan yhtän lucua pidä heildä waadittaman nijstä rahoista jotca heidän käsijns owat annetut waan heidän pitä uscollisest nijtä toimittaman.

8. Ja ylimmäinen pappi Hilkia sanoi kirjuri Saafanille: Minä löysin Herran temppelistä lain kirjan. Ja Hilkia antoi kirjan Saafanille, ja tämä luki sen.

8. Ja ylimmäinen pappi Hilkia sanoi Saphanille kirjoittajalle: minä löysin lakikirjan Herran huoneesta; ja Hilkia antoi kirjan Saphanille, ja hän luki sen.

8. JA ylimmäinen Pappi Hilkia sanoi Saphanille kirjoittajalle: minä löysin Lakikirjan HERran huonest: ja Hilkia andoi kirjan Saphanille ja hän luki sen.

9. Sitten kirjuri Saafan meni kuninkaan tykö ja teki kuninkaalle selon asiasta, sanoen: Palvelijasi ovat ottaneet esille rahat, mitä temppelissä oli, ja ovat antaneet ne työnteettäjille, jotka on pantu valvomaan töitä Herran temppelissä.

9. Ja Saphan kirjoittaja tuli kuninkaan tykö, ja ilmoitti kuninkaalle asian ja sanoi: sinun palvelias ovat koonneet ne rahat, jotka Herran huoneessa löydetyt ovat, ja ovat ne jakaneet työväelle, jotka asetetut ovat Herran huoneesen.

9. Ja Saphan kirjoittaja tuli Cuningan tygö ja ilmoitti hänelle ja sanoi: sinun palwelias owat coonnet ne rahat jotca HERran huones löytyt owat ja owat ne jacanet työwäelle jotca asetetut owat HERran huoneseen.

10. Ja kirjuri Saafan kertoi kuninkaalle sanoen: Pappi Hilkia antoi minulle erään kirjan. Ja Saafan luki sen kuninkaalle.

10. Ja Saphan kirjoittaja ilmoitti kuninkaalle ja sanoi: Hilkia pappi antoi minulle kirjan; ja Saphan luki sen kuninkaan edessä.

10. Ja Saphan kirjoittaja puhui Cuningalle ja sanoi: Hilkia Pappi andoi minulle yhden kirjan: ja Saphan luki sen Cuningan edes.

11. Kun kuningas kuuli lain kirjan sanat, repäisi hän vaatteensa.

11. Kuin kuningas kuuli lakikirjan sanat, repäisi hän vaatteensa.

11. Cosca Cuningas cuuli Lakikirjan sanat rewäis hän waattens.

12. Ja kuningas käski pappi Hilkiaa, Ahikamia, Saafanin poikaa, Akboria, Miikajan poikaa, kirjuri Saafania ja Asajaa, kuninkaan palvelijaa, sanoen:

12. Ja kuningas käski pappi Hilkiaa, ja Ahikamia Saphanin poikaa, ja Aboria Mikajan poijaa, ja Saphania kirjoittajaa, ja Asajaa kuninkaan palveliaa, sanoen:

12. Ja Cuningas käski Papin Hilkian ja Ahikamin Saphanin pojan ja Achborin Michajan pojan ja Saphanin kirjoittajan ja Asajan Cuningan palwelian sanoden:

13. Menkää ja kysykää minun ja kansan ja koko Juudan puolesta neuvoa Herralta tästä löydetystä kirjasta. Sillä suuri on Herran viha, joka on syttynyt meitä vastaan, koska meidän isämme eivät ole totelleet tämän kirjan sanoja eivätkä tehneet mitään kaikesta siitä, mitä siinä on meille kirjoitettuna.

13. Menkäät ja kysykäät Herralta minun puolestani, kansan ja koko Juudan puolesta, tämän kirjan sanoista, joka löydetty on; sillä se on suuri Herran viha, joka meidän päällemme syttynyt on, ettei meidän isämme ole kuuliaiset olleet tämän kirjan sanoille, että he olisivat tehneet niitä kaikkia, mitkä siinä meille kirjoitetut olivat.

13. Mengät ja kysykät HERralle minun puolestani Canssan ja coco Judan puolesta tämän kirjan sanoista joca löytty on: sillä se on julma HERran wiha joca meidän päällem syttynyt on ettei meidän Isäm ole cuuliaiset ollet tämän kirjan sanoille että he olisit tehnet nijtä caickia cuin sijnä kirjoitettu oli.

14. Niin pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Saafan ja Asaja menivät naisprofeetta Huldan tykö, joka oli vaatevaraston hoitajan Sallumin, Tikvan pojan, Harhaan pojanpojan, vaimo ja asui Jerusalemissa, toisessa kaupunginosassa. He puhuivat hänen kanssaan.

14. Niin meni pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Saphan ja Asaja naisprophetan Huldan tykö, Sallumin Tikuan pojan emännän, Harhamin pojan, vaatetten vartian (ja hän asui Jerusalemissa toisella puolella); ja he puhuivat hänelle.

14. NIin meni Hilkia Pappi Ahakam Achbor Saphan ja Asaja Prophetissan Huldan tygö Sallumin Thicuan pojan emännän Harhamin pojan waatetten wartian ( ja hän asui Jerusalemis toisella puolella ) ja he puhuit hänelle.

15. Niin hän sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sanokaa sille miehelle, joka lähetti teidät minun tyköni:

15. Mutta hän sanoi heille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: sanokaat sille miehelle, joka teidät minun tyköni lähettänyt on:

15. Mutta hän sanoi heille: näitä sano HERra Israelin Jumala: sano sille miehelle joca teidän minun tygöni lähettänyt on:

16. Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tätä paikkaa ja sen asukkaita kohdata onnettomuuden, kaiken, mitä sanotaan siinä kirjassa, jonka Juudan kuningas on lukenut,

16. Näin sanoo Herra: katso, minä saatan onnettomuuden tähän siaan ja hänen asuvaisillensa, kaikki lain sanat, jotka Juudan kuningas lukenut on:

16. Nijn sano HERra: cadzo minä saatan onnettomuden tähän siaan ja hänen asuwaisillens caicki Lain sanat cuin Judan Cuningas on andanut edesäns luke.

17. sillä he ovat hyljänneet minut ja polttaneet uhreja muille jumalille ja vihoittaneet minut kaikilla kättensä teoilla; ja minussa on syttynyt viha tätä paikkaa kohtaan, eikä se sammu.

17. Että he ovat luopuneet minusta ja suitsuttaneet vieraille jumalille, vihoittain minua kaikilla kättensä töillä, sentähden syttyy minun vihani tätä siaa vastaan, ja ei pidä sammutettaman.

17. Että he owat luopunet minusta ja suidzuttanet wieraille jumalille wihoittain minua caikilla heidän kättens töillä sentähden sytty minun wihan tätä sia wastan ja ei sammuteta.

18. Mutta Juudan kuninkaalle, joka on lähettänyt teidät kysymään neuvoa Herralta, sanokaa näin: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, niistä sanoista, jotka sinä olet kuullut:

18. Mutta Juudan kuninkaalle, joka teidät lähettänyt on kysymään Herralta, pitää teidän näin sanoman: näin sanoo Herra Israelin Jumala niistä sanoista, joita sinä kuullut olet:

18. Mutta Judan Cuningalle joca teidän lähettänyt on kysymän HERralda pitä teidän näin sanoman: näin sano HERra Israelin Jumala:

19. Koska sinun sydämesi on pehminnyt ja sinä olet nöyrtynyt Herran edessä, kuullessasi, mitä minä olen puhunut tätä paikkaa ja sen asukkaita vastaan, että he tulevat kauhistukseksi ja kiroussanaksi, ja koska sinä olet reväissyt vaatteesi ja itkenyt minun edessäni, niin minäkin olen kuullut sinua, sanoo Herra.

19. Että sinun sydämes on pehminnyt ja olet sinus nöyryyttänyt Herran edessä, koskas kuulit, mitä minä sanoin tätä siaa ja hänen asuvaisiansa vastaan, että heidän pitää tuleman hävitetyksi ja kiroukseksi, ja olet repinyt vaattees, ja olet itkenyt minun edessäni: niin olen minä myös kuullut sen, sanoo Herra.

19. Että sinun sydämes on pehminnyt HERran sanoista cuins cuullut olet ja olet sinus nöyryttänyt HERran edes coscas cuulit mitä minä sanoin tätä sia ja hänen asuwaisians wastan että heidän pitä tuleman häwityxexi ja kirouxexi. Ja olet repinyt sinun waattes ja olet itkenyt minun edesäni nijn olen minä myös cuullut sen sano HERra.

20. Sentähden minä korjaan sinut isiesi tykö, ja sinä saat rauhassa siirtyä hautaasi, ja sinun silmäsi pääsevät näkemästä kaikkea sitä onnettomuutta, minkä minä annan kohdata tätä paikkaa.' Ja he toivat kuninkaalle tämän vastauksen.

20. Sentähden, katso, kokoon minä sinua isäis tykö, ettäs kootaan rauhassa hautaas, ettei sinun silmäs näkisi kaikkea sitä onnettomuutta, jonka minä tälle sialle saatan. Ja he sanoivat sen kuninkaalle jälleen.

20. Sentähden cocoon minä sinua Isäis tygö ettäs cootan rauhas hautaan ettei sinun silmäs näkis caicke sitä onnettomutta cuin minä tälle sialle saatan. Ja he sanoit caicki nämät Cuningalle jällens.