23 luku

Joosia puhdistaa jumalanpalveluksen. Hän saa surmansa Mediggon taistelussa. Jooahas ja Joojakim Juudan kuninkaina.

1. Niin kuningas lähetti kokoamaan luoksensa kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.

1. Ja kuningas lähetti, ja kaikki vanhimmat Juudasta ja Jerusalemista kokoontuivat hänen tykönsä.

1. Ja Cuningas lähetti ja caicki wanhimmat Judast ja Jerusalemist cocounsit hänen tygöns.

2. Ja kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan kaikki Juudan miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat, myöskin papit ja profeetat, koko kansa pienimmästä suurimpaan. Ja hän luki heidän kuultensa kaikki Herran temppelistä löydetyn liitonkirjan sanat.

2. Ja kuningas meni ylös Herran huoneesen ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset hänen kanssansa, papit ja prophetat, ja kaikki kansa, pienet ja suuret; ja luettiin heidän korvainsa kuullen kaikki liittokirjan sanat, joka Herran huoneesta löydetty oli.

2. Ja Cuningas meni HERran huoneseen ja caicki Judan ja Jerusalemin asuwaiset hänen cansans Papit ja Prophetat ja caicki Canssa pienet ja suuret ja luettin heidän corwains cuulden caicki lijttokirjan sanat joca HERran huonesta löytty oli.

3. Ja kuningas asettui pylvään viereen ja teki Herran edessä liiton, että heidän tuli seurata Herraa, noudattaa hänen käskyjänsä, todistuksiansa ja säädöksiänsä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja pitää liiton sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa. Ja kaikki kansa yhtyi siihen liittoon.

3. Ja kuningas seisoi yhden patsaan tykönä, ja teki liiton Herran edessä, että heidän piti vaeltaman Herran jälkeen ja pitämän hänen käskynsä, todistuksensa ja säätynsä, kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, että heidän piti pitämän nämät liiton sanat, jotka kirjoitetut olivat tässä kirjassa. Ja kaikki kansa mielistyi siihen liittoon.

3. Ja Cuningas seisoi yhden padzan tykönä ja teki lijton HERran edes että heidän piti waeldaman HERran jälken ja pitämän hänen käskyns todistuxens ja oikeudens caikest sydämestäns caikest sielustans että heidän piti pitämän nämät lijton sanat jotca kirjoitetut olit täsä kirjas. Ja Canssa mielistyi sijhen lijtton.

4. Sitten kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja häntä lähimpiä pappeja sekä ovenvartijoita viemään Herran temppelistä pois kaikki kalut, mitä oli tehty Baalille, Aseralle ja kaikelle taivaan joukolle. Ja hän poltatti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedoilla, mutta vei niiden tuhan Beeteliin.

4. Ja kuningas käski Hilkiaa ylimmäistä pappia, ja pappeja toisesta vuorosta, ja ovenvartioita, ottaa Herran temppelistä kaikkinaiset kalut, jotka Baalille, metsistölle ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle tehdyt olivat; ja hän poltti ne ulkona Jerusalemin edessä Kidronin laaksossa, ja niitten tuhka kannettiin sieltä Beteliin.

4. JA Cuningas käski Hilkiat ylimmäistä Pappia ja Pappeja toisesta wuorosta ja owen wartioita otta HERran Templist caickinaiset calut jotca Baalille medzistölle ja caikelle taiwaliselle joucolle tehdyt olit ja he poldit ne ulcona Jerusalemin edes Kidronin laxos ja tuhca canntetin sieldä BethElijn.

5. Hän pani myös viralta epäjumalain papit, jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet polttamaan uhreja uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympäristössä ja jotka polttivat uhreja Baalille, auringolle, kuulle, eläinradan tähdille ja kaikelle taivaan joukolle.

5. Ja hän otti epäjumalain papit pois, jotka Juudan kuninkaat asettaneet olivat suitsuttamaan korkeuksissa Juudan kaupungeissa ja ympäri Jerusalemia, ja ne jotka suitsuttivat Baalille, auringolle ja kuulle ja planeteille, ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle,

5. Ja hän otti Camarim pois jotca Judan Cuningat asettanet olit suidzuttaman corkeuxis Judan Caupungeis ja ymbärins Jerusalemita. Ja ne jotca suidzutit Baalille ja Auringolle ja Cuulle ja planeteille ja caikelle taiwaliselle joucolle.

6. Hän vei aseran pois Herran temppelistä Jerusalemin ulkopuolelle Kidronin laaksoon ja poltti sen Kidronin laaksossa, rouhensi sen tomuksi ja heitti tomun yhteiselle hautausmaalle.

6. Ja antoi viedä Astarotin Herran huoneesta, ulos Jerusalemista, Kidronin ojan tykö, ja poltti sen Kidronin ojan tykönä, ja musersi sen tuhaksi, ja heitti sen tuhan kansan lasten hautoihin,

6. Ja andoi Jerusalemista wiedä ulos medzistön ja poltti sen Kidronin ojan tykönä ja musersi tuhwaxi ja heitti tuhwan Canssan lasten hautoin.

7. Ja hän kukisti haureellisten pyhäkköpoikien huoneet, jotka olivat Herran temppelissä ja joissa naiset kutoivat verhoja Aseralle.

7. Ja kukisti huorain huoneet, jotka olivat Herran huoneen tykönä, joissa vaimot kutoivat huoneita metsistölle.

7. Ja cukisti huorain huonet jotca olit ylhällä HERran huonen tykönä joisa waimot cudoit huonetta medzistölle.

8. Hän toi pois kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti uhrikukkulat, joilla papit olivat polttaneet uhreja, Gebasta Beersebaan asti. Ja hän kukisti porteilla olevat uhrikukkulat, joita oli kaupungin päällikön Joosuan portin oven edustalla, vasemmalla puolella mentäessä sisään kaupungin portista.

8. Ja hän kokosi kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti korkeudet, joissa papit suitsuttivat, Gebasta Bersebaan asti. Ja hän kukisti porttein korkeudet, jotka olivat Josuan kaupungin päämiehen portin vajassa, joka oli vasemmalla puolella kaupungin porttia, sisälle mennessä.

8. JA hän cocois caicki Papit Judan Caupungist ja saastutti corkeuxet joisa Papit suidzutit Gebast BerSeban asti. Ja hän särki corkeuxet portis jotca olit Josuan Caupungin päämiehen portin majas joca oli wasemalla puolella Caupungin portia sisälle mennes.

9. Uhrikukkulapapit eivät kuitenkaan saaneet nousta Herran alttarille Jerusalemissa; he saivat vain syödä happamatonta leipää veljiensä kanssa.

9. Ei kuitenkaan korkeutten papit uhranneet koskaan Herran alttarilla Jerusalemissa, vaan söivät kaltiaista leipää veljeinsä keskellä.

9. Ei cuitengan corkeuxen papit uhrannet coscan HERran Altarille Jerusalemis mutta söit caldiaist leipä heidän weljeins keskenä.

10. Hän saastutti myöskin polttopaikan Ben-Hinnomin laaksossa, ettei kukaan voisi panna poikaansa tai tytärtänsä kulkemaan tulen läpi Molokin kunniaksi.

10. Hän saastutti myös Tophetin, joka on Hinnomin lasten laaksossa, ettei yksikään käyttäisi poikaansa ja tytärtänsä tulessa Molokille;

10. Hän saastutti myös Tophetin Hinnomin lasten laxos ettei yxikän käyttäis hänen poicans ja tytärtäns tulen läpidze Molechille.

11. Ja hän poisti ne hevoset, jotka Juudan kuninkaat olivat auringon kunniaksi asettaneet, siitä, mistä mennään Herran temppeliin, hoviherra Netan-Melekin kammion vierestä, joka oli Parvarimissa, ja poltti auringonvaunut tulessa.

11. Ja otti pois hevoset, jotka Juudan kuninkaat auringolle asettaneet olivat Herran huoneen sisällekäymiseen, NetanMelekin kamaripalvelian majan tykönä, joka oli esikaupungissa; ja auringon rattaat poltti hän tulessa,

11. Ja otti ne hewoiset pois jotca Judan Cuningat Auringolle asettanet olit HERran huonen sisällekäymiseen Nethan Melechin Camaripalwelian majan tykönä joca oli Parwarimis ja Auringon rattat poltti hän tules.

12. Ja Aahaan yläsalin katolla olevat alttarit, jotka Juudan kuninkaat olivat teettäneet, ja ne alttarit, jotka Manasse oli teettänyt Herran temppelin molempiin esipihoihin, kuningas kukisti; sitten hän riensi sieltä ja heitti niiden tomun Kidronin laaksoon.

12. Niin myös alttarit, jotka kattoin päällä Ahaksen salissa olivat, jotka Juudan kuninkaat tehneet olivat. Ja ne alttarit, jotka Manasse tehnyt oli kahdessa Herran huoneen pihassa, särki kuningas, ja pakeni sieltä, ja heitti heidän tuhkansa Kidronin ojaan.

12. Nijn myös Altarit jotca cattoin päällä Ahaxen Salis olit jotca Judan Cuningat tehnet olit. Ja ne Altarit cuin Manasse tehnyt oli nijsä cahdesa HERran huonen cartanos särki Cuningas ja pakeni sieldä ja heitti heidän tuhcans Kidronin ojaan.

13. Ja ne uhrikukkulat, jotka olivat itään päin Jerusalemista, etelään päin Turmiovuoresta, ja jotka Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut Astartelle, siidonilais-iljetykselle, ja Kemokselle, Mooabin iljetykselle, ja Milkomille, ammonilais-kauhistukselle, ne kuningas saastutti.

13. Ja ne korkeudet, jotka Jerusalemin edessä olivat, oikialla puolella Maskitin vuorta, jotka Salomo Israelin kuningas rakentanut oli Astarotille Zidonin kauhistukselle, ja Kamokselle Moabin kauhistukselle, ja Milkomille Ammonin lasten kauhistukselle, ne saastutti myös kuningas.

13. Ja ne corkeuxet jotca Jerusalemin edes olit oikialla puolella Mashithin wuorta jonga Salomo Israelin Cuningas rakendanut oli Astharotille Zidonin cauhistuxelle ja Chamoxelle Moabin cauhistuxelle ja Milchomille Amonin lasten cauhistuxelle saastutti myös Cuningas.

14. Hän murskasi patsaat ja hakkasi maahan asera-karsikot ja täytti niiden sijan ihmisten luilla.

14. Ja särki patsaat, ja hävitti metsistöt, ja täytti heidän siansa ihmisten luilla,

14. Ja särki padzat ja häwitti medzistöt ja täytti heidän sians ihmisten luilla.

15. Myöskin Beetelissä olevan alttarin, sen uhrikukkulan, jonka oli teettänyt Jerobeam, Nebatin poika, joka saattoi Israelin tekemään syntiä, senkin alttarin uhrikukkuloineen hän kukisti; sitten hän poltti uhrikukkulan ja rouhensi sen tomuksi sekä poltti asera-karsikon.

15. Niin myös Betelin alttarin, sen korkeuden, minkä Jerobeam Nebatin poika tehnyt oli, joka Israelin saatti syntiä tekemään; hän kukisti sen alttarin ja korkeuden, ja poltti myös metsistön.

15. NIin myös BethElin Altarin joca on sijnä corkeuxes cuin Jerobeam Nebathin poica tehnyt oli joca Israelin saatti syndiä tekemän hän cukisti sen Altarin ja corkeuden ja poltti corkeudet tuhwaxi ja poltti myös medzistön.

16. Kun Joosia sitten kääntyi ja näki haudat, jotka olivat vuorella, lähetti hän ottamaan luut haudoista, poltti ne alttarilla ja saastutti näin alttarin, Herran sanan mukaan, jonka oli julistanut se Jumalan mies, joka nämä julisti.

16. Ja Josia käänsi itsensä ja näki ne haudat, jotka olivat vuorella, lähetti ja antoi ottaa luut haudoista, ja poltti ne alttarilla ja saastutti sen, Herran sanan jälkeen, jonka Jumalan mies huutanut oli, joka nämät niin ennen puhunut oli.

16. Ja Josia käänsi hänens ja näki ne haudat jotca olit wuorella lähetti ja andoi tuotta luut haudoista ja poltti ne Altareilla ja saastutti sen HERran sanan jälken cuin Jumalan mies huutanut oli joca nämät nijn ennen puhunut oli.

17. Ja hän kysyi: Mikä tuo hautamerkki on, jonka minä näen? Kaupungin miehet vastasivat hänelle: Se on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli Juudasta ja julisti sen, minkä sinä nyt olet tehnyt Beetelin alttarille.

17. Ja hän sanoi: mikä haudan merkki tämä on, jonka minä näen? Ja kaupungin kansa sanoi hänelle: se on sen Jumalan miehen hauta, joka Juudasta tuli ja huusi näitä, joita sinä tehnyt olet alttarille Betelissä.

17. Ja hän sanoi: mikä haudan mercki tämä on cuin minä täsä näen? Ja Caupungin Canssa sanoi hänelle: se on sen Jumalan miehen hauta joca Judast tuli ja näitä huusi cuins tehnyt olet Altarille BethElis.

18. Hän sanoi: Antakaa hänen olla; älköön kukaan koskeko hänen luihinsa. Niin he jättivät hänen luunsa rauhaan ja samoin sen profeetan luut, joka oli tullut Samariasta.

18. Ja hän sanoi: anna hänen maata, ja älkään yksikään liikuttako hänen luitansa. Näin tulivat hänen luunsa vapahdetuksi sen prophetan luiden kanssa, joka Samariasta tullut oli.

18. Ja hän sanoi: anna hänen maata ja älkän yxikän lijcuttaco hänen luitans. Näin olit hänen luuns wapadetut sen Prophetan luiden cansa joca Samariasta tullut oli.

19. Myöskin Samarian kaupungeista Joosia poisti kaikki uhrikukkulatemppelit, jotka Israelin kuninkaat olivat rakentaneet ja niin vihoittaneet Herran; ja hän teki niille saman, minkä oli tehnyt Beetelissä.

19. Ja Josia pani myös kaikki korkeutten huoneet Samarian kaupungista pois, jotka Israelin kuninkaat tehneet olivat vihaa kehoittaaksensa, ja teki heidän kanssansa peräti niinkuin hän Betelissä tehnyt oli.

19. Hän percais myös caicki corkeusten huonet Samarian Caupungis jotca Israelin Cuningas tehnyt oli wihoittaxens HERra ja teki heidän cansans peräti nijncuin hän BethElis tehnyt oli.

20. Ja kaikki siellä olevat uhrikukkulapapit hän teurasti alttareilla ja poltti ihmisten luita niiden päällä. Sitten hän palasi takaisin Jerusalemiin.

20. Ja hän tappoi kaikki korkeutten papit, jotka siellä olivat alttareilla, ja poltti ihmisten luut niiden päällä, ja palasi Jerusalemiin.

20. Ja hän uhrais caicki corkeuden papit cuin siellä olit Altarille ja poltti ihmisten luut sen päällä ja palais Jerusalemijn.

21. Ja kuningas käski kaikkea kansaa sanoen: Viettäkää pääsiäistä Herran, teidän Jumalanne, kunniaksi, niinkuin on kirjoitettuna tässä liitonkirjassa.

21. Ja kuningas käski kaikkea kansaa ja sanoi: pitäkäät Herralle Jumalallenne pääsiäistä, niinkuin kirjoitettu on tämän liiton kirjassa,

21. JA Cuningas käski Canssa ja sanoi: pitäkät teidän HERralle Jumalalle Pääsiäist nijncuin kirjoitettu on tämän lijton kirjas.

22. Sillä sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty sen ajan jälkeen, jona tuomarit tuomitsivat Israelia, ei Israelin kuningasten eikä Juudan kuningasten koko aikana.

22. Sillä ei yhtään pääsiäistä ollut niin pidetty kuin tämä, tuomarien ajasta, jotka olivat tuominneet Israelia, ja kaikkein Israelin kuningasten ja Juudan kuningasten aikana.

22. Sillä ei yhtän Pääsiäistä ollut nijn pidetty cuin tämä Duomarein ajasta jotca olit duominnet Israelis ja caickein Isralin Cuningasten ja Judan Cuningasten aicana.

23. Vasta kuningas Joosian kahdeksantenatoista hallitusvuotena vietettiin sellainen pääsiäinen Jerusalemissa Herran kunniaksi.

23. Mutta kahdeksantenatoistakymmenentenä kuningas Josian vuonna pidettiin tämä pääsiäinen Herralle Jerusalemissa.

23. Mutta cahdexandena toistakymmendenä Cuningas Josian wuonna oli tämä Pääsiäinen pidetty HERralle Jerusalemis.

24. Myöskin vainaja- ja tietäjähenkien manaajat, kotijumalat ja kivijumalat ja kaikki iljetykset, joita oli nähty Juudan maassa ja Jerusalemissa, Joosia hävitti, täyttääkseen lain sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa, minkä pappi Hilkia oli löytänyt Herran temppelistä.

24. Ja Josia perkasi kaikki noidat, merkkein tulkitsiat, kuvat ja epäjumalat, ja kaikki kauhistukset, jotka nähtiin Juudan maalla ja Jerusalemissa; että hän pitäis lain sanat, jotka kirjassa kirjoitetut olivat, jonka pappi Hilkia löysi Herran huoneesta.

24. JA Josia percais caicki noidat merckein cadzojat cuwat ja epäjumalat ja caicki cauhistuxet cuin Judan maalla ja Jerusalemis pannut olit että hän pidäis Lain sanat jotca kirjas kirjoitetut olit jonga Pappi Hilkia löysi HERran huonest.

25. Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; eikä hänen jälkeensä tullut hänen vertaistansa.

25. Hänen vertaisensa ei ollut yksikään kuningas ennen häntä, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa itsensä käänsi Herran tykö, kaiken Moseksen lain jälkeen; ja hänen jälkeensä ei tullut myöskään hänen kaltaistansa.

25. Hänen wertaisens ei ollut yxikän Cuningas ennen händä joca nijn caikesta sydämestäns caikesta sielustans caikesta woimastans hänens käänsi HERran tygö caiken Mosexen Lain jälken ja hänen jälkens ei tullut myöskän hänen caltaistans.

26. Kuitenkaan ei Herra kääntynyt suuren vihansa hehkusta, kun kerran hänen vihansa oli syttynyt Juudaa vastaan kaikesta siitä, millä Manasse oli vihoittanut hänet.

26. Ei kuitenkaan kääntynyt Herra vihansa suuresta julmuudesta, jolla hän Juudan päälle vihoitettu oli, kaikkein kehoitusten tähden, joilla Manasse hänen kehoittanut oli.

26. Cuitengin ei käändynyt HERra hänen wihans julmuudest jolla hän Judan päälle wihoitettu oli caickein kehoitusten tähden ioilla Manasse hänen kehoittanut oli.

27. Ja Herra sanoi: Minä toimitan myöskin Juudan pois kasvojeni edestä, niinkuin minä olen toimittanut pois Israelin; ja minä hylkään Jerusalemin, tämän kaupungin, jonka minä olin valinnut, ja temppelin, josta minä olin sanonut: 'Minun nimeni on oleva siinä'.

27. Ja Herra sanoi: minä heitän myös Juudan pois minun kasvoini edestä, niinkuin minä Israelin heittänyt olen, ja hylkään tämän kaupungin, jonka minä valinnut olen, Jerusalemin, ja sen huoneen, josta minä puhunut olen: minun nimeni on oleva siellä.

27. Ja HERra sanoi: minä heitän Judan pois minun caswoni edest nijncuin minä Israelin heittänyt olen ja tämän Caupungin jonga minä walinnut olen nimittäin Jerusalemin ja sen huonen josta minä puhunut olen: Minun nimen on olewa siellä.

28. Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

28. Mitä enempi Josiasta sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?

28. Mitä enämbi Josiast sanomist on ja caikist cuin hän tehnyt on cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.

29. Hänen aikanansa farao Neko, Egyptin kuningas, lähti Assurin kuningasta vastaan Eufrat-virralle. Niin kuningas Joosia meni häntä vastaan, mutta farao surmasi hänet Megiddossa heti, kun näki hänet.

29. Hänen ajallansa matkusti Pharao Neko, Egyptin kuningas, Assyrian kuningasta vastaan Phratin virran tykö; mutta kuningas Josia meni häntä vastaan, ja se tappoi hänen Megiddossa, sittekuin hän oli nähnyt hänen.

29. HÄnen ajallans matcusti Pharao Necho Egyptin Cuningas Assyrian Cuningasta wastan Phratin wirran tygö mutta Cuningas Josia meni händä wastan ja cuoli Megiddos sijttecuin hän oli nähnyt hänen.

30. Ja hänen palvelijansa veivät hänet kuolleena vaunuissa Megiddosta, toivat hänet Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa. Mutta maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan, voiteli hänet ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä sijaan.

30. Ja hänen palveliansa veivät hänen kuolleena pois Megiddosta, ja veivät hänen Jerusalemiin ja hautasivat hänen omaan hautaansa. Ja maan kansa otti Joahaksen Josian pojan, voitelivat ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä siaan.

30. Ja hänen palwelians weit hänen cuolluna pois Megiddost ja weit hänen Jerusalemijn ja hautaisit hänen omaan hautaans. Ja maan Canssa otti Joahaxen Josian pojan woitelit ja teit hänen Cuningaxi hänen Isäns siaan.

31. Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

31. Kolmen ajastajan vanha kolmattakymmentä oli Joahas, kuin hän tuli kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.

31. Colmen ajastajan wanha colmattakymmendä oli Joahas cosca hän tuli Cuningaxi ja hallidzi colme Cuucautta Jerusalemis. HÄnen äitins nimi oli Hamutal Jeremian tytär Libnast.

32. Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä olivat tehneet.

32. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen esi-isänsä tehneet olivat.

32. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin hänen Isänskin tehnyt oli.

33. Mutta farao Neko vangitutti hänet Riblassa, Hamatin maassa, ettei hän hallitsisi Jerusalemissa, ja määräsi maan maksettavaksi pakkoveron: sata talenttia hopeata ja kymmenen talenttia kultaa.

33. Mutta Pharao Neko sitoi hänen kiinni Riblatissa Hamatin maalla, ettei hän hallitsisi Jerusalemissa, ja pani sakkoveron maan päälle, sata leiviskää hopiaa ja leiviskän kultaa.

33. Mutta Pharao Necho otti hänen kijnni Riblathis Hamathin maalla ettei hän hallidzis Jerusalemis ja pani weron maan päälle sata leiwiskätä hopiata ja leiwiskän culda.

34. Ja farao Neko teki Eljakimin, Joosian pojan, kuninkaaksi hänen isänsä Joosian sijaan ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Mutta Jooahaan hän otti vangiksi, ja tämä joutui Egyptiin; siellä hän kuoli.

34. Ja Pharao Neko teki Eliakimin Josian pojan kuninkaaksi, hänen isänsä Josian siaan, ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi; mutta Joahaksen hän otti ja vei Egyptiin, siellä hän kuoli.

34. Ja Pharao Necho teki Eliachimin Josian pojan Cuningaxi hänen Isäns siaan ja muutti hänen nimens Jojachimixi mutta Joahaxen hän otti ja wei Egyptijn siellä hän cuoli.

35. Hopean ja kullan Joojakim maksoi faraolle; mutta voidakseen maksaa rahat faraon käskyn mukaan hän verotti maata, ottaen maan kansalta, sen mukaan kuin kukin oli verotettu, hopeata ja kultaa, antaakseen farao Nekolle.

35. Ja Jojakim antoi Pharaolle hopian ja kullan; kuitenkin laski hän maan verolliseksi, antamaan hopiaa Pharaon käskyn jälkeen: itsekunkin maakunnan kansan teki hän verolliseksi voimansa perästä hopiaan ja kultaan, Pharao Nekolle antaaksensa.

35. Ja Jojakim andoi Pharaolle hopian ja cullan nijn cuitengin laski hän maan werollisexi että hän wois nijn paljo hopiata anda Pharaon käskyn jälken idzecungin maacunnan Canssan teki hän werollisexi woimans perästä hopiaan ja culdaan Pharaolle Necholle andaxens.

36. Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Sebida, Pedajan tytär, Ruumasta.

36. Viidenkolmattakymmenen ajastajan vanha oli Jojakim, kuin hän kuninkaaksi tuli, ja hallitsi yksitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa: hänen äitinsä nimi oli Zebuda, Pedajan tytär Rumasta.

36. WIjdencolmattakymmenen ajastajan wanha oli Jojakim cosca hän Cuningaxi tuli ja hallidzi yxitoistakymmendä ajastaica Jerusalemis hänen äitins nimi oli Zebuda Pedajan tytär Rumast.

37. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä olivat tehneet.

37. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin tehneet olivat.

37. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin hänen Isänskin tehnet olit.