21 luku

Väenlasku. Daavid rakentaa alttarin Ornanin puimatantereelle.

1. Mutta saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidin laskemaan Israelin.

1. Ja saatana seisoi Israelia vastaan ja kehoitti Davidin lukemaan Israelia.

1. JA Sathan seisoi Israeli wastan ja kehoitti Dawidin lukeman Israeli.

2. Niin Daavid sanoi Jooabille ja kansan päämiehille: Menkää ja laskekaa Israel Beersebasta Daaniin asti ja ilmoittakaa minulle, että saan tietää heidän lukumääränsä.

2. Ja David sanoi Joabille ja kansan ylimmäisille: menkäät ja lukekaat Israel Bersebasta Daniin saakka, ja tuokaat minulle, että minä tietäisin heidän lukunsa.

2. Ja Dawid sanoi Joabille ja Canssan ylimmäisille: mengät ja lukecat Israel BerSebast Danin saacka ja tuocat minulle että minä tiedäisin heidän lucuns.

3. Jooab vastasi: Herra lisätköön kansansa, olkoon se kuinka suuri tahansa, satakertaiseksi. Ovathan he, herrani, kuningas, kaikki herrani palvelijoita. Miksi herrani pyytää tätä? Miksi Israel näin joutuisi vikapääksi?

3. Joab sanoi: Herra enentäköön kansansa sata kertaa suuremmaksi kuin se nyt on. Herrani kuningas, eikö nämät kaikki ole herrani palveliat? miksi siis herrani kysyy sitä? miksi se tulis synniksi Israelille?

3. Joab sanoi: HERra enändäkön hänen Canssans sata kerta suuremmaxi cuin se nyt on. Minun Herran Cuningan eikö nämät caicki ole minun Herrani palweliat? mixi sijs minun Herran kysy sitä? mixi se tulis synnixi Israelille?

4. Kuitenkin kuninkaan sana velvoitti Jooabia, ja niin Jooab lähti ja kierteli koko Israelin. Sitten hän tuli Jerusalemiin.

4. Mutta kuninkaan sana voitti Joabin. Ja Joab meni ja vaelsi koko Israelin ympäri, ja tuli Jerusalemiin.

4. Mutta Cuningan sana woitti Joabin. Ja Joab meni ja waelsi coco Israelin ymbärins ja tuli Jerusalemijn.

5. Ja Jooab ilmoitti Daavidille kansan lasketun lukumäärän: koko Israelissa oli yksitoistasataa tuhatta sotakuntoista miekkamiestä, ja Juudassa oli neljäsataa seitsemänkymmentä tuhatta miekkamiestä.

5. Ja Joab antoi Davidille luetun kansan luvun: ja koko Israelissa oli yksitoistakymmentä kertaa satatuhatta miestä, jotka miekkaa ulos vetivät. Ja Juudassa neljäsataa tuhatta ja seitsemänkymmentä tuhatta miekan vetävää miestä.

5. Ja Joab andoi Dawidille luetun Canssan lugun ja coco Israelis oli yxitoistakymmendä kerta sata tuhatta miestä cuin weti mieckans ulos. Ja Judas neljä sata tuhatta ja seidzemenkymmendä tuhatta miestä cuin wedit mieckans ulos.

6. Mutta Leevistä ja Benjaminista hän ei pitänyt katselmusta yhdessä muiden kanssa, sillä kuninkaan käsky oli Jooabille kauhistus.

6. Mutta Leviä ja BenJaminia ei hän näiden sekaan lukenut; sillä Joab kauhistui kuninkaan sanasta.

6. Mutta Lewi ja BenJaminit ei hän näiden secan lukenut: sillä Joab cauhistui Cuningan sanast.

7. Mutta tämä asia oli Jumalan silmissä paha, ja hän löi Israelia.

7. Mutta asia oli paha Jumalan silmäin edessä; ja hän löi Israelin.

7. Mutta ei Jumalalle nämät kelwannet ja hän löi Israelin.

8. Niin Daavid sanoi Jumalalle: Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi.

8. Ja David sanoi Jumalalle: minä olen raskaasti syntiä tehnyt, että minä sen tehnyt olen: mutta ota palvelias vääryys pois; sillä minä olen sangen tyhmästi tehnyt.

8. Ja Dawid sanoi Jumalalle: minä olen rascast syndiä tehnyt että minä sen tehnyt olen mutta ota sinun palwelias wäärys pois: sillä minä olen juuri tyhmäst tehnyt.

9. Ja Herra puhui Gaadille, Daavidin näkijälle, näin: Mene ja puhu Daavidille:

9. Ja Herra puhui Gadille, Davidin näkiälle, sanoen:

9. JA HERra puhui Gadin cansa Dawidin Näkiän sanoden:

10. Näin sanoo Herra: Kolme minä asetan sinun eteesi: valitse itsellesi yksi niistä, niin minä teen sen sinulle.

10. Mene ja puhu Davidille, sanoen: näin sanoo Herra: kolme minä panen sinun etees: valitse yksi niistä, ja minä teen sen sinulle.

10. Mene puhu Dawidin cansa sanoden: näitä sano HERra: colme panen minä sinun etees walidze sinulles yxi nijstä ja minä teen sinulle.

11. Niin Gaad meni Daavidin tykö ja sanoi hänelle: Näin sanoo Herra: Valitse itsellesi

11. Ja kuin Gad tuli Davidin tykö, sanoi hän hänelle: näin sanoo Herra: valitse sinulles:

11. Ja cosca Gad tuli Dawidin tygö sanoi hän hänelle: Näitä sano HERra: walidze sinulles/

12. joko kolme nälkävuotta tahi kolme kuukautta hävitystä ahdistajaisi vainotessa, vihollistesi miekka kintereilläsi, tahi kolmeksi päiväksi Herran miekka ja ruttotauti maahan, Herran enkeli tuottamaan tuhoa koko Israelin alueelle. Katso nyt, mitä minä vastaan hänelle, joka minut lähetti.

12. Taikka kolme nälkävuotta, taikka kolmen kuukauden pako vihollistes edessä ja vainollises miekan edessä, että se on käsittävä sinun, eli kolmeksi päiväksi Herran miekka ja ruttotauti maalle, niin että Herran enkeli kadottaa kaikki Israelin rajoilla. Niin ajattele siis nyt, mitä minun pitää häntä vastaamaan, joka minun on lähettänyt.

12. Taicka colme callista wuotta taicka colmen Cuucauden paco wihollistes edes ja wainollises miecan edes että se on käsittäwä sinun eli colmexi päiwäxi HERran miecka ja ruttotauti maalle nijn että HERran Engeli cadotta caicki Israelin rajoilla. Nijn ajattele sijs nyt mitä minä händä wastan cuin minun on lähettänyt.

13. Daavid vastasi Gaadille: Minä olen suuressa hädässä. Tahdon langeta Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on sangen suuri; ihmisten käsiin minä en tahdo langeta.

13. David sanoi Gadille: minulla on suuri ahdistus; kuitenkin tahdon minä langeta Herran käsiin, sillä hänen laupiutensa on sangen suuri, en tahdo langeta ihmisten käsiin.

13. Dawid sanoi Gadille: minulla on suuri ahdistus cuitengin tahdon minä langeta HERRAN

14. Niin Herra antoi ruton tulla Israeliin, ja Israelista kaatui seitsemänkymmentä tuhatta miestä.

14. Ja Herra antoi ruttotaudin tulla Israeliin, niin että Israelista lankesi seitsemänkymmentä tuhatta miestä.

14. SIlloin andoi HERra tulla ruttotaudin Israelijn nijn että Israelist langeis seidzemenkymmendä tuhatta miestä.

15. Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemia vastaan tuhoamaan sitä; ja kun se sitä tuhosi, katsoi Herra siihen ja katui sitä pahaa ja sanoi tuhoojaenkelille: Jo riittää; laske kätesi alas. Ja Herran enkeli seisoi silloin jebusilaisen Ornanin puimatantereen luona.

15. Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemiin hukuttamaan sitä; ja hukuttaissa katsoi Herra siihen ja katui sitä pahaa, ja sanoi enkelille, joka hukutti: nyt on kyllä, pidä kätes ylös! Mutta Herran enkeli seisoi Ornanin Jebusilaisen riihen tykönä.

15. Ja Jumala lähetti Engelin Jerusalemijn cadottaman sitä. Ja hucuttais cadzoi HERra sijhen ja catui sitä paha ja sanoi Engelille joca hucutti: nyt on kyllä pidä kätes ylös. Mutta HERran Engeli seisoi Arnan Jebuserin rijhen tykönä.

16. Kun Daavid nosti silmänsä ja näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, kädessänsä paljastettu miekka ojennettuna Jerusalemin yli, lankesivat Daavid ja vanhimmat, säkkeihin verhottuina, kasvoillensa.

16. Ja David nosti silmänsä ja sai nähdä Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, ja ulosvedetyn miekan hänen kädessänsä ojennetun Jerusalemin päälle. Niin lankesi David ja vanhimmat kasvoillensa, puetetut säkeillä.

16. Ja Dawid nosti silmäns ja sai nähdä HERran Engelin seisowan taiwan ja maan wälillä ja uloswedetyn miecan hänen kädesäns ojetun Jerusalemin päälle. Silloin langeis Dawid ja wanhimmat heidän caswoillens puetetut säkeillä.

17. Ja Daavid sanoi Jumalalle: Minähän käskin laskea kansan, ja minä siis olen se, joka olen tehnyt syntiä ja menetellyt pahoin. Mutta nämä minun lampaani, mitä he ovat tehneet? Herra, minun Jumalani, sattukoon sinun kätesi minuun ja minun isäni perheeseen, mutta ei sinun kansaasi, sille vitsaukseksi.

17. Ja David sanoi Jumalalle: enkö minä se ole, joka annoin lukea kansan? minä se olen, joka syntiä tein ja aivan pahoin tein. Mitä nämät lampaat tehneet ovat? Herra Jumalani, anna kätes olla minun ja minun isäni huoneen päälle, ja ei sinun kansalles vaivaksi.

17. Ja Dawid sanoi Jumalalle: engö minä se ole cuin annoin luke Canssan? minä se olen cuin syndiä tein ja saatin matcan sitä paha? mitä nämät lambat tehnet owat? HERra minun Jumalan anna sinun kätes olla minun ja minun Isäni huonen päälle ja ei sinun Canssalles waiwaxi.

18. Silloin Herran enkeli käski Gaadin sanoa Daavidille, että Daavid menisi pystyttämään Herralle alttarin jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.

18. Ja Herran enkeli sanoi Gadille että hän sanois Davidille, että David menis ja rakentais Herralle alttarin Ornanin Jebusilaisen riiheen.

18. JA HERran Engeli sanoi Gadille että hän sanois Dawidille että Dawid menis ja rakennais HERralle Altarin Arnan Jebuserin rijheen.

19. Ja Daavid meni sen sanan mukaan, jonka Gaad oli Herran nimeen puhunut.

19. Ja David meni Gadin sanan jälkeen, jonka hän Herran nimeen puhunut oli.

19. Ja Dawid meni Gadin sanan jälken cuin hän HERran nimeen puhunut oli.

20. Ja kun Ornan kääntyi, näki hän enkelin, ja hänen neljä poikaansa piiloutui; sillä Ornan oli puimassa nisuja.

20. Vaan kuin Ornan käänsi itsensä ja näki neljän poikansa kanssa enkelin, lymyttivät he heitänsä; sillä Ornan tappoi nisuja.

20. Waan cuin Arnan käänsi hänens ja näki neljän poicans cansa Engelin lymytit he heidäns: sillä Arnan tappoi nisuja.

21. Mutta Daavid meni Ornanin luo, ja kun Ornan katsahti ylös ja näki Daavidin, lähti hän puimatantereelta ja kumartui Daavidin eteen kasvoilleen maahan.

21. Kuin David meni Ornanin tykö, näki Ornan ja havaitsi Davidin, ja meni riihestä ulos ja lankesi kasvoillensa Davidin eteen maahan.

21. Cuin Dawid meni Arnanin tygö näki Arnan ja hawaidzi Dawidin meni rijhest ulos ja langeis caswoillens Dawidin eteen maahan.

22. Ja Daavid sanoi Ornanille: Anna minulle puimatantereen paikka, rakentaakseni siihen Herralle alttarin; täydestä hinnasta anna se minulle, että vitsaus taukoaisi kansasta.

22. Ja David sanoi Ornanille: anna minulle sen riihen sia, rakentaakseni siihen Herralle alttarin; anna se minulle täyden rahan edestä, että vitsaus lakkais kansasta.

22. Ja Dawid sanoi Arnanille: anna minulle rijhen sia raketaxeni sijhen HERralle Altarita suo se minulle täyden rahan edest että widzaus lackais Canssasta.

23. Ornan vastasi Daavidille: Ota se itsellesi, ja herrani, kuningas, tehköön, mitä hyväksi näkee. Katso, minä annan härät polttouhriksi ja puimaäkeet haloiksi sekä nisut ruokauhriksi; kaikki minä annan.

23. Ja Ornan sanoi Davidille: ota sinulles ja tee, herrani kuningas, kuin sinulle kelpaa. Katso, minä annan myös härkiä polttouhriksi ja aseita puiksi, ja nisuja ruokauhriksi: kaikki minä annan.

23. Ja Arnan sanoi Dawidille: ota sinulles ja tee minun Herran Cuningan cuin sinulle kelpa. Cadzo minä annan myös härkiä polttouhrixi ja aseita puixi ja nisuja ruocauhrixi caickia minä annan.

24. Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: Ei niin, vaan minä ostan ne sinulta täydestä hinnasta; sillä minä en ota Herralle sitä, mikä on sinun, enkä uhraa ilmaiseksi saatua polttouhria.

24. Mutta kuningas David sanoi Ornanille: ei niin, vaan minä tahdon peräti ostaa sen täydellä rahalla; sillä en minä ota sitä, mikä sinun on, Herralle ja tee polttouhria maksamata.

24. Mutta Cuningas Dawid sanoi Arnanille: ei nijn waan minä ostan täydellä rahalla: sillä en minä ota sitä cuin sinun on HERralle ja tee polttouhria maxamat.

25. Niin Daavid antoi Ornanille siitä paikasta kuudensadan sekelin painon kultaa.

25. Niin David antoi Ornanille sen sian edestä kuudensadan siklin painon kultaa.

25. Nijn Dawid andoi Arnanille sen sian edest cuuden sadan Siclin painon culda.

26. Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja, ja kun hän huusi Herraa, vastasi Herra tulella, jonka hän lähetti taivaasta polttouhrialttarille.

26. Ja David rakensi siinä Herralle alttarin ja uhrasi polttouhria ja kiitosuhria, ja rukoili Herraa; ja hän kuuli hänen tulella taivaasta polttouhrin alttarilla.

26. Ja Dawid rakensi sijnä HERralle Altarin ja uhrais polttouhria ja kijtosuhria. Ja cosca hän rucoili HERra cuuli hän hänen tulen cautta taiwasta polttouhrin Altarilla.

27. Ja Herra käski enkelin pistää miekkansa tuppeen.

27. Ja Herra sanoi enkelille, että hän pistäis miekkansa tuppeensa.

27. Ja HERra sanoi Engelille että hän pistäis mieckans tuppeens.

28. Siihen aikaan kun Daavid näki, että Herra oli kuullut häntä jebusilaisen Ornanin puimatantereella, uhrasi hän siellä.

28. Kuin David näki Herran kuulleeksi häntä Ornanin Jebusilaisen riihessä, uhrasi hän siellä.

28. Cosca Dawid näki HERran cuullexi hänens Arnanin Jebuserin rijhesä uhrais hän siellä.

29. Mutta Herran asumus, jonka Mooses oli teettänyt erämaassa, ja polttouhrialttari olivat siihen aikaan Gibeonin uhrikukkulalla.

29. Sillä Herran maja, jonka Moses oli tehnyt korvessa, ja polttouhrin alttari olivat silloin Gibeonin korkeudella.

29. Sillä HERran maja cuin Moses oli tehnyt corwes ja polttouhrin Altari olit silloin Gibeonin corkeudes.

30. Eikä Daavid rohjennut mennä Jumalan eteen etsimään häntä, sillä hän oli peljästynyt Herran enkelin miekkaa.

30. Ja ei David taitanut mennä sen eteen kysymään Jumalaa; sillä hän oli peljästynyt Herran enkelin miekkaa.

30. Ja ei Dawid tainnut mennä sen eteen kysymän Jumalata: sillä hän oli peljästynyt HERran Engelin miecka.