Jobin kirja
37 luku |
|
||
|
|
||
Elihuun neljännen puheen jatkoa: Luonnonilmiöt todistavat Jumalan viisautta ja voimaa, eikä ihmisjärki käsitä hänen ihmeellisiä tekojaan; sentähdesn peljätkööt häntä ihmiset. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa. |
Biblia1776 | 1. Siitä myös hämmästyy minun sydämeni ja vapisee. |
CPR1642 | 1. SIitä hämmästy minun sydämen ja wapise. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 Yes, at this my heart trembles and is moved out of its place. |
KJV | 1. At this also my heart trembleth, and is moved out of his place. |
|
|
||
Dk1871 | 1. Ja, over dette forfærdes mit Hjerte og farer op fra sit Sted. |
KXII | 1. Deraf förskräcker sig mitt hjerta, och bäfvar. |
PR1739 | 1. Mo südda wärriseb ka sepärrast ja kargab ülles ennese assemelt. |
LT | 1. ‘‘Dėl to mano širdis dreba ir pasitraukė iš savo vietos. |
|
|
||
Luther1912 | 1. Des entsetzt sich mein Herz und bebt. |
Ostervald-Fr | 1. Mon cœur en est tout tremblant, et il bondit hors de sa place. |
RV'1862 | 1. A ESTO también se espanta mi corazón y salta de su lugar. |
SVV1770 | 1 Ook beeft hierover mijn hart, en springt op uit zijn plaats. |
|
|
||
PL1881 | 1. A nad tem zdumiewa się serce moje, i porusza się z miejsca swego. |
Karoli1908Hu | 34. Ezért remeg az én szívem, és csaknem kiszökik helyéből. |
RuSV1876 | 1 И от сего трепещет сердце мое и подвиглось с места своего. |
БКуліш | 1. А від сього тремтить серце в менї й зрушилось із місця свого. |
|
|
||
FI33/38 | 2. Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa. |
Biblia1776 | 2. Kuulkaat visusti hänen vihansa huutoa, ja puhetta, joka hänen suustansa käy ulos. |
CPR1642 | 2. Cuulcat hänen wihans huuto ja hänen ändäns joca hänen suustans käy ulos. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 Hear, O, hear the noise of his voice and the rumbling that goes out of his mouth. |
KJV | 2. Hear attentively the noise of his voice, and the sound that goeth out of his mouth. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Hører, ja hører hans Røsts Drøn og Bulderet, der udgaar af hans Mund. |
KXII | 2. Hörer hans rösts skall, och det ljud som utaf hans mun går. |
PR1739 | 2. Kuulge öiete temma pitkse mürriseminne ja könneleminne, mis temma suust wäljatulleb. |
LT | 2. Klausykite Jo balso, griaudėjimo, kuris sklinda iš Jo burnos. |
|
|
||
Luther1912 | 2. O höret doch, wie der Donner zürnt, und was für Gespräch von seinem Munde ausgeht! |
Ostervald-Fr | 2. Écoutez, écoutez le bruit de sa voix, et le grondement qui sort de sa bouche! |
RV'1862 | 2. Oid oyendo su terrible voz, y la palabra que sale de su boca. |
SVV1770 | 2 Hoort met aandacht de beweging Zijner stem, en het geluid, dat uit Zijn mond uitgaat! |
|
|
||
PL1881 | 2. Słuchajcie z pilnością grzmienia głosu jego, i dźwięku który wychodzi z ust jego. |
Karoli1908Hu | 1. Halljátok meg figyelmetesen az ő hangjának dörgését, és a zúgást, a mely az ő szájából kijön! |
RuSV1876 | 2 Слушайте, слушайте голос Его и гром, исходящийиз уст Его. |
БКуліш | 2. Слухайте, слухайте грому; се голос, що виходить із уст його. |
|
|
||
FI33/38 | 3. Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti. |
Biblia1776 | 3. Hän toimittaa sen oikeuden kaikkein taivasten alla; ja hänen leimauksensa paistaa maan ääristä. |
CPR1642 | 3. Hän toimitta sen oikein caickein taiwasten alla ja hänen leimauxens paista maan äris. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 He sends it forth under the whole heaven and his lightning to the ends of the earth. |
KJV | 3. He directeth it under the whole heaven, and his lightning unto the ends of the earth. |
|
|
||
Dk1871 | 3. Han lader det fare ud under al Himmelen og sit Lys over Jordens Flige. |
KXII | 3. Han ser under alla himlar, och hans ljus skin uppå jordenes ändar. |
PR1739 | 3. Sedda lasseb Ta wälja keige taewa alla, ja temma walgo walgust ma-ilma otsani. |
LT | 3. Jis siunčia jį po visą padangę, Jo žaibai iki žemės pakraščių. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Er läßt ihn hinfahren unter allen Himmeln, und sein Blitz scheint auf die Enden der Erde. |
Ostervald-Fr | 3. Il l'envoie sous tous les cieux, et son éclair va jusqu'aux extrémités de la terre. |
RV'1862 | 3. Debajo de todos los cielos lo enderezará, y su luz le extenderá hasta los fines de la tierra. |
SVV1770 | 3 Dat zendt Hij rechtuit onder den gansen hemel, en Zijn licht over de einden der aarde. |
|
|
||
PL1881 | 3. Pod wszystkiem niebem prosto go wypuszcza, a światłość jego po wszystkich koóczynach ziemi. |
Karoli1908Hu | 2. Az egész ég [1†] alatt szétereszti azt, és villámát is a földnek széléig. |
RuSV1876 | 3 Под всем небом раскат его, и блистание его – до краев земли. |
БКуліш | 3. По під усїм небом реве він, блиск його - на всю землю. |
|
|
||
FI33/38 | 4. Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa. |
Biblia1776 | 4. Senjälkeen kuuluu pitkäisen jylinä, ja se jylisee suurella äänellä; ja koska hänen jylinänsä kuullaan, ei sitä taideta estää. |
CPR1642 | 4. Hänen jälkens cuulu pitkäisen jylinä ja hän jylise suurella änellä ja cosca hänen jylinäns cuullan ei sitä taita estä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 After it a voice roars. He thunders with the voice of his majesty and he does not restrain (the lightnings) when his voice is heard. |
KJV | 4. After it a voice roareth: he thundereth with the voice of his excellency; and he will not stay them when his voice is heard. |
|
|
||
Dk1871 | 4. Efter ham brøler Røsten han tordner med sin Højheds Røst, og han holder dem ikke tilbage, naar hans Røst høres. |
KXII | 4. Efter honom bullrar dundret, han dundrar med ett stort skall; och när hans dundrande hördt varder, kan man intet förhålla det. |
PR1739 | 4. Selle järrele möirab pitkne, Ta mürristab omma körge mürrinaga, ja ei rikku neid asjo mitte ärra, kui temma mürrin kulukse. |
LT | 4. Po to aidi balsas. Jis sugriaudžia savo didybės balsu ir nieko nepasilieka, kai Jo balsas pasigirsta. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Ihm nach brüllt der Donner, und er donnert mit seinem großen Schall; und wenn sein Donner gehört wird, kann man's nicht aufhalten. |
Ostervald-Fr | 4. Puis, sa voix rugit; il tonne de sa voix magnifique, et il n'épargne pas ses éclairs, quand retentit sa voix. |
RV'1862 | 4. Tras de él bramará el sonido, tronará con su valiente voz, y aunque sea oida su voz, no los detiene. |
SVV1770 | 4 Daarna brult Hij met de stem; Hij dondert met de stem Zijner hoogheid, en vertrekt die dingen niet, als Zijn stem zal gehoord worden. |
|
|
||
PL1881 | 4. Za nią wnet huczy dźwiękiem, grzmi głosem zacności swojej, i nie odkłada innych rzeczy, gdy bywa słyszany głos jego. |
Karoli1908Hu | 3. Utána hang zendül, az ő fenségének hangjával mennydörög, s nem tartja vissza azt, ha szava megzendült. |
RuSV1876 | 4 За ним гремит глас; гремит Он гласом величества Своего и неостанавливает его, когда голос Его услышан. |
БКуліш | 4. Ззаду його гуде голос; грімить він голосом величі своєї й не з'упиняє його, коли голос його почуто. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida. |
Biblia1776 | 5. Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä. |
CPR1642 | 5. Jumala jylistä ihmellisest ja teke suuria ja tutkimattomita töitä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 God thunders marvelously with his voice. He does great things which we cannot comprehend. |
KJV | 5. God thundereth marvellously with his voice; great things doeth he, which we cannot comprehend. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Gud tord ner vidunderligt med sin Røst; han gør store Ting, og vi kunne ikke kende dem. |
KXII | 5. Gud dundrar med sitt dunder grufveliga, och gör stor ting, och varder dock intet känd. |
PR1739 | 5. Jummal mürristab omma heälega immelikkult, Ta teeb sured asjad, ja meie ei tunne neid mitte ärra. |
LT | 5. Dievas didingai griaudėja savo balsu, Jis daro mums nesuvokiamų dalykų. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Gott donnert mit seinem Donner wunderbar und tut große Dinge und wird doch nicht erkannt. |
Ostervald-Fr | 5. Dieu tonne de sa voix merveilleusement; il fait de grandes choses, que nous ne comprenons pas. |
RV'1862 | 5. Tronará Dios maravillosamente con su voz: él hace grandes cosas, y nosotros no lo entendemos. |
SVV1770 | 5 God dondert met Zijn stem zeer wonderlijk; Hij doet grote dingen, en wij begrijpen ze niet. |
|
|
||
PL1881 | 5. Dziwnie Bóg grzmi głosem swoim; sprawuje rzeczy tak wielkie, że ich rozumieć nie możemy. |
Karoli1908Hu | 4. Isten az ő szavával csudálatosan mennydörög, és nagy dolgokat cselekszik, úgy hogy nem érthetjük. |
RuSV1876 | 5 Дивно гремит Бог гласом Своим, делает дела великие, для нас непостижимые. |
БКуліш | 5. Гласом своїм грімить Бог предивно, творить дїла великі, нам недослїдимі. |
|
|
||
FI33/38 | 6. Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle. |
Biblia1776 | 6. Hän puhuu lumelle, ja se kohta tulee maan päälle, ja sadekuurolle, ja niin sadekuurolla on voima. |
CPR1642 | 6. Hän puhu lumelle ja se cohta tule maan päälle ja sadecuurolle ja nijn sadecuurolla on woima. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 For he says to the snow, Fall on the earth, likewise to the shower of rain and to the showers of his mighty rain. |
KJV | 6. For he saith to the snow, Be thou on the earth; likewise to the small rain, and to the great rain of his strength. |
|
|
||
Dk1871 | 6. Thi han siger til Sneen: Fald til Jorden! og ligesaa til Regnskyllene, ja til hans Vældes Regnskyl. |
KXII | 6. Han talar till snön, så är han straxt här på jordene, och till regnskuren, så är regnskuren der med magt. |
PR1739 | 6. Sest Ta ütleb lummele, ja wihma saule, ja omma kange wihma saule: Olle Ma peäl. |
LT | 6. Sniegui Jis įsako snigti, silpnas ir stiprus lietus priklauso nuo Jo. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Er spricht zum Schnee, so ist er bald auf Erden, und zum Platzregen, so ist der Platzregen da mit Macht. |
Ostervald-Fr | 6. Il dit à la neige: Tombe sur la terre; il le dit aux ondées, aux fortes ondées. |
RV'1862 | 6. Porque a la nieve dice: Sé en la tierra; y lluvia tras lluvia, y lluvia tras lluvia en su fortaleza. |
SVV1770 | 6 Want Hij zegt tot de sneeuw: Wees op de aarde; en tot den plasregen des regens; dan is er de plasregen Zijner sterke regenen. |
|
|
||
PL1881 | 6. Bo mówi do śniegu: Padaj na ziemię; także i do deszczu wolnego, i do deszczu gwałtownego. |
Karoli1908Hu | 5. Mert azt mondja a hónak: [2†] Essél le a földre! És a zápor-esőnek és a zuhogó zápornak: Szakadjatok. |
RuSV1876 | 6 Ибо снегу Он говорит: будь на земле; равно мелкий дождь и большой дождь в Его власти. |
БКуліш | 6. Він каже снїгові: Окрий землю! Ливень і дощ в його волї. |
|
|
||
FI33/38 | 7. Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät. |
Biblia1776 | 7. Hänen kädessänsä ovat kaikki ihmiset kätketyt, että kaikki tuntisivat hänen tekonsa. |
CPR1642 | 7. Hänen kädesäns owat caicki ihmiset kätketyt että Canssa tunde hänen tecons. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 He seals up the hand of every man, that all men whom he has made may know (it). |
KJV | 7. He sealeth up the hand of every man; that all men may know his work. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Han forsegler hver Mands Haand, at alle Folk, som ere hans Skabning, skulle kende det. |
KXII | 7. Man förgömmer sig ibland alla menniskor, att folket skall känna hans verk. |
PR1739 | 7. Siis panneb Ta keikide innimeste käed kui pitseriga kinni, et keik temma tehtud innimessed sedda peawad tundma. |
LT | 7. Kad žmonės pažintų Jo darbą, Jis užantspauduoja žmonių rankas. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Aller Menschen Hand hält er verschlossen, daß die Leute lernen, was er tun kann. |
Ostervald-Fr | 7. Il ferme la main de tous les hommes, afin que tous les hommes, ses créatures, le connaissent, |
RV'1862 | 7. Él pone un sello en la mano de todos los hombres, para que todos los hombres conozcan su obra. |
SVV1770 | 7 Dan zegelt Hij de hand van ieder mens toe, opdat Hij kenne al de lieden Zijns werks. |
|
|
||
PL1881 | 7. Rękę wszystkich ludzi zawiera, aby nikt z ludzi nie doglądał roboty swojej. |
Karoli1908Hu | 6. Minden ember kezét lepecsétli, hogy megismerje minden halandó, hogy az ő műve. |
RuSV1876 | 7 Он полагает печать на руку каждого человека, чтобы все люди знали дело Его. |
БКуліш | 7. Людям печатає руки**, щоб усї взнали дїло його. |
|
|
||
FI33/38 | 8. Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa. |
Biblia1776 | 8. Metsän pedot pakenevat varjoon ja pysyvät asumapaikoissansa. |
CPR1642 | 8. Medzän pedot pakenewat warjoon ja pysywät paicasans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 Then the beasts go into coverts and remain in their dens. |
KJV | 8. Then the beasts go into dens, and remain in their places. |
|
|
||
Dk1871 | 8. Da gaa de vilde Dyr i Hule og blive i deres Boliger. |
KXII | 8. Vilddjuret kryper uti skjul, och blifver i sitt rum. |
PR1739 | 8. Siis lähhäb igga metsalinne warritsemisse paika, ja jäwad omma pessade sisse. |
LT | 8. Tuomet ir žvėrys slepiasi savo lindynėse. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Das wilde Tier geht in seine Höhle und bleibt an seinem Ort. |
Ostervald-Fr | 8. Et les bêtes se retirent dans leurs tanières, et elles demeurent dans leurs repaires. |
RV'1862 | 8. La bestia se entrará en su escondrijo, y habitará en sus moradas. |
SVV1770 | 8 En het gedierte gaat in de loerplaatsen, en blijft in zijn holen. |
|
|
||
PL1881 | 8. Tedy zwierz wchodzi do jaskini, a w jamach swoich zostaje. |
Karoli1908Hu | 7. Akkor a vadállat az ő tanyájára húzódik, és az ő barlangjában marad. |
RuSV1876 | 8 Тогда зверь уходит в убежище и остается в своих логовищах. |
БКуліш | 8. Зьвір утїкає в свій сховок і держиться в своїх леговищах. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen. |
Biblia1776 | 9. Etelästä tulee tuulispää ja pohjasta kylmä. |
CPR1642 | 9. Etelästä tuule tuulispää ja pohjasta kylmä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 Out of the chamber (of the south) comes the storm and cold out of the north. |
KJV | 9. Out of the south cometh the whirlwind: and cold out of the north. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Fra Syden kommer Stormen, og med Nordenvindene kommer Kulden. |
KXII | 9. Sunnanefter kommer väder, och nordanefter köld. |
PR1739 | 9. Louna poolt tulleb tulispä, ja pohja poolt külm. |
LT | 9. Iš pietų ateina audra, iš šiaurėsšaltis. |
|
|
||
Luther1912 | 9. Von Mittag her kommt Wetter und von Mitternacht Kälte. |
Ostervald-Fr | 9. Des profondeurs du Sud vient la tempête, et des vents du Nord vient le froid; |
RV'1862 | 9. Del mediodía viene el torbellino, y de los vientos del norte el frio. |
SVV1770 | 9 Uit de binnenkamer komt de wervelwind, en van de verstrooiende winden de koude. |
|
|
||
PL1881 | 9. Wicher z skrytych miejsc wychodzi, a zima z wiatrów północnych. |
Karoli1908Hu | 8. Rejtekéből előjön a vihar, és az északi szelektől a fagy. |
RuSV1876 | 9 От юга приходит буря, от севера – стужа. |
БКуліш | 9. Буря приходить з полудня, з півночі ж - студень. |
|
|
||
FI33/38 | 10. Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat. |
Biblia1776 | 10. Jumalan hengestä tulee pakkanen ja ahdistaa laviat vedet. |
CPR1642 | 10. Jumalan hengestä tule packainen ja suuri wesi cosca se tule. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 By the breath of God ice is given and the breadth of the waters is constrained. |
KJV | 10. By the breath of God frost is given: and the breadth of the waters is straitened. |
|
|
||
Dk1871 | 10. Ved Guds Aande kommer Is, og det brede Vand snævres ind. |
KXII | 10. Af Guds anda kommer frost, och stort vatten, då han utgjuter. |
PR1739 | 10. Jummala öhhust teeb se jeat, et panneb laiad weed külmetama. |
LT | 10. Dievo kvapu padaromas ledas, ir platūs vandenys sustingsta. |
|
|
||
Luther1912 | 10. Vom Odem Gottes kommt Frost, und große Wasser ziehen sich eng zusammen. |
Ostervald-Fr | 10. Par son souffle, Dieu forme la glace, et l'eau qui s'étendait est resserrée. |
RV'1862 | 10. Por el soplo de Dios se da el hielo, y las anchas aguas son constreñidas. |
SVV1770 | 10 Door zijn geblaas geeft God de vorst, zodat de brede wateren verstijfd worden. |
|
|
||
PL1881 | 10. Tchnieniem swojem Bóg czyni lód, tak iż się szerokość wód ściska. |
Karoli1908Hu | 9. Isten lehellete által támad a [3†] jég, és szorul össze a víznek szélessége. |
RuSV1876 | 10 От дуновения Божия происходит лед, и поверхность воды сжимается. |
БКуліш | 10. Від подиху Божого стає лід, і поверхність води стинається. |
|
|
||
FI33/38 | 11. Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa. |
Biblia1776 | 11. Seijes myös hajoittaa pilvet, ja hänen valkeutensa levittää itsensä pilvien lävitse. |
CPR1642 | 11. Paxut pilwet hajowat että seijes tulis ja hänen walkeudens lewittä idzens pilwein läipidze. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 Yes, he loads the thick cloud with moisture. He spreads abroad the cloud of his lightning, |
KJV | 11. Also by watering he wearieth the thick cloud: he scattereth his bright cloud: |
|
|
||
Dk1871 | 11. Ja, med Fugtighed fylder han Skyen; han udbreder sin lysopfyldte Sky. |
KXII | 11. De tjocke skyar skilja sig, att klart skall varda, och igenom molnet utbrister hans ljus. |
PR1739 | 11. Ta aiab ka paksud pilwed ärra, et ilm selgeks saab, ta pillab omma walgo walgusse pilwed laiale. |
LT | 11. Jis pripildo debesis drėgmės, iš jų sklinda žaibai. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Die Wolken beschwert er mit Wasser, und durch das Gewölk bricht sein Licht. |
Ostervald-Fr | 11. Il charge d'humidité la nue; il disperse les nuages, pleins de ses éclairs, |
RV'1862 | 11. Además de esto, con la claridad fatiga las nubes, y las esparce con su luz. |
SVV1770 | 11 Ook vermoeit Hij de dikke wolken door klaarheid; Hij verstrooit de wolk Zijns lichts. |
|
|
||
PL1881 | 11. Także dla pokropienia ziemi obciąża obłok, i rozpędza chmurę światłem swojem. |
Karoli1908Hu | 10. Majd nedvességgel öntözi meg a felleget, s áttöri a borulatot az ő villáma. |
RuSV1876 | 11 Также влагою Он наполняет тучи, и облака сыплют свет Его, |
БКуліш | 11. Вогкостю наповняє він хмяри, а облаки сиплють сьвітло його, |
|
|
||
FI33/38 | 12. Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää. |
Biblia1776 | 12. Hän kääntää pilvensä kuhunka hän tahtoo, tekemään kaikkia, mitä hän tahtoo maan piirin päällä. |
CPR1642 | 12. Hän käändä pilwens cunga hän tahto tekemän caickia mitä hän tahto maan pijrin päällä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 and it is turned all around by his guidance, that they may do whatever he commands them upon the face of the habitable world. |
KJV | 12. And it is turned round about by his counsels: that they may do whatsoever he commandeth them upon the face of the world in the earth. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Og den vender sig i Kredse, alt som han styrer den til dens Gerning, til alt, hvad han byder den, hen over Jordens Kreds: |
KXII | 12. Han vänder skyarna hvart han vill, att de skola göra allt det han bjuder dem på jordenes krets; |
PR1739 | 12. Ja Ta issi pörab ennast omma targa nouga nende pirede sees, nende teggemisse järrele, keikis asjus, mis Temma neid kässib ma-ilmas, et nemmad Ma peäle sawad . |
LT | 12. Jie plaukia, kur Jis nukreipia, ir vykdo, ką Jis įsako, visuose žemės kraštuose. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Er kehrt die Wolken, wo er hin will, daß sie schaffen alles, was er ihnen gebeut, auf dem Erdboden: |
Ostervald-Fr | 12. Et ceux-ci se promènent de tous côtés, selon ses directions, pour faire tout ce qu'il commande, sur la face de la terre habitée; |
RV'1862 | 12. Y ellas se revuelven al derredor por sus ingenios, para hacer sobre la haz del mundo en la tierra lo que él les mandó: |
SVV1770 | 12 Die keert zich dan naar Zijn wijzen raad door ommegangen, dat zij doen al wat Hij ze gebiedt, op het vlakke der wereld, op de aarde. |
|
|
||
PL1881 | 12. A ten się obraca w koło według rady jego, aby czynił wszystko, co Bóg rozkaże, na oblicze okręgu ziemskiego. |
Karoli1908Hu | 11. És az köröskörül forog az ő vezetése alatt, hogy mindazt megtegyék, a mit parancsol nékik, a föld kerekségének színén. |
RuSV1876 | 12 и они направляются по намерениям Его, чтоб исполнить то, что Он повелит им на лице обитаемой земли. |
БКуліш | 12. І пускаються вони в напрямі намірів його, щоб виконати те, що він приказує їм, на поверхнї заселеної землї, |
|
|
||
FI33/38 | 13. Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi. |
Biblia1776 | 13. Jos se tapahtuu yhdelle sukukunnalle eli maakunnalle, koska hän löydetään laupiaaksi. |
CPR1642 | 13. Jos se tapahtu yhdelle sucucunnalle eli maacunnalle cosca hän löytän laupiaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 He causes it to come, whether it is for correction, or for his land, or for loving kindness. |
KJV | 13. He causeth it to come, whether for correction, or for his land, or for mercy. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Enten til Revselse eller til hans Lands Bedste eller til Velgerning lader han den ramme. |
KXII | 13. Ehvad det är öfver en slägt, eller öfver ett land, då man finner honom barmhertigan. |
PR1739 | 13. Ta lasko sedda tulla ehk witsaks, ehk omma Ma tarwis, ehk heateggemisseks. |
LT | 13. Jis tai daro norėdamas sudrausti, palaiminti arba pasigailėti. |
|
|
||
Luther1912 | 13. es sei zur Züchtigung über ein Land oder zur Gnade, läßt er sie kommen. |
Ostervald-Fr | 13. Que ce soit pour châtier, ou pour rendre sa terre fertile, ou pour exercer sa bonté, il leur fait atteindre le but. |
RV'1862 | 13. Unas veces por azote; otras, por causa de su tierra; otras, por misericordia las hará parecer. |
SVV1770 | 13 Hetzij dat Hij die tot een roede, of tot Zijn land, of tot weldadigheid beschikt. |
|
|
||
PL1881 | 13. A czyni to Bóg, że się stawia bądź na skaranie, bądź dla pożytku ziemi swojej, bądź dla jakiej dobroczynności. |
Karoli1908Hu | 12. Vagy [4†] ostorul, ha földjének úgy kell, vagy áldásul juttatja azt. |
RuSV1876 | 13 Он повелевает им идти или для наказания, или в благоволение, или дляпомилования. |
БКуліш | 13. Він велить їм ійти або на скараннє, або на благословеннє, або на помилуваннє. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä. |
Biblia1776 | 14. Kuules näitä Job: seiso ja ota vaari Jumalan ihmeellisistä töistä. |
CPR1642 | 14. Cuules näitä Hiob seiso ja ota waari Jumalan ihmellisistä töistä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 Listen to this, O Job. Stand still and consider the wondrous works of God. |
KJV | 14. Hearken unto this, O Job: stand still, and consider the wondrous works of God. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Job, vend dine Øren til dette; staa stille og agt paa Guds underfulde Ting! |
KXII | 14. Akta deruppå, Job; statt och förnim Guds under. |
PR1739 | 14. Panne sedda tähhele Iob, seisa ja mötle ümber Jummala imme-asjad. |
LT | 14. Jobai, stebėk ir apsvarstyk Dievo nuostabius darbus. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Da merke auf, Hiob, stehe und vernimm die Wunder Gottes! |
Ostervald-Fr | 14. Prête l'oreille à cela, Job: arrête-toi, et considère les merveilles de Dieu. |
RV'1862 | 14. Escucha esto Job, repósate, y considera las maravillas de Dios. |
SVV1770 | 14 Neem dit, o Job, ter ore; sta, en aanmerk de wonderen Gods. |
|
|
||
PL1881 | 14. Słuchajże tego pilnie, Ijobie! zastanów się, a uważaj dziwne sprawy Boże. |
Karoli1908Hu | 13. Vedd ezt füledbe Jób, állj meg és gondold meg [5†] az Istennek csudáit. |
RuSV1876 | 14 Внимай сему, Иов; стой и разумевай чудные дела Божии. |
БКуліш | 14. Слухай же сього, Иове; стій і роздумуй чудні дїла Божі. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa? |
Biblia1776 | 15. Tiedätkös, koska Jumala saattaa nämät heidän päällensä, ja koska hän antaa pilviensä valkeuden paistaa? |
CPR1642 | 15. Tiedätkös cosca Jumala saatta nämät heidän päällens ja cosca hän anda hänen pilweins walkeuden paista? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 Do you know how God lays (his charge) upon them and causes the lightning of his cloud to shine? |
KJV | 15. Dost thou know when God disposed them, and caused the light of his cloud to shine? |
|
|
||
Dk1871 | 15. Ved du, naar Gud; tænker derpaa, og naar han lader sin Skys Lys skinne? |
KXII | 15. Vetst du, när Gud låter detta komma öfver dem; och när han låter sina skyars ljus utgå? |
PR1739 | 15. Kas sa tead, kui Jummal neid seab, ja lasseb omma pilwede seest walgo walgust paista? |
LT | 15. Ar žinai, kaip Dievas juos suvaldo ir parodo savo debesies šviesą? |
|
|
||
Luther1912 | 15. Weißt du wie Gott solches über sie bringt und wie er das Licht aus seinen Wolken läßt hervorbrechen? |
Ostervald-Fr | 15. Sais-tu comment Dieu les prépare, comment il fait briller la lumière de sa nue? |
RV'1862 | 15. ¿Supiste tú cuando Dios las ponía en concierto, y hacía levantar la luz de su nube? |
SVV1770 | 15 Weet gij, wanneer God over dezelve orde stelt, en het licht Zijner wolk laat schijnen? |
|
|
||
PL1881 | 15. Izali wiesz, kiedy co Bóg stanowi o tych rzeczach? albo gdy ma rozjaśnić światło obłoku swego? |
Karoli1908Hu | 14. Megtudod-é, mikor rendeli azt rájok az Isten, hogy villanjon az ő felhőjének villáma? |
RuSV1876 | 15 Знаешь ли, как Бог располагает ими и повелевает свету блистать из облака Своего? |
БКуліш | 15. Знаєш же, як він послугуєсь ними, та як із хмари сьвітло викликає? |
|
|
||
FI33/38 | 16. Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä? |
Biblia1776 | 16. Tiedätkös, kuinka pilvet hajoittavat heitänsä? täydellisen viisauden ihmeellisiä töitä? |
CPR1642 | 16. Tiedätkös cuinga pilwet hajottawat heitäns? Cuca näitä ihmeitä täydellisest tietä? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 Do you know the balancing of the clouds, the wondrous works of him who is perfect in knowledge? |
KJV | 16. Dost thou know the balancings of the clouds, the wondrous works of him which is perfect in knowledge? |
|
|
||
Dk1871 | 16. Ved du hvorledes Skyerne svæve? de underfulde Ting af ham, som er fuldkommen i al Kundskab? |
KXII | 16. Vetst du, huru skyarna utsprida sig; hvilka under de fullkomlige veta; |
PR1739 | 16. Tead sa ärra, kuida paksud pilwed ülles wagitakse, ja selle imme-asjad, kes ilmalaitmatta keik ärratunneb? |
LT | 16. Ar žinai, kaip debesys laikosi, šitie nuostabūs darbai To, kuris turi tobulą pažinimą? |
|
|
||
Luther1912 | 16. Weißt du wie sich die Wolken ausstreuen, die Wunder des, der vollkommen ist an Wissen? |
Ostervald-Fr | 16. Sais-tu comment se balancent les nuages, cette merveille de celui dont la science est parfaite? |
RV'1862 | 16. ¿Has tú conocido las diferencias de las nubes, las maravillas del perfecto de sabidurías? |
SVV1770 | 16 Hebt gij wetenschap van de opwegingen der dikke wolken; de wonderheden Desgenen, Die volmaakt is in wetenschappen? |
|
|
||
PL1881 | 16. Izali wiesz, co za waga obłoków? Izali wiesz cuda Doskonałego we wszelakiej umiejętności? |
Karoli1908Hu | 15. Tudod-é, hogy miként lebegnek a felhők, vagy a tökéletes tudásnak csudáit érted-é? |
RuSV1876 | 16 Разумеешь ли равновесие облаков, чудное дело Совершеннейшего в знании? |
БКуліш | 16. Розумієш же рівновагу хмар, се чудне дїло (Бога) найзвершеннїйшого в знаннї? |
|
|
||
FI33/38 | 17. Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta, |
Biblia1776 | 17. Että sinun vaattees lämpeevät, kuin ilma tyventyy etelästä? |
CPR1642 | 17. Että sinun waattes lämbywät cosca ilma tywendy etelästä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 How your garments are warm when the earth is still because of the south (wind)? |
KJV | 17. How thy garments are warm, when he quieteth the earth by the south wind? |
|
|
||
Dk1871 | 17. du, hvis Klæder blive varme, naar han gør Landet lummert fra Sønden? |
KXII | 17. Att din kläder varm äro, då landet är stilla af sunnanväder? |
PR1739 | 17. Tead sa sedda, kui sojad so rided on, kui Ma wait seisab louna poolt? |
LT | 17. Ar žinai, kodėl drabužiai įkaista, kai Jis ramina žemę pietų vėju? |
|
|
||
Luther1912 | 17. Du, des Kleider warm sind, wenn das Land still ist vom Mittagswinde, |
Ostervald-Fr | 17. Comment tes vêtements sont chauds quand il endort la terre par le vent du Midi? |
RV'1862 | 17. ¿Y eran calientes tus vestidos cuando él daba el reposo a la tierra del mediodía? |
SVV1770 | 17 Hoe uw klederen warm worden, als Hij de aarde stil maakt uit het zuiden? |
|
|
||
PL1881 | 17. Wieszże, jako cię szaty twoje ogrzewają, gdy ucisza ziemię od południa? |
Karoli1908Hu | 16. Miképen melegülnek át ruháid, mikor nyugton van a föld a déli széltől? |
RuSV1876 | 17 Как нагревается твоя одежда, когда Он успокаивает землю от юга? |
БКуліш | 17. Як нагрівається одїж твоя, коли він спокійно дихне від полудня? |
|
|
||
FI33/38 | 18. kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin? |
Biblia1776 | 18. Levitätkö sinä hänen kanssansa pilviä, jotka vahvat ovat niinkuin valettu peili? |
CPR1642 | 18. Ja sinä lewität hänen cansans pilwiä jotca wahwat owat nijncuin walettu speili. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 Can you with him spread out the sky, which is strong as a molten mirror? |
KJV | 18. Hast thou with him spread out the sky, which is strong, and as a molten looking glass? |
|
|
||
Dk1871 | 18. Udspænder du med ham de øverste Skyer, der ere faste som et støbt Spejl? |
KXII | 18. Ja, du utbreder icke skyarna med honom, hvilke starke äro, och anseende såsom en grund. |
PR1739 | 18. Kas sa temmaga need üllemad pilwed wäljalautad, mis kindlad on kui üks wallatud pegel? |
LT | 18. Ar tu su Juo ištiesei dangaus skliautą tvirtą kaip veidrodį, iš vario nulietą? |
|
|
||
Luther1912 | 18. ja, du wirst mit ihm den Himmel ausbreiten, der fest ist wie ein gegossener Spiegel. |
Ostervald-Fr | 18. As-tu étendu avec lui les cieux, fermes comme un miroir de métal? |
RV'1862 | 18. ¿Extendiste tú con él los cielos firmes, como un espejo firme? |
SVV1770 | 18 Hebt gij met Hem de hemelen uitgespannen, die vast zijn, als een gegoten spiegel? |
|
|
||
PL1881 | 18. Izażeś z nim rozpościerał niebiosa, które są trwałe, a zwierciadłu odlewanemu podobne? |
Karoli1908Hu | 17. Vele együtt terjesztetted-é ki az eget, a mely szilárd, mint az aczéltükör? |
RuSV1876 | 18 Ты ли с Ним распростер небеса, твердые, как литое зеркало? |
БКуліш | 18. Або може то ти напинав з ним небеса, тверді, як дзеркало лите? |
|
|
||
FI33/38 | 19. Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään. |
Biblia1776 | 19. Ilmoita sinä meille, mitä meidän pitäis hänelle sanoman; sillä emme ulotu hänen tykönsä pimeydeltä. |
CPR1642 | 19. Mitäst me sanom hänelle: sillä en me ulotu hänen tygöns pimeydeldä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 Teach us what we will say to him. We cannot set in array because of darkness. |
KJV | 19. Teach us what we shall say unto him; for we cannot order our speech by reason of darkness. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Lad os vide, hvad vi skulle sige til ham! vi kunne ikke fremføre noget ud fra Mørket. |
KXII | 19. Låt oss höra hvad vi skole säga honom; förty vi räcke icke intill honom för mörker. |
PR1739 | 19. Anna meile teäda, mis meie Temmale peame ütlema; meie ei maksa middagi pimmedusse pärrast. |
LT | 19. Pamokyk mus, ką turime Jam sakyti, nes mes nesusigaudome tamsoje. |
|
|
||
Luther1912 | 19. Zeige uns, was wir ihm sagen sollen; denn wir können nichts vorbringen vor Finsternis. |
Ostervald-Fr | 19. Apprends-nous donc ce que nous devons dire de lui: car nous ne saurions préparer des discours du sein de nos ténèbres. |
RV'1862 | 19. Muéstranos, que le hemos de decir, porque no ordenemos en tinieblas. |
SVV1770 | 19 Onderricht ons, wat wij Hem zeggen zullen; want wij zullen niets ordentelijk voorstellen kunnen vanwege de duisternis. |
|
|
||
PL1881 | 19. Ukażże nam, co mu mamy powiedzieć; bo nie możemy sporządzić słów dla ciemności. |
Karoli1908Hu | 18. Mondd meg nékünk, mit szóljunk néki? A setétség miatt semmit sem kezdhetünk. |
RuSV1876 | 19 Научи нас, что сказать Ему? Мы в этой тьме ничего не можем сообразить. |
БКуліш | 19. Навчи нас, що сказати йому? Ми бо в тій темряві нїчого поняти не можем. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa! |
Biblia1776 | 20. Kuka luettelee hänelle, mitä minä puhun? jos joku puhuu, niin hän niellään. |
CPR1642 | 20. Cuca luettele hänelle mitä minä puhun jos jocu puhu nijn hän niellän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 Shall it be told him that I would speak? Or should a man wish that he were swallowed up? |
KJV | 20. Shall it be told him that I speak? if a man speak, surely he shall be swallowed up. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Skal det fortælles ham, at jeg taler? eller mon nogen har Ønsket, at han maatte blive opslugt? |
KXII | 20. Ho skall förtälja honom hvad jag talar? Om någor talar, han varder uppsluken. |
PR1739 | 20. Kas peab sedda Temmale juttustama, kui ma rägin? kas innimenne julgeks öölda? sest ta saaks ärraneeltud. |
LT | 20. Ar bus Jam pranešta, ką kalbu? Jei žmogus kalbėtų, jis būtų prarytas. |
|
|
||
Luther1912 | 20. Wer wird ihm erzählen, daß ich wolle reden? So jemand redet, der wird verschlungen. |
Ostervald-Fr | 20. Voudrais-je qu'on lui rapportât ce que je dis? Jamais homme voulut-il être englouti? |
RV'1862 | 20. ¿Ha de serle contado cuando yo hablare? ¿Ha de serle dicho cuando alguno será damnificado? |
SVV1770 | 20 Zal het Hem verteld worden, als ik zo zou spreken? Denkt iemand dat, gewisselijk, hij zal verslonden worden. |
|
|
||
PL1881 | 20. Izali mu kto odniesie to, cobym mówił? I owszem, gdyby to kto przedłożył, byłby pewnie pożarty. |
Karoli1908Hu | 19. Elbeszélik-é néki, ha szólok? Ha elmondaná valaki: bizony vége volna! |
RuSV1876 | 20 Будет ли возвещено Ему, что я говорю? Сказал ли кто, что сказанное доносится Ему? |
БКуліш | 20. Чи буде йому звіщено, що я говорю? Хиба ж сказав хто, що сказане доходить до його? |
|
|
||
FI33/38 | 21. Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan. |
Biblia1776 | 21. Ei nähdä nyt valkeutta, joka pilvissä leimahtaa; vaan kuin tuuli puhaltaa, niin seijestyy. |
CPR1642 | 21. Ei nähdä nyt walkeutta joca pilwis leimahta waan cuin tuuli puhalda nijn seijesty. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 And now men do not see the light which is bright in the skies, but the wind passes and clears them. |
KJV | 21. And now men see not the bright light which is in the clouds: but the wind passeth, and cleanseth them. |
|
|
||
Dk1871 | 21. Og nu, ser man ikke Lyset, som straaler i de øverste Skyer: Saa farer et Vejr frem og renser dem. |
KXII | 21. Nu ser man icke ljuset, som inom skyn lyser; men när vädret blås, göres det klart. |
PR1739 | 21. Ja nüüd, eks nemmad ei nä walgust, kui se selge on üllematte pilwede sees? kui tuul saab läbbikäinud ja neid selletand. |
LT | 21. Kai debesys uždengia saulę, šviesos nematyti, bet, vėjui papūtus, dangus nuskaidrėja. |
|
|
||
Luther1912 | 21. Jetzt sieht man das Licht nicht, das am Himmel hell leuchtet; wenn aber der Wind weht, so wird's klar. |
Ostervald-Fr | 21. Et maintenant on ne peut regarder le soleil brillant dans les cieux, quand un vent a passé et les a purifiés, |
RV'1862 | 21. También alguna vez no se ve la luz clara en los cielos; y pasa un viento y límpialos. |
SVV1770 | 21 En nu ziet men het licht niet als het helder is in den hemel, als de wind doorgaat, en dien zuivert; |
|
|
||
PL1881 | 21. Wszak teraz nie mogą ludzie patrzyć i na światło, gdy jest jasne na obłokach, gdy wiatr przechodzi, i przeczyszcza je. |
Karoli1908Hu | 20. Néha nem látják a napot, bár az égen ragyog; de szél fut át rajta és kiderül. |
RuSV1876 | 21 Теперь не видно яркого света в облаках, но пронесется ветер ирасчистит их. |
БКуліш | 21. Тепер не видко ясного сьвітла зпоза хмар, але повіє вітер, і проясниться. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus. |
Biblia1776 | 22. Pohjoisesta tulee kulta peljättävän Jumalan kunniaksi. |
CPR1642 | 22. Pohjaisest tule culda peljättäwän Jumalan cunniaxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 Out of the north comes golden splendor. God has upon him awesome majesty. |
KJV | 22. Fair weather cometh out of the north: with God is terrible majesty. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Af Norden kommer Guld; over Gud er der forfærdelig Majestæt. |
KXII | 22. Ifrå nordan kommer guld, den förskräckelige Gudi till lof; |
PR1739 | 22. Kuld tulleb pohja poolt, agga Jummala jures on suur au, mis kartusse wäärt. |
LT | 22. Iš šiaurės ateina giedra, o Dievas yra bauginančiai didingas. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Von Mitternacht kommt Gold; um Gott her ist schrecklicher Glanz. |
Ostervald-Fr | 22. Quand une lueur d'or vient du septentrion. Il y a en Dieu une majesté redoutable. |
RV'1862 | 22. De la parte del norte vendrá la serenidad, por el Dios terrible de alabanza. |
SVV1770 | 22 Als van het noorden het goud komt; maar bij God is een vreselijke majesteit! |
|
|
||
PL1881 | 22. Od północy jako złoto przychodzi, ale w Bogu straszniejsza jest chwała. |
Karoli1908Hu | 21. Észak felől aranyszínű világosság támad, Isten körül félelmetes dicsőség. |
RuSV1876 | 22 Светлая погода приходит от севера, и окрест Бога страшное великолепие. |
БКуліш | 22. Сьвітла погода приходить із півночі, а кругом Бога страшна величність. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje. |
Biblia1776 | 23. Mutta Kaikkivaltiasta emme taida löytää, joka on niin suuri voimassa; ja ei hän tarvitse vastata oikeudessansa ja suuressa vanhurskaudessansa. |
CPR1642 | 23. Mutta Caickiwaldiasta ei he taida löytä joca on nijn suuri woimasa: sillä ei hän lucua laske hänen oikeudestans ja hurscast asiastans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 (O) the Almighty, we cannot find him out. He is excellent in power. And in justice and abundant righteousness he will not afflict. |
KJV | 23. Touching the Almighty, we cannot find him out: he is excellent in power, and in judgment, and in plenty of justice: he will not afflict. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Den Almægtige, ham kunne vi ikke naa til, ham, som er stor i Kraft; Ret og Retfærdigheds Fylde undertrykker han ikke. |
KXII | 23. Men den Allsmägtiga kunna de intet finna, den så stor är i magtene; ty han måste ingen räkenskap göra af sinom rätt och rättfärdigom sakom. |
PR1739 | 23. Se on Keigewäggewam, kedda meie ei woi kätte sada: Ta on keigeüllem rammo polest, ja Temma ei waewa mitte sedda, mis kohhus ja suur öigus on. |
LT | 23. Visagalis mums nepasiekiamas; Jis galingas jėga, tiesa ir teisingumu, Jis neišnaudoja. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Den Allmächtigen aber können wir nicht finden, der so groß ist von Kraft; das Recht und eine gute Sache beugt er nicht. |
Ostervald-Fr | 23. Le Tout-Puissant! nous ne pouvons l'atteindre; il est sublime en puissance, en droit, en justice; il n'opprime personne. |
RV'1862 | 23. Él es Todopoderoso, al cual no alcanzamos: grande en poder, y en juicio, y en multitud de justicia; no aflige. |
SVV1770 | 23 Den Almachtige, Dien kunnen wij niet uitvinden; Hij is groot van kracht; doch door gericht en grote gerechtigheid verdrukt Hij niet. |
|
|
||
PL1881 | 23. Wszechmogący jest, doścignąć go nie możemy; wielki w mocy, wszakże sądem i ostrą sprawiedliwością ludzi nie trapi. |
Karoli1908Hu | 22. Mindenható! Nem foghatjuk meg őt; nagy az ő hatalma és ítélő ereje, és a tiszta igazságot el nem nyomja. |
RuSV1876 | 23 Вседержитель! мы не постигаем Его. Он велик силою, судом и полнотою правосудия. Он никого не угнетает. |
БКуліш | 23. Вседержитель! Ми розумом дослїдити не можем його. Він великий силою, судом і повнотою правосуду. Він же нїкого й не пригнїтає. |
|
|
||
FI33/38 | 24. Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas. |
Biblia1776 | 24. Sentähden täytyy ihmisten häntä peljätä: ja ei hän katso yhtään taitavaa sydämestä. |
CPR1642 | 24. Sentähden täyty ihmisten händä peljätä ja ei hän pelkä yhtän taitawata sydämestä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 Men therefore fear him. He does not regard any who are wise of heart. |
KJV | 24. Men do therefore fear him: he respecteth not any that are wise of heart. |
|
|
||
Dk1871 | 24. Derfor frygte Folkene ham; han ser ikke til nogen, som er viis i Hjertet. |
KXII | 24. Derföre måste menniskorna frukta honom, och han fruktar inga visa. |
PR1739 | 24. Sepärrast peawad innimessed Tedda kartma; keik neid, kes targa süddamega on, ei woi ta mitte nähha. |
LT | 24. Todėl žmonės Jo bijo. Jis nepaiso tų, kurie dedasi išmintingi’‘. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Darum müssen ihn fürchten die Leute; und er sieht keinen an, wie weise sie sind. |
Ostervald-Fr | 24. C'est pourquoi les hommes le craignent. Mais il ne regarde pas ceux qui sont sages en leur cœur. |
RV'1862 | 24. Por tanto los hombres le temerán, todos los sabios de corazón no le comprenderán. |
SVV1770 | 24 Daarom vrezen Hem de lieden; Hij ziet geen wijzen van harte aan. |
|
|
||
PL1881 | 24. Przetoż boją się go ludzie; nie ma względu na żadnego, by też był i najmędrszy. |
Karoli1908Hu | 23. Azért rettegjék őt az emberek; a kevély bölcsek [6†] közül nem lát ő egyet sem. |
RuSV1876 | 24 Посему да благоговеют пред Ним люди, и да трепещут пред Ним все мудрые сердцем! |
БКуліш | 24. То нехай впокоряються перед ним люде, й нехай дрожать перед ним усї, що в серцї мають себе за мудрих! |
|
|