Jobin kirja
24 luku |
|
||
|
|
||
Jobin puheen jatkoa: Jumala sallii köyhiä ja vähäväkisiä sorrettavan; jumalattomat saavat rankaisematta tehdä pahoja töitään. |
|
||
|
|
||
FI33/38 | 1. Miksi ei Kaikkivaltias ole varannut tuomion aikoja, ja miksi eivät saa ne, jotka hänet tuntevat, nähdä hänen päiviänsä? |
Biblia1776 | 1. Siksi ei Kaikkivaltiaalta ole ajat salatut? ja ne, jotka hänen tuntevat, ei näe hänen päiviänsä? |
CPR1642 | 1. MIxei Caickiwaldialda ole ajat salatut ja ne jotca hänen tundewat ei näe hänen päiwiäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 1 Why are times not laid up by the Almighty? And why do those who know him not see his days? |
KJV | 1. Why, seeing times are not hidden from the Almighty, do they that know him not see his days? |
|
|
||
Dk1871 | 1. Hvorfor ere Tider ikke gemte af den Almægtige? og hvorfor se de, som kender ham, ikke hans Dage? |
KXII | 1. Hvi skulle tiderna dem Allsmägtiga icke fördolda vara? Och de honom känna, se intet hans dagar? |
PR1739 | 1. Mikspärrast ei sa need willetsusse päwad mitte sest Keigewäggewamast eest ärrapettetud? et need, kes Tedda tundwad, ei sa temma päiwi nähha? |
LT | 1. ‘‘Visagalis žino laikus, tai kodėl tie, kurie Jį pažįsta, nesulaukia Jo dienos? |
|
|
||
Luther1912 | 1. Warum sind von dem Allmächtigen nicht Zeiten vorbehalten, und warum sehen, die ihn kennen, seine Tage nicht? |
Ostervald-Fr | 1. Pourquoi n'y a-t-il pas des temps réservés par le Tout-Puissant? Et pourquoi ceux qui le connaissent ne voient-ils pas ses jours? |
RV'1862 | 1. ¿POR qué no son ocultos los tiempos al Todopoderoso, pues los que le conocen no ven sus dias? |
SVV1770 | 1 Waarom zouden van den Almachtige de tijden niet verborgen zijn, dewijl zij, die Hem kennen, Zijn dagen niet zien? |
|
|
||
PL1881 | 1. Czemuż od Wszechmocnego nie są zakryte czasy? a którzy go znają, nie widzą dni jego? |
Karoli1908Hu | 1. Miért is nem titkolja el a Mindenható az ő büntetésének idejét, és miért is nem látják meg az őt ismerők az ő ítéletének napjait?! |
RuSV1876 | 1 Почему не сокрыты от Вседержителя времена, и знающие Его не видятдней Его? |
БКуліш | 1. Чому перед Вседержителем не закриті часи (відплати), а хто шанує його, чом не знає про ті днї його? |
|
|
||
FI33/38 | 2. Jumalattomat siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle. |
Biblia1776 | 2. He siirtävät rajan, he ryöväävät lauman ja ruokkivat sen. ' |
CPR1642 | 2. He sijrtäwät hänen rajans he ryöwäwät lauman ja ruockiwat sen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 2 There are (men) who remove the landmarks. They take away flocks violently and feed them. |
KJV | 2. Some remove the landmarks; they violently take away flocks, and feed thereof. |
|
|
||
Dk1871 | 2. Man forrykker Markskel, man røver Hjorder og vogter dem; |
KXII | 2. De flytta råmärken, de röfva bort hjorden, och föda honom. |
PR1739 | 2. Teised rikkuwad raia ärra, risuwad karja ja hoiawad sedda kui omma . |
LT | 2. Vieni perkelia ribas, smurtu pagrobia bandas ir jas gano. |
|
|
||
Luther1912 | 2. Man verrückt die Grenzen, raubt die Herde und weidet sie. |
Ostervald-Fr | 2. On remue les bornes; on ravit les troupeaux, et on les fait paître; |
RV'1862 | 2. Toman los términos, roban los ganados, y los apacientan. |
SVV1770 | 2 Zij tasten de landpalen aan; de kudden roven zij, en weiden ze. |
|
|
||
PL1881 | 2. Niezbożni granice przenoszą, trzody zabierają i pasą. |
Karoli1908Hu | 2. A határokat [1†] odább tolják, a nyájat elrabolják és legeltetik. |
RuSV1876 | 2 Межи передвигают, угоняют стада и пасут у себя . |
БКуліш | 2. Межі пересувають, займають отари та й гонять пасти, мовляв би, свої; |
|
|
||
FI33/38 | 3. Orpojen aasin he vievät, ottavat pantiksi lesken lehmän. |
Biblia1776 | 3. He ajavat orpoin aasit pois, ja ottavat leskein härjät pantiksi. |
CPR1642 | 3. He ajawat orwoin Asit pois ja ottawat leskein härjät pandixi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 3 They drive away the donkey of the fatherless. They take the widow's ox for a pledge. |
KJV | 3. They drive away the ass of the fatherless, they take the widow's ox for a pledge. |
|
|
||
Dk1871 | 3. man driver de faderløses Asen bort, man tager en Enkes Okse til Pant; |
KXII | 3. De drifva bort de faderlösas åsna, och taga enkones oxa till pant. |
PR1739 | 3. Waeste laste eesli wiwad nemmad ärra, lessenaese härja wötwad nemmad pandiks. |
LT | 3. Našlaičių asilą jie nusivaro, našlės jautį paima kaip užstatą. |
|
|
||
Luther1912 | 3. Sie treiben der Waisen Esel weg und nehmen der Witwe Ochsen zum Pfande. |
Ostervald-Fr | 3. On emmène l'âne des orphelins, on prend pour gage le bœuf de la veuve; |
RV'1862 | 3. Llévanse el asno de los huérfanos, prendan el buey de la viuda. |
SVV1770 | 3 Den ezel der wezen drijven zij weg; den os ener weduwe nemen zij te pand. |
|
|
||
PL1881 | 3. Osła sierotek zajmują, a wołu od wdowy w zastawie biorą. |
Karoli1908Hu | 3. Az árvák szamarát elhajtják, és az özvegynek ökrét zálogba viszik. |
RuSV1876 | 3 У сирот уводят осла, у вдовы берут в залог вола; |
БКуліш | 3. Граблять осла в сиротини, у вдовицї беруть в заклад корову єдину; |
|
|
||
FI33/38 | 4. He työntävät tieltä köyhät, kaikkien maan kurjain täytyy piileskellä. |
Biblia1776 | 4. Köyhäin täytyy tiellä paeta heitä, ja siviät maan päällä lymyttävät itsensä. |
CPR1642 | 4. Köyhät täyty tiellä paeta heitä ja siwiät maan päällä lymyttäwät idzens. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 4 They turn the needy out of the way. The poor of the earth all hide themselves. |
KJV | 4. They turn the needy out of the way: the poor of the earth hide themselves together. |
|
|
||
Dk1871 | 4. man trænger de fattige ud af Vejen, de elendige i Landet maa skjule sig til Hobe. |
KXII | 4. De fattige måste vika för dem, och de torftige i landena måste förgömma sig. |
PR1739 | 4. Waesed saatwad nemmad tee peält körwale, need willtsad seäl maal puggewad hopis eest ärra. |
LT | 4. Vargšus jie nustumia nuo kelio, krašto beturčiai slepiasi nuo jų. |
|
|
||
Luther1912 | 4. Die Armen müssen ihnen weichen, und die Dürftigen im Lande müssen sich verkriechen. |
Ostervald-Fr | 4. On fait écarter les pauvres du chemin, et les affligés du pays sont contraints de se cacher. |
RV'1862 | 4. Hacen apartar del camino a los pobres, y todos los pobres de la tierra se esconden. |
SVV1770 | 4 Zij doen de nooddruftigen wijken van den weg; te zamen versteken zich de ellendigen des lands. |
|
|
||
PL1881 | 4. Spychają ubogich z drogi; spólnie się muszą nędzni kryć na ziemi. |
Karoli1908Hu | 4. Lelökik az útról [2†] a szegényeket, és a föld nyomorultjai együtt lappanganak. |
RuSV1876 | 4 бедных сталкивают с дороги, все уничиженные земли принуждены скрываться. |
БКуліш | 4. Вбогих спихають з путя, пригноблені всї мусять ховатись. |
|
|
||
FI33/38 | 5. Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa: lähtevät työhönsä saalista etsien, aro on heidän lastensa leipä. |
Biblia1776 | 5. Katso, niinkuin metsä-aasit korvessa, lähtevät he ulos ja samoovat varhain saaliin perään: korvessa on jokaiselle heistä ruokaa, niin myös nuorukaisille. |
CPR1642 | 5. Cadzo pedot corwes käyskendelewät tawallans amulla warhain saalin perän walmistaxens pojillens ruoca. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 5 Behold, as wild donkeys in the desert, they go forth to their work, seeking diligently for food. The wilderness (yields) them bread for their sons. |
KJV | 5. Behold, as wild asses in the desert, go they forth to their work; rising betimes for a prey: the wilderness yieldeth food for them and for their children. |
|
|
||
Dk1871 | 5. Se, som Vildæsler i Ørken gaa de ud til deres Gerning, de staa aarle op efter Føde! Ørkenen giver dem Brød til Børnene. |
KXII | 5. Si, vilddjuren i öknene gå ut, såsom de pläga, bittida till rofs, att de skola bereda mat för ungarna. |
PR1739 | 5. Wata, kui mets-eeslid körbes lähhäwad nemmad wälja omma tö kallale, warratsed on nemmad risumisse peäle; lagge Ma on temmale leiwaks ja ta poistele. |
LT | 5. Jie eina į savo darbą kaip laukiniai asilai dykumoje, anksti keliasi ieškoti grobio, nes tyruose jie randa maisto sau ir savo vaikams. |
|
|
||
Luther1912 | 5. Siehe, wie Wildesel in der Wüste gehen sie hinaus an ihr Werk und suchen Nahrung; die Einöde gibt ihnen Speise für ihre Kinder. |
Ostervald-Fr | 5. Voici, ils sont dans le désert comme des ânes sauvages; ils sortent pour leur travail, espérant une proie; la steppe leur donne le pain pour les enfants. |
RV'1862 | 5. He aquí, que como asnos monteses en el desierto salen a su obra madrugando para robar; el desierto es su mantenimiento, y de sus hijos. |
SVV1770 | 5 Ziet, zij zijn woudezels in de woestijn; zij gaan uit tot hun werk, makende zich vroeg op ten roof; het vlakke veld is hem tot spijs, en den jongeren. |
|
|
||
PL1881 | 5. Oto jako leśne osły w puszczach wychodzą na robotę swoję, wstawając rano na łupiestwo; pustynia jest chlebem ich, i dzieci ich. |
Karoli1908Hu | 5. Ímé, mint a vad szamarak a sivatagban, úgy mennek ki munkájukra élelmet keresni; a puszta ad nékik kenyeret fiaik számára. |
RuSV1876 | 5 Вот они, как дикие ослы в пустыне, выходят на дело свое, вставая рано на добычу; степь дает хлеб для них и для детей их; |
БКуліш | 5. Се, - як осли дикі в степу, виходять вони на свою роботу, вставши рано, на здобуваннє (харчі); степ їх годує й дїтей їх; |
|
|
||
FI33/38 | 6. Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, ja jumalattoman viinitarhasta he kärkkyvät tähteitä. |
Biblia1776 | 6. He niittävät pellolla hänen tulonsa, ja poimivat ja hakevat jumalattoman viinamäessä. |
CPR1642 | 6. He nijttäwät pellolla caiken tulon poimewat ja hakewat jumalattoman wijnamäestä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 6 They cut their fodder in the field and they glean the vintage of the wicked. |
KJV | 6. They reap every one his corn in the field: and they gather the vintage of the wicked. |
|
|
||
Dk1871 | 6. De høste den ugudeliges Blandingssæd, og de holde Efterhøst i hans Vingaard. |
KXII | 6. De uppskära af den åker, som dem intet tillhörer; och berga den vingård, som de med orätt hafva. |
PR1739 | 6. Teised peawad wäljal ta seggatud wilja ärraleikama, ja ühhe öäla winamägge peawad nemmad ärranoppima. |
LT | 6. Jie renka varpas ne savo lauke ir nedorėlio vynuogyne pasiskina vynuogių. |
|
|
||
Luther1912 | 6. Sie ernten auf dem Acker, was er trägt, und lesen den Weinberg des Gottlosen. |
Ostervald-Fr | 6. Ils moissonnent leur pâture dans les champs, ils maraudent dans la vigne de l'impie; |
RV'1862 | 6. En el campo siegan su pasto, y los impíos vendimían la viña. |
SVV1770 | 6 Op het veld maaien zij zijn voeder, en den wijnberg des goddelozen lezen zij af. |
|
|
||
PL1881 | 6. Na polu ubogiego pożynają zboże, a niepobożni z winnic zbierają. |
Karoli1908Hu | 6. A mezőn a más vetését aratják, és a gonosznak szőlőjét szedik. |
RuSV1876 | 6 жнут они на поле не своем и собирают виноград унечестивца; |
БКуліш | 6. Жнуть вони на полі чужому й збирають виноград у придавлених; |
|
|
||
FI33/38 | 7. Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä, eikä heillä ole peittoa kylmässä. |
Biblia1776 | 7. Alastoman antavat he maata ilman vaatetta ja peittämättä pakkasessa. |
CPR1642 | 7. Alastomat andawat he maata pacaisesa peittämätä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 7 They lie all night naked without clothing and have no covering in the cold. |
KJV | 7. They cause the naked to lodge without clothing, that they have no covering in the cold. |
|
|
||
Dk1871 | 7. Nøgne ligge de om Natten, uden Klæder, og uden Dække i Kulden. |
KXII | 7. De nakna låta de ligga, och låta dem intet öfvertäckelse i frostena, hvilkom de deras kläder borttagit hafva; |
PR1739 | 7. Allasti seiswad nemmad öse ilma ridita, ja külmas ep olle neil kattet. |
LT | 7. Jie miega neapsikloję ir neturi kuo apsidengti šaltyje. |
|
|
||
Luther1912 | 7. Sie liegen in der Nacht nackt ohne Gewand und haben keine Decke im Frost. |
Ostervald-Fr | 7. Ils passent la nuit nus, faute de vêtement, et n'ont pas de quoi se couvrir contre le froid; |
RV'1862 | 7. Al desnudo hacen dormir sin ropa, y que en el frio no tenga cobertura. |
SVV1770 | 7 Den naakten laten zij vernachten zonder kleding, die geen deksel heeft tegen de koude. |
|
|
||
PL1881 | 7. Nagich nocować przymuszają bez odzienia, którzy się nie mają czem nakryć na zimnie. |
Karoli1908Hu | 7. Mezítelenül hálnak, testi ruha nélkül, még a hidegben sincs takarójuk. |
RuSV1876 | 7 нагие ночуют без покрова и без одеяния на стуже; |
БКуліш | 7. Нагі ночують люде, не маючи чим одягтися, нї вкритись на студенї; |
|
|
||
FI33/38 | 8. He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta, ja vailla suojaa he syleilevät kalliota. |
Biblia1776 | 8. Vuorten vuotamisesta tulevat he märäksi; ja ettei heillä yhtään turvaa ole, turvaavat he mäkiin. |
CPR1642 | 8. Nijn että heidän täyty wuorijn turwata cosca sadecuuro lange wuorella heidän päällens ettei heillä muutoin neuwo ole. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 8 They are wet with the showers of the mountains and embrace the rock for want of a shelter. |
KJV | 8. They are wet with the showers of the mountains, and embrace the rock for want of a shelter. |
|
|
||
Dk1871 | 8. De blive vaade af Bjergenes Vandskyl, og fordi de ingen Tilflugt have, favne de Klippen. |
KXII | 8. Så att de måste hålla sig i bergskrefvom, när en regnskur af bergen faller neder uppå dem; efter de eljest ingen råd hafva. |
PR1739 | 8. Waljust saust mäggede peäl sawad nemmad märjaks; ja et ep olle warjo-paika, siis hakkawad nemmad kaljo ümber. |
LT | 8. Jie šlapi nuo kalnų lietaus ir glaudžiasi prie uolos, ieškodami slėptuvės. |
|
|
||
Luther1912 | 8. Sie müssen sich zu den Felsen halten, wenn ein Platzregen von den Bergen auf sie gießt, weil sie sonst keine Zuflucht haben. |
Ostervald-Fr | 8. Ils sont percés par la pluie des montagnes, et, manquant d'abri, ils embrassent le rocher. |
RV'1862 | 8. De la inundación de los montes fueron humedecidos; y abrazaron las peñas sin tener en que cubrirse. |
SVV1770 | 8 Van den stroom der bergen worden zij nat, en zonder toevlucht zijnde, omhelzen zij de steenrotsen. |
|
|
||
PL1881 | 8. Powodzią gór zmaczani bywają, nie mając mieszkania przytulają się do skały. |
Karoli1908Hu | 8. A hegyi zápor csurog le rólok, s hajlékuk nem lévén, a sziklát ölelik. |
RuSV1876 | 8 мокнут от горных дождей и, не имея убежища, жмутся к скале; |
БКуліш | 8. Мокнуть на дощах з гори, туляться попід скелями. |
|
|
||
FI33/38 | 9. Äidin rinnoilta riistetään orpo, ja kurjalta otetaan pantti. |
Biblia1776 | 9. He repivät orvot nisistä, ja panttaavat köyhän. |
CPR1642 | 9. HE repiwät orwoit nisistä ja pantawat köyhän. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 9 There are (men) who pluck the fatherless from the breast and take a pledge of the poor, |
KJV | 9. They pluck the fatherless from the breast, and take a pledge of the poor. |
|
|
||
Dk1871 | 9. Man river den fader løse fra, Moders Bryst; og af den elendige tager man Pant. |
KXII | 9. De slita barnet ifrå bröstet, och göra det faderlöst; och göra menniskorna fattiga med pantande. |
PR1739 | 9. Nemmad risuwad emma nissa jurest ärra ühhe naese lapse, ja mis willetsa selgas, wötwad nemmad pandiks. |
LT | 9. Anie atplėšia našlaitį nuo krūtinės ir ima užstatą iš vargšo, |
|
|
||
Luther1912 | 9. Man reißt das Kind von den Brüsten und macht's zum Waisen und macht die Leute arm mit Pfänden. |
Ostervald-Fr | 9. On arrache l'orphelin à la mamelle, on prend des gages sur le pauvre, |
RV'1862 | 9. Al huérfano del pecho roban, y de sobre el pobre toman la prenda. |
SVV1770 | 9 Zij rukken het weesje van de borst, en dat over den arme is, nemen zij te pand. |
|
|
||
PL1881 | 9. Porywają sierotkę od piersi, a od ubogiego biorą zastaw. |
Karoli1908Hu | 9. Elszakítják az emlőtől az árvát, [3†] és a szegényen levőt zálogba viszik. |
RuSV1876 | 9 отторгают от сосцов сироту и с нищего берут залог; |
БКуліш | 9. Рвуть вони од грудей сироту, вбогих закладами граблять. |
|
|
||
FI33/38 | 10. He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita, ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä. |
Biblia1776 | 10. Alastoman antavat he käydä verhotta, ja ottavat isoovaiselta jalalliset pois. |
CPR1642 | 10. Alastoman andawat he käydä werhata ja ottawat isowaiselda jallaliset pois. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 10 (so that) they go about naked without clothing and being hungry they carry the sheaves. |
KJV | 10. They cause him to go naked without clothing, and they take away the sheaf from the hungry; |
|
|
||
Dk1871 | 10. Nøgne gaa de uden Klæder, og hungrende bære de Neg. |
KXII | 10. Den nakna låta de gå utan kläder, och dem hungroga borttaga de axen. |
PR1739 | 10. Sedda, kes allasti, lassewad nemmad käis ilma ridita, ja näljatsed kandwad nende wilja wihhud. |
LT | 10. kuris vaikščioja nuogas, neturėdamas drabužių; atima varpas iš alkstančių, |
|
|
||
Luther1912 | 10. Den Nackten lassen sie ohne Kleider gehen, und den Hungrigen nehmen sie die Garben. |
Ostervald-Fr | 10. On le force à marcher nu, sans vêtements, on fait porter les gerbes à des affamés. |
RV'1862 | 10. Al desnudo hacen andar sin vestido, y a los hambrientos quitan los manojos. |
SVV1770 | 10 Den naakte doen zij weggaan zonder kleed, en hongerig, die garven dragen. |
|
|
||
PL1881 | 10. Nagiemu dopuszczają chodzić bez odzienia, a o głodzie chowają tych, którzy ich snopy noszą. |
Karoli1908Hu | 10. Mezítelenül járnak, ruha nélkül, és éhesen [4†] vonszolják a kévét. |
RuSV1876 | 10 заставляют ходить нагими, без одеяния, и голодныхкормят колосьями; |
БКуліш | 10. Вони змушують їх блукати нагими, без одежі, й голодних - годуватись (збіраним) колоссєм; |
|
|
||
FI33/38 | 11. Jumalattomain muuritarhoissa he pusertavat öljyä, he polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissansa. |
Biblia1776 | 11. He pusertavat öljyä huonettensa vaiheella, ja janoovat viinaa kuurnitessa. |
CPR1642 | 11. He pusertawat öljyä heidän huoneisans ja janowat wijna cuurnites. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 11 They make oil within the walls of these men. They tread (their) winepresses and suffer thirst. |
KJV | 11. Which make oil within their walls, and tread their winepresses, and suffer thirst. |
|
|
||
Dk1871 | 11. De udperse Olie inden for hines Mure, de træde Vinperserne og tørste derved. |
KXII | 11. De tvinga dem till att göra oljo uppå deras qvarn, och trampa deras pressar, och låta dem likväl törsta. |
PR1739 | 11. Nende müride wahhel peawad nem̃ad ölli wäljawautama, surrotörred peawad nemmad tallama, ja ommeti jannus ollema. |
LT | 11. kurie gamina aliejų šeimininkui, mina vyno spaustuvus, tačiau kenčia troškulį. |
|
|
||
Luther1912 | 11. Sie zwingen sie, Öl zu machen auf ihrer Mühle und ihre Kelter zu treten, und lassen sie doch Durst leiden. |
Ostervald-Fr | 11. Ceux qui pressent l'huile dans leurs maisons, ceux qui foulent dans leurs pressoirs, ont soif. |
RV'1862 | 11. De dentro de sus paredes esprimen el aceite, pisan los lagares, y mueren de sed. |
SVV1770 | 11 Tussen hun muren persen zij olie uit, treden de wijnpersen, en zijn dorstig. |
|
|
||
PL1881 | 11. A ci, którzy między murami ich wyciskają oliwę i prasy tłoczą, pragną. |
Karoli1908Hu | 11. Az ő kerítéseik közt ütik az olajat, és tapossák a kádakat, de szomjuhoznak. |
RuSV1876 | 11 между стенами выжимают масло оливковое, топчут в точилах и жаждут. |
БКуліш | 11. Між мурами бють (нещасні) олїй про них, топчуть (грозди) в точилї, та й смагу терплять. |
|
|
||
FI33/38 | 12. Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoitettujen sielu huutaa; mutta Jumala ei piittaa nurjuudesta. |
Biblia1776 | 12. He saattavat kansan kaupungissa huokaamaan, ja tapettuin sielut huutamaan: ja ei Jumala heitä rankaise. |
CPR1642 | 12. He saattawat Canssan Caupungis huocaman ja tapettuin sielut huutaman ja ei Jumala heitä rangaise. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 12 From out of the populous city men groan and the soul of the wounded cries out. Yet God does not regard the foolishness. |
KJV | 12. Men groan from out of the city, and the soul of the wounded crieth out: yet God layeth not folly to them. |
|
|
||
Dk1871 | 12. Fra Staden sukke Folk, og de gennemboredes Sjæle skrige; dog agter Gud ikke paa det urimelige deri. |
KXII | 12. De göra folket i staden suckande, och dess slagnas själar ropande; och Gud straffar dem intet. |
PR1739 | 12. Liñna rahwas äggawad, ja nende hinged, kes mahhalödud, kissendawad, ja Jummal ei panne sedda jölledust mitte nende ette . |
LT | 12. Žmonės dejuoja mieste ir sužeistųjų sielos šaukiasi pagalbos, tačiau Dievas neapkaltina jų. |
|
|
||
Luther1912 | 12. Sie machen die Leute in der Stadt seufzend und die Seele der Erschlagenen schreiend, und Gott stürzt sie nicht. |
Ostervald-Fr | 12. Du sein de la ville, les mourants se lamentent; l'âme des blessés crie; et Dieu ne prend pas garde à ces indignités! |
RV'1862 | 12. De la ciudad claman los hombres, y las almas de los muertos dan voces, y Dios no puso estorbo. |
SVV1770 | 12 Uit de stad zuchten de lieden, en de ziel der verwonden schreeuwt uit; nochtans beschikt God niets ongerijmds. |
|
|
||
PL1881 | 12. Ludzie w mieście wzdychają, a dusze zabitych wołają, a Bóg temu wstrętu nie czyni. |
Karoli1908Hu | 12. A városból haldoklók rimánkodnak, a megsebzettek lelke kiált, de Isten nem törődik e méltatlansággal. |
RuSV1876 | 12 В городе люди стонут, и душа убиваемых вопит, и Бог не воспрещает того. |
БКуліш | 12. У містї стогнуть люде, душа гублена квилить, а Бог сього не боронить. |
|
|
||
FI33/38 | 13. Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla. |
Biblia1776 | 13. Sentähden ovat he vilpistyneet valkeudesta, ja ei tunne sen tietä, ja ei palaja sen poluille. |
CPR1642 | 13. Sentähden owat he wilpistynet walkeudesta ja ei tunne sen tietä ja ei palaja sen polguille. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 13 These are of those who rebel against the light. They do not know the ways of it, nor abide in the paths of it. |
KJV | 13. They are of those that rebel against the light; they know not the ways thereof, nor abide in the paths thereof. |
|
|
||
Dk1871 | 13. Der er dem, som hade Lyset, de kende ikke dets Veje, og de blive ikke paa dets Stier. |
KXII | 13. Derföre äro de affallne ifrå ljusena, och känna icke dess väg, och vända icke om till dess stigar igen. |
PR1739 | 13. Needsammad on nende seast, kes walgusse wasto pannewad; nemmad ei tunne mitte selle tesid, ja ei jä temma jalla-tede peäle. |
LT | 13. Jie sukyla prieš šviesą, nepažįsta jos kelių, neina jos takais. |
|
|
||
Luther1912 | 13. Jene sind abtrünnig geworden vom Licht und kennen seinen Weg nicht und kehren nicht wieder zu seiner Straße. |
Ostervald-Fr | 13. En voici d'autres qui se révoltent contre la lumière, qui ne connaissent pas ses voies, et ne se tiennent pas dans ses sentiers. |
RV'1862 | 13. Ellos son los que son rebeldes a la luz: nunca conocieron sus caminos, ni estuvieron en sus veredas. |
SVV1770 | 13 Zij zijn onder de wederstrevers des lichts; zij kennen Zijn wegen niet, en zij blijven niet op Zijn paden. |
|
|
||
PL1881 | 13. Cić to są, którzy się sprzeciwiają światłości, a nie znają dróg jej, ani stanęli na ścieszkach jej. |
Karoli1908Hu | 13. Ezek pártot ütöttek a világosság ellen, utait nem is ismerik, nem ülnek annak ösvényein. |
RuSV1876 | 13 Есть из них враги света, не знают путей его и не ходят по стезям его. |
БКуліш | 13. Є між ними й вороги сьвітла, що не знають шляхів його, й не ходять стежками його. |
|
|
||
FI33/38 | 14. Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja, tappaa kurjan ja köyhän; ja yöllä hän hiipii kuin varas. |
Biblia1776 | 14. Murhaaja nousee varhain ja tappaa köyhän ja tarvitsevan, ja on yöllä niinkuin varas. |
CPR1642 | 14. Murhaja nouse warhain ja tappa köyhän ja tarwidzewan ja on yöllä nijncuin waras. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 14 The murderer rises with the light. He kills the poor and needy. And in the night he is as a thief. |
KJV | 14. The murderer rising with the light killeth the poor and needy, and in the night is as a thief. |
|
|
||
Dk1871 | 14. Morderen staar op, naar det dages, slaar den elendige og fattige ihjel; og om Natten er han som Tyvern. |
KXII | 14. I lysningene står mördaren upp, och dräper den fattiga och torftiga; och om nattena är han som en tjuf. |
PR1739 | 14. Walges touseb tappia ülles, ta tappab ärra sedda, kes willets ja waene on, ja öse on ta kui warras. |
LT | 14. Anksti rytą keliasi žudikas ir žudo beturtį ir vargšą; naktį jis slankioja kaip vagis. |
|
|
||
Luther1912 | 14. Wenn der Tag anbricht, steht auf der Mörder und erwürgt den Armen und Dürftigen; und des Nachts ist er wie ein Dieb. |
Ostervald-Fr | 14. Le meurtrier se lève au point du jour; il tue le pauvre et l'indigent, et, de nuit, il dérobe comme un voleur. |
RV'1862 | 14. A la luz se levanta el matador: mata al pobre y al necesitado, y de noche es como ladrón. |
SVV1770 | 14 Met het licht staat de moorder op, doodt den arme en den nooddruftige; en des nachts is hij als een dief. |
|
|
||
PL1881 | 14. Raniuczko wstaje mężobójca, zabija ubogiego i niedostatecznego, a w nocy jest jako złodziej. |
Karoli1908Hu | 14. Napkeltekor fölkel a gyilkos, megöli [5†] a szegényt és szűkölködőt, éjjel pedig olyan, mint a tolvaj. |
RuSV1876 | 14 С рассветом встает убийца, умерщвляет бедного и нищего, а ночью бывает вором. |
БКуліш | 14. Досьвіта встає убийник, вбиває бідного й нужденного, а ніччю стає злодїєм. |
|
|
||
FI33/38 | 15. Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää, hän arvelee: 'Ei yksikään silmä minua näe', ja hän panee peiton kasvoillensa. |
Biblia1776 | 15. Salavuoteisen silmät vartioitsevat hämärää, ja sanoo: ei minua yksikään silmä näe; ja luulee itsensä peitetyksi. |
CPR1642 | 15. Salawuotisen silmät wartioidzewat hämärätä ja sano: ei minua yxikän silmä näe: ja luule hänens peitetyxi. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 15 The eye also of the adulterer waits for the twilight, saying, No eye will see me. And he disguises his face. |
KJV | 15. The eye also of the adulterer waiteth for the twilight, saying, No eye shall see me: and disguiseth his face. |
|
|
||
Dk1871 | 15. Og Horkarlens Øjne vare paa Tusmørket, og han siger: Intet Øje skal skue mig; og han lægger et Dække over sit Ansigt. |
KXII | 15. Horkarlens öga hafver akt på skymningena, och säger: Mig ser intet öga; och han förtäcker sitt anlete. |
PR1739 | 15. Ja abbiellorikkuja silm panneb puhte aega tähhele ja mötleb: Mind ei sa ükski silm nähha! ja silma katteks panneb ta ööd . |
LT | 15. Svetimautojas laukia sutemų, tikėdamas, kad niekas jo nematys, jis užsidengia savo veidą. |
|
|
||
Luther1912 | 15. Das Auge des Ehebrechers hat acht auf das Dunkel, und er spricht: "Mich sieht kein Auge", und verdeckt sein Antlitz. |
Ostervald-Fr | 15. L'œil de l'adultère épie le soir; il dit: "Aucun œil ne me verra, " et il se voile le visage. |
RV'1862 | 15. El ojo del adúltero está aguardando la noche, diciendo: No me verá nadie, y esconderá su rostro. |
SVV1770 | 15 Ook neemt het oog des overspelers de schemering waar, zeggende: Geen oog zal mij zien; en hij legt een deksel op het aangezicht. |
|
|
||
PL1881 | 15. Oko cudzołożnika pilnuje zmierzku, mówiąc: Nie ujrzy mię nikt; i zakrywa oblicze swe. |
Karoli1908Hu | 15. A paráznának szeme [6†] pedig az alkonyatot lesi, mondván: Ne nézzen szem reám, és arczára álarczot teszen. |
RuSV1876 | 15 И око прелюбодея ждет сумерков, говоря: ничей глаз не увидит меня, – и закрывает лице. |
БКуліш | 15. Темряви й те око жде, що до перелюбок ласе; говорить: нїхто не побачить мене, - та й вид собі закриває. |
|
|
||
FI33/38 | 16. He murtautuvat pimeässä taloihin, päivällä he sulkeutuvat sisään, tahtomatta tietää valosta. |
Biblia1776 | 16. Pimeässä hän kaivaa itsensä huoneisiin, jotka he päivällä ovat itsellensä merkinneet, ja ei tahdo tietää valkeutta. |
CPR1642 | 16. Pimeis mene hän huoneseen päiwällä he kätkewät heitäns ja ei tahdo tietä walkeutta. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 16 In the dark they dig through houses. They shut themselves up in the daytime. They do not know the light. |
KJV | 16. In the dark they dig through houses, which they had marked for themselves in the daytime: they know not the light. |
|
|
||
Dk1871 | 16. I Mørket brydes ind i Husene, om Dagen lukke de sig inde; de kende ikke Lyset |
KXII | 16. I mörkrena bryter han sig in i husen; om dagen gömma de sig med hvarannan, och vilja intet veta af ljusena. |
PR1739 | 16. Pimmedas kaewab ta koddadest läbbi, mis iggaüks neist päwa aial ennesele ärramärkinud; walgust ei tunne nemmad mitte. |
LT | 16. Tamsoje jie plėšia namus, kuriuos numatė dieną; šviesos jie nežino. |
|
|
||
Luther1912 | 16. Im Finstern bricht man in die Häuser ein; des Tages verbergen sie sich miteinander und scheuen das Licht. |
Ostervald-Fr | 16. Ils forcent les maisons dans les ténèbres, ils se tiennent enfermés le jour, ils ne savent pas ce que c'est que la lumière. |
RV'1862 | 16. En las tinieblas minan las casas, que de día se señalaron: no conocen la luz. |
SVV1770 | 16 In de duisternis doorgraaft hij de huizen, die zij zich des daags afgetekend hadden; zij kennen het licht niet. |
|
|
||
PL1881 | 16. Podkopywają w ciemności domy, które sobie naznaczyli, i nienawidzą światła. |
Karoli1908Hu | 16. Setétben tör be a házakba; nappal elzárkóznak, nem szeretik a világosságot. |
RuSV1876 | 16 В темноте подкапываются под домы, которые днем они заметили для себя; не знают света. |
БКуліш | 16. В пітьмі підкопуються в доми, що по днинї собі їх запримітили; сьвітла вони не хотять знати. |
|
|
||
FI33/38 | 17. Sillä pimeys on heille kaikille aamun vertainen, koska pimeyden kauhut ovat heille tutut. — |
Biblia1776 | 17. Sillä vaikka aamu heille tulis, on se heille niinkuin pimeys; sillä hän tuntee pimeyden kauhistuksen. |
CPR1642 | 17. Sillä waicka amu heille tulis on se heillä nijncuin pimeys: sillä hän tunde pimeyden cauhistuxen. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 17 For the morning is to all of them as thick darkness. For they know the terrors of the thick darkness. |
KJV | 17. For the morning is to them even as the shadow of death: if one know them, they are in the terrors of the shadow of death. |
|
|
||
Dk1871 | 17. Thi for dem alle er Dødsskygge Morgen; thi de ere bekendte med Dødsskyggens Rædsler. |
KXII | 17. Ty om än morgonen kommer dem, är det dem såsom ett mörker; förty han förnimmer mörkrens förskräckelse. |
PR1739 | 17. Sest hom̃iko aeg on neile hopis kui surmawarri, sest iggaüks tunneb suurt surma-warjo hirmo. |
LT | 17. Nes rytas jiems kaip mirties šešėlis, jei kas pažins juos, tai juos gąsdina kaip mirtis. |
|
|
||
Luther1912 | 17. Denn wie wenn der Morgen käme, ist ihnen allen die Finsternis; denn sie sind bekannt mit den Schrecken der Finsternis. |
Ostervald-Fr | 17. Car le matin leur est à tous comme l'ombre de la mort; si quelqu'un les reconnaît, ils ont des frayeurs mortelles. |
RV'1862 | 17. Porque a todos ellos la mañana les es como sombra de muerte: si son conocidos, terrores de sombra de muerte los toman. |
SVV1770 | 17 Want de morgenstond is hun te zamen de schaduw des doods; als men hen kent, zijn zij in de strikken van des doods schaduw. |
|
|
||
PL1881 | 17. Ale zaranek jest im jako cieó śmierci; jeźli ich kto pozna, przypada na nich strach cienia śmierci. |
Karoli1908Hu | 17. Sőt inkább a reggel nékik olyan, mint a halálnak árnyéka, mert megbarátkoztak a halál árnyékának félelmeivel. |
RuSV1876 | 17 Ибо для них утро – смертная тень, так как они знакомы с ужасами смертной тени. |
БКуліш | 17. Бо густа тьма - се їх ранок, із мороком дружні вони, люба їм пітьма да страхи. |
|
|
||
FI33/38 | 18. Hän kiitää pois vetten viemänä, kirottu on hänen peltopalstansa maassa, hän ei enää poikkea viinimäkien tielle. |
Biblia1776 | 18. Hän on keviä veden päällä, heidän osansa pitää kirotun oleman maalla; ja ei hän katso viinamäkien tietä. |
CPR1642 | 18. Hän mene matcan kewiäst nijncuin weden päällä hänen osans pitä kirotun oleman maalla ja ei nautidze wijnans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 18 Swiftly they (pass away) upon the face of the waters. Their portion is cursed in the earth. They do not turn into the way of the vineyards. |
KJV | 18. He is swift as the waters; their portion is cursed in the earth: he beholdeth not the way of the vineyards. |
|
|
||
Dk1871 | 18. Let farer en saadan bort paa Vandet, deres Arvelod er forbandet i Landet; han vender sig ikke til Vingaardenes Vej. |
KXII | 18. Han far lätteliga åstad såsom uppå ett vatten; hans håfvor varda icke stora i landena, och han brukar intet sin vingård. |
PR1739 | 18. Monni on kül kerge kui wee peäl, nende jaggo Ma peäl on ärrawañnutud; ei sa ta omma winamäggede teed nähha. |
LT | 18. Jis greitas kaip vanduo; jo dalis prakeikta žemėje. Jis neina keliu į vynuogyną. |
|
|
||
Luther1912 | 18. "Er fährt leicht wie auf einem Wasser dahin; seine Habe wird gering im Lande, und er baut seinen Weinberg nicht. |
Ostervald-Fr | 18. Ils disparaissent comme un corps léger sur la surface de l'eau; leur héritage est maudit sur la terre; ils ne prennent plus le chemin des vignes. |
RV'1862 | 18. Son livianos sobre las aguas: su porción es maldita en la tierra. Nunca vienen por el camino de las viñas. |
SVV1770 | 18 Hij is licht op het vlakke der wateren; vervloekt is hun deel op de aarde; hij wendt zich niet tot den weg der wijngaarden. |
|
|
||
PL1881 | 18. Lekkimi są na wodach; przeklęty dział ich na ziemi; nie patrzą na drogę wolną. |
Karoli1908Hu | 18. Könnyen siklik tova a víz színén, birtoka átkozott a földön, [7†] nem tér a szőlőkbe vivő útra. |
RuSV1876 | 18 Легок такой на поверхности воды, проклята часть его на земле, и не смотрит он на дорогу садов виноградных. |
БКуліш | 18. Такий є легкий собі - хоч би й поверх води. О, проклята доля його на землї! Нехай і не бачить дороги садів виноградних! |
|
|
||
FI33/38 | 19. Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, samoin tuonela ne, jotka syntiä tekevät. |
Biblia1776 | 19. Helvetti ottaa syntiset pois niinkuin pouta, ja niinkuin kuivuus kuluttaa lumisen veden. |
CPR1642 | 19. Helwetti otta syndiset pois nijncuin pouta ja nijncuin cuiwus culutta lumisen weden. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 19 Drought and heat consume the snow waters, (and Sheol those who) have sinned. |
KJV | 19. Drought and heat consume the snow waters: so doth the grave those which have sinned. |
|
|
||
Dk1871 | 19. Tørhed, ja Hede borttager Snevand. Dødsriget dem, som have syndet. |
KXII | 19. Helvetet tager bort dem som synda, såsom hette och torka förtärer snövattnet bort. |
PR1739 | 19. Poud ja päwa pallaw wötwad lumme wet neist ärra, et nemmad on pörgo-hauani patto teinud. |
LT | 19. Kaip sausra ir kaitra praryja sniego vandenis, taip pragaras praryja nusidėjėlį. |
|
|
||
Luther1912 | 18. 24. 19. Der Tod nimmt weg, die da sündigen, wie die Hitze und Dürre das Schneewasser verzehrt. |
Ostervald-Fr | 19. La sécheresse et la chaleur consument les eaux de la neige; ainsi le Sépulcre dévore ceux qui pèchent. |
RV'1862 | 19. La sequedad, y también el calor roban las aguas de la nieve; y el sepulcro a los pecadores. |
SVV1770 | 19 De droogte mitsgaders de hitte nemen de sneeuwwateren weg; alzo het graf dergenen, die gezondigd hebben. |
|
|
||
PL1881 | 19. Jako susza i gorącość trawią wody śnieżne, tak grób grzeszników. |
Karoli1908Hu | 19. Szárazság és hőség nyeli el a hó vizét, a pokol [8†] azokat, a kik vétkeznek. |
RuSV1876 | 19 Засуха и жара поглощают снежную воду: так преисподняя – грешников. |
БКуліш | 19. Посуха й спеки пожирають, хоч би й снїжну воду; оттак безодня - грішників. |
|
|
||
FI33/38 | 20. Äidin kohtu unhottaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan, ei häntä enää muisteta; niin murskataan vääryys kuin puu. |
Biblia1776 | 20. Laupius pitää unhottaman hänen, madot syövät hänen makeutensa, ei häntä pidä muistettaman; hän pitää särjettämän niinkuin lahopuu. |
CPR1642 | 20. LAupiat pitä unhottaman hänen hänen ilons on täynäns madoja ei händä pidä muistettaman hän pitä särjettämän nijncuin lahopuu. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 20 The womb will forget him. The worm will feed sweetly on him. He will be no more remembered. And unrighteousness will be broken as a tree. |
KJV | 20. The womb shall forget him; the worm shall feed sweetly on him; he shall be no more remembered; and wickedness shall be broken as a tree. |
|
|
||
Dk1871 | 20. Moders Liv glemmer ham, han smager Ormene vel; han ihukommes ikke ydermere, og Uretfærdigheden sønderbrydes som et Træ; |
KXII | 20. De barmhertige skola förgäta honom; hans lust varder full med matk; man skall icke mer tänka uppå honom; han skall sönderbruten varda såsom ett ruttet trä. |
PR1739 | 20. Temma emma ihho unnustab tedda ärra, ussid on temmale maggusad, ei tedda mälleta ennam; kes köwwera melega on , sedda murtakse nenda katki kui pu. |
LT | 20. Įsčios pamirš jį, kirmėlės skaniai maitinsis juo, jo niekas nebeprisimins. Piktadarys kaip nukirstas medis, |
|
|
||
Luther1912 | 18. 24. 20. Der Mutterschoß vergißt sein; die Würmer haben ihre Lust an ihm. Sein wird nicht mehr gedacht; er wird zerbrochen wie ein fauler Baum, |
Ostervald-Fr | 20. Le sein qui les porta les oublie; les vers font d'eux bonne chère; on ne se souvient plus d'eux; l'injuste est brisé comme du bois. |
RV'1862 | 20. El misericordioso se olvidará de ellos, los gusanos sentirán dulzura de ellos: nunca más habrá de ellos memoria; y como un árbol será quebrantada la iniquidad. |
SVV1770 | 20 De baarmoeder vergeet hem, het gewormte is hem zoet, zijns wordt niet meer gedacht; en het onrecht wordt gebroken als een hout. |
|
|
||
PL1881 | 20. Zapomina go żywot matki jego, a robak słodkość z niego czuje; niemasz więcej pamiątki jego, a nieprawość połamana jest jako drzewo. |
Karoli1908Hu | 20. Elfelejti őt az anyaméh, féregnek lesz édességévé, nem emlékeznek róla többé, és összetörik, mint a reves fa, |
RuSV1876 | 20 Пусть забудет его утроба матери ; пусть лакомится им червь; пусть не остается о нем память; как дерево, пусть сломится беззаконник, |
БКуліш | 20. Нехай відцурається такого матерня рідна утроба; нехай лакомляться на нього черви; нехай загине про його память; мов та деревина, нехай зломиться беззаконник! |
|
|
||
FI33/38 | 21. Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä, ja leskelle hän ei hyvää tehnyt. — |
Biblia1776 | 21. Hän on saattanut murheelliseksi hedelmättömän, joka ei synnytä, ja ei tehnyt leskelle mitään hyvää. |
CPR1642 | 21. Hän on saattanut murhellisexi hedelmättömän ja ei tehnyt leskelle mitän hywä. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 21 He devours the barren who do not bear and does no good to the widow. |
KJV | 21. He evil entreateth the barren that beareth not: and doeth not good to the widow. |
|
|
||
Dk1871 | 21. han, der udpinte den ufrugtbare, som ikke fødte, og ikke vilde gøre en Enke godt. |
KXII | 21. Han hafver bedröfvat den ensamma, som intet föder; och enkone hafver han intet godt gjort; |
PR1739 | 21. Temma toitis ühhe siggimatta naese, mis lapsi ei sanud, ja ühhe lesse, kellele head ei tehta. |
LT | 21. nes išnaudojo nevaisingąją ir našlei nepadėjo. |
|
|
||
Luther1912 | 18. 24. 21. er, der beleidigt hat die Einsame, die nicht gebiert, und hat der Witwe kein Gutes getan." |
Ostervald-Fr | 21. Lui qui tourmentait la femme stérile, sans enfants, et ne faisait aucun bien à la veuve; |
RV'1862 | 21. A la mujer estéril que no paría, afligió: y a la viuda nunca hizo bien. |
SVV1770 | 21 De onvruchtbare, die niet baart, teert hij af, en aan de weduwe doet hij niets goeds. |
|
|
||
PL1881 | 21. Roztrąca niepłodną, która nierodziła, a wdowie nie czyni dobrze. |
Karoli1908Hu | 21. A ki megrontotta a meddőt, a ki nem szül, és az özvegygyel jót nem tett. |
RuSV1876 | 21 который угнетает бездетную, не рождавшую, и вдове не делает добра. |
БКуліш | 21. Він гнобить бездїтну, що не роджала дитини, й вдовицї не чинить добра. |
|
|
||
FI33/38 | 22. Väkivaltaiset Jumala ylläpitää voimallansa; he pysyvät pystyssä, vaikka jo olivat epätoivossa hengestään. |
Biblia1776 | 22. Ja on vetänyt voimalliset allensa väellänsä; koska hän seisoo, ei pidä hänen tietämän elämästänsä. |
CPR1642 | 22. Ja on wetänyt woimalliset alans wäelläns: cosca hän seiso ei pidä hänen tietämän elämästäns. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 22 Yet (God) prolongs the mighty by his power. He rises up who has no assurance of life. |
KJV | 22. He draweth also the mighty with his power: he riseth up, and no man is sure of life. |
|
|
||
Dk1871 | 22. Dog Gud opholder de mægtige længe med sin Magt; de rejse sig, naar de ikke mere tro paa deres Liv. |
KXII | 22. Och hafver dragit de mägtiga under sig med sine kraft. När han står, skall han icke viss vara uppå sitt lif. |
PR1739 | 22. Ja omma rammo läbbi weddas ta ennese peäle need wäggewad; tousis ta ülles, siis ep olnud temmal lota ello peäle. |
LT | 22. Dievas pašalina galiūnus savo jėga; Jis pakyla, ir joks žmogus nėra tikras dėl savo gyvybės. |
|
|
||
Luther1912 | 22. Aber Gott erhält die Mächtigen durch seine Kraft, daß sie wieder aufstehen, wenn sie am Leben verzweifelten. |
Ostervald-Fr | 22. Qui entraînait les puissants par sa force; qui se levait et nul n'était sûr de sa vie: |
RV'1862 | 22. Mas a los violentos adelantó con su poder: levantóse, y no fió a nadie en la vida. |
SVV1770 | 22 Ook trekt hij de machtigen door zijn kracht; staat hij op, zo is men des levens niet zeker. |
|
|
||
PL1881 | 22. Pociąga też mocarzy możnością swoją: a gdy na nich powstał, zwątpili o żywocie swoim. |
Karoli1908Hu | 22. De megtámogatja erejével a hatalmasokat; felkel az, pedig nem bízott már az élethez. |
RuSV1876 | 22 Он и сильных увлекает своею силою; он встает и никто не уверен зажизнь свою. |
БКуліш | 22. Він і дужих перемогає силою своєю; він устає, і нїхто не певний життя свого. |
|
|
||
FI33/38 | 23. Hän antaa heidän olla turvassa, ja heillä on vahva tuki; ja hänen silmänsä valvovat heidän teitänsä. |
Biblia1776 | 23. Hän tekee itsellensä levon, johon hän luottaa, ja hänen silmänsä katsovat heidän teitänsä. |
CPR1642 | 23. Hän teke idzellens lewon johon hän luotta ja hänen silmäns cadzowat heidän asioitans. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 23 (God) gives them to be in security and they rest in it. And his eyes are upon their ways. |
KJV | 23. Though it be given him to be in safety, whereon he resteth; yet his eyes are upon their ways. |
|
|
||
Dk1871 | 23. Han giver dem Tryghed, og de forlade sig fast derpaa; og hans Øjne ere over deres Veje. |
KXII | 23. Han gör sig sjelf en trygghet, der han sig uppå förlåter; dock se hans ögon uppå deras handel. |
PR1739 | 23. Jummal lasseb tedda julge olla; siis toetab temma se peäle . |
LT | 23. Jis teikia jiems saugumą ir poilsį, bet Jo akys stebi jų kelius. |
|
|
||
Luther1912 | 23. Er gibt ihnen, daß sie sicher seien und eine Stütze haben; und seine Augen sind über ihren Wegen. |
Ostervald-Fr | 23. Dieu lui donnait de la sécurité, et il s'y appuyait; et ses yeux étaient sur leurs voies. |
RV'1862 | 23. Si algunos le dieron a crédito, y se afirmó en ellos; sus ojos tuvo puestos sobre los caminos de ellos. |
SVV1770 | 23 Stelt hem God in gerustigheid, zo steunt hij daarop; nochtans zijn Zijn ogen op hun wegen. |
|
|
||
PL1881 | 23. Daje mu Bóg, na czemby bezpiecznie spolegać mógł: wszakże oczy jego patrzą na drogi ich. |
Karoli1908Hu | 23. Biztonságot ad néki, hogy támaszkodjék, de szemei vigyáznak azoknak útjaira. |
RuSV1876 | 23 А Он дает ему все для безопасности, и он на то опирается, и очи Его видят пути их. |
БКуліш | 23. А Бог подає йому безпеку, - він же ж на те й вповає - та очі його (Бога) видять таких поступки. |
|
|
||
FI33/38 | 24. He ovat kohonneet korkealle — ei aikaakaan, niin ei heitä enää ole; he vaipuvat kokoon, kuolevat kuin kaikki muutkin, he taittuvat kuin vihneet tähkäpäästä. |
Biblia1776 | 24. He ovat vähän aikaa korotetut, vaan he tulevat tyhjään, ja kukistetaan, ja saavat lopun niinkuin kaikki kappaleet, ja niinkuin oas tähkäpäästä, lyödään he pois. |
CPR1642 | 24. He owat yrjäldä corgotetut waan he tulewat tyhjän ja cukistetan ja saawat lopun nijncuin caicki cappalet ja nijncuin ogas tähkäpäästä lyödän pois. |
|
|
|
|
||
MLV19 | 24 They are exalted. Yet a little while and they are gone. Yes, they are brought low. They are taken out of the way as all others and are cut off as the tops of the ears of grain. |
KJV | 24. They are exalted for a little while, but are gone and brought low; they are taken out of the way as all other, and cut off as the tops of the ears of corn. |
|
|
||
Dk1871 | 24. De ere ophøjede; om en liden Stund findes ingen af dem, og de synke hen, de indsamles som alle andre, og de afhugges som Toppen paa et Aks. |
KXII | 24. De äro en liten tid upphäfne; men de varda omintet, och undertryckte, och taga en ända såsom all ting; och såsom agnar på axen skola de afslagne varda. |
PR1739 | 24. Ürrikesseks aiaks üllendakse neid, ja pea ep olle neid teps, ja nemmad sawad wäetimaks, nenda kui keik muud pannakse neid kinni hauda ; ja kui wilja-pea ots leikatakse neid ärra. |
LT | 24. Jie išaukštinami trumpam laikui, bet pranyksta ir tampa nieku. Jie pašalinami iš kelio ir sudžiūsta kaip javų varpos. |
|
|
||
Luther1912 | 24. Sie sind hoch erhöht, und über ein kleines sind sie nicht mehr; sinken sie hin, so werden sie weggerafft wie alle andern, und wie das Haupt auf den Ähren werden sie abgeschnitten. |
Ostervald-Fr | 24. Ils s'étaient élevés: un peu de temps encore, ils ne sont plus; ils s'affaissent, ils sont emportés comme les autres; ils sont coupés comme une tête d'épi. |
RV'1862 | 24. Fueron enaltecidos por un poco, y desaparecieron, y son abatidos como cada cual: serán encerrados, y cortados como cabezas de espigas. |
SVV1770 | 24 Zij zijn een weinig tijds verheven, daarna is er niemand van hen; zij worden nedergedrukt; gelijk alle anderen worden zij besloten; en gelijk de top ener aar worden zij afgesneden. |
|
|
||
PL1881 | 24. Na chwilę wywyższeni są, alić ich niemasz; zniżeni i ściśnieni będą jako inni wszyscy, a jako wierzch kłosa ścięci będą. |
Karoli1908Hu | 24. Magasra emelkednek, egy kevés idő és már nincsenek! [9†] Alásülylyednek, mint akárki és elenyésznek; és levágattatnak, mint a búzakalász. |
RuSV1876 | 24 Поднялись высоко, – и вот, нет их; падают и умирают, как и все, и, как верхушки колосьев, срезываются. |
БКуліш | 24. Піднялись вони високо, - та ось і нема їх; падають і вмірають, як кожний на сьвітї, й неначе колоссє, стинаються. |
|
|
||
FI33/38 | 25. Eikö ole niin? Kuka tekee minut valhettelijaksi ja saattaa sanani tyhjiksi? |
Biblia1776 | 25. Eikö se niin ole? kuka nuhtelee minua valhetteliaksi, ja minun sanani tyhjäksi tekee? |
CPR1642 | 25. Eikö se nijn ole? cuca nuhtele minua walhetteliaxi ja minun sanani tyhjäxi teke? |
|
|
|
|
||
MLV19 | 25 And if it is not so now, who will prove me a liar and make my speech worth nothing? |
KJV | 25. And if it be not so now, who will make me a liar, and make my speech nothing worth? |
|
|
||
Dk1871 | 25. Og hvis det ikke er saa, hvo kan da straffe mig for Løgn og gøre min Tale til intet |
KXII | 25. Är det icke så? Nu väl, ho vill straffa mig för lögn, och göra min ord om intet? |
PR1739 | 25. Agga eks ep olle siis nenda? kes woib mind wallelikkuks tehha ja minno könnet tühjaks panna? |
LT | 25. Argi taip nėra? Kas įrodys, kad aš netiesą kalbu ir esu melagis?’‘ |
|
|
||
Luther1912 | 25. Ist's nicht also? Wohlan, wer will mich Lügen strafen und bewähren, daß meine Rede nichts sei? |
Ostervald-Fr | 25. S'il n'en est pas ainsi, qui me convaincra de mensonge, et mettra à néant mon discours? |
RV'1862 | 25. Y si no es así, ¿quién me desmentirá ahora, o tornará en nada mis palabras? |
SVV1770 | 25 Indien het nu zo niet is, wie zal mij leugenachtig maken, en mijn rede tot niet brengen? |
|
|
||
PL1881 | 25. A jeźli nie tak jest, gdzież jest ten, coby mi zadał kłamstwo, a coby obrócił wniwecz słowa moje? |
Karoli1908Hu | 25. Avagy nem így van-é? Ki hazudtolhatna meg engem, és tehetné semmivé beszédemet? |
RuSV1876 | 25 Если это не так, – кто обличит меня во лжи и в ничто обратит речь мою? |
БКуліш | 25. А коли се не так, то хто мою льжу докаже, й в нїщо оберне мову мою? |
|
|