Jesus Sirach
XLVII. Lucu .
DAwidin ylistettäwistä töistä ja pyhistä weisuista/ v. 1.
Salomost/ hänen wijsaudestans sananlascuistans ja horjahtamisestans/ v. 14.
Robeamista/ v. 27.
ja Jerobeamista/ v. 29.
Siir 47:1 SIjtte ennusti Dawidin aicana Nathan:
Siir 47:2 Ja Dawid oli Israelin lapsist walittu/ ja nijncuin lihawa uhri Jumalalle omistettu.
Siir 47:3 Hän oli Lejonein cansa nijncuin wohlain/ ja Carhuin cansa/ nijncuin caridzain.
Siir 47:4 Nuorella ijälläns tappoi hän Sangarin/ ja otti pois häpiän Canssastans.
Siir 47:5 Hän nosti kätens ja paiscais lingolla/ ja löi maahan ylpiän Goljathin:
Siir 47:6 Sillä hän rucoili HERra sitä corkeinda/ hän wahwisti kätens lyömän sitä wäkewätä sotamiestä/ ja corgotti nijn Canssans sarwen.
Siir 47:7 Hän andoi händä ylistä kymmenen tuhannen edestä/ ja cunnioitti Jumalan siunauxella/ että hän sai Cuningan Cruunun.
Siir 47:8 Hän löi wiholliset jocapaicas/ ja löi maahan wastanseisojans Philisterit/ ja musersi ricki heidän sarwens/ nijncuin se wielä tänäpän rickimuserrettu on.
Siir 47:9 Jocaidzesta työstä kijtti hän Pyhä/ sitä corkeinda cauneilla weisuilla.
Siir 47:10 Hän weisais caikest sydämest/ ja racasti sitä joca hänen tehnyt oli.
Siir 47:11 Hän asetti laulajat Altarin tygö/ ja andoi heidän weisata hänen suloisia weisujans.
Siir 47:12 Hän asetti cunnialisest pidettä pyhäpäiwät/ että coco ajastajas pidäis caunist wuoden ajat muistettaman HERran nimen kijtoxella/ weisaten amulla Pyhäs.
Siir 47:13 HERra andoi hänen syndins andexi/ ja corgotti hänen sarwens ijancaickisest: ja teki lijton hänen cansans/ että waldacunda ja Cuningalinen istuin Israelis piti hänellä pysymän.
Siir 47:14 HÄnen jälkens tuli hänen wijsas poicans Salomo Cuningaxi/ jolle Isä oli saattanut lewon/ hallidzeman rauhas:
Siir 47:15 Sillä Jumala oli caicki asettanut ymbäristöllä/ että hän olis rakendanut hänen nimellens huonen/ ja ojendanut Pyhän/ pysymän ijancaickisest.
Siir 47:16 O cuinga hywin sinä olet oppenut nuorella ijälläs/ ja sinä olit täynäns ymmärrystä/ nijncuin wesi joca maan peittä.
Siir 47:17 Ja sinä olet caicki täyttänyt sanan lascuilla ja opetuxilla/ ja sinun nimes cuulu caucana luodois/ ja sinun rauhas tähden racastettin sinua/ ja paljon sinusta pidettin.
Siir 47:18 Caicki maacunnat ihmettelit sinun weisujas/ sananlascujas/ wertauxias ja selityxiäs.
Siir 47:19 Ja kijtit HERra/ joca Israelin Jumalaxi cudzutan.
Siir 47:20 Sinä saatit culda nijn paljon cuin tina/ ja hopiata nijn paljon cuin Blyjyä.
Siir 47:21 Sinun sydämes suostui waimoihin/ ja sinä annoit exyttä sinus/ ja annoit wirhen tulla cunniahas.
Siir 47:22 Sinä teit että sinun lapses hyljättin/ ja wiha sattui sinun jälkentulewaisijs/ sinun tyhmydes rangaistuxexi.
Siir 47:23 Cosca waldacunda hajotettin/ ja Ephraimis epäjumalalinen waldacunda tuli.
Siir 47:24 Mutta ei HERra palainnut laupiudestans/ eikä muuttanut luwattua työtäns/ ei myös peräti cadottanut walittuins jäkentulewita/ eikä hyljännyt racastajans siemendä.
Siir 47:25 Mutta tallella piti jotakin Jacobin Canssasta/ ja juuren Dawista.
Siir 47:26 Ja Salomo nuckui Isäins cansa:
Siir 47:27 Ja jätti siemenestäns Roboamin/ taitamattoman miehen/ Canssa hallidzeman:
Siir 47:28 Jolla ei ymmärrystä ollut/ joca mielelläns saatti Canssan luopuman.
Siir 47:29 Ja Jerobeam Nebathin poica/ joca Israelin wei epäjumalan palweluxeen/ ja saatti Ephraimin syndiä tekemän.
Siir 47:30 Joiden synnit olit monet/ että he wijmein ajettin pois maaldans.
Siir 47:31 Sillä he sääsit caickinaiset epäjumalan palweluxet/ sijhenasti että costo tuli heidän päällens.