Jesus Sirach
XXVII. Lucu .
KIjttämättömys ja uscosta luopumus owat suuret synnit/ v. 25.
Cauppa seura syndi/ mutta joca Jumalata pelkä/ hän warjellan/ v. 28.
Ei ihmisen pidä riwoja puhuman ja wannoman/ eikä salaisutta ilmoittaman/ v. 12.
Petollisutta wiha sekä Jumala että ihmiset/ v. 15.
Siir 27:1 Sillä rahan tähden teke moni wääryttä/ ja jotca rickaxi tulla tahtowat/ käändäwät pois silmäns.
Siir 27:2 Nijncuin waaja cahden kiwen wälille tungetan muurijn:
Siir 27:3 Nijn myös syndi tunge ostajan ja myyjän wälille:
Siir 27:4 Jos ei hän idzens pidä ahkerast HERran pelgos/ nijn hänen huonens pian cukistetan.
Siir 27:5 Cosca ihminen seulo/ nijn caunat jääwät: nijn myös mitä ihminen aicoi tehdä/ nijn sijhen aina jotakin saastaista tarttu.
Siir 27:6 Nijncuin pädzi coettele udet padat/ nijn myös murhe coettele ihmisen mielen.
Siir 27:7 Hedelmistä tundu/ cuinga puu on cadzottu: nijn myös puhesta ymmärretän millinen sydän on.
Siir 27:8 Ei sinun pidä ketän kijttämän ennen cuins hänen cuullut olet: sillä mies tutan puhestans.
Siir 27:9 Jos sinä oikeutta seurat/ nijns hänen saawutat/ ja puet hänen päälles nijncuin caunin hamen.
Siir 27:10 Linnut lähistelewät wertaistans: nijn myös totuus pitä idzens sen tygö joca händä cuule.
Siir 27:11 Nijncuin Lejon wartioidze saalista: nijn myös syndi wijmein otta kijnni pahantekiän.
Siir 27:12 Jumalinen puhu aina terwellisiä/ mutta tyhmä muuttu nijncuin Cuu.
Siir 27:13 Coscas taitamattomain seas olet/ nijn ota waari mitä aica saldi: mutta ole wijsasten seas rohke.
Siir 27:14 Tyhmäin puhe on ylön nurja/ ja heidän naurons on aiwa syndi/ ja cuitengin he sitä ailacoidzewat.
Siir 27:15 Cusa ihminen cuule paljon wannottawan/ siellä hänen carwans nouse/ ja heidän rijtans saatta ihmiset corwans tukidzeman.
Siir 27:16 Cosca ylpiät rijtelewät/ sijtä seura weren wuodatus/ ja se on nurja cuulla/ cosca he toistans häwäisewät.
Siir 27:17 Joca salaisuden ilmoitta/ se cadotta uscon/ eikä saa sijtte uscollist ystäwätä.
Siir 27:18 Pidä ystäwäs silmäis edes/ ja ole hänelle uscollinen.
Siir 27:19 Mutta jos sinä ilmoitat hänen salaisudens/ nijn et sinä saa händä jällens.
Siir 27:20 Jolda ystäwä tule pois/ hänen on sijtä nijn paljon paha/ cuin sille jonga wihamies pääse.
Siir 27:21 Nijncuins linnun päästät kädestäs: nijn on myös se/ coscas pääset ystäwästäs/ nijn et sinä saa händä jällens.
Siir 27:22 Ei sinun tarwita juoxeman hänen peräns/ hän on taambana/ ja on hypännyt pois nijncuin medzäcauris wercosta.
Siir 27:23 Haawa taitan sito/ ja ylpiät sanat taitan sowitta:
Siir 27:24 Mutta joca salaisuden ilmoitta/ ei hänestä sijtte mitän ole.
Siir 27:25 Joca silmä iske/ hänellä on paha sydämes/ ja ei hän anna käätä pois idzens.
Siir 27:26 Sinun edesäs taita hän kyllä makiast puhua/ ja lupa wahwast mitäs anot/ mutta tacana puhu hän toisella tawalla/ ja käändä sinun sanas.
Siir 27:27 En minä taida mitän nijn pahoin kärsiä cuin sitä/ ja ei HERracan händä kärsi.
Siir 27:28 JOca kiwen heittä corkialle/ se puto hänen omaan päähäns/ ja joca jongun salaisest pistä/ hän haawoitta idzens.
Siir 27:29 Joca haudan caiwa/ hän puto idze sijhen:
Siir 27:30 Joca paulan wirittä toisen eteen/ hän kietoi idzens. Joca toista tahto wahingoitta/ nijn se tule tietämät hänen oman caulans päälle.
Siir 27:31 Ylpiät pilckawat ja häwäisewät/ mutta costo wartioidze heitä nijncuin Lejon.
Siir 27:32 Jotca iloidzewat cosca hywille pahoin käy/ he fangitan paulalla/ ja sydämen murhe calwa heidän ennen cuin he cuolewat.
Siir 27:33 Wiha ja julmus on cauhia/ jotca jumalattomalla molemmat owat.
Vers. 1. Käändäwät pois silmäns ) se on/ ei he tottele omacan tundons.
V. 2. Tungetan ) Sillä ne jotca cauppa tekewät/ ahkeroidzewat cuinga he toisen toisellens wääryttä saisit tehdä/ walhella/ waloilla ja Jumalan nimen turhan lausumisella.
V. 14. Ailacoidze ) se on/ se kelpa heille jalost/ että he saattawat muille murhetta ja wahingota.
V. 19. Saa händä jällens ) se on/ jos sinä nijn ricot händä wastan/ nijn ei hän ikänäns enä tule sinun ystäwäxes/ waicka cuinga sinä sijtä ahkeroidzisit.