Jesus Sirach
XVII. Lucu .
JUmala on caicki hywin luonut/ v. 23.
erinomattain ihmisen/ jonga hän on tehnyt caickein luotuin herraxi/ ja ilmoitti hänelle oikeudens/ v. 1.
hallidze caicki ihmiset/ warjele heitä ja duomidze heidän työns/ v. 13.
sentähden pitä ihmisen käändämän idzens HERran tygö/ ja palweleman händä/ v. 21.
Siir 17:1 JUmala loi ihmisen maasta/ ja teki hänen jällens maaxi.
Siir 17:2 Ja määräis heille heidän elinaicans:
Siir 17:3 Ja loi heidän molemmat/ ja andoi luondons cummallengin/ ja teki heitä omaxi cuwaxens.
Siir 17:4 Hän andoi heitä caiken lihan peljätä/ ja että heidän piti hallidzeman caickia eläimitä ja linduja.
Siir 17:5 Hän andoi heille järjen/ puhen/ silmät/ corwat/ ymmärryxen ja tunnon:
Siir 17:6 Ja osotti heille sekä pahan että hywän.
Siir 17:7 Hän cadzoi heidän puoleens erinomaisest muiden eläinden suhten.
Siir 17:8 Osottaxens heille hänen suuren Majestetins.
Siir 17:9 Hän opetti heitä/ ja andoi heille elämän Lain.
Siir 17:10 Hän teki heidän cansans ijancaickisen lijton/ ja ilmoitti oikeudens.
Siir 17:11 He näit silmilläns hänen Majestetins/ ja cuulit hänen julkisen änens corwillans.
Siir 17:12 Ja hän sanoi heille: carttacat caicke wääryttä/ ja hän andoi myös jocaidzelle käskyn lähimmäisestäns.
Siir 17:13 Heidän menons on jocapaicas hänen edesäns/ ja ei ole mitän salattu.
Siir 17:14 JOcaidzeen maacundaan asetti hän haldian:
Siir 17:15 Mutta idze on hän Israelin HERra.
Siir 17:16 Caicki heidän tecons owat julki hänen edesäns nijncuin Auringo/ ja hänen silmäns näkewät lackamat caickein heidän menons.
Siir 17:17 Caicki heidän pahudens on ilmei hänen edesäns/ ja caicki heidän syndins owat julki hänen edesäns.
Siir 17:18 Hän kätke ihmisten hywät työt nijncuin sinetti sormuxen/ ja hywät tegot nijncuin silmäterän.
Siir 17:19 Wijmeiseldä heräjä hän/ ja costa jocaidzen pään päälle/ nijncuin hän on ansainnut.
Siir 17:20 Mutta jotca parandawat idzens/ ne anda hän tulla armoihin/ ja nijtä jotca wäsynet owat/ lohdutta hän/ ettei he epäilis.
Siir 17:21 Nijn käännä sijs nyt sinuas HERran tygö ja hyljä syndinen elämäs:
Siir 17:22 Rucoile HERra ja lacka pahasta.
Siir 17:23 Pidä sinuas sen corkeimman tygö/ eriä wäärydest:
Siir 17:24 Ja wiha epäjumalan palwelust totudella.
Siir 17:25 Cuca tahto sitä Corkeinda kijttä helwetis: sillä eläwät taitawat ainoastans kijttä.
Siir 17:26 Cuollet jotca ei sillen ole/ ei taida kijttä.
Siir 17:27 Sentähden kijtä HERra nijncauwan cuins elät ja terwenä olet.
Siir 17:28 O Cuinga suuri on HERran laupius/ hän on caikille armollinen/ jotca idzens käändäwät hänen tygöns:
Siir 17:29 Sillä mikä taita ihminen olla/ ettei hän ole cuolematoin?
Siir 17:30 Mikä on kirckambi Auringota/ jonga cuitengin täyty huckua. Ja mitä liha ja weri ajattele/ se on paha.
Siir 17:31 Hän näke mittamattoman taiwan corkeuden/ mutta caicki ihmiset owat tuhca ja mulda.
Vers. 2. Luondons ) se on/ miehen puolen ja waimon puolen.
v. 10. Heidän ) se on/ Israelin cansa Sinain wuorella.