24 luku

Herran liitto uudistetaan Sikemissä. Joosuan kuolema. Joosefin luut haudataan. Eleasarin kuolema.

1. Sitten Joosua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin ja kutsui Israelin vanhimmat, sen päämiehet, tuomarit ja päällysmiehet, ja he asettuivat Jumalan eteen.

1. Ja Josua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin, ja kutsui edes vanhimmat Israelissa, päämiehet, tuomarit ja esimiehet; ja kuin he olivat seisatetut Jumalan eteen,

1. Ja Josua cocois caicki Israelin sucucunnat Sichemijn ja cudzui edes wanhimmat Israelis päämiehet Duomarit ja esimiehet.

2. Ja Joosua sanoi koko kansalle: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Tuolla puolella Eufrat-virran asuivat muinoin teidän isänne, myös Terah, Aabrahamin ja Naahorin isä, ja he palvelivat muita jumalia.

2. Sanoi Josua kaikelle kansalle: näin sanoo Herra Israelin Jumala: teidän isänne asuivat entiseen aikaan sillä puolella virtaa, Tara, Abrahamin ja Nahorin isä, ja palvelivat muita jumalia.

2. Ja cosca he olit seisatetut Jumalan eteen: Sanoi hän caikelle Canssalle: näin sano HERra Israelin Jumala: teidän Isän asuit endisen aican sillä puolen wirran Tharah Abrahamin ja Nahorin Isä ja palwelit muita jumalita.

3. Mutta minä otin teidän isänne Aabrahamin tuolta puolelta virran ja kuljetin häntä kautta koko Kanaanin maan ja tein hänen jälkeläisensä lukuisiksi ja annoin hänelle Iisakin.

3. Niin otin minä isänne Abrahamin tuolta puolelta virtaa, ja annoin hänen vaeltaa koko Kanaanin maalla, ja enensin hänen siemenensä, ja annoin hänelle Isaakin.

3. Nijn otin minä teidän Isän Abrahamin tuolda puolen wirran ja annoin hänen waelda coco Canaan maalla ja enänsin hänen siemenens ja annoin hänelle Isaachin.

4. Ja Iisakille minä annoin Jaakobin ja Eesaun. Ja Eesaulle minä annoin Seirin vuoriston omaksi, mutta Jaakob ja hänen poikansa menivät Egyptiin.

4. Ja Isaakille annoin minä Jakobin ja Esaun; ja annoin Esaulle Seirin vuoren asuaksensa. Mutta Jakob ja hänen lapsensa menivät alas Egyptin maalle.

4. Ja Isaachille annoin minä Jacobin ja Esaun ja annoin Esaulle Seirin wuoren asuaxens. Mutta Jacob ja hänen lapsens menit Egyptin maalle.

5. Sitten minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja rankaisin Egyptiä sillä, mitä minä siellä tein, ja sen jälkeen minä vein teidät sieltä pois.

5. Ja minä lähetin Moseksen ja Aaronin, ja rankaisin Egyptin, niinkuin minä heidän seassansa tehnyt olen; sitte vein minä teidät ulos.

5. Silloin lähetin minä Mosexen ja Aaronin ja rangaisin Egyptin nijncuin minä heidän seasans tehnyt olen sijtte wein minä teidän ulos.

6. Ja kun minä vein teidän isänne pois Egyptistä ja te olitte saapuneet meren rannalle, ajoivat egyptiläiset teidän isiänne takaa sotavaunuilla ja ratsumiehillä Kaislamereen saakka.

6. Niin vein minä myös teidän isänne Egyptistä ulos, ja te tulitte meren tykö; ja Egyptiläiset ajoivat teidän isiänne takaa vaunuin ja ratsasmiesten kanssa Punaiseen mereen saakka.

6. Nijn wein minä myös teidän Isänne Egyptist ulos ja cosca te tulitta meren tygö ja Egyptiläiset ajoit teidän Isiän taca waunuin ja sotamiesten cansa punaisen meren saacka:

7. Niin he huusivat Herraa, ja hän pani pimeyden teidän ja egyptiläisten välille ja antoi meren tulla heidän ylitsensä, ja se peitti heidät; omin silmin te näitte, mitä minä tein egyptiläisille. Kun te sitten olitte asuneet kauan aikaa erämaassa,

7. Niin huusivat he Herran tykö, ja hän pani pimeyden teidän ja Egyptiläisten vaiheelle, ja saatti meren heidän päällensä, ja peitti heidät. Ja teidän silmänne näkivät, mitä minä tein Egyptissä; ja te asuitte korvessa kauvan aikaa.

7. Nijn huusit he HERran tygö ja hän pani pimeyden teidän ja Egyptiläisten waihelle ja saatti meren heidän päällens ja peitti heidän: Ja teidän silmän näit mitä minä tein Egyptis ja te asuit corwes cauwan aica.

8. toin minä teidät amorilaisten maahan, jotka asuivat tuolla puolella Jordanin, ja he taistelivat teitä vastaan; mutta minä annoin heidät teidän käsiinne, ja te otitte omaksenne heidän maansa, ja minä tuhosin heidät teidän tieltänne.

8. Ja minä toin teidät Amorilaisten maahan, jotka asuivat tuolla puolella Jordania; ja kuin he sotivat teitä vastaan, annoin minä heidät teidän käsiinne, että te omistaisitte heidän maansa; ja minä hävitin heitä teidän edestänne.

8. Ja minä toin teidän Amorrerein maahan joca asui tuolla puolen Jordanin. Ja cosca he sodeit teitä wastan annoin minä heidän teidän käsijn että te omistitte heidän maans ja häwititte heitä teidän edestän.

9. Silloin nousi Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas ja taisteli Israelia vastaan; ja hän lähetti kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, että hän kiroaisi teidät.

9. Niin nousi Balak Zipporin poika, Moabin kuningas, ja soti Israelia vastaan; ja hän lähetti ja antoi kutsua Bileamin Beorin pojan kiroomaan teitä.

9. Silloin walmisti Balac Ziporin poica idzens Moabiterein Cuningas ja sodei Israeli wastan ja hän lähetti ja andoi cudzua Bileamin Beorin pojan kiroman teitä.

10. Mutta minä en tahtonut kuulla Bileamia, vaan hänen täytyi siunata teidät, ja minä pelastin teidät hänen käsistään.

10. Mutta en minä tahtonut kuulla Bileamia; ja hän siunaten siunasi teitä, ja minä vapahdin teitä hänen käsistänsä.

10. Mutta en minä cuullut händä ja hän siunais teitä ja minä wapahdin teitä hänen käsistäns.

11. Ja kun te olitte menneet Jordanin yli ja tulleet Jerikoon, niin Jerikon miehet ja amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset taistelivat teitä vastaan, mutta minä annoin heidät teidän käsiinne.

11. Ja kuin te tulitte Jordanin ylitse ja jouduitte Jerihoon, sotivat Jerihon asuvaiset teitä vastaan, Amorilaiset ja Pheresiläiset ja Kanaanealaiset ja Hetiläiset ja Girgasilaiset ja Heviläiset ja Jebusilaiset; mutta minä annoin heidät teidän käsiinne,

11. Ja cosca te tulitte Jordanin ylidze ja jouduitte Jerihoon sodeit Jerihon asuwaiset teitä wastan ja Amorrerit Pheserit Cananerit Hetherit Girgoserit Hewerit ja Jebuserit. Mutta minä annoin heidän teidän käsijn.

12. Ja minä lähetin herhiläisiä teidän edellänne, ja ne karkoittivat heidät teidän tieltänne, ne kaksi amorilaisten kuningasta; sinä miekallasi ja jousellasi et sitä tehnyt.

12. Ja lähetin vapsaiset teidän edellänne, ja ne ajoivat heidät ulos teidän edestänne, kaksi Amorilaisten kuningasta, ei sinun miekkas kautta eikä sinun joutses kautta.

12. Ja lähetin wapsaiset teidän edellän ja he ajoit heidän ulos teidän edestän caxi Amorrerein Cuningast ei miecan cautta eikä sinun joudzes cautta.

13. Ja minä annoin teille maan, josta sinä et ollut vaivaa nähnyt, ja kaupunkeja, joita te ette olleet rakentaneet, mutta joihin saitte asettua; viinitarhoista ja öljypuista, joita te ette olleet istuttaneet, te saitte syödä.

13. Ja annoin teille maan, jossa ette mitään työtä tehneet, ja kaupungit, joita ette rakentaneet, asuaksenne niissä ja syödäksennne viinapuista ja öljypuista, joita ette istuttaneet.

13. Ja annoin teille maan josa et te mitän työtä tehnet ja Caupungeita joita et te rakendanet asuaxenne nijsä ja syödäxenne wijnapuista ja öljypuista joita et te istuttanet.

14. Niin peljätkää nyt Herraa, palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti ja poistakaa ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa.

14. Peljätkäät siis nyt Herraa ja palvelkaat häntä täydellisesti ja uskollisesti, ja hyljätkäät ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virtaa ja Egyptissä, ja palvelkaat Herraa.

14. PEljätkät sijs HERra ja palwelcat händä uscollisest ja täydellisest ja hyljätkät ne jumalat joita teidän Isän palwelit tuolla puolen wirta ja Egyptis ja palwelcat HERra.

15. Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa.

15. Jollei teidän kelpaa Herraa palvella, niin valitkaat teillenne tänäpäivänä ketä te palvelette, niitä jumalia, joita teidän isänne palvelivat sillä puolella virtaa, eli Amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun huoneeni palvelemme Herraa.

15. Jollei teidän kelpa HERra palwella nijn walitcat teillen tänäpäiwän ketä te palwelette nijtäkö jumalita joita teidän Isän palwelit sillä puolen wirtoja eli Amorrerein jumalita joiden maasa te asutte. Mutta minä ja minun huonen palwelem HERra.

16. Silloin kansa vastasi ja sanoi: Pois se, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia!

16. Niin vastasi kansa ja sanoi: pois se meistä, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia.

16. Nijn wastais Canssa ja sanoi: pois se meistä että me hyljäisim HERran ja palwelisim muita jumalita:

17. Sillä Herra on meidän Jumalamme, hän, joka johdatti meidät ja meidän isämme pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, ja joka teki meidän silmiemme edessä suuret tunnusteot ja aina varjeli meitä sillä tiellä, jota me vaelsimme, ja kaikkien niiden kansojen keskellä, joiden kautta me kuljimme.

17. Sillä Herra meidän Jumalamme on se, joka johdatti meitä ja meidän isiämme Egyptin maalta orjuuden huoneesta, ja joka teki meidän silmäimme edessä niitä suuria tunnusmerkkejä, ja varjeli meitä kaikella matkalla, jota me vaelsimme, ja kaikkein kansain seassa, joiden lävitse me kävimme.

17. Sillä HERra meidän Jumalam johdatti meitä ja meidän Isiäm Egyptin maalda orjuden huonesta ja teki meidän silmäim edes suuria tunnusmerckejä ja warjeli meitä caikella matcalla jonga me waelsimme ja caickein Canssain seas joiden läpidze me käwimme.

18. Ja Herra karkoitti meidän tieltämme kaikki ne kansat, myös amorilaiset, jotka asuivat tässä maassa. Sentähden me palvelemme Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme.

18. Ja Herra ajoi meidän edestämme ulos kaiken kansan ja Amorilaiset, jotka asuivat maassa: niin me myös palvelemme Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme.

18. Ja ajoi meidän edestäm ulos caiken Amorrerein Canssan jotca asuit maasa sentähden palwelem me HERra sillä hän on meidän Jumalam.

19. Niin Joosua sanoi kansalle: Te ette voi palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala; hän on kiivas Jumala, hän ei anna anteeksi teidän rikoksianne ja syntejänne.

19. Ja Josua sanoi kansalle: ette taida palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala ja hän on kiivas Jumala, joka ei säästä teidän syntejänne.

19. JOsua sanoi Canssalle: et te taida palwella HERra sillä hän on pyhä Jumala ja kijwas Jumala joca ei säästä teidän syndiän ja ricostan.

20. Jos te hylkäätte Herran ja palvelette vieraita jumalia, niin hän kääntyy pois ja antaa teille käydä pahoin ja tekee lopun teistä, sen sijaan että hän on ennen antanut teille käydä hyvin.

20. Kuin te hylkäätte Herran ja palvelette muukalaisia jumalia, niin hän kääntää hänensä, ja tekee teille pahaa, ja hukuttaa teitä sen jälkeen, kuin hän teille hyvää teki.

20. Mutta jos te hyljätte HERran ja palwelette muucalaisia jumalita nijn hän käändä hänens ja teke teille paha ja hucutta teitä sen jälken cuin hän teille hywä teki.

21. Mutta kansa sanoi Joosualle: Ei niin, vaan me palvelemme Herraa.

21. Niin sanoi kansa Josualle: ei suinkaan, vaan me palvelemme Herraa.

21. Mutta Canssa sanoi Josualle: ei nijn waan me palwelem HERra.

22. Silloin Joosua sanoi kansalle: Te olette itse todistajina itseänne vastaan, että olette valinneet itsellenne Herran palvellaksenne häntä. He vastasivat: Olemme.

22. Ja Josua sanoi kansalle: te olette teillenne todistajat, että te valitsitte teillenne Herran, palvellaksenne häntä. Ja he sanoivat: me olemme todistajat.

22. SIlloin sanoi Josua Canssalle: te oletta teille todistajat että te walidzit teillen HERran palwellaxen händä. Ja he sanoit: me olem todistajat.

23. Hän sanoi: Niin poistakaa nyt vieraat jumalat, joita on teidän keskuudessanne, ja taivuttakaa sydämenne Herran, Israelin Jumalan, puoleen.

23. Niin pankaat nyt teidän tyköänne muukalaiset jumalat pois, jotka teidän seassanne ovat, ja kumartakaat teidän sydämenne Herran Israelin Jumalan tykö.

23. Nijn pangat sijs teidän tyköän muucalaiset jumalat pois jotca teidän seasan owat ja cumartacat teidän sydämen HERran Israelin Jumalan tygö.

24. Kansa vastasi Joosualle: Herraa, meidän Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen ääntänsä me kuulemme.

24. Ja kansa sanoi Josualle: me tahdomme palvella Herraa meidän Jumalaamme, ja olemme hänen äänellensä kuuliaiset.

24. Ja Canssa sanoi Josualle: me palwelem HERra meidän Jumalatam ja olem cuuliaiset hänen änellens.

25. Niin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja antoi heille Sikemissä käskyt ja oikeudet.

25. Niin Josua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa, ja asetti säädyn ja oikeuden heidän eteensä Sikemissä.

25. Nijn Josua teki sinä päiwänä lijton Canssan cansa ja asetti lain ja oikeuden heidän eteens Sichemis.

26. Ja Joosua kirjoitti nämä puheet Jumalan lain kirjaan, ja hän otti suuren kiven ja pystytti sen sinne, tammen alle, joka oli Herran pyhäkössä.

26. Ja Josua kirjoitti kaikki nämä sanat Jumalan lakikirjaan, ja otti suuren kiven, ja pystytti sen siinä tammen alla, joka oli Herran pyhässä.

26. Ja Josua kirjoitti caicki nämät Jumalan Lakikirjaan ja otti suuren kiwen ja nosti sen sijnä tammen alla joca oli HERran Pyhäs.

27. Ja Joosua sanoi kaikelle kansalle: Katso, tämä kivi on oleva todistajana meitä vastaan, sillä se on kuullut kaikki Herran sanat, jotka hän on meille puhunut, ja se on oleva todistajana teitä vastaan, ettette kieltäisi Jumalaanne.

27. Ja Josua sanoi kaikelle kansalle: katso, tämä kivi pitää oleman todistus meidän vaiheellamme; sillä hän on kuullut kaikki Herran puheet, jotka hän meidän kanssamme puhunut on, ja pitää oleman teille todistus, ettette teidän Jumalaanne kiellä.

27. Ja sanoi caikelle Canssalle: Cadzo tämä kiwi pitä oleman todistus meidän waihellam: sillä hän on cuullut caicki HERran puhet jotca hän meidän cansam puhunut on ja pitä oleman teillen todistus ettet te teidän Jumalatan kiellä.

28. Sitten Joosua päästi kansan menemään, kunkin perintöosalleen.

28. Ja niin antoi Josua kansan mennä, itsekunkin perintöönsä.

28. Ja nijn andoi Josua Canssan mennä idzecungin perindööns.

29. Näiden tapausten jälkeen Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.

29. Ja sen jälkeen tapahtui, että Josua Nunin poika, Herran palvelia, kuoli, sadan ja kymmenen ajastaikaisena.

29. JA sen jälken tapahdui että Josua Nunin poica HERran palwelia cuoli sadan ja kymmenen ajastaicaisna.

30. Ja he hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle, Timnat-Serahiin, joka on Efraimin vuoristossa, pohjoispuolelle Gaas-vuorta.

30. Ja he hautasivat hänen oman perityn maansa rajoihin, Timnat Serakiin, joka on Ephraimin vuorella, pohjan puolelle Gaasin vuorta.

30. Ja he hautaisit hänen oman perityn maans rajoin Timnath Serachijn joca on Ephraimin wuorella pohjan puolella Gaasin wuoren tykönä.

31. Ja Israel palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.

31. Ja Israel palveli Herraa kaikkena Josuan elinaikana, niin myös kaikkena vanhimpain elinaikana, jotka kauvan aikaa josuan perästä elivät ja tiesivät kaikki Herran teot, jotka hän Israelille tehnyt oli.

31. Ja Israel palweli HERra nijncauwan cuin Josua eli ja wanhimmat jotca cauwan aica Josuan peräst elit ja tiesit caicki HERran tegot jotca hän Israelille tehnyt oli.

32. Ja Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, he hautasivat Sikemiin, siihen maapalstaan, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla ja jonka joosefilaiset olivat saaneet perintöosaksensa.

32. Ja Josephin luut, jotka Israelin lapset olivat tuoneet Egyptistä, hautasivat he Sikemiin, siihen pellon kappaleeseen, jonka Jakob osti Hemorin Sikemin isän lapsilta sadalla penningillä. Ja se tuli Josephin lasten perinnöksi.

32. JA Josephin luut jotca Israelin lapset olit tuonet Egyptist hautaisit he Sichemijn sijhen pellon cappaleen cuin Jacob osti Hemorin lapsilda Sichemin Isäldä sadalla penningillä. Ja se oli Josephin lasten perindö.

33. Ja Eleasar, Aaronin poika, kuoli, ja he hautasivat hänet Gibeaan, hänen poikansa Piinehaan kaupunkiin, joka oli annettu hänelle Efraimin vuoristosta.

33. Niin kuoli myös Eleatsar Aaronin poika, ja he hautasivat hänen Gibeassa, joka oli hänen poikansa Pinehaan oma, joka hänelle Ephraimin vuorella annettu oli.

33. NIin cuoli myös Eleazar Aaronin poica ja he hautaisit hänen Gibeathis joca oli hänen poicans Pinehaxen oma joca hänelle Ephraimin wuorella annettu oli.