10 luku

Joosua voittaa Gibeonin luona viisi kuningasta ja valloittaa eteläisen Kanaanin maan.

1. Kun Adonisedek, Jerusalemin kuningas, kuuli, että Joosua oli valloittanut Ain ja vihkinyt sen tuhon omaksi, tehden Aille ja sen kuninkaalle, niinkuin oli tehnyt Jerikolle ja sen kuninkaalle, ja että Gibeonin asukkaat olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja jääneet heidän keskuuteensa,

1. Kuin Jerusalemin kuningas AdoniZedek kuuli Josuan voittaneeksi Ain ja hävittäneeksi sen, ja niin tehneeksi Aille ja hänen kuninkaallensa, kuin hän teki Jeriholle ja hänen kuninkaallensa, ja että Gibeonin asuvaiset olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja asuivat heidän seassansa,

1. COsca Jerusalemin Cuningas AdomZedek cuuli Josuan woittanexi Ain ja kironnexi sen ja tehnexi Aille ja hänen Cuningallens nijncuin hän Jeriholle ja heidän Cuningallens teki ja että Gibeoniterit olit tehnet rauhan Israelin cansa ja asuit heidän seasans.

2. niin he peljästyivät suuresti, sillä Gibeon oli suuri kaupunki, niinkuin joku kuninkaankaupunki, ja suurempi kuin Ai, ja kaikki sen miehet olivat urhoollisia.

2. Pelkäsivät he sangen suuresti; sillä Gibeon oli suuri kaupunki, niinkuin joku kuninkaallinen kaupunki ja suurempi kuin Ai, ja kaikki hänen asuvaisensa olivat vahvat sotamiehet.

2. Pelkäisit he sangen suurest ( sillä Gibeon oli suuri Caupungi nijncuin jocu Cuningalinen Caupungi ja suurembi cuin Ai ja caicki hänen asuwaisens olit wahwat sotamiehet )

3. Ja Adonisedek, Jerusalemin kuningas, lähetti sanan Hoohamille, Hebronin kuninkaalle, Piramille, Jarmutin kuninkaalle, Jaafialle, Laakiin kuninkaalle, ja Debirille, Eglonin kuninkaalle:

3. Niin lähetti AdoniZedek Jerusalemin kuningas Hohamin Hebronin kuninkaan tykö, ja Pireamin Jarmutin kuninkaan tykö, ja Japhian Lakiksen kuninkaan tykö ja Deberin Eglonin kuninkaan tykö, ja sanoi:

3. Lähetti hän Hohamin Hebronin Cuningan tygö ja Pireamin Jarmuthin Cuningan tygö ja Japhian Lachixen Cuningan tygö ja Debirin Eglonin Cuningan tygö ja sanoi:

4. Tulkaa minun luokseni ja auttakaa minua, ja kukistakaamme Gibeon, koska se on tehnyt rauhan Joosuan ja israelilaisten kanssa.

4. Tulkaat ylös minun tyköni ja auttakaat minua ja lyökäämme Gibeon; sillä he tekivät rauhan Josuan ja Israelin lasten kanssa.

4. Tulcat minun tygöni ja auttacat minua lyömän Gibeoni: sillä he teit rauhan Josuan ja Israelin lasten cansa.

5. Niin nuo viisi amorilaisten kuningasta, Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas, Jarmutin kuningas, Laakiin kuningas ja Eglonin kuningas, kokoontuivat ja lähtivät liikkeelle kaikkine joukkoineen; ja he asettuivat leiriin Gibeonin edustalle ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.

5. Silloin kokoontuivat ja menivät ylös viisi Amorilaisten kuningasta, Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas, Jarmutin kuningas, Lakiksen kuningas, Eglonin kuningas, he ja kaikki heidän leirinsä ja piirittivät Gibeonin ja sotivat sitä vastaan.

5. Silloin cocounsit ja menit ne wijsi Amorrerein Cuningast Jerusalemin Cuningas Hebronin Cuningas Jarmuthin Cuningas Lachixen Cuningas Eglonin Cuningas caiken heidän leirins cansa ja pijritit Gibeonin ja sodeit sitä wastan.

6. Silloin Gibeonin miehet lähettivät sanan Joosualle Gilgalin leiriin: Älköön sinun kätesi vetäytykö auttamasta palvelijoitasi. Tule nopeasti luoksemme, pelasta meidät ja auta meitä, sillä kaikki vuoristossa asuvien amorilaisten kuninkaat ovat kokoontuneet meitä vastaan.

6. Mutta Gibeonin miehet lähettivät Josuan tykö leiriin Gilgaliin, sanoen: älä ota kättäs pois palvelioiltas, tule nopiasti ylös meidän tykömme, ja vapahda meitä ja auta meitä; sillä kaikki Amorilaisten kuninkaat, jotka asuvat vuorilla, ovat kokoontuneet meitä vastaan.

6. MUtta Gibeonin asuwaiset lähetit Josuan tygö leirijn Gilgalijn sanoden: älä ota kättäs pois palwelioildas tule nopiast meidän auxem ja wapada meitä: sillä caicki Amorrerein Cuningat jotca asuwat wuorilla owat coonnet heidäns meitä wastan.

7. Niin Joosua lähti Gilgalista, hän ja kaikki sotaväki hänen kanssaan ja kaikki sotaurhot.

7. Ja Josua meni ylös Gilgalista, ja kaikki sotaväki hänen kanssansa, ja kaikki vahvat sotamiehet.

7. JA Josua meni sinne Gilgalist ja caicki sotawäki hänän cansans ja caicki wahwat sotamiehet.

8. Silloin Herra sanoi Joosualle: Älä pelkää heitä, sillä minä annan heidät sinun käsiisi; ei kukaan heistä kestä sinun edessäsi.

8. Ja Herra sanoi Josualle: älä heitä mitään pelkää; sillä minä annan heidät sinun käsiis: ei yksikään heistä ole seisovainen sinun edessäs.

8. ja HERra sanoi Josualle: älä heitä mitän pelkä: sillä minä annoin heidän sinun käsijs ei yxikän heistä ole seisowainen sinun edesäs.

9. Niin Joosua yllätti heidät, kuljettuaan kaiken yötä Gilgalista.

9. Niin Josua tuli äkisti heidän päällensä; sillä hän matkusti kaiken yötä Gilgalista.

9. Nijn Josua äkist tuli heidän päällens: sillä hän matcusti caiken yösen Gilgalist.

10. Ja Herra saattoi heidät hämminkiin israelilaisten edessä, niin että nämä tuottivat heille suuren tappion Gibeonissa ja ajoivat heitä takaa Beet-Hooronin solatietä, surmaten heitä aina Asekaan ja Makkedaan asti.

10. Ja Herra peljätti heitä Israelin edessä, ja löi heitä suurella lyömisellä Gibeonissa, ja ajoi heitä takaa sitä tietä jota ylös BetHoroniin mennään, ja löi heitä Asekaan ja Makkedaan asti.

10. Ja HERra peljätti heitä Israelin edes ja suuri joucko heistä surmattin Gibeonis ja ajettin heitä taca BethHoronin päin ja tapettin heitä Asecan ja Makedan asti.

11. Ja kun he paetessaan Israelia olivat Beet-Hooronin rinteessä, heitti Herra taivaasta heidän päällensä isoja kiviä, koko matkan Asekaan asti, niin että he kuolivat; niitä, jotka kuolivat raekivistä, oli useampia kuin niitä, jotka israelilaiset surmasivat miekalla.

11. Ja kuin he Israelin edellä pakenivat alas BetHoronin tietä, antoi Herra taivaasta tulla suuret kivet heidän päällensä Asekaan asti, niin että he kuolivat; ja paljo enempi heistä kuoli raekivien kautta, kuin Israelin lapset miekalla löivät.

11. Ja cosca he Israelin edellä pakenit BethHoronin tietä andoi HERra taiwasta tulla suuret kiwet heidän pällens Asecan asti nijn että he cuolit: ja paljo enä heistä tuli pois kiwein cautta cuin Israelin lapset miecalla löit.

12. Silloin puhui Joosua Herralle, sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, ja sanoi Israelin silmien edessä: Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa, ja kuu Aijalonin laaksossa.

12. Silloin puhui Josua Herralle sinä päivänä, jona hän antoi Amorilaiset Israelin lasten eteen, ja sanoi Israelin läsnä ollessa: aurinko, seiso alallas Gibeonissa ja kuu Ajalonin laaksossa.

12. SIlloin puhui Josua HERralle sinä päiwäna jona HERra andoi Amorrerit Israelin lasten edes ja sanoi Israelin läsnä olles: Auringo seiso alallans Gibeonis ja Cuu Ajalonin laxos.

13. Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna Oikeamielisen kirjassa. Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan.

13. Ja aurinko ja kuu seisahtivat, siihenasti kuin kansa kosti vihamiehensä. Eikö tämä ole kirjoitettu hurskaan kirjassa? Niin seisoi aurinko keskellä taivasta ilman laskemata koko päivän.

13. Silloin Auringo ja Cuu seisatti sijhenasti cuin he costit wihamiehillens. Eikö nämät ole kirjoitetut hurscan kirjas? Nijn seisoi Auringo keskellä taiwast ilman laskemat coco päiwän.

14. Eikä ole ollut sen päivän vertaista, ei ennen eikä jälkeen, jona Herra näin kuuli ihmisen ääntä; sillä Herra soti Israelin puolesta.

14. Ja ei ole yksikään päivä ollut senkaltainen ei ennen eikä sitte, kuin Herra miehen äänen kuuli; sillä Herra soti Israelin puolesta.

14. Ja ei ole yxikän päiwä ollut sencaltainen eikä ennen eikä sijtte cosca HERra yhden miehen änen cuuli: sillä HERra soti Israelin edest.

15. Sen jälkeen Joosua ja koko Israel hänen kanssaan palasi Gilgalin leiriin.

15. Ja Josua meni jälleen leiriin Gigaliin ja koko Israel hänen kanssansa.

15. JA Josua meni jällens leirijn Gilgalijn ja coco Israel hänen cansans.

16. Mutta nuo viisi kuningasta pakenivat ja piiloutuivat Makkedan luolaan.

16. Mutta ne viisi kuningasta pakenivat ja lymyivät luolaan Makkedassa.

16. Mutta ne wijsi Cuningast pakenit ja lymyit luolaan Makedas.

17. Niin Joosualle ilmoitettiin: Ne viisi kuningasta on löydetty piiloutuneina Makkedan luolaan.

17. Niin Josualle ilmoitettiin sanoen: ne viisi kuningasta ovat löydetyt, kätketyt luolaan Makkedassa.

17. Nijn sanottin Josualle: me olem löytänet wijsi Cuningast kätketyt luolaan Makedas.

18. Silloin Joosua sanoi: Vierittäkää isoja kiviä luolan suulle ja asettakaa sen eteen miehiä vartioimaan heitä.

18. Ja Josua sanoi: vierittäkäät suuret kivet luolan suulle ja asettakaat miehet heitä vartioitsemaan.

18. Ja Josua sanoi: wierittäkät suuret kiwet luolan suulle ja asettacat miehet heitä wartioidzeman.

19. Mutta te muut, älkää pysähtykö, vaan ajakaa takaa vihollisianne ja hakatkaa maahan heidän jälkijoukkonsa älkääkä päästäkö heitä menemään kaupunkeihinsa, sillä Herra, teidän Jumalanne, on antanut heidät teidän käsiinne.

19. Mutta älkäät te alallanne seisoko, vaan ajakaat teidän vihamiehiänne takaa ja lyökäät heidän viimeisiänsä; älkäät salliko heitä tulla kaupunkeihinsa, sillä Herra teidän Jumalanne on antanut heidät teidän käsiinne.

19. Mutta älkät alallan seisoco waan ajacat teidän wihamiehiän taca ja lyökät heidän wijmeisiäns ja älkät sallico heitä tulla heidän Caupungeihins: sillä HERra teidän Jumalan on andanut heidän teidän käsijn.

20. Kun sitten Joosua ja israelilaiset olivat tuottaneet heille hyvin suuren, perinpohjaisen tappion ja ne harvat, jotka olivat pelastuneet, olivat päässeet varustettuihin kaupunkeihin,

20. Ja kuin Josua ja Israelin lapset lopettivat sen ylen suuren tapon ja peräti olivat heidät surmanneet, ja jääneet pääsivät heistä ja tulivat vahvoihin kaupunkeihin,

20. Ja cosca Josua ja Israelin lapset lopetit sen ylön suuren tapon ja peräti olit heidän surmannet ja jäänet pääsit nijhin wahwoin Caupungeihin.

21. niin koko kansa palasi vahingoittumatonna takaisin Joosuan luo leiriin Makkedaan, eikä kukaan uskaltanut enää hiiskua sanaakaan israelilaisia vastaan.

21. Niin tuli kaikki kansa jälleen leiriin Josuan tykö Makkedaan rauhassa, ja ei kenkään rohjennut Israelin lasten edessä hiiskuakaan.

21. NIin tuli caicki Canssa jällens leirijn Josuan tygö Makedaan rauhas ja ei kengän rohjennut Israelin lasten edes hijscuackan.

22. Silloin Joosua sanoi: Avatkaa luolan suu ja tuokaa ne viisi kuningasta minun eteeni luolasta.

22. Mutta Josua sanoi: avatkaat luolan suu ja tuokaat ne viisi kuningasta luolasta minun tyköni.

22. Mutta Josua sanoi: awatcat luolan suu ja tuocat ne wijsi Cuningast minun tygöni.

23. Ja he tekivät niin ja toivat hänen eteensä ne viisi kuningasta luolasta: Jerusalemin kuninkaan, Hebronin kuninkaan, Jarmutin kuninkaan, Laakiin kuninkaan ja Eglonin kuninkaan.

23. He tekivät niin ja toivat ulos ne viisi kuningasta hänen tykönsä luolasta: Jerusalemin kuninkaan, Hebronin kuninkaan, Jarmutin kuninkaan, Lakiksen kuninkaan, Eglonin kuninkaan.

23. He teit nijn ja toit ne wijsi Cuningast hänen tygöns luolast Jerusalemin Cuningan Hebronin Cuningan Jarmuthin Cuningan Lachixen Cuningan ja Eglonin Cuningan.

24. Ja kun he olivat tuoneet nämä kuninkaat Joosuan eteen, niin Joosua kutsui kaikki Israelin miehet ja sanoi sotaväen päälliköille, jotka olivat seuranneet häntä: Astukaa esiin ja pankaa jalkanne näiden kuninkaiden niskalle. Niin he astuivat esiin ja panivat jalkansa heidän niskallensa.

24. Ja kuin nämät kuninkaat olivat tuodut Josuan eteen, kutsui Josua kaikki Israelin miehet ja sanoi sotajoukon päämiehille, jotka hänen kanssansa matkustivat: tulkaat tänne ja tallatkaat näiden kuningasten kaulat; ja he tulivat, ja tallasivat heidän kaulansa jaloillansa.

24. Cosca nämät wijsi Cuningast olit tuodut hänen eteens cudzui Josua coco Israelin ja sanoi sotajoucon Päämiehille jotca hänen cansans matcustit: tulcat tänne ja tallatcat näiden Cuningaiden caulat ja he tulit ja tallaisit heidän caulans jalgoillans.

25. Silloin Joosua sanoi heille: Älkää peljätkö älkääkä arkailko, vaan olkaa lujat ja rohkeat, sillä näin on Herra tekevä kaikille teidän vihollisillenne, joita vastaan te joudutte sotimaan.

25. Ja Josua sanoi heille: älkäät peljätkö, älkäät myös vavisko, vahvistakaat itsenne ja olkaat rohkiat; sillä näin tekee Herra kaikille vihamiehillenne, joita vastaan te soditte.

25. Ja Josua sanoi heille: älkät peljätkö älkät myös wapisco wahwistacat idzen ja olcat rohkiat: sillä näin teke HERra caikille teidän wihamiehillen joita wastan te soditte.

26. Sen jälkeen Joosua löi heidät kuoliaaksi ja ripusti heidät viiteen hirsipuuhun. Ja he riippuivat hirressä iltaan asti.

26. Ja Josua löi heidät sitte, ja surmasi heidät, ja ripusti viiteen puuhun; ja he riippuivat puissa hamaan ehtooseen asti.

26. Ja Josua löi heidän sijtte ja surmais heidän ja ripusti wijteen puuhun ja he ripuit puisa haman ehtosen asti.

27. Mutta auringonlaskun aikaan Joosua käski ottaa heidät alas hirrestä ja heittää luolaan, johon he olivat piiloutuneet. Ja he panivat luolan suulle isoja kiviä, jotka ovat siinä vielä tänäkin päivänä.

27. Ja kuin aurinko laski, käski Josua heitä, ja he ottivat heidät puista alas ja heittivät luolaan, johonka he itsensä lymyttivät, ja panivat suuret kivet luolan suulle, jotka siellä vielä tänäpänä ovat.

27. Cosca Auringo laskenut oli käski hän heidän puista otta pois ja heittä luolaan johonga he idzens lymytit ja he panit suuret kiwet sen suulle jotca siellä wielä tänäpänä owat.

28. Samana päivänä Joosua valloitti Makkedan ja surmasi miekan terällä sen asukkaat ja sen kuninkaan; hän vihki tuhon omiksi heidät ja jokaisen, joka siellä oli, päästämättä pakoon ainoatakaan. Ja hän teki Makkedan kuninkaalle, niinkuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.

28. Sinä päivänä voitti myös Josua Makkedan, ja löi sen miekan terällä, ja hänen kuninkaansa tappoi, ja kaikki ne sielut, jotka hänessä olivat, eikä yhtäkään jättänyt, ja teki Makkedan kuninkaalle niinkuin hän teki Jerihon kuninkaalle.

28. SInä päiwänä woitti myös Josua Makedan ja löi sen ja hänen Cuningans miecan terällä ja kirois ja caicki ne sielut jotca hänes olit eikä yhtäkän jättänyt ja teki Makedan Cuningalle nijncuin Jerihon Cuningallengin.

29. Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Makkedasta Libnaan ja ryhtyi taisteluun Libnaa vastaan.

29. Niin vaelsi Josua ja koko Israel hänen kanssansa Makkedasta Libnaan ja soti Libnaa vastaan.

29. Nijn waelsi Josua ja coco Israel hänen cansans Makedast Libnaan ja sodeit sitä wastan.

30. Ja Herra antoi senkin ja sen kuninkaan Israelin käsiin. Ja Joosua surmasi miekan terällä sen asukkaat, jokaisen, joka siellä oli, päästämättä sieltä pakoon ainoatakaan; ja hän teki sen kuninkaalle saman, minkä oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.

30. Ja Herra antoi myös sen Israelin käsiin heidän kuninkaansa kanssa, ja hän löi sen miekan terällä ja kaikki ne sielut, jotka siellä olivat, eikä ketään elämään jättänyt, ja teki heidän kuninkaallensa niinkuin hän teki Jerihon kuninkaalle.

30. Ja HERra andoi myös sen Israelin käsijn heidän Cuningans cansa ja hän löi sen miecan terällä ja caicki ne sielut jotca siellä olit eikä ketän elämän jättänyt ja teki heidän Cuningallens nijncuin Jerihon Cuningallengin.

31. Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Libnasta Laakiiseen ja asettui leiriin sen edustalle ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.

31. Sitte matkusti Josua ja koko Israel hänen kanssansa Libnasta Lakikseen, ja piiritti sen ja soti sitä vastaan.

31. Sijtte matcusti Josua ja coco Israel hänen cansans Libnast Lachixeen ja pijritit sen ja sodeit sitä wastan.

32. Ja Herra antoi Laakiin Israelin käsiin, niin että hän valloitti sen toisena päivänä; ja hän surmasi miekan terällä sen asukkaat, jokaisen, joka siellä oli, samoin kuin oli tehnyt Libnalle.

32. Ja Herra antoi myös Lakiksen Israelin käsiin, niin että hän voitti sen toisena päivänä ja löi sen miekan terällä ja kaikki ne sielut jotka siinä olivat, juuri niinkuin hän oli Libnalle tehnyt.

32. Ja HERra andoi myös Lachixen Israelin käsijn nijn että he woitit sen toisna päiwänä ja löit sen miecan terällä ja caicki sen asuwaiset peräti nijncuin hän oli Libnalle tehnyt.

33. Silloin Hooram, Geserin kuningas, tuli auttamaan Laakista; mutta Joosua voitti hänet ja hänen väkensä, päästämättä pakoon ainoatakaan heistä.

33. Siihen aikaan meni Horam Jeserin kuningas auttamaan Lakista; mutta Josua löi hänen kaiken joukkonsa kanssa, siihenasti ettei yhtäkään jäänyt.

33. Sijhen aican meni Horam Geserin Cuningas auttaman Lachist mutta Josua löi hänengin caiken jouckons cansa sijhenasti ettei yhtäkän jäänyt.

34. Ja Laakiista Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Egloniin, ja he asettuivat leiriin sen edustalle ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.

34. Ja Josua meni Lakiksesta ja koko Israel hänen kanssansa Egloniin, ja piirittivät sen ja sotivat sitä vastaan,

34. Ja Josua meni Lachixest coco Israelin cansa Eglonijn ja pijritit ja sodeit sitä wastan.

35. Ja he valloittivat sen samana päivänä ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat, ja hän vihki sinä päivänä tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, samoin kuin oli tehnyt Laakiille.

35. Ja voittivat sen sinä päivänä, ja löivät miekan terällä, ja surmasivat kaikki sielut, jotka siellä olivat, sinä päivänä, juuri niinkuin hän oli tehnyt Lakikselle.

35. Ja woitit sinä päiwänä ja löit miecan terällä ja surmaisit caicki sielut jotca siellä olit sinä päiwänä peräti nijncuin hän oli tehnyt Lachixelle.

36. Sen jälkeen Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Eglonista Hebroniin, ja he ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.

36. Sitte meni Josua ja koko Israel hänen kanssansa Eglonista ylös Hebroniin, ja he sotivat sitä vastaan,

36. Sijtte meni Josua coco Israelin cansa Eglonist Hebronijn ja sodeit sitä wastan.

37. Ja he valloittivat sen ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja sen kuninkaan, ja samoin kaikki sen alaiset kaupungit ja jokaisen, joka siellä oli, päästämättä pakoon ainoatakaan, samoin kuin hän oli tehnyt Eglonille. Hän vihki tuhon omaksi sen ja jokaisen, joka siellä oli.

37. Ja voittivat sen ja löivät sen miekanterällä, ja hänen kuninkaansa kaikkein kaupunkeinsa kanssa ja kaikki sielut, jotka siellä olivat, eikä yhtäkään jättänyt, juuri niinkuin hän oli tehnyt Eglonille; ja tappoi sen ja kaikki sielut, jotka siellä olivat.

37. Ja woitit sen ja löit sen miecan terällä ja heidän Cuningans caickein Caupungeins cansa ja caicki sielut jotca siellä olit eikä hengekän jättänyt juuri nijncuin hän oli tehnyt Eglonille ja kirois sen ja caicki sielut jotca siellä olit.

38. Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan kääntyi Debiriin ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.

38. Silloin palasi Josua ja koko Israel hänen kanssansa Debiriin ja soti sitä vastaan,

38. Silloin palais Josua coco Israelin cansa Debirijn ja sodei sitä wastan.

39. Ja hän sai valtaansa sen ja sen kuninkaan ja kaikki sen alaiset kaupungit, ja he surmasivat miekan terällä niiden asukkaat ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, päästämättä pakoon ainoatakaan. Hän teki Debirille ja sen kuninkaalle saman, minkä oli tehnyt Hebronille ja minkä oli tehnyt Libnalle ja sen kuninkaalle.

39. Ja voitti sen kuninkainensa ja kaikki hänen kaupunkinsa, ja löi ne miekan terällä, ja tappoi kaikki sielut, jotka siellä olivat, ja ei ketäkään jättänyt; niinkuin hän oli Hebronille tehnyt, niin teki hän myös Debirille ja hänen kuninkaallensa, ja niinkuin hän oli tehnyt Libnalle ja hänen kuninkaallensa.

39. Ja woitti sen Cuningoinens ja caicki hänen Caupungins ja löi ne miecan terällä ja kirois caicki sielut jotca siellä asuit ja ei ketäkän päästänyt juuri nijncuin hän oli Hebronille tehnyt nijn teki hän myös Debirille ja hänen Cuningallens ja nijncuin hän oli tehnyt Libnalle ja hänen Cuningallens.

40. Sitten Joosua valtasi koko maan, Vuoriston, Etelämaan, Alankomaan ja Rinnemaat, ja surmasi kaikki niiden kuninkaat, päästämättä pakoon ainoatakaan, ja vihki tuhon omaksi joka hengen, niinkuin Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt.

40. Niin Josua löi kaikki maan asuvaiset vuorilta, ja lounamaasta, ja laaksoista, ja ojain tyköä, ja kaikki heidän kuninkaansa, eikä yhtäkään jättänyt, vaan tappoi kaikki, joilla henki oli, niinkuin Herra Israelin Jumala oli käskenyt.

40. NIin Josua löi caicki maan asuwaiset wuorilda ja lounan puolesta ja laxoista ja ojain tykö Cuningoinens eikä yhtäkän säästänyt waan kirois caicki joilla hengi oli nijncuin HERra Israelin Jumala oli käskenyt.

41. Ja Joosua valtasi heidän alueensa Kaades-Barneasta Gassaan saakka ja koko Goosenin maakunnan Gibeoniin saakka.

41. Ja Josua tappoi heidät, ruveten KadesBarneasta Gasaan asti, ja koko Gosenin maakunnan Gibeoniin asti.

41. Ja tappoi heidän ruweten CadesBarneast Gasan asti ja coco Gosenin maacunnan Gibeonin asti.

42. Kaikki nämä kuninkaat ja heidän maansa Joosua sai valtaansa yhdellä otteella; sillä Herra, Israelin Jumala, soti Israelin puolesta.

42. Ja Josua voitti kaikki nämät kuninkaat maakuntinensa yhdellä rupeemisella; sillä Herra Israelin Jumala soti Israelin puolesta.

42. Ja woitti caicki nämät Cuningat maacundinens yhdellä rupemisella: sillä HERra Israelin Jumala sodei Israelin edest. Ja Josua palais leirijn Gilgalijn coco Israelin cansa.

43. Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan palasi Gilgalin leiriin.

43. Ja Josua palasi leiriin Gilgaliin ja koko Israel hänen kanssansa.