11 luku

Joosua voittaa kaanaanilaiset kuninkaat Meeromin veden rannalla ja valloittaa pohjoisen Kanaanin maan.

1. Kun Jaabin, Haasorin kuningas, sen kuuli, lähetti hän sanan Joobabille, Maadonin kuninkaalle, ja Simronin kuninkaalle ja Aksafin kuninkaalle

1. Ja tapahtui, että kuin Jobin Hatsorin kuningas sen kuuli, lähetti hän Jobabin Madonin kuninkaan tykö, ja Simronin kuninkaan, ja Akasaphin kuninkaan tykö,

1. COsca Jabin Hazorin Cuningas sen cuuli lähetti hän Jobabin Madonin Cuningan tygö ja Simronin Cuningan tygö ja Achsaphin Cuningan tygö.

2. ja niille kuninkaille, jotka asuivat pohjoisessa, Vuoristossa, Aromaassa Kinarotista etelään päin, Alankomaassa ja Doorin kukkuloilla lännessä,

2. Ja niiden kuningasten tykö, jotka asuivat pohjan puolella vuorella, ja lakeudella, meren puolella Kinerotista, ja laaksoissa, ja Dorin Naphotissa meren puolella,

2. Ja nijden Cuningasten tygö jotca asuit pohjan puolella wuorilla ja lakialla meren puolella Cinerothis ja jotca asuit alhalla laxois ja Dorin Naphothis meren puolella.

3. kanaanilaisille itään ja länteen, amorilaisille, heettiläisille, perissiläisille ja jebusilaisille vuoristoon ja hivviläisille Hermonin juurelle Mispan maahan.

3. Kanaanealaisten tykö idän ja lännen puoleen, Amorilaisten, Hetiläisten, Pheresiläisten ja Jebusilaisten tykö vuorelle, niin hyös Heviläisten tykö alapuolella Hermonin vuorta Mitspan maakunnassa.

3. Cananerein tygö idän ja lännen puoleen Amorrerein Hetherein Pheserein ja Jebuserein tygö wuorelle nijn myös Hewerein alemban Hermonin wuorta Mizpan maacunnas.

4. Nämä lähtivät liikkeelle kaikkine joukkoineen; väkeä oli niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla ja hevosia ja sotavaunuja ylen paljon.

4. Ja nämät läksivät kaiken sotajoukkonsa kanssa, joka oli sangen suuri kansan paljous, niinkuin santa meren rannalla paljouden tähden, ja sangen monta hevosta ja vaunua.

4. Nämät läxit caiken sotajouckons cansa joca oli sangen suuri Canssan paljous nijncuin sanda meren reunas ja sangen monda hewoista ja waunua.

5. Ja kaikki nämä kuninkaat liittyivät yhteen, tulivat ja leiriytyivät yhdessä Meeromin veden rannalle sotiaksensa Israelia vastaan.

5. Kaikki nämät kuninkaat kokoontuivat ja he tulivat ja sioittivat heitänsä yhteen Meromin vetten tykönä, sotimaan Israelia vastaan.

5. Caicki nämät Cuningat cocoisit idzens ja sioitit heidäns Meromin weden tygö sotiman Israeli wastan.

6. Silloin Herra sanoi Joosualle: Älä pelkää heitä, sillä huomenna tähän aikaan minä annan heidät kaikki voitettuina Israelin valtaan; heidän ratsujensa vuohisjänteet sinä katkot, ja heidän vaununsa sinä poltat tulessa.

6. Ja Herra sanoi Josualle: älä heitä ensinkään pelkää, sillä huomenna tällä ajalla minä annan heidät kaikki lyötynä Israelin kansan eteen; heidän hevosensa pitää sinun rivinomaksi tekemän ja heidän vaununsa tulella polttaman.

6. JA HERra sanoi Josualle: älä heitä ensingän pelkä sillä huomena tällä ajalla minä annan heitä caickia lyötynä Israelin Canssan eteen ja heidän hewoisens pitä sinun riwinomaxi tekemän ja heidän waununs tulella polttaman.

7. Niin Joosua ja kaikki sotaväki hänen kanssaan yllätti heidät Meeromin veden rannalla ja hyökkäsi heidän kimppuunsa.

7. Ja Josua tuli ja kaikki sotajoukko hänen kanssansa äkisti heidän päällensä, Meromin vetten tykönä, ja karkasivat heidän päällensä.

7. Ja Josua tuli äkist heidän päällens ja caicki sotajoucko heidän cansans Meromin weden tykönä ja carcais heidän päällens.

8. Ja Herra antoi heidät Israelin käsiin, niin että he voittivat heidät ja ajoivat heitä takaa aina suureen Siidoniin, Misrefot-Majimiin ja itään päin Mispan laaksoon asti; ja he voittivat heidät, päästämättä pakoon ainoatakaan heistä.

8. Ja Herra antoi heidät israelin käsiin, ja he löivät heitä, ja ajoivat heitä takaa isoon Zidoniin asti, ja lämpimään veteen asti, ja Mitspan ketoon asti, itään päin, ja löivät heitä siihenasti, ettei yksikään heistä jäänyt.

8. Ja HERra andoi heitä Israelin käsijn ja he löit heitä ja ajoit taca isoin Zidonin asti ja sijhen lämbymän weten asti ja Mizpan keton asti joca itään lange ja löi heitä sijhenasti ettei yxikän heistä jäänyt.

9. Ja Joosua teki heille, niinkuin Herra oli hänelle sanonut: heidän ratsujensa vuohisjänteet hän katkoi, ja heidän vaununsa hän poltti tulessa.

9. Niin teki myös Josua heille, niinkuin Herra oli hänelle käskenyt, ja teki rivinomaksi heidän hevosensa ja poltti heidän vaununsa tulella.

9. Nijn teki myös Josua heille cuin HERra oli hänelle käskenyt ja teki riwinomaxi heidän hewoisens ja poltti heidän waununs tulella.

10. Sitten Joosua kääntyi takaisin ja valloitti Haasorin ja surmasi miekalla sen kuninkaan; Haasor oli näet muinoin kaikkien näiden kuningaskuntien pääkaupunki.

10. Ja Josua palasi sillä ajalla ja voitti Hatsorin ja löi hänen kuninkaansa miekalla; sillä Hatsor oli ennen kaikkein näiden valtakuntain pääkaupunki.

10. Ja palais sillä ajalla ja woitti Hazorin ja löi hänen Cuningans miecalla: sillä Hazor oli ennen caiken tämän Cuningan waldacunnan pääcaupungi.

11. Ja he surmasivat miekan terällä ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, niin ettei jäänyt jäljelle ainoatakaan henkeä; ja Haasorin hän poltti tulella.

11. Ja he löivät kaikki ne sielut, jotka siellä olivat, miekan terällä, ja tappoivat, niin ettei yhtäkään jäänyt, jolla henki oli, ja poltti Hatsorin tulella.

11. Ja löit caicki ne sielut jotca siellä olit miecan terällä ja kirois heidän nijn ettei yhtäkän jäänyt jolla hengi oli ja poltti Hazorin tulella.

12. Kaikki nämä kuninkaankaupungit ja niiden kuninkaat Joosua sai valtaansa, ja hän surmasi miekan terällä niiden asukkaat, vihkien heidät tuhon omiksi, niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt.

12. Ja kaikkein niiden kuningasten kaupungit voitti Josua, kaikkein heidän kuningastensa kanssa, ja löi heitä miekan terällä, ja tappoi heidät, niinkuin Moses Herran palvelia käskenyt oli.

12. Ja caickein nijden Cuningasten Caupungit woitti Josua caickein heidän Cuningastens cansa ja löi heitä miecan terällä ja kirois heitä nijncuin Moses HERran palwelia käskenyt oli.

13. Mutta kukkuloilla olevista kaupungeista Israel ei polttanut ainoatakaan, paitsi Haasorin, jonka Joosua poltti.

13. Mutta Israelin lapset ei polttaneet yhtäkään kaupunkia, jotka seisoivat töyräillänsä, paitsi ainoaa Hatsoria, jonka Josua poltti.

13. Mutta Israelin lapset ei polttanet yhtäkän Caupungit tulella jotca olit wuorilla paidzi ainoa Hazori jonga Josua poltti.

14. Ja kaiken, mitä näistä kaupungeista oli saatavana saalista, ynnä karjan israelilaiset ryöstivät itselleen; mutta kaikki ihmiset he surmasivat miekan terällä ja tuhosivat heidät, jättämättä eloon ainoatakaan henkeä.

14. Ja kaiken saaliin ja eläimet, jotka he näistä kaupungeista olivat ottaneet, jakoivat Israelin lapset keskenänsä. Ainoasti kaikki ihmiset tappoivat he miekan terällä, siihenasti että he hukuttivat heidät, niin ettei yhtäkään elävää henkeä jäänyt,

14. Ja caiken saalin ja eläimet jotca he näistä Caupungeist olit ottanet jagoit Israelin lapset keskenäns. Ainoast ihmiset tapoit he miecan terällä sijhenasti että he häwitit heidän nijn ettei yhtäkän eläwätä henge jäänyt.

15. Niinkuin Herra oli käskenyt palvelijaansa Moosesta, niin oli Mooses käskenyt Joosuaa, ja niin Joosua teki; eikä hän jättänyt tekemättä mitään kaikesta siitä, mistä Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

15. Niinkuin Herra palveliallensa Mosekselle käskenyt oli, ja Moses oli Josualle käskenyt. Ja niin Josua teki, ettei niistä yhtäkään tekemätä jäänyt, mitä Herra Mosekselle käskenyt oli.

15. Nijncuin HERra hänen palweliallens Mosexelle käskenyt oli ja Moses oli Josualle käskenyt. Ja nijn Josua teki ettei nijstä yhtäkän tekemätä jäänyt cuin HERra Mosexelle käskenyt oli.

16. Niin Joosua valloitti koko tämän maan, Vuoriston, koko Etelämaan ja koko Goosenin maakunnan, Alankomaan ja Aromaan, niin myös Israelin vuoriston ja sen alankomaan —

16. Ja Josua otti kaiken tämän maakunnan, vuorimaan, ja kaiken Etelämaan, ja kaiken Gosenin maan ja kedot sekä myös laaksot, ja Israelin vuoret laaksoinensa,

16. JA nijn Josua otti caiken tämän maacunnan wuorelda ja caicki ne cuin meren päin owat ja caiken Gosenin maan ja kedot sekä myös laxot ja Israelin wuoret laxoinens.

17. maan Seiriin päin kohoavasta Sileästä vuoresta aina Baal-Gaadiin saakka, Libanonin laaksoon, Hermonin vuoren juurelle; kaikki heidän kuninkaansa hän sai valtaansa ja löi heidät kuoliaaksi.

17. Siitä sileästä vuoresta, joka menee ylös Seiriin päin BaalGadiin asti Libanonin laaksossa, Hermonin vuoren alapuolella: kaikki heidän kuninkaansa voitti hän, löi ja tappoi heidät.

17. Sijtä siliäst wuorest joca mene Zeirin päin ja ulottu BaalGaddijn ja Libanonin wuoren leweyteen ja Hermonin wuoren alaidzen: Caicki heidän Cuningans woitti hän löi ja tappoi heitä.

18. Kauan aikaa Joosua kävi sotaa kaikkia näitä kuninkaita vastaan.

18. Kauvan aikaa soti Josua kaikkein näiden kuningasten kanssa.

18. Mutta hän sodei cauwan näiden Cuningasten cansa.

19. Eikä ollut ainoatakaan kaupunkia, joka olisi tehnyt rauhan Israelin kanssa, paitsi ne hivviläiset, jotka asuivat Gibeonissa; vaan kaikki valloitettiin asevoimalla.

19. Ei ollut yhtäkään kaupunkia, joka rauhalla itsensä antoi Israelin lasten alle, paitsi Heviläisiä, jotka asuivat Gibeonissa; mutta kaikki he ottivat sodalla.

19. Ja ei ollut yhtäkän Caupungita joca rauhalla idzens andoi Israelin lasten ala paidzi Hewerejä cuin asuit Gibeonis mutta caicki he woitit sodalla.

20. Sillä Herralta tämä tuli; hän paadutti heidän sydämensä, niin että he kävivät taisteluun Israelia vastaan, jotta heidät armotta vihittäisiin tuhon omiksi ja hävitettäisiin, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

20. Ja se tapahtui niin Herralta, että heidän sydämensä oli niin paatunut, että he kohtasivat Israelin sodalla, että hän heidät tappais, ja ei yhtäkään armoa heille tapahtuisi, vaan että hän hukuttais heidät, niinkuin Herra Mosekselle käskenyt oli.

20. Ja se tapahtui nijn HERralda että heidän sydämens oli nijn paatunut että he cohdaisit Israelin lapsia sodalla että he kirotaisin ja ei yhtäkän armo tapahduis mutta kirotaisin nijncuin HERra Mosexelle käskenyt oli.

21. Siihen aikaan Joosua tuli ja hävitti anakilaiset vuoristosta, Hebronista, Debiristä ja Anabista, koko Juudan vuoristosta ja koko Israelin vuoristosta; Joosua vihki heidät kaupunkeineen tuhon omiksi.

21. Siihen aikaan tuli Josua ja hävitti Enakilaiset vuorelta, Hebronista, Debiristä, Anabista ja kaikilta Juudan vuorilta ja kaikilta Israelin vuorilta, ja tappoi heidät kaupunkeinensa,

21. SIihen aican tuli Josua ja häwitti Enakim wuorilda Hebronist Debirist Anabist ja caikilda Judan wuorilda ja caikilda Israelin wuorilda ja kirois heitä Caupungeinens.

22. Israelilaisten maahan ei jäänyt anakilaisia; ainoastaan Gassaan, Gatiin ja Asdodiin niitä jäi.

22. Ja ei antanut yhtäkään Enakilaista jäädä Israelin lasten maalle, paitsi Gasassa, Gatissa ja Asdodissa, joihin he jäivät.

22. Ja ei andanut yhtäkän Enakim jäädä Israelin lasten maalle paidzi Gasas Gathas ja Asdodis nijstä muutamat jäit.

23. Näin Joosua valloitti koko maan, aivan niinkuin Herra oli Moosekselle puhunut; ja Joosua antoi sen perintöosaksi Israelille, heidän sukukunnilleen heidän osastojensa mukaan. Ja maa pääsi rauhaan sodasta.

23. Ja niin Josua otti kaiken maakunnan, peräti niin kuin Herra Mosekselle oli sanonut, ja antoi Israelille perinnöksi, kullekin sukukunnalle osansa; ja maakunta lakkasi sotimasta.

23. Ja nijn Josua otti caiken maacunnan peräti nijncuin HERra Mosexelle oli sanonut ja andoi Israelille perinnöxi cullengin sucucunnalle osans ja maacunda lackais sotimast.