4 luku

Mooseksen puheen jatkoa: varoituksia kansalle; turvakaupungit Jordanin itäpuolella.

1. Ja nyt, Israel, kuule ne käskyt ja säädökset, jotka minä teille opetan, että seuraisitte niitä, eläisitte ja ottaisitte omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän isienne Jumala, teille antaa.

1. Ja kuule nyt, Israel, ne säädyt ja oikeudet, jotka minä teille opetan tehdäksenne, että te eläisitte ja tulisitte ja omistaisitte maan jonka Herra teidän isäinne Jumala teille on antava.

1. JA cuule nyt Israel käskyt ja oikeudet cuin minä teille opetan tehdäxen että te eläisitte ja tulisitte ja omistaisitte maan jonga HERra teidän Isäin Jumala teille on andawa.

2. Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan.

2. Ei teidän pidä mitään lisäämän siihen sanaan minkä minä teille käsken, eikä pidä myös teidän mitään siitä ottamanpois, kätkeäksenne Herran teidän Jumalanne käskyjä, jotka minä teille käsken.

2. Ei teidän pidä mitän lisämän sijhen sanaan cuin minä teille käsken ja ei pidä myös teidän mitän sijtä ottaman pois kätkexen HERran teidän Jumalan käskyjä cuin minä teille käsken.

3. Te olette omin silmin nähneet, mitä Herra teki Baal-Peorin asiassa, kuinka Herra, sinun Jumalasi, hävitti sinun keskuudestasi jokaisen, joka lähti kulkemaan Baal-Peorin perässä.

3. Teidän silmänne ovat nähneet, mitä Herra tehnyt on BaalPeorille; sillä kaikki, jotka seurasivat BaalPeoria, on Herra sinun Jumalas hukuttanut teidän seastanne.

3. Teidän silmän owat nähnet mitä HERra tehnyt on BaalPeorille: sillä caicki jotca seuraisit BaalPeorita on HERra sinun Jumalas hucuttanut teidän seastan.

4. Mutta te, jotka riipuitte kiinni Herrassa, teidän Jumalassanne, te kaikki olette elossa vielä tänä päivänä.

4. Vaan te, jotka riiputte kiinni Herrassa teidän Jumalassanne, te elätte kaikki tänäpänä.

4. Waan te jotca pysytte HERras teidän Jumalasan te elätte caicki tänäpänä.

5. Katso, minä olen opettanut teille käskyt ja säädökset, niinkuin Herra, minun Jumalani, on minua käskenyt, että seuraisitte niitä siinä maassa, jota te menette ottamaan omaksenne.

5. Katso, minä opetin teille käskyt ja oikeudet, niinkuin Herra minun Jumalani minulle käskenyt on, niin tehdäksenne maalla, johonka te tulette, omistamaan sitä.

5. Cadzo minä opetin teille käskyt ja oikeudet nijncuin HERra minun Jumalan minulle käskenyt olit nijn tehdäxenne maalla johonga te tulewat olitte omistaman sitä.

6. Noudattakaa ja seuratkaa niitä, sillä se on oleva teidän viisautenne ja ymmärryksenne kansojen silmissä. Kun he kuulevat kaikki nämä käskyt, sanovat he: 'Totisesti, viisas ja ymmärtäväinen kansa on tämä suuri kansa.'

6. Niin pitäkäät siis ja tehkäät ne; sillä tämä on teidän ymmärryksenne ja toimellisuutenne kaikkein kansain edessä, koska he kuulevat nämät käskyt, niin he sanovat: tämä suuri kansa ainoastaan on toimellinen ja kuluisa kansa.

6. Nijn pitäkät sijs ja tehkät ne sillä tämä on teidän ymmärryxen ja toimellisuden caickein Canssain seas cosca he cuulewat caicki nämät käskyt nijn he sanowat: cadzo tämä suuri Canssa ainoast on toimellinen ja cuuluisa Canssa.

7. Sillä onko toista suurta kansaa, jonka jumalat ovat sitä niin lähellä, kuin Herra, meidän Jumalamme, on lähellä meitä, niin usein kuin me häntä rukoilemme?

7. Sillä mikä kansa on niin suuri, jota Jumala niin lähestyy, niinkuin Herra meidän Jumalamme, niin usein kuin me häntä rukoilemme?

7. Sillä cuca Canssa on nijn ylistettäwä jolle Jumalat nijn lähestywät nijncuin HERra meidän Jumalam nijn usein cuin me händä rucoilem.

8. Ja onko toista suurta kansaa, jolla on niin vanhurskaat käskyt ja säädökset, kuin on koko tämä laki, jonka minä tänä päivänä teille annan?

8. Ja mikä on niin ylistettävä kansa jolla niin hurskaat säädyt ja käskyt ovat, niinkuin kaikki tämä laki on, jonka minä teille tänäpänä annan?

8. Ja cuca on nijn ylistettäwä Canssa jolla nijn hurscat tawat ja käskyt owat nijncuin caicki tämä Laki on jonga minä teille tänäpänä annan?

9. Ole vain varuillasi ja ota itsestäsi tarkka vaari, ettet unhota, mitä omin silmin olet nähnyt, ja ettei se lähde sinun sydämestäsi koko elinaikanasi, vaan että ilmoitat sen lapsillesi ja lastesi lapsille:

9. Niin karta ja varjele sinun sielus sangen visusti, ettet sinä unhottaisi niitä asioita, jotka sinun silmäs ovat nähneet, ja ettei ne läksisi sinun sydämestäs kaikkena sinun elinaikanas: ja sinun pitää niitä julistaman lapsilles ja lastes lapsille.

9. NIin carta sinuas ja warjele sinun sielus sangen wisust ettet sinä unhotais nijtä asioita jotca sinun silmäs owat nähnet ja ettei ne läxis sinun sydämestäs caickena sinun elinaicanas ja sinun pitä nijtä julistaman lapsilles ja lastes lapsille.

10. mitä tapahtui sinä päivänä, jona seisoit Herran, sinun Jumalasi, edessä Hoorebilla, kun Herra sanoi minulle: 'Kokoa kansa, niin minä julistan heille sanani, että he oppisivat pelkäämään minua, niin kauan kuin elävät maan päällä, ja opettaisivat lapsensakin siihen.'

10. Sitä päivää, jonas seisoit Herran sinun Jumalas edessä Horebissa, kuin Herra sanoi minulle: kokoa minulle kansa, antaakseni heidän kuulla minun sanojani, jotka heidän pitää oppiman, että he pelkäisivät minua kaikkena elinaikanansa maan päällä, ja opettaisivat lapsiansa.

10. Ja myös sitä päiwä coscas seisoit HERran sinun Jumalas edes Horebis cosca HERra sanoi minulle: coco minulle Canssa andaxeni heidän cuulla minun sanojani jotca heidän pitä oppiman että he pelkäisit minua maan päällä caickenä heidän elinaicanans ja opetaisit heidän lapsians.

11. Ja te astuitte esille ja jäitte seisomaan vuoren juurelle, ja vuori paloi tulena, joka loimusi sisimpään taivaaseen asti pimeyden ja synkkien pilvien keskellä.

11. Ja te astuitte edes, ja seisoitte alhaalla vuoren tykönä, ja vuori paloi taivaasen asti, ja siellä oli pimeys, pilvi ja synkeys.

11. Ja te astuitte edes ja seisoitte alhalla wuoren tykönä ja wuori paloi puoliwälijn taiwast ja siellä oli pimeys pilwi ja sumu.

12. Ja Herra puhui teille tulen keskeltä. Sanat te kuulitte, mutta ette nähneet hänen muotoansa, kuulitte vain äänen.

12. Ja Herra puhui teille keskeltä tulta: puheen äänen te kuulitte, mutta ette yhtäkään kuvaa nähneet, vaan äänen kuulitte.

12. Ja HERra puhui teille keskeldä tulda hänen puhens änen te cuulitte mutta et te yhtäkän cuwa nähnet waan änen.

13. Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa; ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.

13. Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän teidän tehdä käski: ne kymmenet sanat, ja kirjoitti ne kahteen kiviseen tauluun.

13. Ja hän ilmoitti teille lijttons jonga hän teidän tehdä käski nimittäin ne kymmenen sana ja kirjoitti cahteen kiwiseen tauluun.

14. Ja minun Herra silloin käski opettaa teille käskyt ja säädökset, että te seuraisitte niitä siinä maassa, jota te menette ottamaan omaksenne.

14. Ja Herra käski minun silloin opettaa teille säädyt ja oikeudet, teidän niitä tehdäksenne siinä maassa, johon te menette omistamaan sitä.

14. Ja HERra käski minun silloin opetta teille käskyt ja oikeudet teidän nijtä tehdäxen sijnä maasa johon te menette omistaman sitä.

15. Ottakaa siis itsestänne tarkka vaari — sillä te ette sinä päivänä, jona Herra puhui teille tulen keskeltä Hoorebilla, nähneet hänestä minkäänkaltaista muotoa —

15. Varjelkaat siis sielujanne sangen visusti; sillä ette ole yhtäkään kuvaa nähneet sinä päivänä, jona Herra puhui teille, keskeltä tulta, Horebissa,

15. WArjelcat sijs teidän sieluan sangen wisust: sillä et te ole yhtäkän cuwa nähnet sinä päiwänä jona HERra puhui teille keskeldä tulda Horebis.

16. ettette menettele kelvottomasti ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, ette minkään muotoista patsasta, ette miehen tai naisen kuvaa,

16. Ettette turmelisi teitänne, ja tekisi teillenne kuvaa, jonkun muotoista, miehen eli vaimon kaltaista,

16. Ettet te turmelis teitän ja tekis teillen cuwa joca olis miehen eli waimon caltainen.

17. ette maan päällä liikkuvan nelijalkaisen eläimen kuvaa, ette taivaan alla lentävän siivekkään linnun kuvaa,

17. Jonkun eläimen kaltaista, joka on maan päällä, jonkun linnun kaltaista, joka lentää taivaan alla;

17. Eli eläimen maan päällä eli linduin taiwan alla.

18. ette maassa matelevaisen kuvaa ettekä vesissä maan alla olevan kalan kuvaa;

18. Eli jonkun madon muotoa maan päällä, eli jonkun kalan muotoa, joka on vedessä maan alla,

18. Eli matoin maan päällä eli calain wedes maan alla.

19. ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille kansoille koko taivaan alla.

19. Ja ettet sinä myös nostaisi silmiäs taivaasen päin, ja katselisi aurinkoa, ja kuuta, ja tähtiä, ja kaikkea taivaan sotajoukkoa, ja tulisi kehoitetuksi kumartamaan ja palvelemaan heitä, jotka Herra sinun Jumalas jakanut on kaikille kansoille koko taivaan alla.

19. Ja ettet sinä myös nostais silmiäs taiwasen päin ja cadzelis auringot cuuta tähdejä ja caicke taiwan sotajoucko ja luopuis minusta cumarraisit ja palwelisit heitä jotca HERra sinun Jumalas jacanut on caikille Canssoille coco taiwan alla.

20. Onhan Herra ottanut teidät ja vienyt pois rautapätsistä, Egyptistä, että teistä tulisi hänen perintökansansa, niinkuin nyt on tapahtunut.

20. Mutta teidät on Herra ottanut ja johdattanut ulos rautapätsistä Egyptistä, että olisitte hänelle perintökansa, niinkuin se myös on tänäpänä.

20. Mutta teidän on HERra corjannut ja johdattanut rautapädzist nimittäin Egyptist perindö Canssaxens nijncuin se myös on tänäpänä.

21. Mutta Herra vihastui minuun teidän tähtenne ja vannoi, etten minä saa mennä Jordanin yli enkä tulla siihen hyvään maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi,

21. Ja Herra vihastui minun päälleni teidän puheenne tähden, niin että hän vannoi, ettei minun pitänyt menemän Jordanin ylitse, eli tuleman siihen hyvään maahan, jonka Herra sinun Jumalas antaa sinulle perinnöksi.

21. Ja HERra wihastui minun päälleni teidän töiden tähden nijn että hän wannoi ettei minun pitänyt tuleman Jordanin ylidze eli sijhen hywän maahan jonga HERra sinun Jumalas anda sinulle perinnöxi.

22. vaan että minä kuolen tässä maassa enkä mene Jordanin yli. Mutta te menette sen yli ja otatte tuon hyvän maan omaksenne.

22. Vaan minun pitää kuoleman tässä maassa, ja ei minun pidä käymän Jordanin ylitse; mutta te käytte sen ylitse ja omistatte hyvän maan.

22. Waan minun pitä cuoleman täsä maasa ja ei käymän Jordanin ylidze mutta te käytte sen ylidze ja omistatte sen hywän maan.

23. Niin varokaa, ettette unhota Herran, teidän Jumalanne, liittoa, jonka hän on tehnyt teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, mitään sen muotoista kuvaa, jota Herra, sinun Jumalasi, on kieltänyt sinua tekemästä.

23. Niin kavahtakaat, ettette Herran teidän Jumalanne liittoa unhottaisi, jonka hän teidän kansanne on tehnyt: ja älkäät tehkö kuvaa jonkun muotoista niinkuin Herra sinun Jumalas sinulta kieltänyt on.

23. Nijn cawattacat idziän ettet te HERran teidän Jumalan lijtto unhotais jonga hän teidän cansan on tehnyt ja älkät tehkö cuwa jongun muotoisexi nijncuin HERra sinun Jumalas sinulle käskenyt on.

24. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala.

24. Sillä Herra sinun Jumalas on kuluttavainen tuli, ja kiivas Jumala.

24. Sillä HERra sinun Jumalas on culuttawainen tuli ja kijwas Jumala.

25. Kun sitten sinulle on syntynyt lapsia ja lasten lapsia ja te olette vanhentuneet maassa, ja jos te silloin menettelette kelvottomasti ja teette itsellenne jumalankuvan, minkämuotoisen kuvan hyvänsä, ja siten teette sitä, mikä on pahaa Herran, sinun Jumalasi, silmissä, ja vihoitatte hänet,

25. Kuin sinä siität lapsia, ja lasten lapsia, ja te vanhenette maassa ja turmelette itsenne, ja teette itsellenne kuvia jonkun muotoisia, niin että te teette pahaa Herran teidän Jumalanne edessä, ja vihoitatte hänen,

25. COsca te sijtätte lapsia ja lasten lapsia ja asutte maasa ja turmelette idzen ja teette idzellen cuwia jongun muotoisexi nijn että te teette pahoin HERra teidän Jumalatan wastan ja wihoitatte hänen.

26. niin minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että teidät äkkiä hävitetään siitä maasta, johon te menette Jordanin yli ottamaan sen omaksenne; te ette saa kauan elää siellä, vaan teidät tuhotaan kokonaan.

26. Niin minä tänäpänä kutsun taivaat ja maan todistajaksi teitä vastaan, että teidän pitää äkisti peräti hukkuman siitä maasta, johon te menette Jordanin ylitse, omistamaan sitä. Ei teidän pidä kauvan elämän siinä, vaan te pitää peräti hukutettaman.

26. Nijn minä tänäpänä cudzun taiwat ja maan todistuxexi teistä että teidän pitä äkist huckuman sijtä maasta johonga te menette Jordanin ylidze omistaman sitä ei teidän pidä cauwan elämän sijnä waan pitä peräti hucutettaman.

27. Ja Herra hajottaa teidät kansojen sekaan, ja ainoastaan vähäinen joukko teitä on jäävä niiden pakanakansojen keskelle, joiden tykö Herra teidät kuljettaa.

27. Ja Herra hajoittaa teitä kansain sekaan, ja te tulette vähäksi kansaksi, jätetyksi pakanain sekaan, kuhunka Herra vie teidät.

27. Ja HERra hajotta teitä Canssain secaan ja te tuletta wähäxi Canssaxi jätetyxi pacanain secaan cuhunga HERra wie teidän.

28. Ja siellä te palvelette jumalia, jotka ovat ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, jotka eivät näe eivätkä kuule, eivät syö eivätkä hajua tunne.

28. Siellä pitää teidän palveleman epäjumalia, jotka ihmisten käsialat ovat: puita ja kiviä, jotka ei näe, eikä kuule, eikä syö, eikä haista.

28. Siellä pitä sinun palweleman epäjumalica jotca ihmisten käsialat owat puut ja kiwet jotca eikä näe eikä cuule eikä syö eikä haista.

29. Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.

29. Jos sinä silloin siellä etsit Herraa sinun Jumalaas, niin sinä löydät hänen, koska sinä etsit häntä kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas.

29. Jos sinä silloin siellä edzit HERra sinun Jumalatas nijn sinä löydät hänen jos sinä edzit händä caikesta sydämestäs ja caikesta sielustas.

30. Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä.

30. Koskas ahdistetaan, ja nämät kaikki sinun päälles tulevat, niin sinä viimeisinä päivinä palajat Herran sinun Jumalas tykö ja kuulet hänen ääntänsä.

30. Coscas ahdistetan ja nämät caicki sinun päälles tulewat wijmeisnä päiwänä nijn palaja HERran sinun Jumalas tygö ja cuule hänen änens:

31. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua; hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut.

31. Sillä Herra sinun Jumalas on armollinen Jumala: ei hän sinua hylkää, eikä kadota sinua, ja ei hän unhota sinun isäis liittoa, jonka hän heille vannonut on.

31. Sillä HERra sinun Jumalas on armollinen Jumala ei hän sinua hyljä eikä cadota sinua ja ei hän unhota sinun Isäis lijtto jonga hän heille wannonut on.

32. Sillä kysy menneiltä ajoilta, jotka ovat olleet ennen sinua, alkaen siitä päivästä, jona Jumala loi ihmiset maan päälle, kysy taivaan äärestä toiseen: onko koskaan mitään näin suurta tapahtunut, tai onko mitään tällaista ikinä kuultu?

32. Kysele entisiä aikoja, jotka ovat olleet sinun edelläs, siitä päivästä, jona Jumala loi ihmisen maan päälle, ja yhdestä taivaan äärestä niin toiseen ääreen: jos ikänä niin suuri asia tapahtunut on, eli senkaltaista on ikänä kuultu?

32. KYsele endisi aicoi jotca owat ollet sinun edelläs sijtä päiwästä cosca Jumala loi ihmisen maan päälle ja sijtä yhdestä taiwan ärestä nijn toiseen äreen jos ikänäns nijn suuri asia tapahtunut on eli sencaltainen on ikänäns cuultu.

33. Onko mikään kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niinkuin sinä olet kuullut, ja kuitenkin jäänyt elämään?

33. Onko joku kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niinkuin sinä kuullut olet, ja on elänyt?

33. Että jocu Canssa on cuullut Jumalan änen puhuwan tulen keskeldä nijncuin sinä cuullut olet ja cuitengin elät.

34. Tahi onko mikään jumala koettanut mennä ottamaan itsellensä kansaa toisen kansan keskuudesta koettelemuksilla, tunnusteoilla ja ihmeillä, sodalla, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella ja suurilla, peljättävillä teoilla, minkä kaiken Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt teille Egyptissä, sinun silmiesi edessä?

34. Eli onko Jumala koetellut mennäksensä ottamaan itsellensä kansaa kansan seasta, kiusauksilla, ja tunnustähdeillä, ja ihmeillä, ja sodalla, ja väkevällä kädellä, ja ojetulla käsivarrella ja suurilla peljästyksillä, niinkuin Herra teidän Jumalanne kaikki nämät tehnyt on teille Egyptistä sinun silmäis edessä.

34. Eli ongo Jumala coetellut mennäxens ottaman hänellens Canssa Canssalla kiusauxella tunnustähdellä ihmeillä sodalla wäkewällä kädellä ojetulla käsiwarrella ja hirmuisilla tegoilla nijncuin HERra teidän Jumalan caicki nämät tehnyt on teille sinun edesäs Egyptin maalla.

35. Sinun on annettu se nähdä, tietääksesi, että Herra on Jumala, eikä muuta jumalaa ole kuin hän.

35. Nämät olet sinä nähnyt, tietääkses, että Herra on ainoastaan Jumala; ja paitsi häntä ei yksikään muu.

35. Nämät olet sinä nähnyt tietäxes että HERra on ainoastans Jumala ja ei yxikän muu.

36. Taivaasta hän antoi sinun kuulla äänensä opettaaksensa sinua, ja maan päällä hän antoi sinun nähdä suuren tulensa, ja sinä kuulit hänen sanansa tulen keskeltä.

36. Taivaasta on hän antanut sinun kuulla äänensä, opettaaksensa sinua, ja maalla on hän antanut sinun nähdä suuren tulensa, ja tulen keskeltä olet sinä kuullut hänen sanansa.

36. Taiwast on hän andanut sinun cuulla änens opettaxens sinua ja maalla on hän andanut sinun nähdä suuren tulens ja tulen keskeldä olet sinä cuullut hänen sanans.

37. Koska hän siis rakasti sinun isiäsi ja valitsi heidän jälkeläisensä itselleen ja itse suurella voimallaan vei sinut pois Egyptistä

37. Että hän sinun isiäs on rakastanut, ja heidän siemenensä on valinnut heidän jälkeensä, ja vienyt ulos sinun Egyptin maasta kasvoillansa, ja suurela voimallansa,

37. Että hän sinun Isiäs on racastanut ja heidän siemenitäns on walinnut heidän jälkens. Ja wienyt sinun Egyptin maasta caswoillans ja hänen suurella woimallans.

38. karkoittaen sinun tieltäsi kansoja, suurempia ja väkevämpiä kuin sinä, ja tuoden sinut heidän maahansa antaakseen sen sinulle perintöosaksi, niinkuin nyt on tapahtunut,

38. Ajamaan ulos sinun edestäs suuret kansat, väkevämmät sinua, johdattaaksensa sinun siihen, ja antaaksensa sinulle heidän maansa perinnöksi, niinkuin se tänäpänä tapahtunut on.

38. Ajaman ulos sinun edestäs suuret Canssat wäkewämmät sinua johdattaxens sinua sijhen ja andaxens sinulle heidän maans perinnöxi cuin se tänäpänä on.

39. niin tiedä siis tänä päivänä ja paina se sydämeesi, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä, eikä muuta jumalaa ole.

39. Niin tiedä siis tänäpänä, ja pane mielees, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa, ja alhaalla maassa, ja ei yksikään muu,

39. Nijn tiedä sijs tänäpänä ja pane mielees että HERra on Jumala ylhällä taiwas ja alhalla maasa ja ei yxikän muu

40. Noudata hänen säädöksiänsä ja käskyjänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että sinä ja sinun lapsesi sinun jälkeesi menestyisitte ja että eläisit kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle ainiaaksi.

40. Ettäs pidät hänen säätynsä ja käskynsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, että sinun ja sinun lapsilles sinun jälkees hyvin kävis, ja ettäs olisit pitkä-ijällinen maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa ikäpäivikses.

40. Ettäs pidät hänen käskyns ja oikeudens. cuin minä tänäpänä sinulle käsken nijn että sinun ja sinun lapsilles sinun jälkes menestyis ja ettäs olisit pitkijällinen maasa jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda ikäpäiwixes.

41. Silloin Mooses erotti kolme kaupunkia tuolta puolelta Jordanin, auringon nousun puolelta,

41. Silloin eroitti Moses kolme kaupunkia, sillä puolella Jordania auringon nousemisen puoleen,

41. SIlloin eroitti Moses colme Caupungita sillä puolen Jordanin itän päin.

42. että niihin voisi paeta tappaja, joka on tappanut toisen tahtomattaan ja häntä ennestään vihaamatta; paetkoon hän johonkin näistä kaupungeista, niin hän saa elää.

42. Että sinne pakenis, tietämätä lähimmäisensä kuoliaaksi löis ja ei ennen ole ollut hänen vihamiehensä; että hän pakenis yhteen niistä kaupungeista, ja eläis,

42. Että sinne pakenis joca tietämät hänen lähimmäisens cuoliaxi löis ja ei ennen ole ollut hänen wihamiehens että hän pakenis yhteen nijstä Caupungeista ja eläis.

43. Ne olivat: ruubenilaisille Beser erämaassa, ylätasangolla; gaadilaisille Raamot Gileadissa ja manasselaisille Goolan Baasanissa.

43. Kuin oli Betser korvessa, lakialla maalla Rubenilaisten seassa, ja Ramot Gileadissa Gadilaisten seassa, ja Goan Basanissa Manasselaisten seassa.

43. Cuin oli Bezer corwes lakialla maalla Rubeniterein seas ja Ramoth Gileadis Gaditerein seas ja Golan Basanis Manassiterein seas.

44. Tämä on se laki, jonka Mooses antoi israelilaisille,

44. Tämä on se laki, jonka Moses Israelin lasten eteen pani.

44. TÄmä on se Laki jonga Moses Israelin lapsille sanoi.

45. ja nämä ovat ne todistukset, käskyt ja oikeudet, jotka Mooses julisti israelilaisille, heidän lähdettyään Egyptistä,

45. Ja nämät ovat todistukset, säädyt ja oikeudet, jotka Moses sanoi Israelin lapsille, lähdettyänsä Egyptistä,

45. Ja nämät owat todistuxet käskyt ja oikeudet cuin Moses sanoi Israelin lapsille lähdettyäns Egyptist.

46. tuolla puolella Jordanin, laaksossa, vastapäätä Beet-Peoria, Siihonin, amorilaisten kuninkaan, maassa, hänen, joka asui Hesbonissa ja jonka Mooses ja israelilaiset voittivat, lähdettyänsä Egyptistä.

46. Sillä puolella Jordania, laaksossa BetPeorin kohdalla, Sihorin Amorilaisten kuninkaan maalla joka Hesbonissa asui, jonka Moses ja Israelin lapset löivät lähdettyänsä Egyptistä,

46. Sillä puolen Jordanin sijnä laxos Peorin huonetta cohden Sihonin Amorrerein Cuningan maalla joca Hesbonis asui jonga Moses ja Israelin lapset löit lähdettyäns Egyptist.

47. Ja he ottivat omakseen hänen maansa ja Oogin, Baasanin kuninkaan, maan, kahden amorilaisten kuninkaan maat, jotka ovat tuolla puolella Jordanin, auringon nousuun päin,

47. Ja omistivat hänen maansa, niin myös Ogin Basanin kuninkaan maan, kahden Amorilaisten kuninkaan, jotka sillä puolella Jordania asuivat, auringon ylenemistä päin,

47. Ja omistit hänen maans nijn myös Oggin Basanin Cuningan maan cahden Amorrerein Cuningasten jotca sillä puolen Jordanin asuit itän päin.

48. alkaen Aroerista, joka on Arnon-joen rannalla, aina Sirjonin vuoreen, se on Hermoniin, saakka,

48. Aroerista Arnonin ojan reunalla, Sionin vuoreen asti, se on Hermon.

48. Aroerist Arnonin wirran reunalla Sionin wuoren asti se on Hermon.

49. sekä koko Aromaan, tuolla puolella Jordanin, idän puolella, aina Aromaan mereen saakka, Pisgan rinteiden juurelle.

49. Ja kaiken lakian maan sillä puolella Jordania itään päin, lakeuden mereen asti, Pisgan vuoren alaisella puolella.

49. Ja caiken lakean maan sillä puolen Jordanin itän päin lakeuden meren asti Pisgan wuoren tykönä.