29 luku

Israelia kehoitetaan pitämään Herran liitto.

1. Nämä ovat sen liiton sanat, jonka Herra käski Mooseksen tehdä israelilaisten kanssa Mooabin maassa, sen liiton lisäksi, jonka hän oli tehnyt heidän kanssaan Hoorebilla.

1. Nämät ovat liiton sanat, jonka Herra käski Moseksen tehdä Israelin lasten kanssa Moabin maassa, paitsi sitä liittoa, jonka hän heidän kanssansa teki Horebissa.

1. NÄmät owat lijton sanat cuin HERra käski Mosexen tehdä Israelin lasten cansa Moabiterein maasa paidzi sitä lijtto cuin hän heidän cansans teki Horebis.

2. Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: Te olette nähneet kaiken, minkä Herra teki teidän silmienne edessä Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen,

2. Ja Moses kutsui koko Israelin ja sanoi heille: te näitte kaikki, mitä Herra teidän silmäinne edessä teki Egyptissä Pharaolle, kaikille hänen palvelioillensa ja koko hänen maallensa:

2. Ja Moses cudzui coco Israelin ja sanoi heille: te näitte caicki mitä HERra teidän silmäin edes teki Egyptis Pharaolle caikille hänen palwelioillens ja coco hänen maallens.

3. ne suuret koettelemukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ne suuret tunnusteot ja ihmeet.

3. Ne suuren kiusaukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ja ne suuret merkit ja ihmeelliset teot.

3. Ne suuret kiusauxet cuin sinun silmäs näit ja ne suuret merkit ja ihmelliset tegot.

4. Mutta tähän päivään asti Herra ei vielä ole antanut teille sydäntä ymmärtääksenne ja silmiä nähdäksenne ja korvia kuullaksenne.

4. Ja ei Herra vielä nytkään tähän päivään asti antanut teille sydäntä ymmärtämään ja silmiä näkemään ja korvia kuulemaan.

4. Ja ei HERra wielä nytkän tähän päiwän asti andanut teille ymmärtäwäist sydändä ja silmiä näkemän ja corwia cuuleman.

5. Ja minä kuljetin teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta: teidän vaatteenne eivät kuluneet yltänne, eivätkä kenkäsi kuluneet jalassasi.

5. Ja minä annoin teidän vaeltaa korvessa neljäkymmentä vuotta; ei teidän vaatteenne vanhenneet yltänne, eikä kenkäs kuluneet jaloissas,

5. Hän andoi teidän waelda corwes neljäkymmendä wuotta teidän waatten ei wanhennet teidän päällän ja sinun kengäs ei culunet jalwoisas.

6. Leipää ette saaneet syödäksenne ettekä viiniä ja väkijuomaa juodaksenne, jotta tietäisitte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.

6. Ette syöneet leipää, ettekä myös juoneet viinaa elikkä väkevää juomaa, että te tietäisitte minun olevan Herran teidän Jumalanne.

6. Et te syönet leipä etkä myös juonet wijna elickä wäkewätä juoma ettäs tietäisit minun olewan HERran teidän Jumalan.

7. Ja kun te tulitte tähän paikkaan, niin lähtivät Siihon, Hesbonin kuningas, ja Oog, Baasanin kuningas, sotimaan meitä vastaan, mutta me voitimme heidät.

7. Ja kuin te tulitte tähän paikkaan, niin tuli Sihon Hesbonin kuningas ja Og Basanin kuningas sotimaan meitä vastaan, ja me löimme heidät,

7. Ja cosca te tulitte tähän paickaan tuli Sihon Hesbonin Cuningas ja Og Basanin Cuningas sotiman meitä wastan ja me löimme heidän.

8. Ja me valloitimme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi ruubenilaisille ja gaadilaisille ja toiselle puolelle Manassen sukukuntaa.

8. Ja omistimme heidän maansa, ja annoimme sen Rubenilaisille ja Gadilaisille, niin myös puolelle Manassen sukukunnalle, perimiseksi.

8. Ja omistimme heidän maans ja annoimme Rubenitereille ja Gaditereille ja puolelle Manassen sucucunnalle perimisexi.

9. Noudattakaa siis tämän liiton sanoja ja täyttäkää ne menestyäksenne kaikessa, mitä teette.

9. Niin pitäkäät nyt nämät liiton sanat, ja tehkäät niiden jälkeen, että toimellisesti tekisitte kaikki mitä te teette.

9. Nijn pitäkät nyt nämät lijton sanat ja tehkät sen jälken että te toimellisest tekisitte caicki cuin te teette.

10. Te seisotte tänä päivänä kaikki Herran, teidän Jumalanne, edessä: teidän päämiehenne, sukukuntanne, vanhimpanne ja päällysmiehenne, kaikki Israelin miehet,

10. Te seisotte kaikki tänäpänä Herran teidän Jumalanne edessä: ylimmäiset teidän suvuistanne, teidän vanhimpanne, ja teidän esimiehenne, joka mies Israelissa,

10. TE seisotte caicki tänäpänä HERran teidän Jumalan edes ylimmäiset teidän sugustan teidän wanhimban teidän esimiehen ja jocamies Israelis.

11. teidän lapsenne ja vaimonne sekä muukalainen, joka on leirissäsi, jopa puunhakkaajasi ja vedenkantajasikin,

11. Teidän lapsenne, teidän vaimonne, ja muukalaises joka sinun leirissäs on, sinun puus hakkaajasta niin vetes ammuntajaan asti.

11. Teidän lapsen teidän waimon ja teidän muucalaisen cuin sinun leirisäs on sinun puus haccajasta nijn wetes ammundajan asti.

12. käydäksenne Herran, teidän Jumalanne, liittoon, siihen valaliittoon, jonka Herra, sinun Jumalasi, tänä päivänä tekee sinun kanssasi,

12. Että sinä käyt Herran sinun Jumalas liittoon ja siihen valaan, minkä Herra sinun Jumalas teki sinun kanssas tänäpänä.

12. Että sinä käyt HERran sinun Jumalas lijttoon ja sijhen walaan cuin HERra sinun Jumalas teke sinun cansas tänäpänä.

13. että hän tänä päivänä korottaisi sinut kansaksensa ja tulisi sinun Jumalaksesi, niinkuin hän on sinulle puhunut ja niinkuin hän on vannonut sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

13. Että hän tänäpänä korottaa sinun itsellensä kansaksi, ja hän on sinun Jumalas niinkuin hän sanoi sinulle, ja niinkuin hän vannoi isilles, Abrahamille, Isaakille ja Jakobille.

13. Että hän tänäpänä sinun hänellens corgotta Canssaxi ja hän on sinun Jumalas nijncuin hän sanoi sinulle ja nijncuin hän wannoi sinun Isilles Abrahamille Isaachille ja Jacobille.

14. Enkä minä tee tätä liittoa, tätä valaliittoa, ainoastaan teidän kanssanne,

14. Sillä en minä tee tätä liittoa ja tätä valaa ainoastaan teidän kanssanne,

14. Sillä em me tee näitä lijttoja ja tätä wala ainoastans teidän cansan.

15. vaan niinhyvin niiden kanssa, jotka tänä päivänä ovat tässä meidän kanssamme seisomassa Herran, meidän Jumalamme, edessä, kuin niidenkin kanssa, jotka eivät ole tänä päivänä tässä meidän kanssamme.

15. Mutta sekä teidän, jotka tässä läsnä tänäpänä olette ja seisotte meidän kanssamme Herran meidän Jumalamme edessä, että myös niiden kanssa, jotka ei tässä tänäpänä meidän kanssamme ole.

15. Mutta sekä teidän cansan cuin täsä läsnä tänäpänä olette ja seisotte meidän cansam HERran meidän Jumalam edes että myös nijden cansa cuin täsä tänäpänä meidän cansam ei ole.

16. Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maassa ja kuinka me kuljimme niiden kansojen keskitse, joiden kautta te olette kulkeneet.

16. Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maalla, ja kuinka me vaelsimme pakanain lävitse, joiden kautta te vaelsitte,

16. Sillä te tiedätte cuinga me asuimme Egyptin maalla ja waelsimme pacanain läpidzen joiden cautta te waelsitte.

17. Ja te näitte heidän iljetyksensä, ne puu-, kivi-, hopea- ja kultajumalat, jotka heillä on.

17. Ja näitte heidän kauhistuksensa ja epäjumalansa, kannot ja kivet, hopiat ja kullat, jotka heidän tykönänsä olivat.

17. Ja näitte heidän cauhistuxens ja epäjumalans cannot ja kiwet hopiat ja cullat cuin heidän tykönäns olit.

18. Älköön siis teidän joukossanne olko ainoatakaan miestä tai naista, sukua tai sukukuntaa, jonka sydän tänä päivänä kääntyisi pois Herrasta, meidän Jumalastamme, mennäkseen palvelemaan noiden kansojen jumalia; älköön teidän keskuudessanne olko juurta, josta kasvaa koiruohoa ja marunaa,

18. Ettei joku olisi teidän seassanne mies eli vaimo, elikkä perhe taikka sukukunta, jotka sydämensä tänäpänä kääntäis pois Herrasta meidän Jumalastamme, mennäksensä pois palvelemaan tämän kansan jumalia, ja tulis teille juureksi, joka kasvaa sappea ja koiruohoa.

18. Ettei jocu olis teidän seasan mies eli waimo elickä jocu langoista taicka perhestä cuin sydämens tänäpänä käännäis pois HERrast meidän Jumalastam palwellaxens tämän Canssan jumalita ja tulis teille juurexi joca caswa sappe ja coiruoho.

19. niin että, se joka kuulee tämän valan sanat, siunaisi itseänsä sydämessään sanoen: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa.' Siten hän hukuttaisi kaikki, sekä kostean että kuivan maan.

19. Ja tapahtuisi, kuin hän kuulee nämät kirouksen sanat, että hän siunaa itsiänsä sydämestänsä, ja sanoo: rauha on minulla oleva, ehkä minä vaellan sydämeni ajatuksen jälkeen, sentähden että juopuneet janoovain kanssa hukutetaan.

19. Ja waicka hän cuule nämät kirouxen sanat siuna hän idzens cuitengin sydämesäns ja sano rauha minulla cuitengin on minä waellan minun sydämeni ajatuxen jälken että juopunet janowitten cansa hucutettaisin.

20. Herra ei tahdo antaa hänelle anteeksi, vaan silloin suitsuaa Herran viha ja kiivaus sitä miestä vastaan, ja kaikki se kirous, joka on kirjoitettu tähän kirjaan, laskeutuu hänen päällensä, ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.

20. Ei Herra ole hänelle armollinen, sillä silloin tulee suuri Herran viha ja kiivaus sen miehen päälle, ja kaikki nämät kiroukset, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut, joutuvat hänen päällensä; ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.

20. Silloin ei HERra ole hänelle armollinen silloin tule suuri HERRAN

21. Ja Herra erottaa hänet kaikista Israelin sukukunnista, tuottaakseen hänelle onnettomuuden, kaikki ne kiroukset, jotka sisältyvät tähän lainkirjaan kirjoitettuun liittoon.

21. Ja Herra eroittaa hänen pahuuteen kaikesta Israelin suvusta, koko tämän liiton kirousten jälkeen, joka tässä lakikirjassa on kirjoitettu.

21. Ja HERra eroitta hänen pahuteen caikesta Israelin sugusta coco tämän lijton sanain kirouxen jälken cuin täsä lakikirjas on kirjoitettu.

22. Ja tuleva sukupolvi, teidän lapsenne, jotka nousevat teidän jälkeenne, ja vieras, joka tulee kaukaisesta maasta, kysyvät, kun näkevät sen maan vaivat ja ne sairaudet, joilla Herra sitä rasittaa,

22. Niin jälkeentulevaiset sanovat, teidän lapsenne, jotka jälkeenne tulevat, ja vieraat, jotka kaukaiselta maalta tulevat, kuin he näkevät tämän maan rangaistukset ja sairaudet, joilla Herra lyö heitä siinä,

22. NIin pitä teidän sucun sanoman ja teidän lapsen cuin teistä syndywät ja wierat cuin taamba pitkän matcan taca tulewat cosca he näkewät tämän maan rangaistuxet ja sairaudet joilla HERra lyö heitä.

23. tulikiven ja suolan, kun koko maa on poltettu, niin ettei siihen kylvetä eikä se kasva eikä siitä ruohonkortta nouse — niinkuin oli silloin, kun Sodoma ja Gomorra, Adma ja Seboim hävitettiin, kun Herra vihassaan ja kiivastuksessaan ne hävitti —

23. Että hän on polttanut koko heidän maansa tulikivellä ja suolalla, niin ettei sitä kylvetä eikä se vihota, eikä myös yhtäkään ruohoa käy hänestä ylös, niinkuin Sodoma, Gomorra, Adama ja Zeboim olivat kukistetut maahan, jotka Herra vihassansa ja hirmuisuudessansa ylösalaisin kukisti;

23. Että hän coco heidän maans tulikiwellä ja suolalla on polttanut nijn ettei se kylwetä eikä wihota eikä myös yhtäkän ruoho käy hänestä ylös. Nijncuin Sodoma Gomorra Adama ja Zeboim olit cukistetut maahan jotca HERra hänen wihasans ja hirmuisudesans cukisti ylösalaisin.

24. silloin kaikki kansat kysyvät: 'Minkätähden Herra on näin tehnyt tälle maalle? Mistä tämä hänen suuri vihansa hehku?'

24. Niin kaikki kansat sanovat: miksi Herra niin teki tälle maakunnalle? mikä on tämä suuri hänen julmuutensa viha?

24. Nijn caicki Canssat sanowat: mixi HERra nijn teki tälle maacunnalle? mikä on tämä hänen suuri julmudens wiha?

25. Silloin vastataan: 'Siitä, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, liiton, jonka hän teki heidän kanssansa viedessään heidät pois Egyptin maasta,

25. Silloin sanotaan: että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan liiton, jonka hän teki heidän kanssansa, kuin hän heidät johdatti Egyptin maalta,

25. Silloin sanotan: että he hyljäisit HERran heidän Isäins Jumalan lijton cuin hän teki heidän cansans cosca hän heidän johdatti Egyptin maalda.

26. ja menivät palvelemaan muita jumalia ja kumarsivat niitä, jumalia, joita he eivät tunteneet ja joita hän ei ollut heidän osalleen jakanut —

26. Ja ovat menneet ja muita jumalia palvelleet, ja kumartaneet niitä, senkaltaisia jumalia, joita ei he tunteneet, ja jotka ei heille mitään antaneet.

26. Ja owat mennet ja muita jumalita palwellet ja cumartanet nijtä sencaltaisita jumalita cuin he ei ensingän tundenet ja jotca ei heille mitän andanet.

27. siitä syttyi Herran viha tätä maata kohtaan, niin että hän antoi kohdata sitä kaiken sen kirouksen, joka on kirjoitettu tähän kirjaan.

27. Sentähden on Herran viha julmistunut tämän maan päälle, niin että hän antoi tulla heidän päällensä kaikki kiroukset, jotka tässä kirjassa kirjoitetut ovat.

27. Sentähden on HERran wiha julmistunut tämän maan päälle nijn että hän andoi tulla heidän päällens caicki kirouxet cuin täsä kirjas kirjoitetut owat.

28. Ja Herra tempasi heidät irti heidän maastaan vihassa ja kiivastuksessa ja suuressa suuttumuksessa ja heitti heidät toiseen maahan, niinkuin nyt on tapahtunut.'

28. Ja Herra on heidät hävittänyt heidän maastansa suuressa vihassa, julmuudessa ja närkästyksessä, ja on heidät heittänyt vieraasen maahan, niinkuin hän tänäpänä tehnyt on.

28. Ja HERra on heidän häwittänyt heidän maastans suures wihas julmudes ja närkästyxes ja on heidän heittänyt wieraseen maahan nijncuin tänäpänä on.

29. Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat.

29. Niin salaiset asiat ovat Herran meidän Jumalamme edessä; mutta ne ilmoitetut ovat meillä ja meidän lapsillamme alati, että meidän kaikki nämät lain sanat tekemän pitää.

29. HERran meidän Jumalam salaus ilmestyi meille ja meidän lapsillem ijancaickisest että meidän caicki nämät lain sanat tekemän pitä.