27 luku

Lupauksista, pyhistä lahjoista ja kymmenyksistä.

1. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

1. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

1. JA HERra puhui Mosexelle sanoden:

2. Puhu israelilaisille ja sano heille: Jos jollakin on täytettävänä lupaus Herralle ja sinun on arvioitava luvatun ihmisen arvo,

2. Puhu Israelin lapsille ja sano heille: Jos joku tekee jonkun erinomaisen lupauksen, niin pitää ne sinun arvios jälkeen oleman Herran omat.

2. Puhu Israelin lapsille ja sano heille: Jos jocu teke HERralle jongun erinomaisen lupauxen nijn että hän arwautta idzens.

3. niin arvioitse mies, joka on kahdenkymmenen ja kuudenkymmenen vuoden välillä, viiteenkymmeneen hopeasekeliin pyhäkkösekelin painon mukaan;

3. Niin pitää tämän oleman sinun arvios: Kahdenkymmenen vuotisen miehenpuolen kuuteenkymmeneen vuoteen asti, pitää sinun arvaaman viiteenkymmeneen hopeasikliin, pyhän siklin jälkeen.

3. Nijn tämän pitä oleman sinun arwauxes. Cahdenkymmenen wuotisen miehenpuolen cuutenkymmenen wuoten asti pitä sinun arwaman wijtenkymmenen hopia Siclijn Pyhän Siclin jälken.

4. mutta jos se on nainen, arvioitse hänet kolmeenkymmeneen sekeliin.

4. Mutta vaimonpuolen pitää sinun arvaaman kolmeenkymmeneen sikliin.

4. Mutta waimonpuolen colmenkymmenen Siclijn.

5. Viisivuotisesta kaksikymmenvuotiseen asti arvioitse miehenpuoli kahteenkymmeneen sekeliin ja vaimonpuoli kymmeneen sekeliin.

5. Mutta viiden vuotisesta kahdenkymmenen vuotiseen asti, jos se on miehenpuoli, niin pitää sinun arvaaman kahteenkymmeneen sikliin, vaan vaimonpuolen kymmeneen sikliin.

5. Mutta wijdennest wuodest cahtenkymmenden wuoten asti jos se on miehenpuoli nijn pitä sinun arwaman cahtenkymmen Siclijn waan waimonpuolen kymmenen Siclijn.

6. Kuukauden vanhasta viisivuotiseen asti arvioitse miehenpuoli viiteen hopeasekeliin ja vaimonpuoli kolmeen hopeasekeliin.

6. Jos se on kuukautinen viidenteen vuoteen asti, ja on miehenpuoli, pitää sinun sen arvaaman viiteen hopeasikliin, mutta vaimonpuolen kolmeen hopeasikliin.

6. Jos se on cuucautinen wijdenden wuoten asti ja on miehenpuoli pitä sinun sen arwaman wijten hopia Siclijn mutta waimonpuolen colmen hopia Siclijn.

7. Kuusikymmenvuotinen ja sitä vanhempi miehenpuoli arvioitse viiteentoista sekeliin ja vaimonpuoli kymmeneen sekeliin.

7. Mutta jos se on kuudenkymmenen vuotinen eli sen päälle, ja miehenpuoli, pitää sinun arvaaman hänen viiteentoistakymmeneen sikliin, mutta vaimonpuolen kymmeneen sikliin.

7. Mutta jos se on cuudenkymmenen wuotinen eli sen päälle ja on miehenpuoli pitä sinun arwaman hänen wijten toistakymmenden Siclijn mutta waimonpuolen kymmenden Siclijn.

8. Jos joku on liian köyhä maksamaan arviohintaa, vietäköön hänet papin eteen, ja pappi arvioikoon hänet; lupauksen tekijän varojen mukaan arvioikoon pappi hänet.

8. Ja jos hän on ylen köyhä senkaltaiseen arvioon, niin pitää hänen menemän papin eteen, ja papin pitää arvaaman hänen. Sen jälkeen, kuin se, joka lupauksen tehnyt on, voi matkaan saada, pitää papin hänen arvaaman.

8. Ja jos hän on ylön köyhä sencaltaiseen arwioon nijn pitä hänen menemän papin eteen ja papin pitä arwaman hänen. Ja hänen pitä arwaman hänen senjälken cuin hänen kätens joca lupauxen tehnyt on woi matcan saatta.

9. Mutta jos lupaus koskee karjaa, josta voidaan tuoda uhrilahja Herralle, olkoon kaikki, mikä siitä annetaan Herralle, pyhää.

9. Jos se on karjasta, jota Herralle uhrataan, kaikki mitä Herralle annetaan, se on pyhä.

9. JOs se on carjasta jota HERralle uhratan caicki mitä HERralle annetan se on pyhä.

10. Sitä älköön vaihdettako älköönkä muutettako; ei hyvää huonoon eikä huonoa hyvään. Jos joku kuitenkin vaihtaa eläimen toiseen, olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä.

10. Ei pidä sitä vaihetettaman eli muutettaman hyvä pahaan, eli paha hyvään. Jos joku kumminkin vaihettaa yhden eläimen toiseen, niin pitää he molemmat oleman pyhät.

10. Ei pidä sitä waehetettaman eli muutettaman hywä pahaan eli paha hywän. Jos jocu waehetta yhden eläimen toiseen nijn pitä ne molemmat oleman HERralle pyhät.

11. Mutta jos se on saastainen eläin, mikä tahansa, joita ei saa tuoda uhrilahjaksi Herralle, niin vietäköön eläin papin eteen;

11. Jos se eläin on saastainen, jota ei saada uhrata Herralle, niin pitää se vietämän papin eteen,

11. Jos se eläin on saastainen jota ei saada uhrata HERralle nijn pitä se wietämän papin eteen.

12. ja pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää.

12. Ja papin pitää arvaaman sen, jos se on hyvä eli paha: sen pitää pysymän sinun arviossas, joka pappi olet.

12. Ja papin pitä arwaman sen jos se on hywä eli paha sen pitä oleman papin arwion jälken.

13. Jos omistaja tahtoo sen lunastaa, antakoon arviohinnan lisäksi viidennen osan siitä.

13. Jos joku kuitenkin tahtoo lunastaa sen, hänen pitää antaman viidennen osan sinun arvios päälle.

13. Jos jocu tahto lunasta sen hänen pitä andaman wijdennen osan sen arwion päälle.

14. Ja jos joku pyhittää talonsa pyhäksi lahjaksi Herralle, niin pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää.

14. Ja jos joku pyhittää huoneensa Herralle pyhäksi, niin pitää papin arvaaman sen, jos se on hyvä eli paha: ja papin arviossa pitää sen pysymän.

14. JA jos jocu pyhittä huonens HERralle pyhäxi nijn pitä papin arwaman sen jos se on hywä eli paha ja papin arwion jälken pitä sen oleman.

15. Mutta jos se, joka on talonsa pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arviosumman lisäksi viidennen osan siitä; ja niin se on hänen omansa.

15. Mutta jos pyhittänyt tahtoo lunastaa huoneensa, niin pitää hänen antaman viidennen osan enemmän rahaa, kuin sinun arvios on, ja niin pitää se hänen oleman.

15. Mutta jos pyhittäny tahto lunasta sen nijn pitä hänen andaman wijdennen osan enämmän raha cuin se arwattu on ja nijn pitä se hänen oleman.

16. Jos joku pyhittää Herralle kappaleen perintömaatansa, niin arvioi se kylvön suuruuden mukaan; hoomer-mitta ohria vastatkoon viittäkymmentä hopeasekeliä.

16. Jos joku pyhittää Herralle kappaleen peltoa perintömaastansa, niin pitää sinun se arvaaman sen jälkeen, kuin siihen kylvetään; jos siihen kylvetään homer ohria, niin pitää sen maksaman viisikymmentä hopeasikliä.

16. JOs jocu pyhittä HERralle cappalen peldo hänen perindömaastans nijn pitä se arwattaman sen jälken cuin sijhen kylwetän. Jos sijhen kylwetän Homor ohria nijn pitä sen maxaman wijsikymmendä hopia Sicli.

17. Jos hän pyhittää peltonsa riemuvuodesta alkaen, jääköön sille arvioimasi täysi hinta.

17. Vaan jos hän pyhittää peltonsa ilovuodesta alkain, niin pitää sen maksaman sinun arvios jälkeen.

17. Waan jos hän pyhittä peldons cohta jälken ilowuoden nijn pitä sen maxaman arwatun hindans jälken.

18. Mutta jos hän pyhittää peltonsa riemuvuoden jälkeen, laskekoon pappi hänelle rahasumman niiden vuosien luvun mukaan, jotka ovat jäljellä seuraavaan riemuvuoteen; ja se vähennettäköön sinun arvioimastasi hinnasta.

18. Jos hän on pyhittänyt peltonsa ilovuoden jälkeen, niin papin pitää lukeman hänelle rahan vuoden luvun jälkeen, kuin takaperin on ilovuoteen asti, ja se pitää sinun arviostas vähennettämän.

18. Jos hän on pyhittänyt sen ilowuoden jälken nijn papin pitä lukeman hänelle rahan wuoden lugun jälken cuin tacaperin on ilowuoten asti ja arwaman sen sitä halwemmaxi.

19. Ja jos se, joka pellon on pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arvioimasi hinnan lisäksi viidennen osan siitä; ja niin se jää hänen omakseen.

19. Jos se joka pellon pyhittänyt on, tahtoo sen todella lunastaa jälleen, niin pitää hänen antaman viidettä osaa enemmän rahaa, kuin se sinulta arvattu on, ja niin pitää se hänen oleman.

19. Jos se cuin pellon pyhittänyt on tahto sen lunasta jällens nijn pitä hänen andaman wijdet osa enämmän raha cuin se arwattu on ja nijn pitä se hänen oleman.

20. Mutta jos hän ei lunasta peltoa, vaan myy sen toiselle, ei se enää ole lunastettavissa;

20. Jos ei hän tahdo lunastaa peltoa, mutta myy sen toiselle, niin ei pidä sitä enää lunastettaman.

20. Jos ei hän tahdo lunasta peldo mutta myy sen toiselle nijn ei pidä hänen sitä enä lunastaman.

21. vaan kun pelto riemuvuotena tulee vapaaksi, olkoon se Herralle pyhitetty, niinkuin vihitty pelto; se joutuu papin omaisuudeksi.

21. Vaan se pelto, koska se ilovuonna tulee vapaaksi, pitää oleman pyhä Herralle, niinkuin valallisella lupauksella eroitettu pelto, ja pitää oleman papin perintösaama.

21. Waan se peldo cosca hän ilowuonna tule wapaxi pitä oleman pyhä HERralle nijncuin kirouxeen annettu peldo ja pitä oleman papin perindö saama.

22. Jos joku Herralle pyhittää ostamansa pellon, joka ei ole hänen perintömaatansa,

22. Jos joku sen pellon, jonka hän ostanut on, joka ei ole hänen perintömaansa, pyhittää Herralle,

22. Jos jocu pyhittä HERralle pellon jonga hän ostanut on ja ei ole hänen perindö saamans.

23. laskekoon pappi hänelle arviohinnan riemuvuoteen asti; ja hän suorittakoon samana päivänä arvioimasi hinnan pyhänä lahjana Herralle.

23. Niin pitää papin laskeman hänen edessänsä sen hinnan sinun arvios jälkeen, ilovuoteen asti, ja hänen pitää sen samana päivänä antaman ulos, sinun arvios jälkeen, että se Herralle pyhä olis;

23. Nijn papin pitä lukeman hänelle sen cuin se maxa ilowuoten asti ja hänen pitä sinä päiwänä andaman ulos sen arwion että sen pitä oleman pyhän HERralle.

24. Riemuvuotena pelto palautukoon sille, jolta se on ostettu ja jonka perintömaata se on.

24. Mutta ilovuonna pitää sen tuleman hänen omaksensa jälleen, jolta hän sen ostanut on, että se oli hänen perintösaamansa maalla.

24. Mutta ilowuonna pitä sen tuleman hänen omaxens jällens joca sen ostanut on että se olis hänen perindö saamans maalla.

25. Ja kaikki sinun arvioimisesi tapahtukoon pyhäkkösekelin painon mukaan; sekelissä olkoon kaksikymmentä geeraa.

25. Kaikki sinun arvios pitää tapahtuman pyhän siklin jälkeen; mutta sikli tekee kaksikymmentä geraa.

25. Caicki arwio pitä tapahtuman Pyhän Siclin jälken mutta Sicli teke caxikymmendä Gerah.

26. Mutta karjan esikoista, joka ensiksi syntyneenä jo on Herran oma, älköön kukaan pyhittäkö; olipa se härkä tai lammas, se on jo Herran oma.

26. Mutta eläinten esikoista, joka esikko-oikeuden jälkeen Herran oma muutoinkin on, ei pidä kenenkään pyhittämän, olkoon härkä eli lammas; sillä se on Herran.

26. Eläinden esicoista joca HErran oma muutoingin on ei pidä kenengän pyhittämän HERralle olcon härkä eli lammas: sillä se on HERran.

27. Jos se on saastaisia eläimiä, lunastakoon omistaja sen sinun arvioimastasi hinnasta ja pankoon lisäksi viidennen osan sen arvosta; jos sitä ei lunasteta, myytäköön se arvioimaasi hintaan.

27. Jos jotakin saastaista on eläinten seassa, niin se pitää lunastettaman sinun arvios jälkeen, ja siihen lisäksi annettaman viides osa; jos ei sitä lunasteta, niin se myytäkään sinun arvios jälkeen.

27. Jos jotakin saastaist on eläinden seas nijn se pitä lunastettaman hänen hindans jälken ja sijhen lisäxi annettaman wijdes osa Jos ei hän tahdo lunasta nijn se myytäkän hänen arwions jälken.

28. Mitään vihittyä, mitä hyvänsä, jonka joku on vihkinyt Herralle omaisuudestansa, olipa se ihminen tai eläin tai perintömaa, älköön myytäkö älköönkä lunastettako; sillä kaikki vihitty on korkeasti-pyhää, Herran omaa.

28. Kuitenkin kaikkea valallisella lupauksella eroitettua, jota joku valallisesti lupaa Herralle kaikesta mitä hänellä on, joko se olis ihminen, eläin eli perintöpelto, ei sitä pidä myytämän eli lunastettaman; sillä kaikki valallisellla lupauksella eroitettu on kaikkein pyhin Herralle.

28. WAan caicke kirouxeen annettua jota jocu kiro HERralle caikesta cuin hänellä on olcon se ihminen eläin elickä perindö peldo ei pidä myytämän eli lunastettaman: Sillä caicki kirottu on caickein pyhin HERralle.

29. Ihmistä, ketä hyvänsä, joka on tuhon omaksi vihitty, älköön lunastettako, vaan hänet surmattakoon.

29. Kaikkea kirottua, joka kiroukseen annetaan ihmisistä, ei pidä lunastettaman, vaan hän pitää totisesti kuoletettaman.

29. Caicki kirouxeen annettu Ihmisist ei pidä lunastettaman waan hänen pitä totisest cuoleman.

30. Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle.

30. Kaikki maan kymmenykset, sekä maan siemenestä että puiden hedelmistä, ovat Herran, ja pitää oleman pyhät Herralle.

30. Caicki maan kymmenexet sekä maan siemenest että puitten hedelmist owat HERran ja pitä olemän pyhät HERralle.

31. Jos joku tahtoo lunastaa jotakin kymmenyksistänsä, antakoon hän siihen lisäksi viidennen osan.

31. Jos joku tahtoo lunastaa kymmenyksensä, hänen pitää antaman viidennen osan lisäksi.

31. Jos jocu tahto lunasta kymmenexens hänen pitä andaman wijdennen osan lisäxi.

32. Ja kaikki kymmenykset raavaskarjasta ja pikkukarjasta, joka kymmenes eläin kaikesta, mikä kulkee paimenen sauvan alitse, olkoot pyhä lahja Herralle.

32. Ja kaikki kymmenykset karjasta, ja lampaista, ja kaikista kuin vitsan alla käy, ne ovat pyhät kymmenykset Herralle.

32. Ja caicki kymmenexet carjasta ja lambaista ja caikista cuin widzan alla käy ne owat pyhät kymmenexet HERralle.

33. Älköön kysyttäkö, onko se hyvä vai huono, älköönkä sitä vaihdettako. Jos joku kuitenkin vaihtaa sen, niin olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä; älköön niitä lunastettako.

33. Ei pidä kysyttämän, jos se on hyvä eli paha, eikä myös pidä sitä vaihetettaman. Jos joku vaihettaa sen, niin pitää ne molemmat oleman pyhät, ja ei lunastettaman.

33. Ei pidä kysyttämän jos se on hywä eli paha eikä myös pidä sitä waehetettaman. Jos jocu waehetta sen nijn pitä ne molemmat oleman pyhät ja ei lunastettaman.

34. Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra Siinain vuorella antoi Moosekselle israelilaisia varten.

34. Nämät ovat ne käskyt, jotka Herra antoi Moseksen kautta Israelin lapsille, Sinain vuorella.

34. Nämät owat ne käskyt jotca HERra andoi Mosexen cautta Israelin lapsille Sinain wuorella.