26 luku

Lupauksia ja varoituksia.

1. Älkää tehkö itsellenne epäjumalia älkääkä pystyttäkö itsellenne jumalankuvia tai patsaita, älkää myöskään asettako maahanne kiviä, joissa on kuvia, kumartaaksenne niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.

1. Ei teidän pidä tekemän teillenne epäjumalia, ei kuvia, eikä myös patsaita pystyttämän teillenne, eikä myös yhtään merkkikiveä paneman teidän maallanne, kumartaaksenne niitä; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.

1. Ei teidän pidä tekemän teillen epäjumalita eli cuwia eikä myös padzaita eikä mös yhtän merckikiwe paneman teidän maallan cumartaxen nijtä: sillä minä olen HERra teidän Jumalan.

2. Pitäkää minun sapattini ja peljätkää minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.

2. Pitäkäät minun sabbatini, ja peljätkäät minun pyhyyttäni: Minä olen Herra.

2. Pitäkät minun Sabbathini ja peljätkät minun pyhyttäni: Minä olen HERra.

3. Jos te vaellatte minun säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni ja pidätte ne,

3. Jos te säädyissäni vaellatte, ja minun käskyni kätkette, ja teette ne,

3. JOs te minun säädyisäni waellatte ja minun käskyn kätkette ja teette ne.

4. annan minä teille sateen ajallansa, niin että maa antaa satonsa ja kedon puut kantavat hedelmänsä.

4. Niin minä annan teille sateen ajallansa, ja maa antaa kasvunsa, ja kedon puut antavat hedelmänsä.

4. Nijn minä annan teille saten ajallans ja maa anda caswons ja kedon puut andawat hedelmäns.

5. Ja puiminen kestää teillä viininkorjuuseen asti, ja viininkorjuu kestää kylvöön asti, ja teillä on kyllin leipää syödäksenne, ja te saatte turvallisesti asua maassanne.

5. Ja riihen aika ulottuu viinan uutiseen asti, ja viinan uutinen ulottuu toukoaikaan asti, ja teillä pitää oleman leipää viljalta, ja saatte asua levollisesti teidän maassanne.

5. Ja rijhen aica ulottu wijnan utisen asti ja wijnan utinen ulottu toucoaican asti ja teillä pitä oleman leipä wiljalda ja saatte asua lewollisest teidän maasan.

6. Ja minä annan rauhan teidän maallenne, ja te saatte levätä, kenenkään peljättämättä; ja minä hävitän pahat pedot teidän maastanne, eikä miekka käy teidän maanne ylitse.

6. Ja minä annan rauhan teidän maallenne, ja te saatte levätä, ja ei kenkään teitä peljätä, ja minä ajan pahat pedot teidän maaltanne pois, ja miekan ei pidä käymän teidän maanne lävitse.

6. Ja minä annan rauhan teidän maallen ja te saatte lewätä ja ei kengän teitä peljätä. Ja minä ajan pedot teidän maaldan pois ja miecan ei pidä käymän teidän maan läpidze.

7. Te ajatte pakoon vihollisenne, ja he kaatuvat miekkaan teidän edessänne.

7. Teidän pitää vihollisianne ajaman takaa, ja heidän pitää kaatuman miekkaan teidän edessänne.

7. Ja wiholisia ajaisan taca pitä heidän caatuman miecalla teidän edesän.

8. Viisi teistä ajaa pakoon sata, ja sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja teidän vihollisenne kaatuvat miekkaan teidän edessänne.

8. Viisi teistä karkottaa sata, ja sata teistä karkottaa kymmenentuhatta, ja teidän vihollisenne pitää kaatuman teidän edessänne miekkaan.

8. Wijsi teistä carcotta sata ja sata teistä carcotta kymmenen tuhatta: Ja teidän wiholisen pitä caatuman teidän edesän miecalla.

9. Ja minä käännyn teidän puoleenne ja teen teidät hedelmällisiksi ja annan teidän lisääntyä ja pidän liittoni teidän kanssanne.

9. Ja minä käännän minuni teidän puoleenne, ja teen teidät hedelmälliseksi ja lisään teitä, ja vahvistan minun liittoni teidän kanssanne.

9. Ja minä käännän minuni teidän puoleen ja caswatan ja lisän teitä ja wahwistan minun lijttoni teidän cansan.

10. Ja te saatte syödä vanhaa, viime vuoden satoa, ja te joudutte viemään vanhan pois uuden tieltä.

10. Ja te saatte syödä sitä vanhaa, joka vanhenee, ja vanhat te hylkäätte uuden tähden.

10. Ja te saatte syödä sitä wanha joca wanhene ja wanhat te hyljät uden tähden.

11. Ja minä panen asumukseni teidän keskellenne enkä viero teitä.

11. Ja minä panen asumasiani teidän keskellenne, ja minun sieluni ei hyljää teitä.

11. Minä panen asumasiani teidän keskellen ja minun sielun ei hyljä teitä.

12. Ja minä vaellan teidän keskellänne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani.

12. Ja minä vaellan teidän keskellänne ja olen teidän Jumalanne, ja teidän pitää oleman minun kanssani.

12. Ja minä waellan teidän keskellän ja olen teidän Jumalan ja teidän pitä oleman minun Canssan:

13. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta, olemasta heidän orjinansa; ja minä mursin rikki teidän ikeenne puut ja annoin teidän kulkea pää pystyssä.

13. Sillä minä olen Herra teidän Jumalanne, joka johdatin teidät ulos Egyptin maalta, ettei teidän pitänyt oleman heidän orjansa. Minä olen taittanut poikki ikeenne vehmerän, ja olen antanut tiedän käydä pystyällä.

13. Sillä minä olen HERra teidän Jumalan joca johdatin teidän Egyptin maalda ettei teidän pitänyt oleman heidän orjans. Minä olen taittanut poicki teidän iken ja olen andanut teidän käydä pystyällä.

14. Mutta jos te ette kuule minua ettekä pidä kaikkia näitä käskyjä,

14. Mutta jos ette kuule minua, ettekä tee kaikkia näitä käskyjä,

14. MUtta jos ette te cuule minua ettengä tee caicki nijtä käskyjä:

15. vaan hylkäätte halpana minun ohjeeni ja teidän sielunne vieroo minun säädöksiäni, niin ettette pidä kaikkia minun käskyjäni, vaan rikotte minun liittoni,

15. Vaan suututte säätyihini, ja teidän sielunne hyljää minun oikeuteni, ettekä tee kaikkia minun käskyjäni, ja rikotte minun liittoni,

15. Waan suututte minun säätyini ja teidän sielun hyljä minun oikeuteni ettengä tee caickia minun käskyjäni ja hyljätte minun lijttoni.

16. niin minäkin teen teille samoin ja rankaisen teitä hirmuisilla onnettomuuksilla, hivutustaudilla ja kuumeella, jotka sammuttavat teidän silmänne ja näännyttävät sielunne; ja te kylvätte siemenenne turhaan, sillä teidän vihollisenne syövät sen.

16. Niin minä teen teille nämät: minä rankaisen teitä vavistuksella, kuivataudilla, ja poltetaudilla, josta kasvonne raukeevat ja ruumiinne nääntyvät: ja teidän pitää siemenenne kylvämän turhaan, ja teidän vihollistenne pitää syömän sen.

16. Nijn minä teen teille nämät: Minä rangaisen teitä wapistuxella ajoxilla ja wilutaudilla nijn että teidän caswon raukewat ja teidän ruumin näändywät ja teidän pitä siemenen kylwämän turhan ja teidän wiholisten pitä syömän sen.

17. Ja minä käännän kasvoni teitä vastaan, ja teidän vihollisenne voittavat teidät; teidän vihamiehenne hallitsevat teitä, ja te pakenette, vaikka ei kukaan aja teitä takaa.

17. Ja minä asetan kasvoni teitä vastaan, ja te lyödään vihamiehiltänne, ja ne pitää hallitseman teitä, jotka teitä vihaavat, teidän pitää myös pakeneman, koska ei kenkään teitä aja takaa.

17. Ja minä asetan minun caswoni teitä wastan ja te lyödän teidän wihamiehildän ja jotca teitä wihawat pitä teitä hallidzeman teidän pitä myös pakeneman cosca ei kengän teitä aja taca.

18. Jos ette sittenkään kuule minua, niin minä vielä kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.

18. Jollette vielä sittekään kuule minua, niin minä lisään sen seitsemän kertaa, rangaistakseni teitä synteinne tähden.

18. Jollette wielä sijttekän cuule minua nijn minä lisän sen seidzemen kerta rangaistaxeni teitä teidän syndein tähden.

19. Ja minä murran teidän ylpeän uhmanne; minä teen teidän taivaanne raudankovaksi ja maanne vasken kaltaiseksi.

19. Ja minä särjen teidän ylpeytenne uppiniskaisuuden, minä teen teidän toivonne niinkuin raudan, ja teidän maanne niinkuin vasken.

19. Ja minä särjen teidän ylpeyden ja uppiniscaisuden: minä teen teidän taiwan nijncuin raudan ja teidän maan nijncuin wasken.

20. Ja teidän voimanne kuluu hukkaan, sillä teidän maanne ei anna satoansa eivätkä maan puut anna hedelmäänsä.

20. Ja teidän voimanne pitää hukkaan kulutettaman, niin ettei teidän maanne kasvoansa anna, eikä puut maalla hedelmäänsä anna.

20. Ja teidän waiwan ja työn pitä huckan tuleman nijn ettei teidän maan caswons anna eikä puut maalla hedelmätäns anna.

21. Ja jos te sittenkin käytte minua vastaan ettekä tahdo kuulla minua, niin minä lyön teitä vielä seitsenkertaisesti, teidän syntienne mukaan.

21. Ja jos te vielä minua vastaan vaellatte, ettekä tahdo kuulla minua, niin minä vielä sitte lisään rangaistuksen teidän päällenne seitsemän kertaa, teidän synteinne tähden.

21. Ja jos te wielä minua wastan waellatte ettengä cuule minua nijn minä wielä sijtte seidzemen kerta lisän lyödäxen teitä teidän syndein tähden.

22. Minä lähetän teidän sekaanne metsän pedot riistämään teiltä lapsenne, raatelemaan karjaanne ja vähentämään teidän lukuanne, niin että teidän tienne tulevat autioiksi.

22. Ja lähetän teidän sekaanne metsän pedot syömään lapsianne, ja karjaanne raatelemaan, ja vähentämään teitä, ja teidän tienne pitää autioksi tuleman.

22. Ja lähetän teidän secaan medzän pedot syömän teidän lapsian ja teidän carjan raateleman ja wähendämän teitä ja teidän tien pitä autiaxi tuleman.

23. Jos te ette vielä tästäkään minun kurituksestani ota ojentuaksenne, vaan yhä käytte minua vastaan,

23. Jollette vielä niillä anna kuritettaa teitänne, mutta käytte minua vastaan,

23. Jollette wielä nijllä anna curitetta teitän mutta käytte minua wastan.

24. niin minäkin käyn teitä vastaan ja lyön teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.

24. Niin minä myös käyn teitä vastaan, ja lyön teitä vielä seitsemän kertaa enemmin, teidän synteinne tähden.

24. Nijn minä myös käyn teitä wastan ja lyön teitä wielä seidzemen kerta enämmin teidän syndein tähden.

25. Minä saatan teidän kimppuunne miekan, joka kostaa rikotun liiton; ja kun te kokoonnutte kaupunkeihinne, niin minä lähetän teidän sekaanne ruttotaudin, ja teidän on antautuminen vihollisen valtaan.

25. Ja saatan päällenne kostomiekan, joka minun liittoni pitää kostaman, että te kokootte teitänne teidän kaupunkeihinne: sitte minä lähetän teidän sekaanne ruttotaudin, ja annan teitä vihamiestenne käteen.

25. Ja saatan teidän päällen costomiecan joca minun lijttoni pitä costaman. Ja jos te cocotte teitän teidän Caupungein nijn minä lähetän teidän secaan ruttotaudin ja annan teitä teidän wihamiesten käteen.

26. Kun minä murran teiltä leivän tuen, niin kymmenen vaimoa paistaa teidän leipänne yhdessä uunissa, ja he tuovat kotiin teidän leipänne vaa'alla punnittuna; ja kun te syötte, ette tule ravituiksi.

26. Ja minä hukutan teiltä leivän aineen, niin että yhdessä pätsissä kymmenen vaimoa leipänne kypsentävät, ja punnitsevat leipänne vaalla: ja syötyänne ette tule ravituksi.

26. Ja minä hucutan teidän leiwän ainen nijn että yhdes pädzis kymmenen waimo teidän leipän kypsendäwät ja punnidzewat teidän leipän wagalla. Ja syötyänne et te tule rawituxi.

27. Ja jos te ette vielä sittenkään kuule minua, vaan yhä käytte minua vastaan,

27. Ja jollette vielä sitte kuule minua, mutta vaellatte minua vastaan,

27. Ja jollei te wielä sijtte cuule minua mutta waellatte minua wastan/

28. niin minäkin kiivastuksessani käyn teitä vastaan ja kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.

28. Niin minä myös hirmuisuudessa vaellan teitä vastaan, ja minä rankaisen teitä seitsemän kertaa enemmin, teidän synteinne tähden,

28. Nijn minä myös hirmuisudes waellan teitä wastan ja minä teitä rangaisen seidzemen kerta enämmin teidän syndein tähden.

29. Ja te syötte poikienne lihaa, ja tyttärienne lihaa te syötte.

29. Että teidän pitää syömän poikainne ja tytärtenne lihaa,

29. Että teidän pitä syömän teidän poican ja tyttären liha.

30. Ja minä kukistan teidän uhrikukkulanne ja hävitän teidän auringonpatsaanne ja panen teidän ruumiinne teidän kivijumalienne ruumiiden päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä.

30. Ja minä kukistan teidän kukkulanne ja hävitän teidän kuvanne, ja panen teidän raatonne epäjumalainne raatoin päälle, ja minun sieluni kuoittaa teitä.

30. Ja minä cukistan teidän cuckulan ja häwitän teidän cuwan ja panen teidän raaton teidän epäjumalten päälle ja minun sielun cuoitta teitä.

31. Ja minä muutan teidän kaupunkinne raunioiksi ja hävitän teidän pyhäkkönne enkä mielisty teidän uhrienne tuoksuun.

31. Ja teen kaupunkinne autioiksi ja kirkkonne hävitän, enkä myös teidän lepytyshajuanne haista.

31. Ja teen teidän Caupungin autiaxi ja teidän kirckon häwitän engä myös teidän makiat hajuan haista.

32. Ja minä hävitän maan, niin että teidän vihollisenne, jotka siinä asuvat, siitä tyrmistyvät.

32. Ja minä tahdon hävittää maan, niin että vihollisenne, jotka siinä asuvat, pitää siitä hämmästymän.

32. Ja minä häwitän teidän maan nijn että teidän wiholisenne jotca sijnä asuwat pitä sitä hämmästymän.

33. Mutta teidät minä hajotan kansojen sekaan ja ajan teitä takaa paljastetulla miekalla, ja teidän maanne tulee autioksi ja kaupunkinne raunioiksi.

33. Ja hajoitan teitä pakanain sekaan, ja vedän ulos miekan teidän jälkeenne, ja maanne pitää tuleman kylmille ja kaupunkinne kukistetuksi.

33. Ja hajotan teitä pacanoitten secaan ja wedän ulos miecan teidän jälken. Ja teidän maan tule kylmille ja teidän Caupungin cukistetuxi.

34. Silloin maa saa hyvityksen sapateistaan, niin kauan kuin se on autiona ja te olette vihollistenne maassa. Silloin maa lepää ja saa hyvityksen sapateistaan.

34. Silloin kelpaa maalle hänen leponsa, niinkauvan kuin hän autiona on, ja te olette vihollisten maalla. Ja silloin vasta maa lepää ja pyhää pitää.

34. Silloin kelpa maalle hänen lepons nijn cauwan cuin hän autian on ja te oletta wiholisten maalla. Ja silloin äsken maa lepä ja pyhä pitä.

35. Niin kauan kuin se on autiona, saa se levätä nauttien sitä lepoa, jota se ei saanut teidän sapatteinanne, asuessanne siinä.

35. Niinkauvan kuin se autiona on, saa hän levätä, ettei hän saanut pyhää pitää, silloin koska teidän piti hänen pyhäänsä antaman pitää, koska te asuitte siellä.

35. Nijncauwan cuin se autian on saa hän lewätä ettei hän saanut pyhä pitä silloin cosca teidän piti hänen pyhäns andaman pitä ja te asuitte siellä.

36. Ja niille teistä, jotka jäävät jäljelle, minä annan pelokkaan sydämen heidän vihollistensa maassa, niin että lentävän lehden kahina ajaa heidät pakoon, ja he pakenevat, niinkuin pakenisivat miekkaa, ja kaatuvat, vaikka ei kukaan heitä aja takaa.

36. Ja niille, jotka jäävät teistä, teen minä vapisevan sydämen heidän vihollistensa maalla, niin että kapisevan lehden ääni karkottaa heitä, ja pitää pakeneman sitä niinkuin miekkaa, ja pitää kaatuman siinä, kussa ei kenkään heitä aja takaa.

36. Ja nijlle jotca jääwät teistä teen minä wapisewan sydämmen heidän wiholistens maalla nijn että capisewan lehden äni carcotta heitä ja pitä pakeneman sitä nijncuin miecka ja pitä caatuman sijnä cusa ei kengän heitä aja taca.

37. Ja he kompastuvat toinen toiseensa niinkuin miekkaa paeten, vaikka ei kukaan aja heitä takaa; ja te ette voi pitää puolianne vihollisianne vastaan.

37. Ja heidän pitää lankeeman toinen toisensa päälle, niinkuin miekan edestä, vaikka ei yksikään karkota heitä, ja ette tohdi nousta vihamiehiänne vastaan.

37. Ja heidän pitä langeman toinen toisens päälle nijncuin miecan edestä ja ei yxikän carcota heitä ja et te tohdi nosta teidän wihamiehiän wastan.

38. Ja te häviätte kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät.

38. Ja teidän pitää hukkuman pakanain seassa, ja vihollisten maa pitää teitä syömän.

38. Ja teidän pitä huckuman pacanain seas ja wiholisten maa pitä teidän syömän.

39. Ja ne teistä, jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkansa tähden; ja myös isiensä syntivelan tähden he riutuvat niinkuin nekin.

39. Ne kuin jäävät teistä, pitää vaipuman pahuudessansa, teidän vihollistenne maalla. Ja isäinsä pahoissa teoissa pitää teidän vaipuman.

39. NE cuin jääwät teistä pitä waipuman heidän pahois tegoisans teidän wiholisten maalla. Ja heidän Isäins pahois tegois pitä heidän waipuman.

40. Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan,

40. Silloin pitää heidän tunnustaman pahat tekonsa ja isäinsä pahat teot, joilla he ovat minun mieleni rikkoneet, ja vaeltaneet minua vastaan.

40. Silloin heidän pitä tunnustaman pahat tecons ja heidän wanhemmittens pahat tegot joilla he owat minun mieleni rickonet ja waeldanet minua wastan.

41. jonka tähden minäkin kävin heitä vastaan ja vein heidät heidän vihollistensa maahan. Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa.

41. Sentähden minä myös vaellan heitä vastaan ja vien heitä vihollistensa maalle, että edes silloin heidän ympärileikkaamatoin sydämensä nöyryyttäis itsensä; silloin myös heidän pahan tekonsa rangaistus heille kelpaa.

41. Sentähden minä myös waellan heitä wastan ja wien heitä wiholistens maalle: että edes silloin heidän ymbärinsleickamatoin sydämmens nöyrytäis idzens silloin myös heidän pahan tecons rangaistus heille kelpa.

42. Ja silloin minä muistan liittoni Jaakobin kanssa ja muistan liittoni Iisakin kanssa ja liittoni Aabrahamin kanssa, ja minä muistan myös maan.

42. Ja minä muistan minun liittoni Jakobin kanssa, niin myös minun liittoni Isaakin kanssa, ja myös minun liittoni Abrahamin kanssa muistan minä, muistan myös maan,

42. Ja minä muistan minun lijttoni Jacobin cansa ja minun lijttoni Isaachin cansa ja minun lijttoni Abrahamin cansa muistan myös Maan.

43. Mutta ensin tulkoon maa tyhjäksi heistä ja saakoon hyvityksen sapateistansa olemalla autiona, niin kauan kuin he ovat poissa; ja he sovittakoot syntivelkansa sentähden, juuri sentähden, että he hylkäsivät minun säädökseni ja että heidän sielunsa vieroi minun käskyjäni.

43. Joka heiltä jätetty on, ja sille kelpaa lepopäivänsä, niinkauvan kuin se autiona on heiltä, ja heidän pahan tekonsa rangaistus heille kelpaa, että he hylkäsivät minun oikeuteni, ja heidän sielunsa on kuoittanut minun säätyjäni.

43. Joca heildä jätetty on ja hänelle kelpa hänen lepopäiwäns nijncauwan cuin hän autian on heildä ja heidän pahan tecons rangaistus heille kelpa: että he hyljäisit minun oikeuteni ja heidän sieluns on cuoittanut minun säätyjäni.

44. Mutta sittenkään, vaikka he ovat vihollistensa maassa, en minä heitä hylkää enkä viero heitä niin, että lopettaisin heidät ja rikkoisin liittoni heidän kanssansa; sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.

44. Ja vaikka he vielä vihollistensa maalla ovat, en minä kuitenkaan ole heitä hyljännyt, ja en heitä niin kurittanut, että minä olisin heidän peräti hukuttanut, ja minun liittoni heidän kanssansa tyhjäksi tehnyt; sillä minä olen Herra heidän Jumalansa.

44. Ja waicka he wielä wiholistens maalla owat en minä cuitengan ole heitä hyljännyt ja en heitä nijn cuoittanut että minä olisin heidän peräti hucuttanut ja minun lijttoni heidän cansans tyhjäxi tehnyt: sillä minä olen HERra heidän Jumalans.

45. Ja minä muistan heidän hyväksensä liiton heidän isiensä kanssa, jotka minä vein pois Egyptin maasta kansojen silmien edessä, ollakseni heidän Jumalansa. Minä olen Herra.

45. Ja minä muistan ensimäisen liittoni heistä, koska minä johdatin heidät Egyptin maalta pakanain silmäin edestä, ollakseni heidän Jumalansa: minä Herra.

45. Ja minä muistan minun ensimäisen lijttoni heistä cosca minä johdatin heidän Egyptin maalda pacanaitten silmäin edestä ollaxen heidän Jumalans. Minä HERra.

46. Nämä ovat ne käskyt, säädökset ja lait, jotka Herra asetti itsensä ja israelilaisten välille Siinain vuorella, Mooseksen kautta.

46. Nämät ovat ne säädyt ja oikeudet ja käskyt, jotka Herra antoi itsensä ja Israelin lasten vaiheelle, Sinain vuorella, Moseksen käden kautta.

46. Nämät owat ne säädyt ja oikeudet ja käskyt jotca HERra andoi hänen idzens ja Israelin lasten waihelle Sinain wuorella Mosexen käden cautta.