11 luku

Laki puhtaista ja saastaisista eläimistä.

1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen heille:

1. Ja Herra puhui Mosekselle ja Aaronille, sanoen heille:

1. JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille sanoden heille: puhucat Israelin lapsille sanoden:

2. Puhukaa israelilaisille ja sanokaa: Nämä ovat ne eläimet, joita te saatte syödä kaikista nelijalkaisista eläimistä maan päällä:

2. Puhukaat Israelin lapsille, sanoen: nämät ovat eläimet, joita te saatte syödä, kaikkein eläinten seassa maan päällä.

2. nämät owat eläimet joita te saatte syödä caickein eläinden seas maan päällä.

3. Kaikkia nelijalkaisia eläimiä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat ja jotka märehtivät, te saatte syödä.

3. Kaikista kaksisorkkaisista eläimistä, jotka sorkkansa kokonansa hajoittavat ja märhettivät, saatte te syödä.

3. Caikist caxisorckaisist ja märhettiwäisit eläimist saatte te syödä.

4. Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;

4. Kuitenkin tätä ette mahda syödä niistä, jotka märhettivät ja ovat kaksisorkkaiset, nimittäin: kameli, joka kyllä märhettii, vaan ei hajota sorkkiansa, se on teille saastainen;

4. Mutta se cuin märhetti ja jolla sorcat on ja ei nijtä hajota nijncuin Cameli se on teille saastainen ja ei teidän pidä sitä syömän.

5. tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;

5. Kaninit märhettivät, mutta ei ole kaksisorkkaiset, sentähden ne ovat teille saastaiset;

5. Caninit märhettiwät mutta ei ole caxisorckaiset sentähden ne owat teille saastaiset.

6. jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;

6. Ja jänis myös märhettii, vaan ei ole kaksisorkkainen, sentähden se on teille saastainen;

6. Ja Jänes myös märhetti waan ei oli caxisorckainen sentähden se on teille saastainen.

7. sikaa, jolla tosin on kokonansa halkinaiset sorkat, mutta joka ei märehdi; se olkoon teille saastainen.

7. Ja sika on kaksisorkkainen, joka kokonansa hajottaa sorkkansa, mutta ei märheti, sentähden se on teille saastainen.

7. Ja sica on caxisorckainen mutta ei märheti sentähden se on teille saastainen.

8. Näiden lihaa älkää syökö ja näiden raatoihin älkää koskeko, ne olkoot teille saastaiset.

8. Näiden lihaa ei teidän pidä syömän, eikä heidän raatoihinsa tarttuman; sillä ne ovat teille saastaiset.

8. Näiden liha ei teidän pidä syömän eikä heidän raatoins tarttuman: sillä ne owat teille saastaiset.

9. Näitä te saatte syödä kaikista vesieläimistä: kaikkia, joilla on evät ja suomukset ja jotka elävät vedessä, niin hyvin merissä kuin joissa, te saatte syödä.

9. Näitä te saatte syödä kaikista niistä jotka vesissä ovat: kaikki, joilla on uimukset ja suomukset vesissä, meressä ja virroissa, niitä teidän pitää syömän.

9. Näitä teidän pitä syömän nijstä jotca wesisä owat caicki joilla on uimuxet ja suomuxet merisä ja wirroisa nijtä teidän pitä syömän.

10. Mutta kaikista niistä, joita vedet vilisevät, kaikista elollisista, jotka elävät vedessä, inhotkaa kaikkia niitä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, elivätpä merissä tai joissa.

10. Mutta kaikki, joilla ei ole uimuksia ja suomuksia meressä ja virroissa, kaikkein niiden seassa, jotka liikkuvat ja elävät vesissä, ne pitää oleman teille kauhistus.

10. Mutta caicki joilla ei ole uimuxita ja suomuxita meresä ja wirroisa caickein nijden seas jotca lijckuwat ja eläwät wesis ne pitä oleman teille cauhistus.

11. Niitä inhotkaa; niiden lihaa älkää syökö, ja niiden raadot inhottakoot teitä.

11. Ne ovat teitä kauhistavat: niiden lihaa ei teidän pidä syömän, kauhistukaat heidän raatoansa.

11. Ne owat teitä cauhistawat ja nijden liha ei teidän pidä syömän cauhistucat heidän raatons.

12. Kaikkia niitä vesieläimiä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, inhotkaa.

12. Silä kaikki, joilla ei ole uimuksia ja suomuksia vesissä, ne ovat teille kauhistus.

12. Sillä caicki joilla ei ole uimuxita ja suomuxita wesisä ne owat teille cauhistus.

13. Linnuista taas inhotkaa näitä; älköön niitä syötäkö, vaan olkoot inhottavia: kotka, partakorppikotka ja harmaa korppikotka,

13. Näitä te kauhistukaat linnuista, eikä teidän niitä pidä syömän, sillä ne ovat kauhistus: Kotka, ja luukotka ja kalakotka;

13. Nämät owat linnuista cuin owat cauhistus teille ja ei teidän pidä syömän cuin owat:

14. haarahaukka ja suohaukkalajit,

14. Kokkolintu, ja harakka lainensa,

14. Cotca Haucka ja Linduhaucka Cockolindu ja Corpihaucka lainens.

15. kaikki kaarnelajit,

15. Ja kaikki kaarneet lainensa;

15. Ja caicki Carneh lainens.

16. kamelikurki, pääskynen, kalalokki ja jalohaukkalajit,

16. Strutsi, pääskyinen, louve ja haukka lainensa;

16. Srutzi Tarhapöllöi Käki ja Hijrihaucka lainens.

17. huuhkaja, kalasääksi ja kissapöllö,

17. Huhkaja, merimetsäs ja hyypiä;

17. Kiwirautia Luicoi Hyypiä.

18. sarvipöllö, pelikaani ja likakorppikotka,

18. Yökkö, ruovonpäristäjä ja storkki;

18. Yöcköi Ruogon päristäjä ja Storcki.

19. haikara ja sirriäislajit, harjalintu ja yölepakko.

19. Haikara ja mäkihaukka lainensa, puputtaja ja nahkasiipi.

19. Haicara ja Hahca lainens. Suowares ja Pääskyinen.

20. Ja kaikkia siivellisiä pikkueläimiä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, inhotkaa.

20. Ja kaikki, jotka liikkuvat lintuin seassa ja käyvät neljällä jalalla, pitää oleman teille kauhistus.

20. Ja caicki jotca lijccuwat linduin seas ja käywät neljällä jalalla pitä oleman teille cauhistus.

21. Kuitenkin saatte siivellisistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, syödä niitä, joilla jalkojen yläpuolella on kaksi säärtä hypelläksensä niillä maassa.

21. Kuitenkin näitä saatte te syödä linnuista, jotka liikkuvat ja käyvät neljällä jalalla: joilla ovat sääret jalkain päällä, hypellä maan päällä.

21. Cuitengin näitä saatte te syödä linnuista jotca lijckuwat ja käywät neljällä jalalla ja ei cahdella säärellä hyppele maan päällä.

22. Niistä te saatte syödä seuraavia: heinäsirkkalajeja, solam-sirkkalajeja, hargol-sirkkalajeja ja haagab-sirkkalajeja.

22. Ja näitä te saatte syödä heistä kuin on: arbe lainensa, ja selaam lainensa, ja hargol lainensa, ja hagab lainensa.

22. Ja näitä te saatte syödä heistä cuin on Arbe lainens ja Selaam ja Hargol lainens ja Hagab lainens.

23. Mutta kaikkia muita siivellisiä pikkueläimiä, joilla on neljä jalkaa, inhotkaa.

23. Vaan kaikki, jotka paitsi niitä ovat nelijalkaiset lintuin seassa, ne ovat teille kauhistus.

23. Waan caicki jotca paidzi nijtä owat nelijalcaiset linduin seas ne owat tielle cauhistus. Ja ne pitä teidän saastaisna pitämän.

24. Seuraavista eläimistä te tulette saastaisiksi; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti.

24. Ja ne pitää teidän saastaisena pitämän; ja jokainen kuin tarttuu heidän raatoihinsa, sen pitää oleman saastaisen ehtoosen asti.

24. Ja se joca tarttu heidän raatoins sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

25. Ja jokainen, joka niiden raatoja kantaa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti.

25. Ja jos joku heidän raatojansa kantaa, sen pitää pesemän vaatteensa ja oleman saastaisen ehtoosen asti.

25. Ja jos jocu heidän raatojans canda hänen pitä pesemän waattens ja pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

26. Kaikki nelijalkaiset eläimet, joilla on sorkat, mutta ei kokonaan halkinaiset, ja jotka eivät märehdi, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niihin koskee, olkoon saastainen.

26. Ja jokainen eläin, joka on sorkallinen, vaan ei kaksisorkkainen, eikä märheti, ne ovat teille saastaiset; ja jokainen, kuin niihin tarttuu, pitää oleman saastainen.

26. JA jocainen eläin joca on sorkillinen waan ei caxisorckainen eikä märheti ne owat teille saastaiset. Ja jocainen cuin nijhin tarttu pitä oleman saastainen.

27. Ja kaikki nelijalkaiset eläimet, jotka käyvät käpälillä, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti.

27. Ja jokainen kuin käy kämmenellänsä kaikkein petoin seassa, jotka käyvät neljällä jalalla, ne ovat teille saastaiset; jokainen, kuin rupee heidän raatoihinsa, sen pitää oleman saastaisen ehtoosen asti.

27. Ja jocainen cuin käy kämmenelläns caickein petoin seas jotca käywät neljällä jalalla ne owat teille saastaiset. Jocainen joca rupe heidän raatoins sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

28. Ja joka kantaa niiden raatoja, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ne olkoot teille saastaiset.

28. Ja joka kantaa heidän raatojansa, se peskään vaatteensa, ja pitää oleman saastaisen ehtoosen asti; sillä kaikki nämät ovat saastaiset teille.

28. Ja joca canda heidän raatojans hän peskän waattens ja pitä oleman saastaisen ehtosen asti: sillä caicki nämät owat saastaiset teille.

29. Ja nämä olkoot teille saastaiset niistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat maassa: myyrä, hiiri ja sisiliskolajit,

29. Ja nämät pitää oleman myös teille saastaiset niiden eläinten seassa, jotka matelevat maalla: myyrä, hiiri, maakrokodili, jokainen lainensa.

29. Ja nämät pitä oleman myös teille saastaiset nijden eläinden seas jotca matelewat maalla cuin on: Kärppä Hijri Sammacko jocainen lainens.

30. anaka-eläin, kooah-eläin, leeta-eläin, hoomet-eläin ja kameleontti.

30. Stellio, kameleon, sisilisko, sinisisilisko ja salamandra.

30. Ijlicotti Tuonencoira Sisälisco Waskikärme ja Myyriäinen.

31. Ne olkoot teille saastaiset kaikista pikkueläimistä; jokainen, joka niihin koskee, sittenkuin ne ovat kuolleet, olkoon saastainen iltaan asti.

31. Nämät ovat teille saastaiset kaikkein niiden seassa, kuin matelevat; ja jokainen kuin rupee heihin sittekuin he kuolleet ovat, pitää oleman saastainen ehtoosen asti.

31. Nämät owat teille saastaiset caickein nijden seas cuin matelewat. Ja joca rupe heihin sijttecuin he cuollet owat hänen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

32. Ja kaikki, minkä päälle joku niistä kuolleena putoaa, on saastaista, olipa se sitten puuastia tai vaatekappale tai nahka tai säkki tai mikä tahansa kalu, jota johonkin tarpeeseen käytetään. Se pantakoon veteen ja olkoon saastainen iltaan asti; sitten se on puhdas.

32. Ja kaikki, kuin senkaltainen raato päälle putoo pitää oleman saastainen, olis se kaikkinainen puuastia, eli vaate, eli nahka, eli säkki; ja kaikkinainen ase, jolla jotakin tehdään, pitää pantaman veteen, ja sen pitää oleman saastaisen ehtoosen asti, niin se tulee puhtaaksi.

32. Ja caicki cuin sencaltainen raato päälle puto se on saastainen olis se caickinainen puuastia eli waate eli nahca eli säcki. Ja paickinainen se jolla jotakin tehdän pitä candaman weteen ja sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti nijn se on puhdas.

33. Ja jos joku niistä putoaa saviastiaan, on kaikki, mitä siinä on, saastaista, ja astia rikottakoon.

33. Ja kaikkinaiset savi-astiat, joihinka senkaltainen raato putoo, ovat kaikki saastaiset, ja mitä niissä on, ja pitää rikottaman.

33. Ja caickinaiset sawiastiat joihinga sencaltainen raato puto owat caicki saastaiset ja mitä nijsä on ja pitä ricottaman.

34. Kaikki ruoka, jota syödään, on saastaista, jos sen astian vettä tulee siihen; ja kaikki juoma, jota juodaan, on jokaisessa sellaisessa astiassa saastaista.

34. Kaikki ruoka, jota syödään, jos se vesi tulee sen päälle, se on saastainen, ja kaikki juoma, jota juodaan senkaltaisista astioista, on saastainen.

34. Caicki ruoca jota syödän jos se wesi tule sen päälle/ se on saastainen: Ja caicki juoma jota juodan sencaltaisista astioista on saastainen.

35. Ja kaikki, minkä päälle niiden raato putoaa, tulee saastaiseksi; olkoon se leivinuuni tai liesi, niin se revittäköön maahan; sillä saastaisia ne ovat ja saastaisia ne teille olkoot.

35. Ja kaikki, kuin senkaltainen raato päälle putoo, se tulee saastaiseksi, olis se pätsi eli kattila, se pitää rikottaman; sillä se on saastainen, ja sen pitää oleman teille saastaisen.

35. Ja caicki cuin sencaltainen raato päälle puto se tule saastaisexi olis se totoi eli cattila se pitä ricottaman: sillä se on saastainen ja sen pitä oleman teille saastaisen.

36. Kuitenkin lähde tai kaivo, paikka, johon vettä on kokoontunut, pysyy puhtaana. Mutta joka niiden raatoon koskee, olkoon saastainen.

36. Kuitenkin lähteet, kaivot ja lammikot ovat puhtaat; vaan jokainen, joka tarttuu heidän raatoonsa, sen pitää oleman saastaisen.

36. Cuitengin lähtet caiwot ja lammicot owat puhtat ja jocainen joca tarttu heidän raatons sen pitä oleman saastaisen.

37. Ja jos niiden raato putoaa kylvösiemenen päälle, minkä hyvänsä, joka kylvetään, pysyy tämä puhtaana.

37. Ja jos senkaltainen raato lankee siemenen päälle, joka kylvetty on, niin on se kuitenkin puhdas.

37. Ja jos sencaltainen raato lange siemenen päälle joca kylwetty on nijn on se cuitengin puhdas.

38. Mutta jos siemen on vedellä kasteltu ja niiden raato putoaa sen päälle, tulee siemen teille saastaiseksi.

38. Ja jos vettä kaadetaan siemenen päälle, ja lankee joku senkaltainen raato niiden päälle, niin se tulee teille saastaiseksi.

38. Ja jos wettä caatan siemenen päälle ja lange jocu sencaltainen raato nijden päälle nijn se tule teille saastaisexi.

39. Ja jos joku eläin, joka on teille ravinnoksi, kuolee, olkoon se, joka sen raatoon koskee, saastainen iltaan asti.

39. Ja jos joku eläin kuolee, jota teidän sopii syödä, se joka sen raatoon tarttuu, se on saastainen ehtoosen asti.

39. Ja jos jocu eläin cuole jota teidän sopi syödä se cuin sen raaton tarttu se on saastainen ehtosen asti.

40. Ja joka syö sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ja joka kantaa sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti.

40. Se joka syö senkaltaista raatoa, hänen pitää pesemän vaatteensa ja oleman saastaisen ehtoosen asti, niin myös se, joka kantaa senkaltasia raatoja, pitää pesemän vaatteensa ja oleman saastaisen ehtoosen asti.

40. Se joca syö sencaltaisesta raadosta hänen pitä pesemän waattens ja oleman saastaisen ehtosen asti. Nijn myös se joca canda sencaltaisita raatoja hänen pitä pesemän waattens ja oleman saastaisen ehtosen asti.

41. Kaikki pikkueläimet, jotka liikkuvat maassa, olkoot inhottavia; älköön niitä syötäkö.

41. Kaikki maalla matelevainen pitää oleman teille kauhistava, ja ei pidä sitä syötämän.

41. Caicki matelewainen maalla pitä oleman teille cauhistapa ja ei pidä sitä syötämän.

42. Kaikista niistä, jotka käyvät vatsallansa, ja kaikista pikkueläimistä, jotka liikkuvat maassa, käyden neljällä tai useammalla jalalla, niistä älkää mitään syökö, sillä ne ovat inhottavia.

42. Ja jokainen kuin vatsallansa käy, ja jotka käyvät neljällä eli useammalla jalalla, kaikista, jotka matelevat maalla, ei pidä teidän niitä syömän; sillä ne ovat kauhistus.

42. Ja jocainen cuin wadzallans käy ja jotca käywät neljällä eli useammalla jalalla caickista jotca matelewat maalla ei pidä teidän nijtä syömän: sillä ne owat teille cauhistus.

43. Älkää saattako itseänne inhottaviksi koskemalla matelevaan pikkueläimeen, mihin tahansa, älkääkä saastuttako itseänne niillä, niin että tulette niistä saastaisiksi.

43. Älkäät sielujanne kauhistavaiseksi tehkö kaikissa matelevaisissa, ja älkäät saastuttako teitänne niissä, niin että te tulette saastaiseksi.

43. Älkät teidän sieluan cauhistawaisexi tehkö ja älkät saastuttaco teitän nijsä nijn että te tuletta saastaisexi.

44. Sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne; pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä. Niin älkää saastuttako itseänne koskemalla mihinkään pikkueläimeen, joka liikkuu maassa.

44. Sillä minä olen Herra teidän Jumalanne, sentähden teidän pitää pyhittämän teitänne, että te tulisitte pyhäksi; sillä minäkin olen pyhä. Ei teidän pidä saastuttaman teidän sielujanne jollakin matelevaisella eläimellä, joka matelee maalla.

44. Sillä minä olen HERra teidän Jumalan sentähden teidän pitä pyhittämän teitän että te tulisitta pyhäxi: sillä minäkin olen pyhä. Ja ei teidän pidä saastuttaman teidän sieluan jollakin matelewaisella eläimellä joca matele maalla.

45. Sillä minä olen Herra, joka olen johdattanut teidät Egyptin maasta, ja joka olen teidän Jumalanne; olkaa siis pyhät, sillä minä olen pyhä.

45. Sillä minä olen Herra, joka teidät johdatin Egyptin maalta, että minä olisin teidän Jumalanne, sentähden teidän pitää oleman pyhät; sillä minä olen pyhä.

45. Sillä minä olen HERra joca teidän johdatin Egyptin maalda että minä olisin teidän Jumalan sentähden teidän pitä oleman pyhät: sillä minä olen pyhä.

46. Tämä on laki nelijalkaisista eläimistä ja linnuista ja kaikista elollisista, joita vedessä vilisee, ja kaikista olennoista, joita maassa liikkuu,

46. Ja tämä on sääty kaikista eläimistä ja linnuista, ja kaikista, jotka vesissä liikkuvat, ja kaikkinaisista eläimistä, jotka maalla matelevat,

46. Ja tämä on sääty caikista eläimistä ja linnuista ja caikista matelewaisista ja wesis eläwäisist ja caickinaisist eläimist jotca maalla matelewat.

47. että tietäisitte erottaa puhtaat saastaisista ja syötävät eläimet niistä eläimistä, joita ei saa syödä.

47. Että tietäisitte eroittaa puhtaat saastaisista: ja mitä eläimiä syödä saadaan, ja mitä eläimiä ei sovi syödä.

47. Että te tiedäisitte eroitta puhtat nijstä saastaisist ja mitä eläimitä syötämän pitä ja mitä eläimitä ei sowi syödä.