ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA |
1. MOOSEKSEN KIRJA |
Ensimäinen Mosexen
Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
33 LUKU |
33 LUKU |
XXXIII. Lucu |
33:1 Kun Jaakob nosti silmänsä ja katseli, niin katso,
Eesau oli tulossa, neljäsataa miestä mukanaan. Silloin
hän jakoi lapset Leealle, Raakelille ja molemmille
orjattarille. |
33:1 Ja Jakob nosti silmänsä ja näki, ja katso, Esau tuli, ja neljäsataa miestä hänen kanssansa: ja hän jakoi lapset Lealle ja Rakelille, ja molemmille piioille. |
33:1 JAcob nosti
silmäns/ ja näki weljens Esaun tulewan/ neljän sadan
miehen cansa. Ja jacoi lapsens Lealle ja Rahelille/ ja
molemmille pijcoille. |
33:2 Ja hän asetti orjattaret lapsineen ensimmäisiksi,
niiden jälkeen Leean lapsineen ja Raakelin Joosefin
kanssa viimeiseksi. |
33:2 Ja asetti piiat lapsinensa ensimmäiseksi; sitälähin Lean hänen lastensa kanssa, ja Rakelin Josephin kanssa jälimmäiseksi. |
33:2 Ja asetti
pijcat lapsinens ensimäisixi/ sitälähin Lean hänen
lastens cansa/ ja Rahelin Josephin cansa jälkimmäisexi. |
33:3 Mutta itse hän astui heidän edellänsä ja kumartui
maahan seitsemän kertaa, kunnes oli saapunut veljensä
eteen. |
33:3 Mutta itse hän kävi heidän edellänsä: ja kumarsi maahan seitsemän kertaa, siihenasti kuin hän veljeänsä lähestyi. |
33:3 Mutta idze hän
käwi heidän edelläns/ ja cumarsi hänens maahan seidzemen
kerta/ sijhenasti cuin hän weljens lähestyi. |
33:4 Mutta Eesau riensi häntä vastaan ja sulki hänet
syliinsä, halasi häntä kaulasta ja suuteli häntä; ja he
itkivät. |
33:4 Ja Esau juoksi häntä vastaan, ja syliinsä otti hänen, ja halasi häntä kaulasta, ja suuta antoi hänen: ja he itkivät. |
33:4 Ja Esau juoxi
händä wastan/ ja sylijns otti hänen/ ja halais händä
caulast/ ja suuta andoi hänen/ ja he itkit. |
33:5 Ja hän nosti silmänsä ja näki vaimot ja lapset ja
kysyi: Keitä ovat nämä, jotka ovat sinun seurassasi?
Hän vastasi: Ne ovat minun lapseni, jotka Jumala on
palvelijallesi lahjoittanut. |
33:5 Ja hän nosti silmänsä, ja näki vaimot ja lapset, ja sanoi: kutka nämät kanssas ovat? Hän vastasi: ne ovat lapset, jotka Jumala on lahjoittanut sinun palvelialles. |
33:5 Ja hän nosti
silmäns/ ja näki waimot ja lapset/ ja sanoi: cutca nämät
cansas owat? hän wastais: ne owat lapset/ jotca Jumala
on lahjoittanut sinun palwelialles. |
33:6 Niin orjattaret lähestyivät lapsineen ja
kumartuivat maahan. |
33:6 Niin piiat lähestyivät lapsinensa ja kumarsivat hänen edessänsä. |
33:6 Nijn pijcat
lähestyit lapsinens/ ja cumarsit hänen edesäns. |
33:7 Myöskin Leea lapsineen lähestyi, ja he kumartuivat
maahan. Viimein lähestyivät Joosef ja Raakel ja
kumartuivat maahan. |
33:7 Ja lähestyi myös Lea lapsinensa, ja kumarsivat hänen edessänsä. Sitte tuli Joseph ja Rakel, jotka myös kumarsivat hänen edessänsä. |
33:7 Ja lähestyi
myös Lea lapsinens/ ja cumarsit hänen edesäns. Sijtte
tuli Joseph ja Rahel/ jotca myös cumarsit hänen edesäns. |
33:8 Sitten hän kysyi: Mitä tarkoitit kaikella sillä
joukolla, jonka minä kohtasin? Hän vastasi: Saada
armon herrani silmien edessä. |
33:8 Ja hän sanoi: mitäs tahdot kaiken sen joukon kanssa, kuin minä kohdannut olen? Hän vastasi: löytääkseni armoa minun herrani edessä. |
33:8 Ja hän sanoi:
mitäs tahdot caiken tämän joucon cansa/ cuin minä
cohdannut olen? hän wastais: löytäxeni armo minun
Herrani edes. |
33:9 Mutta Eesau sanoi: Minulla on itselläni kyllin;
pidä, veljeni, omasi! |
33:9 Ja Esau sanoi: minulla on kyllä, minun veljeni, pidä omas. |
33:9 Ja Esau sanoi:
minulla on kyllä/ minun weljen/ pidä omas. |
33:10 Jaakob vastasi: Ei niin; jos olen saanut armon
sinun silmiesi edessä, niin ota minulta vastaan lahjani;
sillä olenhan saanut nähdä sinun kasvosi, niinkuin
nähdään Jumalan kasvot, ja sinä olet ottanut minut
suosiollisesti vastaan. |
33:10 Niin Jakob vastasi: ei niin, mutta jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs, niin ota minun lahjani minun kädestäni: sillä minä näin sinun kasvos, niinkuin minä olisin nähnyt Jumalan kasvot; ettäs olet minut hyväksi ottanut. |
33:10 Nijn Jacob
wastais: ei nijn/ mutta jos minä olen löytänyt armon
sinun edesäs/ nijn ota minun lahjani minun kädestäni:
sillä minä näin sinun caswos/ nijncuin minä olisin
nähnyt Jumalan caswot/ ota se hywäxes minulda. |
33:11 Ota siis tervehdyslahjani, joka sinulle tuotiin,
sillä Jumala on ollut minulle armollinen, ja minulla on
yllin kyllin kaikkea. Ja hän pyysi häntä pyytämällä,
kunnes hän otti sen. |
33:11 Ota siis se siunaus, jonka minä olen tuonut sinulle: sillä Jumala on sen minulle antanut, ja minulla on kyllä kaikkinaista. Niin hän vaati häntä ottamaan. |
33:11 Ota sijs se
siunaus/ jonga minä olen tuonut sinulle: sillä Jumala on
sen minulle andanut/ ja minulla on kyllä caickinaista.
Nijn hän waadei händä ottaman. |
33:12 Sitten Eesau sanoi: Lähtekäämme liikkeelle ja
vaeltakaamme eteenpäin; minä vaellan sinun edelläsi. |
33:12 Ja (Esau) sanoi: lähtekäämme jo matkustamaan, minä vaellan sinun kanssas. |
33:12 JA Esau
sanoi: lähtekäm jo matcustaman/ minä waellan sinun
cansas. |
33:13 Mutta Jaakob sanoi hänelle: Herrani näkee itse,
että lapset ovat pieniä ja että minulla on imettäviä
lampaita ja lehmiä mukanani; jos näitä ajaa kiivaasti
päivänkään, kuolee koko lauma. |
33:13 Niin hän sanoi hänelle: minun herrani tietää minulla olevan pieniä lapsia, ja imettäväisiä lampaita ja karjaa: jos ne yhtenä päivänä äkisti ajettaisiin, niin kuolis lauma. |
33:13 Nijn hän
sanoi hänelle: minun Herran tietä minulla olewan pieniä
lapsia/ ja imettäwäisiä lambaita ja carja/ jos ne yhtenä
päiwänä äkist ajetaisin/ nijn cuolis coco lauma. |
33:14 Kulkekoon siis herrani palvelijansa edellä; minä
seuraan hiljalleen jäljessä, sen mukaan kuin karja, jota
kuljetan, ja lapset jaksavat käydä, kunnes saavun
herrani luo Seiriin. |
33:14 Niin menkään minun herrani palveliansa edellä: mutta minä seuraan hiljaksensa senjälkeen kuin karja ja lapset käydä voivat, siihenasti kuin minä tulen minun herrani tykö Seiriin. |
33:14 Nijn mengän
minun Herran hänen palwelians edellä/ mutta minä seuran
hiljaxens/ senjälken cuin carja ja lapset käydä woiwat/
sijhenasti cuin minä tulen minun Herrani tygö Seirijn. |
33:15 Eesau vastasi: Minä jätän luoksesi osan
väestäni. Hän sanoi: Minkätähden niin? Kunhan vain
saan armon herrani silmien edessä! |
33:15 Ja Esau sanoi: minä jätän kuitenkin sinun tykös jotakin siitä väestä, kuin minun kanssani on. Hän vastasi: mihinkä se? Anna minun ainoastansa löytää armo minun herrani edessä. |
33:15 Esau sanoi:
minä jätän cuitengin sinun tygös jotakin sijtä wäest/
cuin minun cansan on. Hän wastais: mihingä se? anna
minun ainoastans löytä armo minun Herrani edes. |
33:16 Niin Eesau sinä päivänä kääntyi takaisin ja meni
sitä tietään Seiriin. |
33:16 Niin Esau palasi sinä päivänä tietänsä myöten Seiriin. |
33:16 Nijn Esau
palais sinä päiwänä hänen tietäns myöden Seirijn. |
33:17 Mutta Jaakob lähti Sukkotiin ja rakensi siellä
itsellensä majan. Ja karjallensa hän teki tarhoja. Siitä
tuli sen paikan nimeksi Sukkot. |
33:17 Mutta Jakob matkusti Sukkotiin, ja rakensi itsellensä huoneen, ja teki majat karjallensa. Sentähden kutsui hän sen paikan Sukkot. |
33:17 Mutta Jacob
matcusti Suchotthijn/ ja rakensi idzellens huonen/ ja
teki majat hänen carjallens. Sentähden cudzui hän sen
paican Suchoth. |
33:18 Ja Jaakob saapui matkallansa Mesopotamiasta
onnellisesti Sikemin kaupunkiin, joka on Kanaanin
maassa, ja leiriytyi kaupungin edustalle. |
33:18 Sitte tuli Jakob rauhoitettuna siihen kaupunkiin Sikem, joka on Kanaanin maalla, sitte kuin hän oli tullut Mesopotamiasta; ja sioitti itsensä kaupungin kohdalle. |
33:18 SIjtte tuli
Jacob Salemijn sijhen Caupungijn Sichem/ joca on Canaan
maalla/ sijtte cuin hän oli tullut Mesopotamiast/ ja
sioitti idzens Caupungin cohdalle. |
33:19 Ja hän osti sen maapalstan, johon hän oli
pystyttänyt telttansa, Hamorin, Sikemin isän, pojilta
sadalla kesitalla. |
33:19 Ja osti murun peltoa, johonka hän teki majansa, Hemorin, Sikemin isän lapsilta, sadan penningin edestä. |
33:19 Ja osti murun
peldo/ johonga hän teki majans/ Hemorin Sichemin Isän
lapsilda/ sadan penningin edest. |
33:20 Ja hän pystytti siihen alttarin ja antoi sille
nimen Eel, Israelin Jumala. |
33:20 Ja rakensi siinä alttarin: ja rukoili väkevää Israelin Jumalan nimeä. |
33:20 Ja rakensi
sijnä Altarin/ ja rucoili wäkewätä Israelin Jumalan
nime. |
|
|
|