ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA |
1. MOOSEKSEN KIRJA |
Ensimäinen Mosexen
Kirja |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
18 LUKU |
18 LUKU |
XVIII. Lucu |
18:1 Ja Herra ilmestyi hänelle Mamren tammistossa, jossa
hän istui telttamajansa ovella päivän ollessa
palavimmillaan. |
18:1 Ja \Herra\ näkyi hänelle Mamren lakeudella; jossa hän istui majan ovella, koska päivä oli palavimmallansa. |
18:1 JA HERra näyi
hänelle Mamren lakeudella/ josa hän istui majans owella/
ja päiwä oli palawimmallans. |
18:2 Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso,
kolme miestä seisoi hänen edessänsä; nähdessään heidät
hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja kumartui maahan |
18:2 Koska hän silmänsä nosti ja näki, katso kolme miestä seisoivat hänen edessänsä: ja kuin hän näki heidät, juoksi hän heitä vastaan majan ovelta, ja kumarsi itsensä maahan. |
18:2 Cosca hän
silmäns nosti ja näki/ nijn seisoi colme miestä hänen
edesäns/ ja cuin hän näki heidän/ juoxi hän heitä wastan
majans owelda/ ja cumarsi idzens maahan. |
18:3 ja sanoi: Herrani, jos olen saanut armon sinun
silmiesi edessä, älä mene palvelijasi ohitse. |
18:3 Ja sanoi: Herra, jos minä olen armon löytänyt sinun edessäs, niin älä mene palvelias ohitse. |
18:3 Ja sanoi:
HERra/ jos minä olen armon löytänyt sinun edesäs/ nijn
älä mene palwelias ohidze. |
18:4 Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja
levätkää puun siimeksessä. |
18:4 Ja sallikaat tuotaa vähä vettä pestäksenne teidän jalkanne, ja levätkäät teitänne puun alla. |
18:4 Ja teille
tuodan wähä wettä/ ja pestän teidän jalcan/ ja
lewättäkät teitän puun alla. |
18:5 Minä tuon palasen leipää virkistääksenne itseänne,
ennenkuin jatkatte matkaanne, sillä kaiketi sitä varten
olette poikenneet palvelijanne luo. He sanoivat: Tee,
niinkuin olet puhunut. |
18:5 Ja minä tuon teidän eteenne kappaleen leipää, virvottaaksenne teidän sydäntänne, ja sitte menkäät: sillä sentähden te poikkesitte teidän palvelianne tykö. Ja he sanoivat: tee niin kuin sinä olet puhunut. |
18:5 Ja minä tuon
teidän eteen cappalen leipä/ wirgotaxen teidän sydändän/
ja sijtte menette: sillä sentähden te poickeisit teidän
palwelian tygö. Ja he sanoit: tee nijn cuins olet
puhunut. |
18:6 Ja Aabraham kiiruhti majaan Saaran tykö ja sanoi:
Hae joutuin kolme vakallista lestyjä jauhoja, sotke ja
leivo kaltiaisia. |
18:6 Niin Abraham riensi majaan Saaran tykö, ja sanoi: riennä sinuas ja tuo kolme mittaa sämpyläjauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia. |
18:6 Abraham riensi
majaan Saran tygö/ ja sanoi: riennä sinus ja secoita
colme mitta sämbylä jauhoja/ sotcu ja leiwo kyrsiä. |
18:7 Sitten Aabraham riensi karjaan, otti nuoren ja
kauniin vasikan ja antoi palvelijalle, joka ryhtyi
nopeasti sitä valmistamaan. |
18:7 Ja Abraham juoksi karjan tykö: ja toi nuoren ja kauniin vasikan, ja antoi palveliallensa, joka riensi valmistamaan sitä. |
18:7 Mutta hän
juoxi carjan tygö/ ja toi caunin wasican/ ja andoi
palweliallens/ joca riensi walmistaman sitä. |
18:8 Ja hän otti voita ja maitoa sekä vasikan, jonka hän
oli valmistuttanut, ja pani ne heidän eteensä; itse hän
seisoi heidän luonansa puun alla sillä aikaa, kuin he
söivät. |
18:8 Ja hän toi voita ja maitoa, ja vasikasta, jota hän valmistanut oli, ja pani heidän eteensä: ja hän seisoi heidän edessänsä puun alla ja he söivät. |
18:8 Ja hän toi
woita ja pijmä/ ja wasicasta jota hän walmistanut oli/
ja pani heidän eteens/ ja hän seisoi heidän edesäns puun
alla/ ja he söit. |
18:9 Ja he kysyivät häneltä: Missä vaimosi Saara on?
Hän vastasi: Tuolla majassa. |
18:9 Niin sanoivat he hänelle: kussa on Saara sinun emäntäs? hän vastasi: täällä majassa. |
18:9 NIjn sanoit he
hänelle: cusa on Sara sinun emändäs? hän wastais: täällä
majas. |
18:10 Ja hän sanoi: Minä palaan luoksesi tulevana
vuonna tähän aikaan, ja katso, vaimollasi Saaralla on
silloin oleva poika. Mutta Saara kuunteli majan ovella
hänen takanansa. |
18:10 Ja hän sanoi: tosin minä palajan sinun tykös, liki tällä vuoden ajalla, ja katso, Saaralla emännälläs on poika. Ja Saara kuuli sen majan ovelle, joka oli hänen takanansa. |
18:10 Hän sanoi:
Minä palajan sinun tygös/ jos eletän/ cadzo/ nijn
Saralla emännälläs on poica. Sara cuuldeli näitä majan
owella/ josa hän seisoi hänen tacanans. |
18:11 Mutta Aabraham ja Saara olivat iäkkäät, eikä
Saaran enää ollut, niinkuin naisten tavallisesti on. |
18:11 Mutta Abraham ja Saara olivat vanhat ja ijälliseksi joutuneet; niin että Saaralta olivat lakanneet vaimolliset menot. |
18:11 Mutta Abraham
ja Sara olit molemmat wanhat ja ijälisexi juotunet/ nijn
ettei Saralla ollut waimolisia menoja. |
18:12 Sentähden Saara naurahti itseksensä ja ajatteli:
Heräisikö minussa, näin kuihduttuani, vielä halu? Ja
myös minun herrani on vanha. |
18:12 Sentähden nauroi Saara itsellensä, ja sanoi: nyt koska minä vanha olen, antanenko minä itseni hekumaan? ja minun herrani on vanhentunut. |
18:12 Sentähden
nauroi Sara idzelläns/ ja sanoi: nyt cosca minä wanha
olen/ annango minä idzeni hecumaan? ja minun herran on
wanhutta woitu. |
18:13 Mutta Herra sanoi Aabrahamille: Miksi Saara
nauroi ajatellen: Synnyttäisinkö minä todella, minä,
joka olen näin vanha? |
18:13 Ja \Herra\ sanoi Abrahamille: miksi Saara nauroi, sanoen: pitäneeköstä todellakin minun synnyttämän, joka olen vanhaksi tullut? |
18:13 Silloin sanoi
HERra Abrahamille: mixi Sara nauroi? sanoden: luuletcos
että se taita olla/ että minä wielä wanhana synnytän? |
18:14 Onko mikään Herralle mahdotonta? Tähän aikaan minä
palaan luoksesi tulevana vuonna, ja Saaralla on silloin
poika. |
18:14 Onko \Herralle\ jotakin mahdotointa? Määrättyyn aikaan, koska minä palajan sinun tykös, tällä vuoden ajalla, niin Saaralla on poika. |
18:14 Ongo HERralle
jotakin mahdotoinda? cosca minä palajan sinun tygös/ jos
eletän/ nijn Saralla on poica. |
18:15 Ja Saara kielsi sanoen: En minä nauranut; sillä
hän pelkäsi. Mutta hän sanoi: Ei ole niin; sinä
nauroit. |
18:15 Niin Saara kielsi, sanoen: en minä nauranut: sillä hän hämmästyi. Mutta hän sanoi: ei ole niin, sinä nauroit. |
18:15 Nijn Sara
kielsi/ sanoden: en minä nauranut: sillä hän hämmästyi.
Mutta hän sanoi: ei ole nijn/ sinä nauroit. |
18:16 Silloin miehet nousivat siitä ja kääntyivät
Sodomaan päin, ja Aabraham kulki heidän kanssaan
saattaaksensa heitä. |
18:16 Silloin nousivat miehet sieltä, ja käänsivät heitänsä Sodomaan päin: ja Abraham meni heidän kanssansa, saattamaan heitä. |
18:16 Silloin
nousit miehet sieldä/ ja käänsit heitäns Sodoman päin/
ja Abraham meni heidän cansans/ saattain heitä. |
18:17 Ja Herra sanoi: Salaisinko minä Aabrahamilta,
mitä olen tekevä? |
18:17 Ja \Herra\ sanoi: kuinka minä salaan Abrahamilta, jota minä teen? |
18:17 Ja HERra
sanoi: cuinga minä salan Abrahamilda jota minä teen? |
18:18 Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja väkevä kansa,
ja kaikki kansakunnat maan päällä tulevat hänessä
siunatuiksi. |
18:18 Että Abraham tulee suureksi ja väkeväksi kansaksi, ja kaikki kansat maan päällä pitää hänessä siunatuksi tuleman. |
18:18 Että hän tule
suurexi ja wäkewäxi Canssaxi/ ja caicki Canssat maan
päällä siunatan hänes. |
18:19 Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi
lapsiansa ja perhettänsä, joka jää hänen jälkeensä,
noudattamaan Herran tietä ja tekemään sitä, mikä
vanhurskaus ja oikeus on, jotta Herra antaisi
Aabrahamille tapahtua, mitä hän on hänelle luvannut. |
18:19 Sillä minä tunnen hänen, että hän käskee lapsiansa ja huonettansa hänen jälkeensä \Herran\ tietä pitämään, ja tekemään hurskautta ja oikeutta: että \Herra\ saattais Abrahamille kaikki, kuin hän hänelle luvannut on. |
18:19 Sillä minä
teidän että hän käske hänen lapsians ja hänen huonettans
hänen jälkens/ HERran tietä pitämän/ ja tekemän mikä
oikia ja hywä on/ että HERra saattais Abrahamille caicki
cuin hän hänelle luwannut on. |
18:20 Niin Herra sanoi: Valitushuuto Sodoman ja
Gomorran tähden on suuri, ja heidän syntinsä ovat ylen
raskaat. |
18:20 Ja \Herra\ sanoi: Sodomassa ja Gomorrassa on suuri huuto, ja heidän syntinsä ovat sangen raskaat. |
18:20 JA HERra
sanoi: Sodomas ja Gomorras on suuri huuto ja heidän
syndins owat sangen rascat. |
18:21 Sentähden minä menen alas katsomaan, ovatko he
todella tehneet kaiken sen, josta huuto on minun eteeni
tullut, vai eivätkö; minä tahdon sen tietää. |
18:21 Minä astun nyt alas ja katson, jos he täydellisesti tehneet ovat huudon jälkeen, joka minun eteeni tullut on; taikka jos ei niin ole, että minä sen tietäisin. |
18:21 Sentähden
minä astun alas ja cadzon/ jos he caicki tehnet owat
huudon jälken/ cuin minun eteeni tullut on/ taicka jos
ei nijn ole/ että minä sen tiedäisin. |
18:22 Ja miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan
päin, mutta Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen. |
18:22 Ja miehet käänsivät itsensä sieltä, ja menivät Sodomaan päin. Mutta Abraham jäi seisomaan vielä \Herran\ eteen. |
18:22 Ja miehet
käänsit caswons/ ja menit Sodoman päin. |
18:23 Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: Aiotko siis
hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa? |
18:23 Ja Abraham astui hänen tykönsä, ja sanoi: hukutatkos myös vanhurskaan jumalattoman kanssa? |
18:23 Mutta Abraham
seisatti wielä HERran eteen. Ja Abraham astui hänen
tygöns/ ja sanoi: hucutackos wanhurscan jumalattoman
cansa? |
18:24 Entä jos kaupungissa on viisikymmentä
vanhurskasta; aiotko hukuttaa heidät etkä säästä paikkaa
siellä olevain viidenkymmenen vanhurskaan tähden? |
18:24 Jos kaupungissa olisi viisikymmentä vanhurskasta, hukuttaisitkos myös ne, ja et säästäisi sitä siaa viidenkymmenen vanhurskaan tähden, jotka siellä olisivat? |
18:24 Jos Caupungis
olis wijsikymmendä wanhurscasta/ hucutaisitcos myös ne/
ja et säästäis sitä sia wijdenkymmenen wanhurscan
tähden/ jotca siellä olisit? |
18:25 Pois se, että sinä näin tekisit: surmaisit
vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa, niin että
vanhurskaan kävisi samoin kuin jumalattoman! Pois se
sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta? |
18:25 Pois se sinusta, ettäs sen tekisit, ja kuolettaisit vanhurskaan jumalattoman kanssa, ja että vanhurskaalle kävis niinkuin jumalattomallekin. Pois se sinusta: Eikö kaiken maailman tuomari oikein tuomitsisi? |
18:25 Pois se
sinusta/ ettäs sen tekisit/ ja cuoletaisit wanhurscan
jumalattoman cansa/ ja että wanhurscaille käwis nijncuin
jumalattomillekin. Pois se sinusta/ joca caiken mailman
duomari on/ eikö hän duomidzis: |
18:26 Ja Herra sanoi: Jos löydän Sodoman kaupungista
viisikymmentä vanhurskasta, niin minä heidän tähtensä
säästän koko paikan. |
18:26 \Herra\ sanoi: jos minä löydän viisikymmentä vanhurskasta Sodoman kaupungissa; niin minä säästän kaiken sen paikan heidän tähtensä. |
18:26 HERra sanoi:
jos minä löydän wijsikymmendä wanhurscasta Sodoman
Caupungis/ nijn minä säästän caiken sen paican heidän
tähtens. |
18:27 Aabraham vastasi ja sanoi: Katso, olen rohjennut
puhua Herralleni, vaikka olen tomu ja tuhka. |
18:27 Abraham vastasi ja sanoi: katso, minä olen ruvennut puhumaan minun Herrani kanssa; ehkä minä tomu ja tuhka olen. |
18:27 Abraham
wastais/ ja sanoi: cadzo/ minä olen ruwennut puhuman
minun HERrani cansa/ ehkä minä tomu ja tuhca olen. |
18:28 Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu
viisi; hävitätkö viiden tähden koko kaupungin? Hän
sanoi: En hävitä, jos löydän sieltä neljäkymmentä
viisi. |
18:28 Mitämaks, jos oli vailla viisi niistä viidestäkymmenestä vanhurskaasta, kadottaisitkos viiden tähden koko kaupungin? ja hän sanoi: en kadota, jos minä löydän siellä viisiviidettäkymmentä. |
18:28 Mitämax/ jos
olis wailla wijsi nijstä wijdestäkymmenest
wanhurscaista/ cadotaisitcos nijden tähden coco
Caupungin? ja hän sanoi: en cadota/ jos minä löydän
siellä wijsiwijdettäkymmendä. |
18:29 Ja hän puhui vielä hänelle sanoen: Entä jos
siellä on neljäkymmentä? Hän vastasi: Niiden
neljänkymmenen tähden jätän sen tekemättä. |
18:29 Ja hän puhui vielä hänelle, ja sanoi: mitämaks, siinä löyttäisiin neljäkymmentä? ja hän sanoi: en tee minä neljänkymmenen tähden. |
18:29 Ja hän puhui
wielä hänelle/ ja sanoi: mitämax/ sijnä löyttäisin
neljäkymmendä. Ja hän sanoi: en tee minä neljänkymmenen
tähden. |
18:30 Aabraham sanoi: Älköön Herrani vihastuko, että
vielä puhun. Entä jos siellä on kolmekymmentä? Hän
vastasi: En tee sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä. |
18:30 Abraham sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, että minä vielä puhun: mitämaks, löyttäisiin siellä kolmekymmentä? ja hän sanoi: en minä tee, jos minä löydän siellä kolmekymmentä. |
18:30 Abraham
sanoi: älkön wihastuco minun HERran/ että minä wielä
puhun: mitämax/ löyttäisin siellä colmekymmendä. |
18:31 Mutta hän sanoi: Katso, minä olen rohjennut puhua
Herralleni. Entä jos siellä on kaksikymmentä? Hän
vastasi: Niiden kahdenkymmenen tähden jätän
hävittämättä. |
18:31 Ja hän sanoi taas: katso, minä olen ruvennut puhumaan minun Herrani kanssa: mitämaks, löyttäisiin siellä kaksikymmentä? ja hän sanoi: en kadota heitä kahdenkymmenen tähden. |
18:31 Ja hän sanoi
taas: cadzo/ minä olen ruwennut puhuman minun HERrani
cansa/ mitämax/ löyttäisin siellä caxikymmendä. Ja hän
sanoi: en cadota heitä cahdenkymmenen tähden. |
18:32 Ja hän sanoi: Älköön Herrani vihastuko, että
puhun vielä tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on
kymmenen? Hän vastasi: Niiden kymmenen tähden jätän
hävittämättä. |
18:32 Ja hän vielä sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, jos minä ainoastansa tällä erällä puhu: mitämaks, siellä löyttäisiin kymmenen? ja hän sanoi: en kadota heitä kymmenen tähden. |
18:32 Ja hän wielä
sanoi: älkön wihastuco minun HERran/ jos minä ainoastans
tällä erällä puhun/ mitämax/ siellä löyttäisin kymmenen.
Ja hän sanoi: en cadota heitä kymmenen tähden. |
18:33 Ja Herra lähti pois, senjälkeen kuin hän oli
lakannut puhumasta Aabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi
kotiinsa. |
18:33 Ja \Herra\ meni pois sitte kuin hän oli Abrahamin kanssa puhunut: ja Abraham palasi kotiansa. |
18:33 JA HERra meni
pois sijttecuin hän oli Abrahamin cansa puhunut/ ja
Abraham palais cotians. |
|
|
|