2 luku

Kolmas näky: Mies, jolla on mittanuora.

1. Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oli mies ja hänen kädessänsä mittanuora.

1. Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, miehen kädessä oli mittanuora.

1. JA minä nostin silmän ja näin ja cadzo yhden miehen kädes oli mittanuora.

1. JA mine ylesnostin silmeni/ ia näin/ ia catzo/ yxi Mies piti kädhesens Mitan Nooran. (Ja minä ylösnostan silmäni/ ja näin/ ja katso/ yksi mies piti kädessänsä mittanuoran.)

2. Minä sanoin hänelle: Mihin sinä olet menossa? Ja hän vastasi minulle: Mittaamaan Jerusalemia, nähdäkseni, kuinka leveä ja kuinka pitkä se on oleva.

2. Ja minä sanoin: kuhunkas menet? Mutta hän sanoi minulle: mittaamaan Jerusalemia, ja katsomaan, kuinka pitkä ja leviä se on oleva.

2. Ja minä sanoin: cuhungas menet? Mutta hän sanoi minulle: minä menen Jerusalemita mittaman ja cadzoman cuinga pitkä ja lewiä se oleman pitä.

2. Ja mine sanoin/ Cuhungas menet? Mutta hen sanoi minulle. Että mine Jerusalemin mittaisin/ ia catzoisin/ quinga pitken ia quinga Laauian sen oleman pite. (Ja minä sanoin/ Kuhunkas menet? Mutta hän sanoi minulle. Että minä Jerusalemin mittaisin/ ja katsoisin/ kuinka pitkän ja kuinka lawean sen oleman pitää.)

3. Ja katso, enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle, ja toinen enkeli lähti häntä vastaan.

3. Ja katso, enkeli, joka puhui minun kanssani, läksi ulos, ja toinen enkeli meni häntä vastaan,

3. Cadzo Engeli joca puhui minun cansani läxi ulos ja toinen Engeli meni händä wastan ja sanoi:

3. Ja catzo/ Se Engeli/ ioca minun cansan puhui vloslexi/ Ja yxi toinen Engeli vlosmeni henen wastans/ ia sanoi. (Ja katso/ Se enkeli/ joka minun kanssani puhui ulosläksi/ Ja yksi toinen enkeli ulosmeni hänen wastaansa/ ja sanoi.)

4. Ja hän sanoi tälle: Juokse, puhu tälle nuorukaiselle ja sano: Jerusalem on oleva muuriton paikkakunta, sillä niin paljon siinä on ihmisiä ja eläimiä.

4. Ja sanoi hänelle: juokse tuonne, ja puhu sille pojalle ja sano: Jerusalemissa pitää ilman muureja asuttaman, ihmisten ja karjan paljouden tähden, joka siinä oleva on.

4. Juoxe tuonne ja puhu sille pojalle ja sano: Jerusalemis pitä ilman muurita asuttaman ihmisten ja carjan paljouden tähden cuin sijnä olewa on.

4. Jooxe toonna/ ia puhu sille piltille/ ia sanos. Jerusalem pite asutetuxi tuleman ilman Mwrita/ sen swriman Inhimisten ia Cariain palioudhen teden/ iotca henes oleman pite. (Juokse tuonne/ ja puhu sille piltille/ ja sanos. Jerusalem pitää asutetuksi tuleman ilman muuritta/ sen suurimman ihmisten ja karjain paljouden tähden/ jotka hänessä oleman pitää.)

5. Mutta minä olen oleva, sanoo Herra, tulimuuri sen ympärillä ja kunnia sen keskellä.

5. Ja minä tahdon olla, sanoo Herra, tulinen muuri hänen ympärillänsä, ja tahdon itse olla kunniaksi hänen keskellänsä.

5. Ja minä tahdon olla sano HERra tulinen muuri hänen ymbärilläns ja tahdon idze olla hänes ja tahdon idzeni sijnä cunnialisest pitä.

5. Ja Mine tadhon/ sanopi HERRA/ yxi tulinen Mwri henen ymberillens oleman/ ia tadhon henesse olla/ Ja tadhon Minuani Cunnialisesta henesse osotta. (Ja minä tahdon/ sanoopi HERRA/ yksi tulinen meri hänen ympärillensä olemaan/ ja tahdon hänessä olla/ Ja tahdon minuani kunniallisesti hänessä osoittaa.)

6. Voi, voi, paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra! Sillä minä olen hajottanut teidät neljään taivaan tuuleen, sanoo Herra.

6. Hoi! hoi! paetkaat pohjan maasta, sanoo Herra; sillä minä hajoitin teitä neljään tuuleen taivaan alla, sanoo Herra.

6. Woi woi paetcat pohjan maasta sano HERra sillä minä hajotin teitä neljään tuuleen taiwan ala sano HERRA.

6. Woi/ woi Paecat vlos/ sijte Pohian Maasta/ sanopi HERRA/ Sille mine haiotin teite Neliehin Twlihin Taiwan ala/ sanopi HERRA. (Woi/ woi paetkaat ulos/ siitä pohjan maasta/ sanoopi HERRA/ Sillä minä hajoitin teitä neljään tuuleen taiwaan alla/ sanoopi HERRA:)

7. Voi, Siion, pelastaudu, sinä, joka asut tytär Baabelin luona!

7. Hoi Zion, joka asut Babelin tyttären tykönä! pelasta sinus.

7. Woi sinuas Zion joca asut Babelin tyttären tykönä pakene:

7. Woi Zion/ ioca asut sen Tytteren Babelin tyken/ poispakene/ (Woi Zion/ joka asut sen tyttären Babelin tykönä/ poispakene/)

8. Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kunniaksensa hän on lähettänyt minut pakanakansojen luokse, jotka ovat teitä saalistaneet. Sillä joka teihin koskee, se koskee hänen silmäteräänsä.

8. Sillä näin sanoo Herra Zebaot: joka sen (ilmoitetun) kunnian jälkeen lähetti minun niiden pakanain tykö, jotka teitä raatelivat: joka teihin rupee, se rupee hänen silmänsä terään.

8. Sillä nijn sano HERra Zebaoth: Hän lähetti minun nijden pacanain tygö jotca teitä raatelit heidän waldans sai lopun. Joca teihin rupe hän rupe hänen silmäns terään.

8. Sille nin sanopi se HERRA Zebaoth. Hen lehetti minua ninen pacanain tyge/ iotca teite raatelluet olit/ Heiden Waltans sai lopun. Joca teihin rupepi/ SE rupepi henen Silmenstären päle. (Sillä niin sanoopi se HERRA Zebaoth. Hän lähetti minua niiden pakanain tykö/ jotka teitä raadelleet olit/ Heidän waltansa sai lopun. Joka teihin rupeepi/ Se rupeepi hänen silmänteränsä päälle.)

9. Sillä katso, minä heilutan kättäni heitä vastaan, ja he joutuvat orjiensa saaliiksi. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut.

9. Sillä katso, minä nostan käteni heidän ylitsensä, että heidän pitää oleman niille saaliiksi, jotka ennen heitä palvelivat; että teidän pitää ymmärtämän Herran Zebaotin minua lähettäneeksi.

9. Sillä cadzo minä nostan minun käteni heidän ylidzens että heidän pitä oleman nijlle raateluxexi jotca ennen heitä palwelit. Että teidän pitä ymmärtämän HERran Zebaothin minua lähettänexi.

9. Sille catzo/ mine tadhon minun käteni heiden ylitzens ylesnosta/ ette heiden pite nijllen Raateluxexi oleman/ iotca ennen paluelit heite. Ette teiden pite ymmertemen/ ette se HERRA Zebaoth minun lehettenyt on. (Sillä katso/ minä tahdon minun käteni heidän ylitsensä ylösnostaa/ että heidän pitää niillen raatelukseksi oleman/ jotka ennen palwelit heit. Että teidän pitää ymmärtämän/ että se HERRA Zebaoth minun lähettänyt on.)

10. Riemuitse ja iloitse, tytär Siion! Sillä minä tulen ja asun sinun keskelläsi, sanoo Herra.

10. Veisaa ja riemuitse, Zionin tytär; sillä katso, minä tulen ja tahdon asua sinun tykönäs, sanoo Herra.

10. ILoidze ja riemuidze Zionin tytär: sillä cadzo minä tulen ja tahdon asua sinun tykönäs sano HERra.

10. Iloitze ia riemuitze sine tyter Zion/ Sille catzo/ Mine tulen/ ia tadhon asua sinun tykenes/ sanopi HERRA. (Iloitse ja riemuitse sinä tytär Zion/ Sillä katso/ Minä tulen/ ja tahdon asua sinun tykönäsi/ sanoopi HERRA.)

11. Sinä päivänä liittyy paljon pakanakansoja Herraan, ja he tulevat hänen kansaksensa, ja minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut sinun tykösi.

11. Silloin pitää paljon pakanoita Herrassa kiinni riippuman, jotka minun kansani pitää oleman: ja minä tahdon asua sinun tykönäs, ettäs ymmärtäisit Herran Zebaotin lähettäneen minun sinun tykös.

11. Silloin pitä paljo pacanoita heitäns aldixi andaman HERralle jotca minun Canssan pitä oleman. Ja minä tahdon asua sinun tykönäs ettäs ymmärräisit HERran Zebaothin lähettänen minua sinun tygös.

11. Silloin palio pacanoit pite heitens HERRALLE altiaxi andaman/ Ja ne pite minun Cansan oleman. Ja mine tadhon sinun tykenes asua/ ettes ymmerdheisit/ Ette minun se HERRA Zebaoth sinun tyges lehettenyt on. (Silloin paljon pakanoita pitää heitänsä HERRALLE alttiiksi antamaan/ Ja ne pitää minun kansan olemaan. Ja mene tahdon sinun tykönäsi asua/ ettäs ymmärtäisit/ Että minun se HERRA Zebaoth sinun tykösi lähettänyt on.)

12. Ja Herra ottaa Juudan perintöosaksensa pyhässä maassa ja valitsee vielä Jerusalemin.

12. Ja Herra on perivä Juudan osaksensa siinä pyhässä maassa, ja on taas Jerusalemin valitseva.

12. Ja HERra on periwä Judan osaxens sijnä pyhäsä maasa ja on taas Jerusalemin walidzewa.

12. Ja HERRAN pite Judan perimen Osaxens sijnä pyhese Maasa/ ia pite Jerusalemin taas vloswalitzeman. (Ja HERRAN pitää Judan perimän osaksensa siinä pyhässä maassa/ ja pitää Jerusalemin taas uloswalitseman.)

13. Vaiti Herran edessä, kaikki liha! Sillä hän on noussut pyhästä asuinsijastansa.

13. Vaijetkoon kaikki liha Herran edessä; sillä hän on noussut pyhästä asuinsiastansa.

13. Waiketcon caicki liha HERran edes: sillä hän on nosnut hänen pyhästä siastans.

13. Caiki Liha waickenecon HERRAN edes/ Sille hen on ylesnosnut henen pyheste Siastans. (Kaikki liha waietkoon HERRAN edes/ Sillä hän on ylösnoussut hänen pyhästä sijastansa.)