11 luku

Mahtavat puut kaatuvat. Hyvä paimen ja hullu paimen.

1. Avaa ovesi, Libanon! Tuli on kuluttava sinun setrisi.

1. Avaa, Libanon, porttis, että tuli sinun sedripuus polttais.

1. AWa Libanon porttis että tuli sinun Cedris poltais.

1. AVA * Libane sinun Porteis/ ette Tvli sinu' Cedris ylespoltais. (Avaa Libanon sinun porttisi/ että tuuli sinun sedris ylöspolttaisi.)

2. Valittakoon kypressi, sillä setri on kaatunut, hävitetyt ovat nuo mahtavat. Valittakaa, te Baasanin tammet, sillä sankka metsä on sortunut.

2. Ulvokaat, te hongat, sillä sedripuut ovat langenneet, ja ylimmäiset ovat hävitetyt.Ulvokaat, te Basanin tammet; sillä vahva metsä on hakattu pois.

2. Ulwocat te Hongat: sillä Cedrit owat langennet ja cunnialinen rakennus on häwitetty. Ulwocat te Tammet Basanis: sillä wahwa medzä on hacattu pois.

2. Uluocat te Hongat/ Sille Cedrit ouat langenuet/ Ja se cunnialinen Rakennos on häuitetty. Uluocat te Tammet Basan/ Sille se wahwa Metze ombi poishacattu. (Ulwokaat te hongat/ Sillä sedrit owat langenneet/ Ja se kunniallinen rakennus on häwitetty. Ulwokaat ne tammet Basan/ Sillä se wahwa metsä ompi poishakattu.)

3. Kuule paimenten valitusta, kun on hävitetty nuo heidän mahtavansa. Kuule nuorten leijonain ärjyntää, kun on hävitetty Jordanin rantatiheikkö.

3. Paimenet kuullaan ulvovan, sillä heidän väkevänsä ovat hävitetyt; jalopeurain penikkain kiljumus kuullaan, sillä Jordanin ylpeys on hävitetty.

3. Paimenet cuullan ulwowan: sillä heidän cunnialinen rakennuxens on häwitetty. Lejonein penickain kiljumus cuullan: sillä Jordanin coreus on häwitetty.

3. Paimenet cwllan vluouan/ Sille heiden cunnialinen Rakennos ombi häuitetty. Cwllan ninen * Jalopeurain penickain kiliuus/ Sille se * Jordanin pramaus on häuitetty. (Paimenet kuullaan ulwowan/ Sillä heidän kunniallinen rakennus ompi häwitetty. Kuullaan niiden jalopeurain penikkain kiljuwuus/ Sillä se Jordanin prameus on häwitetty.)

4. Näin sanoi Herra, minun Jumalani:

4. Näin sanoo Herra minun Jumalani: kaitse teuraslampaita;

4. NÄitä sano HERra minun Jumalan: caidze teuraslambaita:

4. Neite sanopi se HERRA minun Jumalan/ * Caitze ne Teuras Lambat. (Näitä sanoopi se HERRA minun Jumalani/ Kaitse ne teuraslampaat.)

5. Kaitse teuraslampaita, joita niiden ostajat teurastavat tuntematta syynalaisuutta, ja joista niiden myyjät sanovat: 'Kiitetty olkoon Herra, minä olen rikastunut', ja joita niiden paimenet eivät sääli.

5. Sillä heidän omistajansa teurastavat niitä, ja ei luule siitä syntiä olevan; myyvät niitä, ja sanovat: kiitetty olkoon Herra, että minä olen rikastunut; ja ei heidän paimenensa heitä säästä.

5. Sillä heidän Herrans teurastawat nijtä ja ei luule sijtä syndiä olewan. Myywät nijtä ja sanowat: kijtetty olcon HERra jopa minä ricas olen: ja ei heidän paimenens heitä säästä.

5. Sille heiden herrans nijte teurastauat/ eike lwle site syndi oleuan. Myuet nijte/ ia sanouat/ Kijtetty olcoon HERRA/ iopa mine Ricas olen/ ia heiden paimenens euet heite säste. (Sillä heidän herransa niitä teurastawat/ eikä luule sitä synti olewan. Myywät niitä/ ja sanowat/ Kiitetty olkoon HERRA/ jopa minä rikas olen/ ja heidän paimenensa eiwät heitä säästä.)

6. Sillä minä en enää sääli maan asukkaita, sanoo Herra. Katso, minä annan ihmisten joutua toistensa käsiin ja kuninkaansa käsiin, ja he hävittävät maan, enkä minä pelasta ketään heidän käsistänsä.

6. Sentähden en minä tahdo enää säästää maan asuvaisia, sanoo Herra; ja katso, minä jätän ihmisen jokaisen kumppaninsa käsiin, ja heitä kuninkainsa käsiin, että he maan musertaisivat, enkä tahdo heitä auttaa heidän käsistänsä.

6. Sentähden en minä tahdo säästä enä maan asuwaisia sano HERra. Ja cadzo minä jätän ihmiset jocaidzen toinen toisens käsijn ja heidän Cuningains käsijn että he maan muserraisit engä tahdo heitä autta heidän käsistäns.

6. Senteden eipe mine tadho sillen säste Maan asuuaisi/ sanopi HERRA. Ja catzo/ Mine iäten Inhimiset iocaitzen toinen toisens käsijn/ ia heiden * Kuningains käsijn/ ette he Maan musertaisit/ enge mine tadho heite autta heiden käsistens. (Sentähden eipa minä tahdo silleen säästää maan asuwaisia/ sanoopi HERRA. Ja katso/ Minä jätän ihmiset jokaisen toinen toisensa käsiin/ ja heidän kuninkainsa käsiin/ että he maan musertaisit/ enkä minä tahdo heitä auttaa heidän käsistänsä.)

7. Niin minä siis kaitsin teuraslampaita, lampaista kurjimpia. Ja minä otin itselleni kaksi sauvaa; minä nimitin toisen Suloudeksi, toisen minä nimitin Yhteydeksi, ja niin minä kaitsin lampaita.

7. Ja minä kaitsen teuraslampaita, raadollisten lammasten tähden. Ja minä otin minulleni kaksi sauvaa: yhden minä kutsuin suloiseksi, mutta toisen sitovaiseksi, ja kaitsin lampaita.

7. Ja minä caidzen teuraslambaita radollisten lammasten tähden. Ja otin minulleni caxi sauwa yhden minä cudzuin suloisexi mutta toisen cowaxi ja caidzin lambaita.

7. Ja * mine caitzen teuras Lambat/ ninen radholisten Lambaiten polesta. Ja otin minullen caxi * Sauua/ Ydhen mine cutzuin Sulaisen/ Mutta sen toisen Couan/ ia caitzin Lambait. (Ja minä kaitsen teuraslampaat/ niiden raadollisten lampaiden puolesta. Ja otin minullen kaksi sauwaa/ Yhden minä kutsuin sulaisen/ mutta sen toisen kowan/ ja kaitsin lampaita.)

8. Ja minä hävitin kolme paimenta yhtenä kuukautena, mutta minä kävin kärsimättömäksi lampaille, ja hekin kyllästyivät minuun.

8. Ja minä hukutin kolme paimenta yhtenä kuukautena; sillä en minä voinut heitä kärsiä, eikä he minuakaan kärsineet.

8. Ja minä hucutin colme paimenda yhtenä Cuucautena: sillä en minä woinut kärsiä eikä he minuacan kärsinet.

8. Ja mine huckasin colmet * Paimenda ychten Cwcauten/ Sille em mine heite maltanut kersie/ Eike he minua kersineet. (Ja minä hukkasin kolmet paimenta yhteen kuukautena/ Sillä en minä heitä mahtanut kärsiä/ Eikä he minua kärsineet.)

9. Niin minä sanoin: Minä en tahdo enää teitä kaita. Kuolkoon, joka kuolee; hävitköön, joka häviää; ja jäljellejäävät syökööt kukin toisensa lihaa.

9. Ja minä sanoin: en minä tahdo teitä kaita; joka kuolee, se kuolkaan, joka nääntyy, se nääntyköön, ja jääneet syököön toinen toisensa lihan.

9. Ja minä sanoin: en minä tahdo teitä caita joca cuole cuolcan joca näändy näändykön ja jäänet syökön toinen toisens lihan.

9. Ja mine sanoin/ Em mine tadho teite * caitzea/ Mike coole/ se coolkaan/ Mike nändy/ se nändyken/ ia ne Ylitziänyet ylessöken toinen toisens Lihan. (Ja minä sanoin/ En minä tahdo teitä kaitsea/ Mikä kuolee/ se kuolkaan/ Mikä nääntyy/ se nääntyköön/ ja ne ylitse jääneet ylössyököön toinen toisensa lihan.)

10. Ja minä otin sauvani Sulouden ja katkaisin sen purkaakseni liittoni, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa.

10. Ja minä otin suloisen sauvani ja särjin sen, rikkoakseni minun liittoni, jonka minä kaikille kansoille tehnyt olin.

10. Ja minä otin sen suloisen sauwani ja särjin rickoxen minun lijttoni jonga minä caikille Canssoille tehnyt olin.

10. Ja mine otin minun Sauuan/ Sulaisen/ ia särijn sen/ ette mine rickoisin minun * Lijttoni/ ionga mine caikille Canssoille tehnyt olin/ (Ja minä otin minun sauwan/ sulaisen/ ja särjin sen/ että minä rikkoisin minun liittoni/ jonka minä kaikille kansoille tehnyt olin/)

11. Ja sinä päivänä se purkautui, ja niin lampaista kurjimmat, jotka ottivat minusta vaarin, tulivat tietämään, että se oli Herran sana.

11. Ja se rikottiin sinä päivänä; ja raadolliset lampaat, jotka minun kanssani pitivät, tunsivat siitä, että se Herran sana oli.

11. Ja se ricottin sinä päiwänä: ja radolliset lambat jotca minun cansani pidit tunsit sijtä että se HERran sana oli.

11. ia se ricottijn sinä peiuenä. Ja ne radholiset Lambat/ iotca minun cansani pidhit/ sijte sen tunsit/ ette se HERRAN Sana oli. (ja se rikottiin sinä päiwänä. Ja ne raadolliset lampaat/ jotka minun kansani pidit/ siitä sen tunsit/ että se HERRAN sana oli.)

12. Sitten minä sanoin heille: Jos teille hyväksi näkyy, niin antakaa minulle palkkani; jollei, niin olkaa antamatta. Niin he punnitsivat minun palkakseni kolmekymmentä hopearahaa.

12. Ja minä myös sanoin heille: jos teille niin kelpaa, niin tuokaat tänne niin paljon kuin minä maksan; jollei, niin sallikaat olla; ja he punnitsivat niin paljon kuin minä maksoin, kolmekymmentä hopiapenninkiä.

12. Ja minä myös sanoin heille: jos teille nijn kelpa nijn tuocat tänne nijn paljo cuin minä maxan jollei nijn sallicat olla. Ja he punnidzit nijn paljo cuin minä maxoin colmekymmendä hopiapenningitä.

12. Ja mine mös sanoin heille. * Jos nin teille kelpapi/ nin edestoocat tenne/ nin palio quin mine maxan/ Jollei/ nin sallicat olla. Ja he punnitzit nin palio quin mine maxoin/ colmekymmende Hopia penningit. (Ja minä myös sanoin heille. Jos niin teille kelpaapi/ niin edestuokaat tänne/ niin paljon kuin minä maksan/ Jollei/ niin sallikaat olla. Ja he punnitsit niin paljon kuin minä maksoin/ kolmekymmentä hopeapenningit.)

13. Ja Herra sanoi minulle: Viskaa se savenvalajalle, tuo kallis hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet. Niin minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa ja viskasin ne Herran huoneeseen savenvalajalle.

13. Niin sanoi Herra minulle: heitä se pois, annettavaksi savenvalajalle; sitä suurta hintaa, johon minä heiltä arvattu olen! Ja minä oltin ne kolmekymmentä hopiapenninkiä ja heitin Herran huoneeseen, annettavaksi savenvalajalle.

13. Nijn sanoi HERra minulle: heitä pois annetta sawenwalajalle oho sitä jalo coco johon minä heildä arwattu olen. Ja minä otin ne colmekymmendä hopiapenningitä ja heitin HERran huonesen annetta sawenwalajalle.

13. Nin sanoi HERRA minulle/ Heite pois/ ette se annetaisijn Sauenwalaialle/ oho se ialo Summa/ iolla mine heilde aruattu olen. Ja mine otin ne colmekymmende Hopia penningit/ ia heitin ne HERRAN Honesen/ ette ne annetaisijn Sauenwalaialle. (Niin sanoi HERRA minulle/ Heitä pois/ että se annettaisiin sawenwalajalle/ oho se jalo summa/ jolla minä heiltä arwattu olen. Ja minä otin ne kolmekymmentä hopeapenningitä/ ja heitin ne HERRAN huoneeseen/ että ne annettaisiin sawenwalajalle.)

14. Sitten minä katkaisin toisen sauvani, Yhteyden, purkaakseni veljeyden Juudan ja Israelin väliltä.

14. Ja minä särjin minun toisen sitovaisen sauvani, rikkoakseni veljeyden Juudan ja Israelin vaiheella.

14. Ja minä särjin minun toisen sauwani cowan rickoxeni weljein kescuxet Judan ja Israelin waihella.

14. Ja mine särijn sen toisen minun * Sauuani/ Couan/ ette mine rickoisin welieinkeskuxet Judan ia Israelin vaihel. (Ja minä särjin sen toisen minun sauwani/ kowan/ että minä rikkoisin weljein keskukset Judan ja Israelin waiheella.)

15. Sitten Herra sanoi minulle: Ota vielä itsellesi hullun paimenen kapineet.

15. Ja Herra sanoi minulle: ota vielä itselles hullun paimenen aseet.

15. JA HERra sanoi minulle: ota wielä sinulles hullun paimenen aset.

15. Ja HERRA sanoi minulle/ Ota wiele sinulles sen * Hullun Paimenen Aset. (Ja HERRA sanoi minulle/ Ota wielä sinullesi sen hullun paimenen aseet.)

16. Sillä katso, minä olen herättävä maahan paimenen: hukkaantuneista hän ei pidä huolta, hajaantunutta hän ei etsi, ruhjoutunutta hän ei paranna, pystyssäpysyvää hän ei tue; mutta hän syö lihavien lihaa ja halkaisee niiden sorkat.

16. Sillä katso, minä herätän paimenen maassa, joka ei etsi nääntyvää, ei holho nuorta heikkoa, ei paranna särjettyä, eikä tottele tervettä; vaan syö lihavain lihaa, ja repäisee heidän sorkkansa rikki.

16. Sillä cadzo minä herätän paimenet maasa jotca ei näändywätä edzi särjettyä ja muserrettua ei paranna eikä tottele terwettä. Waan syöwät paremmin lihawain liha ja rewäisewät heidän sorckans ricki.

16. Sille catzos/ mine ylesheräten Paimenet Maasa/ iotca site Nändyue euet etzi/ Site rickilötye ia site musertu euet paranna/ Ja site Teruechte euet tottele. Wan söuet paramin ninen Lihauiten Lihat/ ia heiden sorcans he rickireuäiseuet. (Sillä katsos/ minä ylösherätän paimenet maassa/ jotka sitä nääntywää eiwät etsi/ Sitä rikkilyötyä ja sitä musertua eiwät paranna/ Ja sitä terwettä eiwät tottele. Waan syöwät paremmin niiden lihawien lihat/ ja heidän sorkkansa he rikkirewäiset.)

17. Voi hullua paimenta, joka lampaat hylkää! Käyköön miekka hänen käsivarteensa ja oikeaan silmäänsä. Hänen käsivartensa kuivettukoon, ja hänen oikea silmänsä soetkoon.

17. Voi sitä kelvotointa paimenta, joka lauman hylkää! tulkaan miekka hänen käsivarteensa ja oikiaan silmään; kuivukoon hänen käsivartensa peräti, ja hänen oikea silmänsä tulkoon kokonansa pimiäksi!

17. O epäjumaliset paimenet jotca lauman hyljäwät. Tulcan miecka heidän käsiwarteens ja oikiaan silmääns. Cuiwatcon heidän käsiwartens ja heidän oikia silmäns tulcon pimiäxi.

17. O Epeiumaliset Paimenet/ iotca Lauman ylenandauat. Tulcaan * Miecca heiden Käsiuardhens päle/ ia heiden oikian Silmens päle. Poisquiuakon heiden Käsiuardhens/ ia heiden oikia Silmens tulcoon pimiexi. (Oi epäjumaliset paimenet/ jotka lauman ylenantawat. Tulkaan miekka heidän käsiwartensa päälle/ ja heidän oikean silmänsä päälle. Poiskuiwakoon heidän käsiwartensa/ ja heidän oikea silmänsä tulkoon pimeäksi.)