6 luku

Jerusalemin tyttäret kysyvät (v.1). Morsian vastaa (v.2,3). Ylkä ylistää morsiamensa kauneutta (V. 4-7) ja pitää itseään kuningasta onnellisempana (v. 8,9). Morsiamen saattue (v. 10 – 12)

1. Minne on mennyt rakkaasi, sinä naisista kaunein? Kunne on kääntynyt rakkaasi? Etsikäämme häntä yhdessä.

1. Kuhunka ystäväs on mennyt, o sinä kaikkein kaunein vaimoin seassa! kuhunka ystäväs on kääntänyt itsensä? Me etsimme häntä sinun kanssas.

1. CUngasta sinun ystäwäs on mennyt o sinä caickein caunin waimoin seas? cunga sinun ystäwäs on käändänyt idzens me edzimme händä sinun cansas?

2. Rakkaani on mennyt yrttitarhaansa, balsamilavojen luo, paimentamaan yrttitarhoissa ja liljoja poimimaan.

2. Minun ystäväni on mennyt kryytimaahansa, yrttisarkoihinsa, että hän siellä kryytimaassa kaitsis laumaansa, ja hakis ruusuja.

Minun ystäwän on mennyt krydimaahans yrttisängijns että hän siellä krydimaas idzens iloitais ja hakis ruusuja.

3. Minä olen rakkaani oma, ja rakkaani on minun — hän, joka paimentaa liljojen keskellä.

3. Minun ystäväni on minun ja minä olen hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä.

2. Minun ystäwän on minun ja minä olen hänen joca idzens ruusuin seas iloittele.

4. Kaunis kuin Tirsa olet sinä, armaani, suloinen kuin Jerusalem, peljättävä kuin sotajoukot.

4. Sinä olet ihana, minun kultani, niinkuin Tirtsa, kaunis niinkuin Jerusalem, peljättävä niinkuin sotajoukko.

3. Sinä olet ihana minun culdan nijncuin Tirza iloinen nijncuin Jerusalem hirmuinen nijncuin sotajoucon lauma.

5. Käännä pois silmäsi minusta, sillä ne kiehtovat minut. Sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka laskeutuu Gileadilta.

5. Käännä silmäs pois minusta; sillä ne minun sytyttävät; sinun hiukses ovat niinkuin vuohilauma, jotka Gileadin vuorella kerityt ovat.

4. Käännä silmäs minun tygöni: sillä ne minun sytyttäwät: sinun hiuxes owat nijncuin wuohilauma jotca Gileadin wuorella kerityt owat.

6. Sinun hampaasi ovat kuin lauma uuhia, pesosta nousseita, kaikilla kaksoiset, ei yhtäkään karitsatonta.

6. Sinun hampas ovat niinkuin lammaslauma, jotka pesosta nousevat, ja kaikki kaksoisia kantavat, ja ei yksikään ole heistä hedelmätöin.

5. Sinun hambas owat nijncuin lammaslauma jotca pesosta nousewat ja caicki caxoisista tijnet owat ja ei yxikän ole heistä hedelmätöin.

7. Kuin granaattiomena, kypsyyttään halkeileva, on sinun ohimosi huntusi takana.

7. Sinun kasvos ovat niinkuin granatomenan lohkot sinun palmikkois välillä.

6. Sinun caswos on nijncuin Granatomenan pykälät sinun palmickois wälillä.

8. Kuusikymmentä on kuningatarta ja kahdeksankymmentä sivuvaimoa ja nuoria naisia ilman määrää:

8. Kuusikymmentä on drottninkia ja kahdeksankymmentä vaimoa, ja neitseet ovat epälukuiset;

7. Cuusikymmendä Drotningi owat ja cahdexankymmendä waimo ja neidzet owat epälucuiset.

9. yksi ainoa on minun kyyhkyseni, puhtoiseni, äitinsä ainokainen, synnyttäjänsä valio. Neitoset hänet nähdessään kiittävät hänen onneansa, kuningattaret ja sivuvaimot ylistävät häntä.

9. Mutta yksi on minun kyhkyläiseni ja minun täydelliseni; yksi on äitinsä rakkain ja synnyttäjänsä valittu: koska tyttäret hänen näkivät, ylistivät he hänen autuaaksi, kuningattaret ja vaimot ylistivät häntä.

8. Mutta yxi on minun kyhkyläisen ja minun täydellisen yxi on hänen äitins rackain ja hänen synnyttäjäns walittu: cosca tyttäret hänen näit ylistit he hänen autuaxi Drotningit ja waimot ylistit händä.

10. Kuka on neito, joka ylenee kuin aamunkoi, kauniina kuin kuu, kirkkaana kuin päivänpaiste, peljättävänä kuin sotajoukot?

10. Kuka on tämä, joka nähdään niinkuin aamurusko, ihana niinkuin kuu, valittu niinkuin aurinko, peljättävä niinkuin sotajoukko?

9. Cuca on tämä joca käy ulos nijncuin amurusco ihana nijncuin Cuu walittu nijncuin Auringo hirmuinen nijncuin sotajoucko?

11. Pähkinätarhaan minä menin katselemaan laakson vihreyttä, katsomaan, joko viiniköynnös versoo, joko kukkivat granaattipuut.

11. Minä olen mennyt alas yrttitarhaani, katsomaan vesoja ojan reunalla, kurkistelemaan, jos viinapuut kukoistivat, jos granatomenat viheriöitsivät.

10. Minä olen mennyt alas sarapiston cadzoman wesoja ojan reunalle curkisteleman jos wijnapuut cucoistit jos Granat omenat wiherjöidzit.

12. Aavistamattani asetti sieluni minut jalon kansani vaunuihin.

12. En minä tiennyt, että minun sieluni minun hamaan minun mieluisen kansani vaunuihin asti asettanut oli.

11. Ei minun sielun tietänyt että hän minun haman AmiNadabin waunuin asti asettanut oli.

13. Palaja, palaja, suulemitar! Palaja, palaja, ihaillaksemme sinua! Mitä ihailette suulemittaressa, katselette hänen asekarkelossaan?

13. Palaja, palaja Sulamit: palaja, palaja nähdäksemme sinua. Mitä te näitte Sulamitissa, paitsi sotajoukkoin tanssia?

12. Palaja palaja Sulamith: palaja palaja nähdäxem sinua. Mitä te näitte Sulamithis paidzi dandzi Mahanaimis.