JESAJA |
JESAIA |
Propheta Jesaia . |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
58 LUKU |
58 LUKU |
LVIII. Lucu |
58:1 Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi
niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän
rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä. |
58:1 Huuda rohkiasti, älä säästä, korota äänes niinkuin basuna, ja ilmoita minun kansalleni heidän ylitsekäymisensä, ja Jakobin huoneelle heidän syntinsä. |
58:1 HUuda
rohkiast/ älä säästä corgota änes nijncuin Basuna/ ja
ilmoita minun Canssalleni heidän ylidzekäymisens/ ja
Jacobin huonelle heidän syndins. |
58:2 Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa
minun teistäni niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta
eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta
vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä
lähestyisi: |
58:2 Minua tosin he etsivät joka päivä, tahtovat tietää minun tietäni, niinkuin se kansa, joka jo vanhurskauden tehnyt on, ja ei ole heidän Jumalansa oikeutta hyljännyt. He kysyvät minulta oikiaa tuomiota, ja tahtovat lähestyä Jumalaa. |
58:2 Minua tosin he
edziwät jocapäiwä/ ja tahtowat tietä minun tietäni/
nijncuin se Canssa/ joca jo wanhurscauden tehnyt on/ ja
ei ole heidän Jumalans oikeutta hyljännet. He kysywät
minulda oikiata duomiota/ ja tahtowat lähestyä Jumalata. |
58:3 "Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe,
kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?" Katso,
paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte
työhön kaiken työväkenne. |
58:3 Miksi me paastoamme, ja et sinä sitä katso? miksi me ruumistamme vaivaamme, ja et sinä sitä tahdo tietää? Katso, kuin te paastootte, niin te teette teidän tahtonne, ja vaaditte kaikkia teidän velvollisianne. |
58:3 Mixi me
paastomme/ ja et sinä sitä cadzo? mixi me meidän
ruumistam waiwamme/ ja et sinä sitä tahdo tietä? cadzo/
cosca te paastotta/ nijn te teette teidän tahton/ ja
waaditta caickia teidän welgollisian. |
58:4 Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte,
lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa
niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. |
58:4 Katso, te paastotte toraksi ja riidaksi, pieksätte rusikalla jumalattomasti. Älkäät paastotko niinkuin te nyt teette, että teidän parkunne kuuluu korkeuteen. |
58:4 Cadzo/ te
paastotta toraxi ja rijdaxi/ ja piexette rusicalla
jumalattomast. Älkät paastotco nijncuin te nyt teettä/
että teidän parcun cuulu corkeuteen. |
58:5 Tälläinenkö on se paasto, johon minä mielistyn, se
päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa
päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö
sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle
otollinen? |
58:5 Pitäiskö se oleman senkaltainen paasto, jonka minä valitsen: että ihminen ruumistansa päivällä vaivaa eli kallistaa päänsä niinkuin kaisla, taikka säkissä eli tuhassa makaa, senkö te paastoksi kutsutte, ja \Herran\ otolliseksi päiväksi? |
58:5 Pidäiskö se
oleman sencaltainen paasto/ jonga minä walidzen/ että
ihminen ruumistans päiwällä waiwa/ eli callista pääns
nijncuin caisila/ taicka säkis eli tuhgas maca/ sengö te
paastoxi cudzutta? ja HERran otollisexi päiwäxi? |
58:6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että
avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja
päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? |
58:6 Mutta tämä on paasto, jonka minä valitsen: laske ne vallallensa, jotka vääryydellä sidotut ovat, päästä raskautetut irralle, laske vaivatut vapaaksi, ota pois kaikkinainen kuorma. |
58:6 MUtta tämä on
paasto/ jonga minä walidzen: laske ne wallallens/ jotca
sinä wäärydellä sitonut olet. Päästä ne irralle joitas
rascautat/ laske ne wapaxi/ joitas ahdistat/ ota pois
caickinainen cuorma. |
58:7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet
kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman,
vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa
lihaasi? |
58:7 Taita isoovalle leipäs, vie raadolliset kulkiat huoneesees: kuin sinä näet alastoman, niin vaateta häntä, ja älä käännä itsiäs pois lihas tyköä. |
58:7 Taita isowille
leipäs/ wie radolliset huoneses. Jos sinä näet jongun
alastoman/ nijn wateta händä/ ja älä cadzo lihas ylön. |
58:8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin
aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun
vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia
seuraa suojanasi. |
58:8 Silloin sinun valkeutes puhkee paistamaan niinkuin aamurusko, ja sinun parannukses on nopiasti kasvava; ja sinun vanhurskautes vaeltaa sinun edelläs, ja \Herran\ kunnia on sinun korjaava. |
58:8 Silloin sinun
walkiudes puhke nijncuin amurusco/ ja sinun parannuxes
on nopiast caswawa/ ja sinun wanhurscaudes waelda sinun
edelläs/ ja HERran cunnia on sinun corjawa. |
58:9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä
huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen." Jos sinä
keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja
vääryyden puhumisen, |
58:9 Silloin sinä rukoilet, ja \Herra\ kuulee sinun rukoukses; ja koska sinä huudat, niin hän sanoo: katso, tässä minä olen. Ellet sinä ketään tykönäs raskauta, eli sormellas osoita, taikka pahasti puhu. |
58:9 Silloin sinä
rucoilet/ ja HERra wasta sinua. Cosca sinä huudat/ nijn
hän sano: cadzo/ täsä minä olen. Ellet sinä ketän
tykönäs rascauta/ eli sormellas osota/ taicka pahasti
puhu. |
58:10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset
vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle
pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin
keskipäivä. |
58:10 Jos avaat sydämes isoovaiselle, ja ravitset raadolliset sielut; niin sinun valkeutes on pimiässä koittava, ja sinun hämäräs on oleva niinkuin puolipäivä. |
58:10 Jos sinä awat
sydämes isowaiselle/ ja rawidzet radolliset sielut/ nijn
sinun walkeudes on pimiäs coittawa/ ja sinun hämäräs on
olewa nijncuin puolipäiwä. |
58:11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun
sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi,
ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha,
niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu. |
58:11 Ja \Herra\ johdattaa aina sinua, ja ravitsee sielus poudalla, ja sinun luus vahvistaa; ja sinä olet oleva niinkuin kasvatettu yrttitarha ja niinkuin lähde, josta ei koskaan vesi puutu. |
58:11 Ja HERra
johdatta aina sinua/ ja rawidze sinun sielus poudalla/
ja sinun luus wahwista. Ja sinä olet olewa nijncuin
castettu krydimaa/ ja nijncuin lähde/ josta ei coscan
wesi puutu. |
58:12 Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen ikivanhat
rauniot, sinä kohotat perusmuurit, muinaisten polvien
laskemat; ja sinun nimesi on oleva: "halkeamain
umpeenmuuraaja" ja "teitten korjaaja maan
asuttamiseksi." |
58:12 Ja se rakennetaan sinulta, joka kauvan on autiona ollut, ja sinä lasket perustuksen, joka pysyy ijankaikkisesti; ja sinä pitää kutsuttaman rauvenneen tukiaksi, ja teiden parantajaksi, että siinä saataisiin asua. |
58:12 Ja se raketan
sinulda joca cauwan on autiana ollut/ ja sinä lasket
perustuxen joca pysy ijancaickisest. Ja sinä pitä
cudzuttaman lahon tukiaxi/ ja teiden percajaxi/ että
sijnä saadaisin asua. |
58:13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin
ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan
kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän
kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita
omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia, |
58:13 Jos sinä käännät jalkas sabbatista pois, niin ettes tee sinun tahtoas minun pyhäpäivänäni, niin se pitää iloiseksi sabbatiksi kutsuttaman, \Herran\ kunnialliseksi pyhäksi; sillä niin sinä häntä ylistät, kuin et tee sinun teitäs, etkä niistä löydetä, jotka sinulle kelpaavat, eli mitä sinä puhut. |
58:13 JOs sinä
käännät jalcas Sabbathista pois/ nijn ettes tee sinun
tahtos minun pyhä päiwänäni/ nijn se pitä iloisexi
Sabbathixi cudzuttaman/ HERra pyhittämän ja ylistämän:
sillä nijns händä ylistät/ cosca et sinä tee sinun
teitäs/ etkä nijstä löytä jotca sinulle kelpawat/ eli
mitä sinä puhut. |
58:14 silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan
sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun
nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on
puhunut. |
58:14 Silloin on sinulla ilo oleva \Herrassa\, ja minä ylennän sinun maan kukkulain päälle, ja tahdon sinua ruokkia Jakobin sinun isäs perimisestä; sillä \Herran\ suu on sen puhunut. |
58:14 Silloin on
sinulle ilo olewa HERrasta/ ja minä ylönnän sinun maan
cuckulain päälle/ ja minä tahdon sinua ruockia Jacobin
sinun Isäs perimisest: sillä HERran suu tämän puhu. |
|
|
|