JESAJA |
JESAIA |
Propheta Jesaia . |
1938 |
1776 |
1642 |
|
|
|
14 LUKU |
14 LUKU |
XIV. Lucu |
14:1 Sillä Herra armahtaa Jaakobia ja valitsee vielä
Israelin ja sijoittaa heidät heidän omaan maahansa;
muukalaiset liittyvät heihin ja yhtyvät Jaakobin
heimoon. |
14:1 Sillä \Herra\ armahtaa Jakobia ja valitsee vielä nyt Israelin, ja panee heitä heidän maahansa; ja muukalaisten pitää antaman itsensä heidän allensa, ja suostuman Jakobin huoneeseen. |
14:1 SIllä HERra
armahta Jacobin päälle/ ja walidze wielä nyt Israelin/
ja pane heitä hänen maahans/ ja muucalaisten pitä
andaman idzens heidän alans/ ja suostuman Jacobin
huoneseen. |
14:2 Kansat ottavat heidät ja tuovat heidät heidän
kotiinsa, ja Israelin heimo saa heidät Herran maassa
omiksensa, orjiksi ja orjattariksi, ja he vangitsevat
vangitsijansa ja vallitsevat käskijöitänsä. |
14:2 Ja kansat ottavat heidät, ja vievät heitä heidän paikkaansa, ja Israelin huone on omistava heitä \Herran\ maassa palvelioiksi ja piioiksi; ja pitää heitä vankina pitämän, joilta he olivat vangitut, ja niin he vallitsevat vaivaajiansa. |
14:2 Ja Canssan
pitä ottaman heitä tygöns/ ja wiemän heitä heidän
paickans/ nijn että Israelin huone on omistawa heitä
HERran maasa palwelioixi ja pijcoixi/ ja pitä heitä
fangina pitämän/ joilda he olit fangitut/ ja nijn he
wallidzewat heidän waiwaitans. |
14:3 Ja sinä päivänä, jona Herra päästää sinut rauhaan
vaivastasi, tuskastasi ja siitä kovasta työstä, jota
sinulla teetettiin, |
14:3 Ja pitää tapahtuman siihen aikaan kuin \Herra\ on antava sinulle levon sinun surustas ja vaivastas, ja siitä kovasta orjuudesta, jossas orjana pidettiin; |
14:3 Ja sijhen
aican cuin HERra on andawa sinulle lewon sinun surustas/
murhestas ja waiwastas/ ja sijtä cowasta orjudesta josas
olit. |
14:4 sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin
kuninkaasta ja sanot: "Kuinka on käskijästä tullut
loppu, tullut loppu ahdistuksesta! |
14:4 Että sinun pitää puhuman näin Babelin kuningasta vastaan ja sanoman: kuinka vaivaaja on tullut perikatoon, ja veron laskemus on loppuun joutunut. |
14:4 Nijn sinun
pitä puhuman näin Babelin Cuningasta wastan/ ja sanoman:
Cuinga waiwaja on tullut peräcaton/ ja weron laskemus on
loppuun joutunut. |
14:5 Herra on murtanut jumalattomain sauvan, valtiaitten
vitsan, |
14:5 \Herra\ on taittanut jumalattomain sauvan, vallitsiain vitsan. |
14:5 HERra on
taittanut jumalattomain widzan/ sen wäkewän widzan. |
14:6 joka kiukussa löi kansoja, löi lakkaamatta, joka
vihassa vallitsi kansakuntia, vainosi säälimättä. |
14:6 Joka löi kansaa julmuudessa ilman lakkaamata, ja vallitsi pakanoita ankaruudella, ja vaivasi heitä ilman laupiutta. |
14:6 Joca löi
Canssa julmudes ilman lackamat/ ja wallidzi pacanoita
angarudella/ ja waiwais heitä ilman laupiutta. |
14:7 Kaikki maa on saanut levon ja rauhan, he puhkeavat
riemuun. |
14:7 Nyt on kuitenkin koko maailmalla lepo, ja on alallansa ja riemuitsee ilossa. |
14:7 Nyt on
cuitengin coco mailmalla lepo/ ja on alallans/ ja
riemuidze ilosa. |
14:8 Kypressitkin sinusta iloa pitävät sekä Libanonin
setrit: 'Sinun maata mentyäsi ei nouse kukaan meitä
hakkaamaan.' |
14:8 Ja hongat myös riemuitsevat sinusta, ja sedrit Libanonissa, (ja sanovat): ettäs makaat, niin ei nouse yhtään, joka meitä maahan hakkaa. |
14:8 Ja hongat
riemuidzewat sinusta/ ja Cedrit Libanonis/ ja sanowat/
ettäs macat/ nijn ei nouse yhtän joca meitä maahan
hacka. |
14:9 Tuonela tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi,
ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet. Se herättää haamut
sinun tähtesi, kaikki maan johtomiehet, nostattaa
valtaistuimiltansa kaikki kansojen kuninkaat. |
14:9 Helvetti vapisi alhaalla sinua, sinun tulemisestas; se herättää sinulle kuolleet, kaiken maailman päämiehet, ja käski kaikkia pakanain kuninkaita nousta heidän istuimiltansa. |
14:9 Helwetti
wapisi alhalla sinua/ sinun tulemisestas. Se herättä
sinulle cuollet/ caiken mailman Caurit/ ja käski caickia
pacanain Cuningoita nosta heidän istuimildans. |
14:10 Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle: 'Myös sinä
olet riutunut niinkuin mekin, olet tullut meidän
kaltaiseksemme.' |
14:10 Kaikkein pitää vastaaman ja sanoman sinulle: sinä olet myös lyöty niinkuin mekin, ja sinun kätees käy niinkuin meidänkin. |
14:10 Yhden toisens
perästä puhuman ja sanoman sinulle: sinä olet myös lyöty
nijncuin mekin/ ja sinun kätes käy nijncuin meidängin. |
14:11 Alas tuonelaan on vaipunut sinun komeutesi, sinun
harppujesi helinä; sinun allasi ovat vuoteena madot,
toukat ovat peittonasi. |
14:11 Sinun ylpeytes on joutunut helvettiin alas, sinun kanteleis kilisemisellä; koin pitää oleman sinun vuotees, ja madot sinun peittees. |
14:11 Sinun
coreudes on joutunut Helwettin alas sinun candeleis
kilisemisellä. Coin pitä oleman sinun wuotes/ ja madot
sinun peittes. |
14:12 Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti,
aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä
kansojen kukistaja! |
14:12 Kuinka sinä kaunis kointähti olet pudonnut taivaasta? kuinkas olet maan päälle langennut, joka pakanat teit heikoksi? |
14:12 Cuinga sinä
caunis cointähti olet pudonnut taiwasta? cuingas olet
maan päälle langennut/ joca pacanat teit heicoxi? |
14:13 Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen,
korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja
istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. |
14:13 Vaan sinä ajattelit sydämessäs: minä astun taivaaseen, ja korotan istuimeni Jumalan tähtien ylitse: minä istutan itseni todistuksen vuorelle, sille puolelle pohjaa päin. |
14:13 Etkös
cummingan ajatellut sydämesäs: minä astun taiwaseen ja
corgotan istuimeni Jumalan tähtejä ylidzen/ minä istutan
idzeni todistuxen wuorelle/ sille puolelle pohjan päin. |
14:14 Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni
Korkeimman vertaiseksi.' |
14:14 Minä tahdon vaeltaa korkeiden pilvien päällä, ja olla kaikkein Korkeimman vertainen. |
14:14 Minä tahdon
waelda corkeitten pilwein päällä/ ja olla caickein
corkeimman wertainen. |
14:15 Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan,
pohjimmaiseen hautaan. |
14:15 Kuitenkin sinä sysätään helvettiin, luolan puolelle. |
14:15 Tosin/ sinä
menet Helwettijn/ luolan puolelle. |
14:16 Jotka sinut näkevät, ne katsovat pitkään,
tarkastavat sinua: 'Onko tämä se mies, joka järisytti
maan, järkytti valtakunnat, |
14:16 Joka sinun näkee, hänen pitää katseleman sinua ja katsoman päälles, (ja sanoman): onko tämä se mies, joka maailman saatti värisemään, ja valtakunnat vapisemaan? |
14:16 Joca sinun
näke/ hänen pitä cadzeleman sinua/ ja cadzoman päälles/
ja sanoman: ongo se se mies/ joca mailman saatti
wärisemän/ ja waldacunnat wapiseman? |
14:17 joka teki maanpiirin erämaaksi ja hävitti sen
kaupungit, joka ei päästänyt vankejansa kotiin?' |
14:17 Joka maan piirin autioksi saatti, ja kukisti siellä kaupungit, ja ei päästänyt vankejansa kotia? |
14:17 Joca maan
pijrin autiaxi saatti/ ja cukisti siellä Caupungit/ ja
ei kirwottanut hänen fangejans? |
14:18 Kansojen kuninkaat kaikki lepäävät kunniassa,
kukin kammiossansa. |
14:18 Kaikki pakanain kuninkaat makaavat kuitenkin kunnialla, jokainen huoneessansa; |
14:18 Caicki
pacanain Cuningat macawat cuitengin cunnialla/ jocainen
huonesans. |
14:19 Mutta sinä olet kaukana haudastasi, poisviskattuna
niinkuin hylkyvesa, olet peittynyt surmattujen, miekalla
lävistettyjen, kiviseen kuoppaan suistuneitten alle,
olet kuin tallattu raato. |
14:19 Mutta sinä olet hyljätty haudastas niinkuin kauhia vesa, niinkuin lyötyin vaatteet, jotka miekalla ovat kuoliaaksi pistetyt, jotka menevät alas kivikuoppaan, niinkuin tallattu raato. |
14:19 Mutta sinä
olet hyljätty haudastas nijncuin turmeldu oxa/ nijncuin
lyötyin waattet/ jotca miecalla owat cuoliaxi pistetyt/
jotca menewät alas kiwicuoppan/ nijncuin tallattu raato. |
14:20 Et sinä saa yhtyä heidän kanssaan haudassa, sillä
sinä olet maasi hävittänyt, kansasi tappanut. Ei ikinä
enää mainita pahantekijäin sukua. |
14:20 Ei sinua pidä niin haudattaman kuin ne; sillä sinä olet hävittänyt maas, ja tappanut kansas; sentähden ei pidä ikänä muistettaman ilkiäin siementä. |
14:20 Ei sinua pidä
nijn haudattaman cuin ne: sillä sinä olet häwittänyt
sinun maas/ ja lyönyt sinun Canssas/ sentähden ei pidä
ikänäns muistettaman sitä ilkiätä siemendä. |
14:21 Laittakaa hänen lapsillensa verilöyly heidän
isiensä pahain tekojen tähden, etteivät he nousisi
ottamaan omaksensa maata ja täyttäisi maanpiiriä
kaupungeilla." |
14:21 Valmistakaat teurastamaan hänen lapsiansa, heidän isäinsä pahain tekoin tähden, ettei he nousisi eli perisi maata, eikä täyttäisi maan piiriä kaupungeilla. |
14:21 Walmistacat
teurastaman hänen lapsians/ heidän Isäins pahain tecoin
tähden/ ettei he nousis eli pereis maata/ eikä täyttäis
maan pijriä Caupungeilla. |
14:22 Minä nousen heitä vastaan, sanoo Herra Sebaot, ja
hävitän Baabelilta nimen ja jäännöksen, suvun ja
jälkeläiset, sanoo Herra. |
14:22 Ja minä tulen heidän päällensä, sanoo \Herra\ Zebaot, ja hävitän Babelissa hänen nimensä, hänen jääneensä, sikiänsä ja sukukuntansa, sanoo \Herra\, |
14:22 Ja minä tulen
heidän päällens/ sano HERra Zebaoth: ja häwitän Babelis
hänen muistons/ hänen jäänens/ sikiäns ja sucucundans/
sano HERra: |
14:23 Minä teen sen tuonenkurkien perinnöksi ja
vesirämeeksi, minä lakaisen sen pois hävityksen
luudalla, sanoo Herra Sebaot. |
14:23 Ja teen hänen tarhapöllöin perinnöksi ja vesikuljuksi; ja käväisen hänen hävityksen luudalla, sanoo \Herra\ Zebaot. |
14:23 Ja teen hänen
tarhapöllöin perinnöxi ja wesiculjuxi/ ja käwäisen hänen
häwityxen luudalla/ sano HERra Zebaoth. |
14:24 Herra Sebaot on vannonut sanoen: Totisesti, mitä
minä olen ajatellut, se tapahtuu, mitä minä olen
päättänyt, se toteutuu: |
14:24 \Herra\ Zebaot on vannonut ja sanonut: mitämaks, että sen pitää niin tapahtuman kuin minä ajattelen, ja pitää niin pysymän kuin minun mielessäni on: |
14:24 HERra Zebaoth
on wannonut/ ja sanonut: mitämax/ että sen pitä nijn
tapahtuman cuin minä ajattelen/ ja pitä nijn pysymän
cuin minun mielesän on. |
14:25 minä muserran Assurin maassani ja tallaan hänet
vuorillani, niin että hänen ikeensä heltiää heidän
päältään ja hänen kuormansa heltiää heidän
hartioiltansa. |
14:25 Että Assur telataan minun maassani, ja minä tallaan hänen minun vuorellani; että hänen ikeensä heiltä otettaisiin, ja hänen kuormansa heidän kaulastansa tulis pois. |
14:25 Että Assur
telatan minun maasani/ ja minä tallan hänen minun
wuorellani/ että hänen ikens heildä otetaisin/ ja hänen
cuormans heidän cauloistans tulis pois. |
14:26 Tämä on päätös, päätetty kaikesta maasta, tämä on
käsi, ojennettu kaikkien kansojen yli. |
14:26 Nämät ovat hänen juonensa, joita hän pitää kaikissa maan paikoissa; ja se on se kohotettu käsi kaikkein pakanain ylitse. |
14:26 Nämät owat
hänen juonens cuin hän pitä caikisa maan paicoisa/ ja se
on se cocotettu käsi caickein pacanain ylidze. |
14:27 Sillä Herra Sebaot on päättänyt, - kuka sen
tyhjäksi tekee? Hänen kätensä on ojennettu, - kuka sen
torjuu? |
14:27 Sillä \Herra\ Zebaot on sen päättänyt, kuka tahtoo tyhjäksi tehdä? ja hänen kätensä on kokotettu, kuka voi sen vääntää pois? |
14:27 Sillä HERra
Zebaoth on sen päättänyt/ cuca tahto kieldä? ja hänen
kätens on cocotettu/ cuca woi sen wäändä pois? |
14:28 Kuningas Aahaan kuolinvuotena tuli tämä ennustus: |
14:28 Sinä vuonna kuin kuningas Ahas kuoli, nähtiin tämä kuorma: |
14:28 SInä wuonna
cuin Cuningas Ahas cuoli/ nähtin tämä cuorma. |
14:29 Älä iloitse, Filistea kaikkinesi, siitä että
sauva, joka sinua löi, on murtunut. Sillä käärmeen
juuresta kasvaa myrkkylisko, ja sen hedelmä on lentävä
käärme. |
14:29 Sinä Philistea, älä niin kovin riemuitse, että se vitsa, joka sinua löi, on taitettu; sillä käärmeen juuresta on tuleva basiliski, ja hänen hedelmänsä on tulinen lentävä kärme. |
14:29 Sinä
Philistea älä nijn cowin riemuidze/ että se widza/ joca
sinua löi/ on taitettu: sillä kärmen juuresta on tulewa
Basiliscus/ ja hänen hedelmäns on nijncuin palawan
lendäwäisen Drakin. |
14:30 Vaivaisista kurjimmat löytävät laitumen, ja köyhät
saavat turvassa levätä, mutta sinun juuresi minä tapan
nälkään, ja sinun jäännöksesi surmataan. |
14:30 Sillä tarvitsevaisten esikoiset pitää korjaaman itsiänsä, ja köyhät suruttomasti lepäämän; mutta sinun juures tapan minä nälällä, ja suretan sinun jäänees. |
14:30 Sillä
tarwidzewaisen esicoiset pitä corjaman idzens/ ja köyhät
suruttomast lepämän/ mutta sinun juures tapan minä
näljällä/ ja suretan hänen jäänens. |
14:31 Valita, portti, huuda, kaupunki; menehdy pelkoon,
Filistea kaikkinesi, sillä pohjoisesta tulee savu; eikä
yksikään erkane vihollisen riveistä. |
14:31 Surkuttele sinuas, portti, huuda sinä kaupunki, koko Philistealaisten maa on marras! sillä pohjoisesta tulee savu, ja ei yksikään ole majassansa. |
14:31 Surcuttele
sinuas owi/ huuda sinä Caupungi/ coco Philisterein maa
on marras: sillä pohjaisest tule sawu/ ja ei yxikän ole
hänen majasans. |
14:32 Ja mitä vastataan pakanakansan sanansaattajille?
"Herra on perustanut Siionin, ja hänen kansansa kurjat
saavat siinä turvan." |
14:32 Ja mitä pakanain sanansaattajia vastataan? nimittäin, että \Herra\ on perustanut Zionin, ja siellä pitää hänen kansansa raadollisilla turva oleman. |
14:32 Ja mitä
pacanain sanansattajat wastawat? nimittäin/ että HERra
on perustanut Zionin/ ja siellä pitä radollisille hänen
Canssastans turwa oleman. |
|
|
|