9 luku

Elämä, vaikkakin täynnä ristiriitoja, on parempi kuin kuolema, joka lopettaa kaiken. Eläessä on nautittava ja toimittava, sillä sen Jumala sallii. Viisaus on hyödyllinen riippumatta köyhyydestä tai rikkaudesta.

1. Niin minä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan kaikkea tätä selville, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkauskaan eikä viha ole ihmisen tiedettävissä; kaikkea voi hänellä olla edessä.

1. Niin minä painoin mieleeni kaiken tämän ja pyrin saamaan kaikkea tätä selville, kuinka näet vanhurskaat ja viisaat ja heidän tekonsa ovat Jumalan kädessä. Ei rakkauskaan eikä viha ole ihmisen tiedettävissä; kaikkea voi hänellä olla edessä.

1. SIllä minä olen caickia sencaltaisia minun sydämeeni pannut tutkiman caickia näitä että muutamat wanhurscat owat ja wijsat joiden tegot owat Jumalan kädesä. Eikä ihminen tiedä kenengän rackautta eli wiha caikisa cuin hänen edesäns on.

2. Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin.

2. Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin.

2. Se tapahtu nijn yhdelle cuin toisellekin wanhurscaille nijncuin jumalattomillekin hywille ja puhtaille cuin saastaisillengin uhraille nijncuin sillengin joca ei uhrackan. Nijncuin tapahtu hywille nijn myös tapahtu syndisille: nijncuin käy walapattoisten nijn myös käy nijlle jotca wala pelkäwät.

3. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen — vainajien tykö!

3. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!

3. Se on paha caickein seas jotca Auringon alla tapahtuwat että yhdelle käy nijncuin toisellengin josta myös ihmisen sydän täytetän pahudella ja hulluus on heidän sydämesäns nijncauwan cuin he eläwät sijtte pitä heidän cuoleman.

4. Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.

4. Onhan sillä, jonka vielä on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä koira on parempi kuin kuollut leijona.

4. Mitä sijs pitä walidzeman? nijncauwan cuin eletän pitä toiwottaman ( sillä eläwä coira on parembi cuin cuollu Lejoni )

5. Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.

5. Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.

5. Sillä eläwät tietäwät heidäns cuolewan mutta ei cuollet tiedä mitän eikä he mitän enä ansaidze.

6. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.

6. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla.

6. Sillä heidän muistons on unhotettu nijn ettei heitä enä racasteta wihata eli wainota eikä heidän ole yhtän osa mailmasa caikisa mitä Auringon alla tapahtu.

7. Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.

7. Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.

7. NIin mene sijs ja syö leipäs ilolla ja juo wijnas hywällä mielellä: sillä sinun työs kelpa Jumalalle.

8. Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.

8. Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.

8. Anna waattes aina walkiat olla ja älä puututa woidetta pääs pääldä.

9. Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla — kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.

9. Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.

9. Elä caunist waimos cansa jotas racastat nijncauwan cuins tätä turha elämätä saat nautita jonga Jumala sinulle Auringon alla andanut on ja nijncauwan cuin sinun turha elämäs pysy: sillä se on sinun osas elämäsäs ja työsäs Auringon alla.

10. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.

10. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.

10. Caickia mitä tule sinun etees tehtäwäxi se tee wapast: sillä haudas johongas tulet ei ole työtä taito ymmärryst eli wijsautta.

11. Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.

11. Taas minä tulin näkemään auringon alla, että ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leipä viisaitten, ei rikkaus ymmärtäväisten eikä suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.

11. MInä käänsin idzeni ja cadzoin cuinga Auringon alla käymän pidäis? ettei auta juosta ehkä jocu nopsa olis eikä auta sotiman waicka jocu wäkewä olis. Ei auta elatuxeen ehkä jocu taitawa olis ei myös rickauteen auta toimellisuus että jocu otollinen on eikä se auta että hän cappalens taita hywin mutta se on caicki ajasa ja onnesa.

12. Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.

12. Sillä ei ihminen tiedä aikaansa, niinkuin eivät kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eivätkä linnut, jotka käyvät kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystetään ihmislapsetkin pahana aikana, joka yllättää heidät äkisti.

12. Ja ei ihminen tiedä hänen aicans waan nijncuin calat saadan wahingolisella ongella ja nijncuin linnut käsitetän paulalla nijn myös ihmiset temmatan pois pahalla ajalla cosca se äkistä tule heidän päällens.

13. Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:

13. Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:

13. MInä olen myös nähnyt tämän wijsauden Auringon alla joca minulle suurexi näkyi.

14. Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.

14. Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.

14. Että oli wähä Caupungi ja sijnä wähä wäke ja woimallinen Cuningas tuli ja pijritti sen ja rakensi suuret wallit sen ymbärille.

15. Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.

15. Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.

15. Ja sijnä löyttin köyhä wijsas mies joca taisi wijsaudellans autta Caupungita ja ei yxikän ihminen muistanut sitä köyhä miestä.

16. Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.

16. Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.

16. Silloin sanoin minä: wijsaus on parembi cuin wäkewys cuitengin cadzottin sen köyhän wijsaus ylön ja ei cuultu hänen sanans.

17. Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.

17. Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto.

17. Se sen teki että wijsasten sanat maxawat enämmän hiljaisten tykönä cuin Herrain huuto tyhmäin tykönä.

18. Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.

18. Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää.

18. Sillä wijsaus on parembi cuin harnisca waan pahanelkinen turmele paljo hywä.