6 luku

Rikkaus on turha, jos ei voi sitä nauttia, ihmisen avuttomuus, kun tulevaisuus on tuntematon.

1. On onnettomuus tämäkin, jonka olen nähnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmistä:

1. On onnettomuus tämäkin, jonka olen nähnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmistä:

1. SE on paha jonga minä näin Auringon alla ja on yhteinen ihmisis.

2. että Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen sielultaan puutu mitään kaikesta siitä, mitä hän halajaa, mutta Jumala ei salli hänen nauttia sitä, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas kärsimys.

2. että Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen sielultaan puutu mitään kaikesta siitä, mitä hän halajaa, mutta Jumala ei salli hänen nauttia sitä, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas kärsimys.

2. Jolle Jumala on andanut rickautta tawarata ja cunniata ja ei häneldä mitän puutu jota hänen sydämens ano ja ei Jumala anna hänelle cuitengan sitä woima että hän sitä nautita taita mutta toinen ne nautidze se on turha ja paha waiwa.

3. Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja hän eläisi vuosia paljon ja paljot olisivat hänen vuottensa päivät, mutta hän ei saisi tyydyttää omaa haluaan omaisuudellansa eikä saisi edes hautaustakaan, niin minä sanon, että keskoinen olisi onnellisempi kuin hän.

3. Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja hän eläisi vuosia paljon ja paljot olisivat hänen vuottensa päivät, mutta hän ei saisi tyydyttää omaa haluaan omaisuudellansa eikä saisi edes hautaustakaan, niin minä sanon, että keskoinen olisi onnellisempi kuin hän.

3. Jos hän sata lasta sijtäis ja hänellä olis nijn pitkä ikä että hän monda wuotta eläis ja ei hänen sieluns taidais tulla tawaroista täytetyxi ja olis ilman haudata hänestä sanon minä: kesken syndynyt on parembi händä:

4. Sillä se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.

4. Sillä se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.

4. Sillä hän tule turhaan menoon ja hän mene pois pimeydesä ja hänen nimens pimeydellä peitetän.

5. Ei se ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut. Sen lepo on parempi kuin hänen.

5. Ei se ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut. Sen lepo on parempi kuin hänen.

5. Ei ole hänen Auringosta ilo eikä hänellä ole lepo eli siellä taicka täällä.

6. Ja vaikka hän eläisi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea nähdä — eikö kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?

6. Ja vaikka hän eläisi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea nähdä - eikö kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?

6. Jos hän eläis caxi tuhatta ajastaica nijn ei hän sijttekän sijhen tydyis eiköst caicki tule yhteen paickan?

7. Kaikki ihmisen vaivannäkö tapahtuu hänen oman suunsa hyväksi, ja kuitenkaan ei halu täyty.

7. Kaikki ihmisen vaivannäkö tapahtuu hänen oman suunsa hyväksi, ja kuitenkaan ei halu täyty.

7. JOcaidzella ihmisellä on määrätty työ mutta sydän ei taida tytyä sijhen:

8. Sillä mitä etua on viisaalla tyhmän edellä, ja mitä kurjalla siitä, että hän osaa oikein vaeltaa elävitten edessä?

8. Sillä mitä etua on viisaalla tyhmän edellä, ja mitä kurjalla siitä, että hän osaa oikein vaeltaa elävitten edessä?

8. Sillä mitä taita wijsas enä toimitta cuin tyhmäkän? mitä köyhä aicoi että hän olis eläwitten seas.

9. Parempi silmän näkö kuin halun haihattelu. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

9. Parempi silmän näkö kuin halun haihattelu. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

9. Parembi on nautita tawaroita jotca käsillä owat cuin pyrkiä toisten perän se on myös turha ja wiheljäisys.

10. Mitä olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edeltä tunnettua on ollut, mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi hän riidellä väkevämpänsä kanssa.

10. Mitä olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edeltä tunnettua on ollut, mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi hän riidellä väkevämpänsä kanssa.

10. Mikäst on waicka joku corkiast ylistetty on nijn hän cuitengin tietän ihmisexi ja ei hän taida woimallisemman cansa rijdellä:

11. Sillä niin on: puheen paljous enentää turhuutta. Mitä etua on ihmisellä siitä?

11. Sillä niin on: puheen paljous enentää turhuutta. Mitä etua on ihmisellä siitä?

11. Sillä monda asiata on jotca turhuden enändäwät mitä sijs ihmisen sijtä enä on.