7 luku

Vakavuus on parempi kuin ilonpito. Keskitie liiallisuuksien välillä on viisautta. Saarnaajan toivottomat kokemukset naisista.

12. Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?

12. Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?

1. CUca tietä mikä ihmiselle on hyödyllinen hänen elinaicanans nijncauwan cuin hän turhasa menosans elä joca culke nijncuin warjo: eli cuca sano ihmiselle mitä on tulewa hänen jälkens Auringon alla?

1. Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

1. Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

2. HYwä sanoma on parembi cuin callis woide ja cuolema päiwä on parembi cuin syndymä päiwä.

2. Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.

2. Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon, sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleensä.

3. Parembi on mennä murhe huoneseen cuin ilo huoneseen toisesa on caickein ihmisten loppu ja eläwä pane sen sydämeens.

3. Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

3. Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

4. Parembi on murehtia cuin naura: sillä murhen cautta sydän parane.

4. Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.

4. Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän ilotalossa.

5. Wijsasten sydän on murhe huonesa ja tyhmäin sydän ilo huonesa.

5. Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;

5. Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;

6. Parembi on cuulla wijsan curitusta cuin cuulla hulluin lauluja:

6. sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

6. sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

7. Sillä hulluin nauro on nijncuin ohdakein rätinä padan alla ja se on myös turha.

7. Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.

7. Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee sydämen.

8. Niscuri saatta wijsan suuttuman ja turmele laupian sydämen.

8. Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

8. Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

9. Asian loppu on parembi cuin alcu. Kärsiwäinen hengi on parembi cuin ylpiä hengi.

9. Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.

9. Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.

10. Älä ole ylön picainen wihaan: sillä wiha lepä hullun sydämes.

10. Älä sano: Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset? Sillä sitä et viisaudesta kysy.

10. Älä sano: "Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?" Sillä sitä et viisaudesta kysy.

11. Älä sano: mikä on että mennet päiwät olit paremmat cuin tämä: sillä et sinä sitä wijsast kysele.

11. Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.

11. Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.

12. Wijsaus on hywä perinnön cansa ja autta ihmisen iloidzeman Auringon alla:

12. Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.

12. Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.

13. Sillä wijsaus warjele ja raha myös warjele mutta wijsaus anda sille hengen jolla se on.

13. Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?

13. Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt?

14. Cadzo Jumalan töitä cuca tata oijeta sen jonga hän wääräxi teke?

14. Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.

14. Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.

15. Ole iloinen hywinä päiwinä ja ota myös pahakin päiwä hywäxes: sillä sen on Jumala luonut toisen cansa ettei ihminen tiedäis mitä tulewa on.

15. Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.

15. Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.

16. MInä olen nähnyt caickinaiset turhudeni aicana wanhurscas hucku wanhurscaudesans ja jumalatoin elä cauwan hänen pahudesans.

16. Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?

16. Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?

17. Älä ole ylön wanhurscas elickä ylön wijsas ettes idzes turmelis.

17. Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

17. Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

18. Älä ole ylön jumalatoin elickä hullu ettes cuolis ennen aicas.

18. Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.

18. Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.

19. Se on hywä ettäs tähän tartut ja ettes myös sitä toista päästä pois kädestäs: sillä joca HERra pelkä hän wälttä nämät caicki.

19. Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.

19. Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa.

20. Wijsaus wahwista enä wijsast cuin kymmenen woimallista jotca Caupungis owat.

20. Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.

20. Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.

21. Sillä ei yhtän ihmistä ole maan päällä joca hywä ja ei syndiä tee.

21. Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.

21. Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.

22. Älä pane caickia sydämees mitä sinulle sanotan: ettes cuulis sinun palwelias sinua toruwan:

22. Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.

22. Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.

23. Sillä sinun sydämes tietä sinun usein muita torunen.

23. Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: Tahdon tulla viisaaksi, mutta se pysyi minusta kaukana.

23. Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi", mutta se pysyi minusta kaukana.

24. Caickia sencaltaisita olen minä wijsast coetellut Minä ajattelin: minä tahdon olla wijsas mutta se culki cauwas minusta.

24. Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?

24. Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?

25. Se on caucana mixi se tule? ja se on sangen sywä cuca taita sen löytä?

25. Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.

25. Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi.

26. Minä käänsin sydämeni coetteleman tutkiman ja edzimän wijsautta ja taito ymmärtämän Jumalattomain tyhmyttä ja hulluin erhetyxiä.

26. Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.

26. Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu.

27. Ja löysin että sencaltainen waimo jonga sydän on wercko ja paula ja hänen kätens owat cahlet on haikiambi cuin cuolema. Se joca Jumalalle on otollinen hän wälttä händä mutta syndinen käsitetän hänen cauttans.

27. Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;

27. Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta;

28. Cadzo minä olen löytänyt sano saarnaja: toisen toisens jälken että minä myös löytäisin taito

28. mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.

28. mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.

ja minun sielun wielä nyt edzi ja ei ole löytänyt. Tuhannen seas olen minä löytänyt yhden miehen waan en minä ole löytänyt yhtän waimo caickein seas.

29. Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

29. Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

29. Sen minä ainoastans löysin että Jumala on luonut ihmisen oikiaxi. Mutta he edziwät monda taito. Cuca on nijn wijsas? ja cuca taita sen selittä?