8 luku

Vedenpaisumus loppuu. Nooan uhri ja Herran lupaus.

1. Silloin Jumala muisti Nooaa ja kaikkia metsäeläimiä ja kaikkia karjaeläimiä, jotka olivat hänen kanssansa arkissa. Ja Jumala nosti tuulen puhaltamaan yli maan, niin että vesi laskeutui.

1. Silloin Jumala muisti Noaa ja kaikkia eläviä, ja kaikkea karjaa, kuin hänen kanssansa olivat arkissa, ja Jumala nosti tuulen maan päälle, ja vedet seisahtivat.

1. SIlloin Jumala muisti Noahn ja caicki eläwät ja caiken carjan cuin hänen cansans oli Arkis ja nosti tuulen maan päälle ja wedet wähenyit.

1 And God remembered Noah and all the beasts and all the cattle that (were) with him in the ark. And God made a wind to pass over the earth and the waters subsided.

1. And God remembered Noah, and every living thing, and all the cattle that was with him in the ark: and God made a wind to pass over the earth, and the waters asswaged;

1. Og Gud ihukom Noa og alle vilde Dyr og alt Kvæg, som var med ham i Arken, og Gud lod Vejr fare over Jorden, og Vandet faldt.

1. Då tänkte Gud på Noah, och på all djur, och på all fänad, som med honom i arkenom var, och lät komma väder på jordene, och vattnet minskades.

1. Ja Jummal mötles Noa peäle ja keige ellajatte ja keikide lojuste peäle, mis temmaga laewas ollid; ja Jummal laskis ülle Ma tuult käia, ja wessi allanes ärra.

1. Dievas atsiminė Nojų, visus žvėris bei visus gyvulius, kurie buvo su juo arkoje. Jis leido vėjui pūsti, ir vanduo pradėjo slūgti.

1. Da gedachte Gott an Noah und an alle Tiere und an alles Vieh, das mit ihm in dem Kasten war, und ließ Wind auf Erden kommen, und die Wasser fielen;

1. Or, Dieu se souvint de Noé, et de tous les animaux et de tout le bétail qui étaient avec lui dans l'arche. Et Dieu fit passer un vent sur la terre, et les eaux s'arrêtèrent.

1. Y ACORDÓSE Dios de Noé, y de todos los animales, y de todas las bestias que estaban con él en el arca: e hizo pasar Dios un viento sobre la tierra, y cesaron las aguas.

1 En God gedacht aan Noach, en aan al het gedierte, en aan al het vee, dat met hem in de ark was; en God deed een wind over de aarde doorgaan, en de wateren werden stil.

1. I wspomniał Bóg na Noego i na wszystkie zwierzęta, i na wszystko bydło, które było z nim w korabiu; i przywiódł Bóg wiatr na ziemię, a zastanowiły się wody.

1. Megemlékezék pedig az Isten Noéról, és minden vadról, minden baromról, mely ő vele a bárkában vala: és szelet bocsáta az Isten a földre, és a vizek megapadának.

1 И вспомнил Бог о Ное, и о всех зверях, и о всех скотах,(и о всех птицах, и о всех гадах пресмыкающихся,)бывших с ним в ковчеге; и навел Бог ветер на землю, и воды остановились.

1. І спогадав Бог Нояга і все живе і всяку скотину з ним у ковчезї, і навів Бог вітра на землю, і перестало дощувати.

2. Ja syvyyden lähteet ja taivaan akkunat sulkeutuivat, ja sade taivaasta taukosi.

2. Ja syvyyden lähteet tukittiin, ja taivaan akkunat, ja sateet taivaasta asetettiin.

2. Ja sywyden lähtet tukittin ja taiwan ackunat ja satet taiwast asetuit.

2 Also the fountains of the deep and the windows of heaven were stopped and the rain from heaven was restrained.

2. The fountains also of the deep and the windows of heaven were stopped, and the rain from heaven was restrained;

2. Og Kilderne i Afgrunden stoppedes, og Himmeles Sluser holdt op og regnen fra Himmelen holdt op.

2. Och djupsens källor förstoppades, så ock himmelens fenster, och regnet af himmelen vardt stilladt.

2. Ja sügawusse hallikad pandi kinni, ja taewa lugid, ja saddo taewast keeldi ärra.

2. Užsidarė gelmės šaltiniai bei dangaus langai, ir lietus liovėsi.

2. und die Brunnen der Tiefe wurden verstopft samt den Fenstern des Himmels, und dem Regen vom Himmel ward gewehrt;

2. Et les sources de l'abîme et les bondes des cieux se fermèrent; et la pluie fut retenue des cieux.

2. Y cerráronse las fuentes del abismo, y las ventanas de los cielos, y la lluvia de los cielos fué detenida.

2 Ook werden de fonteinen des afgronds, en de sluizen des hemels gesloten, en de plasregen van den hemel werd opgehouden.

2. I zawarte są źródła przepaści, i okna niebieskie, i zahamowany jest deszcz z nieba.

2. És bezárulának a mélység forrásai s az ég csatornái; és megszűnt az eső az égből.

2 И закрылись источники бездны и окна небесные, и перестал дождь с неба.

2. І позамикались жерела в безоднї і хляби небесні, і зупинився дощ із неба.

3. Ja vesi väistyi väistymistään maan päältä; sadan viidenkymmenen päivän kuluttua alkoi vesi vähentyä.

3. Ja vedet maan päältä enemmin ja enemmin juoksivat pois, ja vähenivät sadan ja viidenkymmenen päivän perästä.

3. Ja wesi maan pääldä enämmin ja enämmin juoxi pois ja wäheni sadan ja wijdenkymmenen päiwän peräst.

3 And the waters returned from the earth, going and returning. And after the end of a hundred and fifty days the waters decreased.

3. And the waters returned from off the earth continually: and after the end of the hundred and fifty days the waters were abated.

3. Og Vandet vendte tilbage af Jorden, gaaende frem og tilbage; og Vandet formindskedes, efter at hundrede og halvtredsindstyve Dage vare forløbne.

3. Och vattnet förlopp utaf jordene mer och mer, och vardt mindre, efter hundrade och femtio dagar.

3. Ja wessi läks taggasi Ma peält ärra, se läks ikka taggasi, ja wessi sai wähhemaks, kui sadda ja wiiskümmend päwa otsa said.

3. Tada vandenys pamažu seko žemėje. Šimtui penkiasdešimčiai dienų praėjus, vandens ėmė mažėti.

3. und das Gewässer verlief sich von der Erde immer mehr und nahm ab nach hundertfünfzig Tagen.

3. Et les eaux se retirèrent de dessus la terre; elles allèrent se retirant; et les eaux diminuèrent au bout de cent cinquante jours.

3. Y tornaron las aguas de sobre la tierra, yendo y volviendo: y descrecieron las aguas al cabo de ciento y cincuenta dias.

3 Daartoe keerden de wateren weder van boven de aarde, heen en weder vloeiende, en de wateren namen af ten einde van honderd en vijftig dagen.

3. I wróciły się wody z wierzchu ziemi idąc, i wracając się; i opadły wody po skoóczeniu stu i pięćdziesięciu dni.

3. És elmenének a vizek a földről folyton fogyván, és száz ötven nap mulva megfogyatkozának a vizek.

3 Вода же постепенно возвращалась с земли, и стала убывать вода по окончании ста пятидесяти дней.

3. І вертались води з землї без перестану, і як уплило сто і пятдесять день, стала вода посякати.

4. Niin arkki pysähtyi seitsemäntenä kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista päivänä, Araratin vuorille.

4. Ja seitsemäntenätoistakymmenentenä päivänä, seitsemännessä kuukaudessa jäi arkki Araratin vuorelle.

4. Ja seidzementenä toista kymmendenä päiwänä seidzemennes Cuucaudes jäi Arcki Araratin wuorille.

4 And the ark rested upon the mountains of Ararat in the seventh month, on the seventeenth day of the month.

4. And the ark rested in the seventh month, on the seventeenth day of the month, upon the mountains of Ararat.

4. Og Arken hvilede i den syvende Maaned, paa den syttende Dag i Maaneden, paa Ararats Bjerge.

4. På sjuttonde dagenom i den sjunde månadenom blef arken ståndandes på de berg Ararat.

4. Ja se laew jäi seisma seitsme ku seitsmeteistkümnemal päwal Araratti mäggede peäle.

4. Septinto mėnesio septynioliktą dieną arka sustojo Ararato kalnuose.

4. Am siebzehnten Tage des siebenten Monats ließ sich der Kasten nieder auf das Gebirge Ararat.

4. Et au septième mois, au dix-septième jour du mois, l'arche s'arrêta sur les montagnes d'Ararat.

4. Y reposó el arca en el mes séptimo, a los diez y siete dias del mes, sobre los montes de Armenia.

4 En de ark rustte in de zevende maand, op den zeventienden dag der maand, op de bergen van Ararat.

4. I odpoczął korab miesiąca siódmego, siedemnastego dnia tegoż miesiąca, na górach Ararad.

4. A bárka pedig a hetedik hónapban, a hónak tizenhetedik napján, megfeneklett az Ararát hegyén.

4 И остановился ковчег в седьмом месяце, в семнадцатый день месяца, на горах Араратских.

4. І зупинився ковчег у сьомому місяцї, на сїмнайцятий день місяця, на горі Арарацькій.

5. Ja vesi väheni vähenemistään aina kymmenenteen kuukauteen asti. Kymmenentenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, tulivat vuorten huiput näkyviin.

5. Mutta vedet juoksivat pois, ja vähenivät hamaan kymmenenteen kuukauteen asti. Ensimäisnä päivänä kymmenentenä kuukautena näkyivät vuorten kukkulat.

5. Mutta wedet juoxit pois ja wähenit haman kymmenden Cuucauten asti. Ensimäisnä päiwänä kymmendenä Cuucautena näyit wuorten cuckulat.

5 And the waters decreased, going and returning until the tenth month. In the tenth (month), on the first day of the month, the tops of the mountains were seen.

5. And the waters decreased continually until the tenth month: in the tenth month, on the first day of the month, were the tops of the mountains seen.

5. Og Vandet for hid og did og formindskedes indtil den tiende Maaned; i den tiende Maaned, paa den første Dag i Maaneden, lode Toppene af Bjergene sig til Syne.

5. Men vattnet förlopp framgent af, och vardt ju mindre, allt intill tionde månaden. På första dagenom i tionde månadenom syntes det öfversta på bergen.

5. Ja wessi sai ikka wähhemaks kümnema kuni, essimessel kümnema ku päwal paistsid mäggede otsad.

5. O vandenys nuolat seko iki dešimtojo mėnesio. Dešimtojo mėnesio pirmąją dieną pasirodė kalnų viršūnės.

5. Es nahm aber das Gewässer immer mehr ab bis auf den zehnten Monat. Am ersten Tage des zehnten Monats sahen der Berge Spitzen hervor.

5. Et les eaux allèrent diminuant, jusqu'au dixième mois. Au dixième mois, au premier jour du mois, ap-parurent les sommets des montagnes.

5. Y las aguas fueron descreciendo hasta el mes décimo: en el décimo, al primero del mes, se descubrieron las cabezas de los montes.

5 En de wateren waren gaande, en afnemende tot de tiende maand; in de tiende maand, op den eersten der maand, werden de toppen der bergen gezien.

5. A wody ściekały i opadały, aż do dziesiątego miesiąca, dziesiątego bowiem miesiąca, pierwszego dnia, okazały się wierzchy gór.

5. A vizek pedig folyton fogyának a tizedik hónapig; a tizedikben, a hó első napján meglátszának a hegyek csúcsai.

5 Вода постоянно убывала до десятого месяца; в первый день десятого месяца показались верхи гор.

5. І вбувало води більше та більше до десятого місяця, а в десятому місяцї на первий день місяця стало видко верхи по горах.

6. Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi arkin ikkunan, jonka hän oli tehnyt,

6. Neljänkymmenen päivän perästä avasi Noa arkin akkunan, jonka hän tehnyt oli.

6. Neljänkymmenen päiwän peräst awais Noah Arkin ackunan jonga hän tehnyt oli.

6 And it happened at the end of forty days, that Noah opened the window of the ark which he had made.

6. And it came to pass at the end of forty days, that Noah opened the window of the ark which he had made:

6. Og det hændte sig efter fyrretyve Dage, da oplod Noa Vinduet paa Arken, som han havde gjort.

6. Efter fyratio dagar lät Noah fenstret upp på arkenom, som han gjort hade.

6. Ja se sündis, kui nellikümmend päwa otsa said, siis teggi Noa selle laewa akna lahti, mis ta teinud.

6. Praėjus keturiasdešimčiai dienų, Nojus atidarė arkos langą, kurį buvo įstatęs,

6. Nach vierzig Tagen tat Noah das Fenster auf an dem Kasten, das er gemacht hatte,

6. Et il arriva qu'au bout de quarante jours Noé ouvrit la fenêtre qu'il avait faite à l'arche.

6. Y fué que al cabo de cuarenta dias Noé abrió la ventana del arca, que había hecho:

6 En het geschiedde, ten einde van veertig dagen, dat Noach het venster der ark, die hij gemaakt had, opendeed.

6. I stało się po skoóczeniu czterdziestu dni, otworzył Noe okno korabia, które był uczynił.

6. És lőn negyven nap múlva, kinyitá Noé a bárka ablakát, melyet csinált vala.

6 По прошествии сорока дней Ной открыл сделанное им окно ковчега

6. І сталось по сорока днях, що відчинив Нояг вікно в ковчезї, що був зробив.

7. ja laski kaarneen lentoon, ja se lenteli edestakaisin, kunnes vesi maan päältä kuivui.

7. Ja antoi kaarneen lentää ulos, joka lensi kahtiapäin, siihen asti kuin vedet maan päältä kuivuivat.

7. Ja andoi Carnehn letä ulos joca lensi cahtiapäin sijhen asti cuin wedet maan pääldä cuiwit.

7 And he sent out a raven. And it went forth to and fro, until the waters were dried up from the earth.

7. And he sent forth a raven, which went forth to and fro, until the waters were dried up from off the earth.

7. Og han udlod en Ravn; den fløj og tilbage, indtil Vandet borttørredes af Jorden.

7. Och lät flyga en korp ut, och han flög bort åter och fram, till dess att vattnet aftorkades af jordene.

7. Ja laskis ühhe kaarna wälja, ja se läks wälja siñna ja tenna, senni kui wessi Ma peält ärrakuiwis.

7. ir išleido varną. Tas skraidė šen ir ten, kol vandenys nuseko ant žemės.

7. und ließ einen Raben ausfliegen; der flog immer hin und wieder her, bis das Gewässer vertrocknete auf Erden.

7. Et il lâcha le corbeau, qui sortit, allant et revenant, jusqu'à ce que les eaux eussent séché de dessus la terre.

7. Y envió al cuervo, el cual salió, saliendo y tornando, hasta que las aguas se secaron de sobre la tierra.

7 En hij liet een raaf uit, die dikwijls heen en weder ging, totdat de wateren van boven de aarde verdroogd waren.

7. I wypuścił kruka, który tam i sam latając, zasię się wracał, aż oschły wody na ziemi.

7. És kibocsátá a hollót, és az elrepűlt, meg visszaszállt, míg a vizek a földről felszáradának.

7 и выпустил ворона, который, вылетев, отлетал и прилетал, пока осушилась земля от воды.

7. І випустив крука, і лїтав той сюди й сюди, закіль посякла вода на землї.

8. Sitten hän laski luotansa kyyhkysen nähdäksensä, oliko vesi vähentynyt maan pinnalta.

8. Sitte lähetti hän kyhkyisen tyköänsä, koettelemaan, jos vedet olisivat juosseet pois maan päältä.

8. Sijtte lähetti hän mettisen tyköns coetteleman jos wedet olisit juosnet pois maan pääldä.

8 And he sent forth a dove from him, to see if the waters had abated from the face of the ground.

8. Also he sent forth a dove from him, to see if the waters were abated from off the face of the ground;

8. Og han udlod en Due fra sig for at se, om Vandet var sunket fra Jordens Overflade.

8. Sedan lät han ena dufvo utflyga ifrå sig, på det han skulle försöka, om vattnet på jordene var förfallet.

8. Siis laskis temma ühhe tuikesse ennese jurest wälja, et saaks nähha, kas wessi olli Ma peält kahhanenud.

8. Po to jis išleido balandį, norėdamas sužinoti, ar vandenys jau nusekę žemės paviršiuje.

8. Darnach ließ er eine Taube von sich ausfliegen, auf daß er erführe, ob das Gewässer gefallen wäre auf Erden.

8. Puis il lâcha la colombe d'avec lui, pour voir si les eaux avaient fort diminué à la surface de la terre.

8. Y envió a la paloma de sí, para ver si las aguas se habían aliviado de sobre la haz de la tierra.

8 Daarna liet hij een duif van zich uit, om te zien, of de wateren gelicht waren van boven den aardbodem.

8. Potem wypuścił gołębicę od siebie, aby obaczył, jeźli opadły wody z wierzchu ziemi.

8. Kibocsátá a galambot is, hogy meglássa, vajjon elfogytak-é a vizek a föld színéről.

8 Потом выпустил от себя голубя, чтобы видеть, сошла ли вода с лица земли,

8. Опісля випустив голубицю від себе, щоб довідатись, чи вода спала з земного виду.

9. Mutta kyyhkynen ei löytänyt paikkaa, missä lepuuttaa jalkaansa, vaan palasi hänen luoksensa arkkiin, sillä koko maa oli vielä veden peitossa; niin hän ojensi kätensä ja otti sen luoksensa arkkiin.

9. Koska ei kyhkyinen löytänyt kussa hän sai jalkansa levätä, palasi hän hänen tykönsä arkkiin: sillä vedet olivat vielä koko maan päällä, niin hän ojensi kätensä, otti hänen ja toi arkkiin.

9. Cosca ei mettinen löynnyt cusa hän sai jalcans lewättä palais hän hänen tygöns Arckijn: sillä wedet olit wielä coco maan päällä nijn pisti hän kätens ja otti hänen Arckijn.

9 But the dove found no rest for the sole of her foot. And she returned to him to the ark, because the waters (were) on the face of the whole earth. And he put out his hand and took her and brought her in, to him (and) into the ark.

9. But the dove found no rest for the sole of her foot, and she returned unto him into the ark, for the waters were on the face of the whole earth: then he put forth his hand, and took her, and pulled her in unto him into the ark.

9. Og der Duen ikke fandt det, den kunde hvile sin Fodsaale paa, da kom den igen til ham i Arken, fordi Vandet endnu var over den ganske Jord; og han udrakte sin Haand og annammede den og to den til sig i Arken.

9. Då dufvan fann icke hvar hon kunde hvila sin fot uppå, kom hon igen till honom i arken, ty vattnet var ännu på hela jordene. Så räckte han handena ut, och tog henne till sig in i arken.

9. Agga se tuike ei leidnud mitte omma jalla warwastele hingamisse maad ja tulli temma jure taggasi laewa, sest et wessi weel oli keige se Ma peäl: siis pistis ta omma kät wälja ja wöttis tedda ja satis tedda ennese jure laewa.

9. Balandis nerado vietos, kur nutūpęs galėtų pailsėti, ir sugrįžo, nes vanduo tebebuvo apsėmęs visą žemės paviršių. Nojus ištiesė ranką ir paėmė jį į arką.

9. Da aber die Taube nicht fand, da ihr Fuß ruhen konnte, kam sie wieder zu ihm in den Kasten; denn das Gewässer war noch auf dem ganzen Erdboden. Da tat er die Hand heraus und nahm sie zu sich in den Kasten.

9. Mais la colombe ne trouva pas où poser la plante de son pied, et elle retourna vers lui dans l'arche; car il y avait de l'eau à la surface de toute la terre. Et Noé avança sa main, la prit, et la ramena vers lui dans l'arche.

9. Y no halló la paloma donde reposase la planta de su pié, y volvióse a él al arca, porque las aguas estaban aun sobre la haz de toda la tierra: Y él estendió su mano, y la tomó, y metióla consigo en el arca.

9 Maar de duif vond geen rust voor het hol van haar voet; zo keerde zij weder tot hem in de ark; want de wateren waren op de ganse aarde; en hij stak zijn hand uit, en nam haar, en bracht haar tot zich in de ark.

9. Ale nie znalazłszy gołębica odpocznienia stopie nogi swojej, wróciła się do niego do korabia; jeszcze bowiem wody były po wszystkiej ziemi; i wyciągnąwszy rękę swoję, wziął ją, i wniósł ją do siebie do korabia.

9. De a galamb nem talála lábainak nyugvóhelyet és visszatére ő hozzá a bárkába, mert víz vala az egész föld színén; ő pedig kezét kinyujtá, megfogá, és bévevé azt magához a bárkába.

9 но голубь не нашел места покоя для ног своих и возвратился к немув ковчег, ибо вода была еще на поверхности всей земли; и он простер руку свою, и взял его, и принял к себе в ковчег.

9. Та не знайшла голубиця відпочинку нозї своїй, та й вернулась до його в ковчег: бо вода поняла вид усїєї землї. І простїг він руку тай узяв її до себе в ковчег.

10. Ja hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski taas kyyhkysen arkista.

10. Ja odotti vielä toiset seitsemän päivää, ja antoi taas kyhkyisen lentää arkista.

10. Ja odotti wielä toise seidzemen päiwä ja andoi wielä kerran mettisen letä Arkist.

10 And he stayed yet another seven days and again he sent out the dove out of the ark.

10. And he stayed yet other seven days; and again he sent forth the dove out of the ark;

10. Da biede han endnu syv andre Dage og udlod atter en Due af Arken.

10. Och bidde ännu andra sju dagar, och lät än en tid flyga ut dufvona af arkenom.

10. Ja temma otis weel teist seitse päwa, ja laskis ta ühhe tuikesse laewast wälja;

10. Palaukęs dar septynias dienas, jis vėl išleido iš arkos balandį.

10. Da harrte er noch weitere sieben Tage und ließ abermals eine Taube fliegen aus dem Kasten.

10. Et il attendit encore sept autres jours, puis il lâcha de nouveau la colombe hors de l'arche.

10. Y esperó aun otros siete dias, y volvió a enviar la paloma del arca.

10 En hij verbeidde nog zeven andere dagen; toen liet hij de duif wederom uit de ark.

10. A poczekawszy jeszcze drugie siedem dni, po wtóre wypuścił gołębicę z korabia.

10. És várakozék még másik hét napig, és ismét kibocsátá a galambot a bárkából.

10 И помедлил еще семь дней других и опять выпустил голубя из ковчега.

10. І пождав ще других сїм день, та ізнов послав голубицю з ковчега.

11. Ja kyyhkynen tuli hänen luoksensa ehtoopuolella, ja katso, sen suussa oli tuore öljypuun lehti. Niin Nooa ymmärsi, että vesi oli vähentynyt maan päältä.

11. Se palasi hänen tykönsä, ehtoopuolella, ja katso, hän toi suussansa öljypuun lehden, jonka hän murtanut oli. Niin Noa ymmärsi vedet maan päältä juosseeksi pois.

11. Se palais hänen tygöns ehtopuolella ja cadzo hän toi suusans murtunen öljypuun lehden. Nijn Noah ymmärsi wedet maan pääldä juosnexi pois.

11 And the dove came in, in the evening to him. And behold, in her mouth an olive leaf plucked off, so Noah knew that the waters were abated from the earth.

11. And the dove came in to him in the evening; and, lo, in her mouth was an olive leaf pluckt off: so Noah knew that the waters were abated from off the earth.

11. Og den Due kom til ham ved Aftens Tid, og se, den havde et afbrudt Olieblad i sin Mund; da fornam Noa, at vandet var sunket paa Jorden.

11. Hon kom till honom emot aftonen, och si, hon förde i sin mun ett afbrutet olivelöf. Så förnam Noah, att vattnet var förfallet på jordene.

11. Agga se tuike tulli temma jure öhto aial, ja wata üks ölli-pu leht mis ärramurtud, olli temma suus; ja Noa tundis, et wessi olli Ma peält kahhanenud.

11. Vakare balandis sugrįžo, laikydamas snape šviežiai nuskintą alyvmedžio lapą. Taip Nojus sužinojo, kad vandenys nusekę ant žemės.

11. Die kam zu ihm zur Abendzeit, und siehe, ein Ölblatt hatte sie abgebrochen und trug's in ihrem Munde. Da merkte Noah, daß das Gewässer gefallen wäre auf Erden.

11. Et la colombe revint à lui vers le soir; et voici, une feuille d'olivier fraîche était à son bec; et Noé comprit que les eaux avaient fort diminué sur la terre.

11. Y la paloma volvió a él a la hora de la tarde, y he aquí que traía una hoja de oliva tomada en su boca; y entendió Noé, que las aguas se habían aliviado de sobre la tierra.

11 En de duif kwam tot hem tegen den avondtijd; en ziet, een afgebroken olijfblad was in haar bek; zo merkte Noach, dat de wateren van boven de aarde gelicht waren.

11. I wróciła do niego gołębica pod wieczór; a oto, różdżka oliwy urwana w uściech jej; a tak poznał Noe, że opadły wody z wierzchu ziemi.

11. És megjöve ő hozzá a galamb estennen, és ímé leszakasztott olajfalevél vala annak szájában. És megtudá Noé, hogy elapadt a víz a földről.

11 Голубь возвратился к нему в вечернее время, и вот, свежий масличный лист во рту у него, и Ной узнал, что вода сошла с земли.

11. І прилетїла голубка надвечір до його, колиж се - оливний листок у неї в дзьобочку. І дознавсь Нояг, що вода уступила з виду земного.

12. Mutta hän odotti vielä toiset seitsemän päivää ja laski kyyhkysen lentoon, eikä se enää palannut hänen luoksensa.

12. Mutta hän odotti vielä seitsemän päivää, ja antoi kyhkyisen lentää ulos, joka ei enää palannut.

12. Mutta hän odotti wielä seidzemen päiwä ja andoi mettisen letä ulos joca ei enä palannut.

12 And he stayed yet seven other days and sent forth the dove. And she did not return again to him any more.

12. And he stayed yet other seven days; and sent forth the dove; which returned not again unto him any more.

12. Men han biede endnu andre syv Dage og udlod en Due, og den kom ikke ydermere til ham.

12. Men han töfvade ännu andra sju dagar, och lät så ena dufvo flyga ut, hvilken intet igen kom till honom.

12. Ja ta otis weel teist seitse päwa, ja laskis ühhe tuikesse wälja, ja se ei tulnud teps ennam temma jure taggasi.

12. Palaukęs dar kitas septynias dienas, jis vėl išleido balandį, kuris daugiau nebesugrįžo.

12. Aber er harrte noch weiter sieben Tage und ließ eine Taube ausfliegen; die kam nicht wieder zu ihm.

12. Et il attendit encore sept autres jours; puis il lâcha la colombe; mais elle ne retourna plus à lui.

12. Y esperó aun otros siete dias, y envió la paloma, la cual no tornó a volver a él más.

12 Toen vertoefde hij nog zeven andere dagen; en hij liet de duif uit; maar zij keerde niet meer weder tot hem.

12. I czekał jeszcze drugie siedem dni, i wypuścił gołębicę, która się więcej nie wróciła do niego.

12. És ismét várakozék még másik hét napig, és kibocsátá a galambot, és az nem tére többé ő hozzá vissza.

12 Он помедлил еще семь дней других и выпустил голубя; и он уже не возвратился к нему.

12. І зождав іще других сїм день, та й послав знов голубицю, і не вернулась уже до його тодї.

13. Ja Nooan kuudentenasadantena yhdentenä ikävuotena, vuoden ensimmäisenä kuukautena, kuukauden ensimmäisenä päivänä, oli vesi kuivunut maan päältä. Niin Nooa poisti katon arkista ja katseli; ja katso, maan pinta oli kuivunut.

13. Ja kuudennella sadalla ja ensimäisellä ajastajalla (Noan ijästä) ensimäisnä päivänä ensimäisessä kuukaudessa, kuivuivat vedet maan päältä. Niin avasi Noa arkin katon, ja näki, ja katso, maa oli kuivunut.

13. JA cuudennella sadalla ja ensimäisellä ajastajalla Noahn ijästä ensimäisnä päiwänä ensimäises Cuucaudes cuiwit wedet maan pääldä. Nijn awais Noah Arkin caton ja näki maan cuiwaxi.

13 And it happened in the six hundred and first year, in the first (month of the year and) the first day of the month, the waters were dried up from the earth. And Noah removed the covering of the ark and looked. And behold, the face of the ground was (nearly) dried.

13. And it came to pass in the six hundredth and first year, in the first month, the first day of the month, the waters were dried up from off the earth: and Noah removed the covering of the ark, and looked, and, behold, the face of the ground was dry.

13. Og det skete i det seks Hundrede og første Aar, i den første Maaned, paa den første Dag i Maaneden, da tørredes Vandet fra Jorden; da tog Noa Dækket af Arken og saa sig om, og se, Jordens Overflade tørredes.

13. På första och sjettehundrade årena af Noahs ålder, på första dagenom i första månadenom, förtorkades vattnet på jordene. Då lät Noah taket upp på arkenom, och såg, att jorden var torr.

13. Ja se sündis essimessel aastal peäle kuesaa, essimessel essimesse ku päwal, et wessi kahhanes ärra Ma peält; ja Noa wottis laewa kattust ärra ja watas, ja wata, Ma olli tahhenend.

13. Šeši šimtai pirmaisiais metais, pirmojo mėnesio pirmąją dieną vanduo visai nuseko ant žemės. Tada Nojus nuėmė arkos dangtį ir pasižiūrėjo; ir štai žemės paviršius buvo nudžiūvęs.

13. Im sechshundertundersten Jahr des Alters Noahs, am ersten Tage des ersten Monats vertrocknete das Gewässer auf Erden. Da tat Noah das Dach von dem Kasten und sah, daß der Erdboden trocken war.

13. Et il arriva en l'an six cent un de la vie de Noé, au premier mois, au premier jour du mois, que les eaux avaient séché sur la terre; et Noé ôta la couverture de l'arche, et regarda; et voici, la surface du sol avait séché.

13. Y fué, que en el año de seiscientos y uno, en el mes primero, al primero del mes, las aguas se enjugaron de sobre la tierra; y quitó Noé la cubierta del arca, y miró, y he aquí que la haz de la tierra estaba enjuta.

13 En het geschiedde in het zeshonderd en eerste jaar, in de eerste maand, op den eersten derzelver maand, dat de wateren droogden van boven de aarde; toen deed Noach het deksel der ark af, en zag toe, en ziet, de aardbodem was gedroogd.

13. I stało się sześćsetnego i pierwszego roku, miesiąca pierwszego, dnia pierwszego, oschły wody z ziemi; i zdjął Noe przykrycie korabia, a ujrzał, że osechł wierzch ziemi.

13. És lőn a hatszáz egyedik esztendőben, az első hónak első napján, felszáradának a vizek a földről, és elfordítá Noé a bárka fedelét, és látá, hogy ímé megszikkadt a földnek színe.

13 Шестьсот первого года к первому дню первого месяца иссякла вода на земле; и открыл Ной кровлю ковчега и посмотрел, и вот, обсохла поверхность земли.

13. І сталось у шістьсот первому роцї на первий день первого місяця, що посякла вода на землї. І зняв тодї Нояг кришу в ковчезї, і споглянув, аж се - вид земний уже сухий,

14. Ja toisena kuukautena, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, oli maa aivan kuiva.

14. Niin maa tuli peräti kuivaksi seitsemäntenäkolmattakymmenentenä päivänä toisessa kuukaudessa.

14. Nijn maa tuli peräti cuiwaxi seidzemendenä colmattakymmendenä päiwänä toises Cuucaudes.

14 And the earth was dry in the second month, on the twenty-seventh day of the month.

14. And in the second month, on the seven and twentieth day of the month, was the earth dried.

14. Og i den anden Maaned, paa den syv og tyvende Dag i Maaneden, blev Jorden tør.

14. Så vardt då jorden allstinges torr på sjunde och tjugonde dagenom i den andra månadenom.

14. Ja seitsmel teise ku päwal kolmatkümmend on Ma kuiwaks sanud.

14. Antrojo mėnesio dvidešimt septintąją dieną žemė buvo sausa.

14. Also ward die Erde ganz trocken am siebenundzwanzigsten Tage des zweiten Monats.

14. Au second mois, au vingt-septième jour du mois, la terre fut sèche.

14. Y en el mes segundo, a los veinte y siete dias del mes, se secó la tierra.

14 En in de tweede maand, op den zeven en twintigsten dag der maand, was de aarde opgedroogd.

14. A miesiąca wtórego, dwudziestego siódmego dnia tegoż miesiąca, oschła ziemia.

14. A második hónapban pedig, a hónak huszonhetedik napján megszárada a föld.

14 И во втором месяце, к двадцать седьмому дню месяца, земля высохла.

14. А в другому місяцї на двайцять сьомий день місяця земля стужавіла.

15. Ja Jumala puhui Nooalle sanoen:

15. Niin Jumala puhui Noalle sanoen:

15. Nijn Jumala puhui Noahlle sanoden:

15 And God spoke to Noah, saying,

15. And God spake unto Noah, saying,

15. Da talede Gud til Noa og sagde:

15. Då talade Gud till Noah och sade:

15. Ja Jummal räkis Noa wasto ja ütles:

15. Tada Dievas tarė Nojui:

15. Da redete Gott mit Noah und sprach:

15. Alors Dieu parla à Noé, en disant:

15. Y habló Dios a Noé, diciendo:

15 Toen sprak God tot Noach, zeggende:

15. I rzekł Bóg do Noego, mówiąc:

15. És szóla az Isten Noénak, mondván:

15 И сказал Бог Ною:

15. І рече Господь Бог Ноягові, глаголючи:

16. Lähde arkista, sinä ja vaimosi, poikasi ja miniäsi sinun kanssasi.

16. Lähde arkista, sinä ja sinun emäntäs, ja sinun poikas, ja sinun poikais emännät sinun kanssas.

16. Lähde Arkist sinä ja sinun emändäs sinun poicas ja sinun poicais emännät sinun cansas.

16 Go forth from the ark, you and your wife and your sons and your sons' wives with you.

16. Go forth of the ark, thou, and thy wife, and thy sons, and thy sons' wives with thee.

16. Gak ud ad Arken, du og din Hustru og dine Sønner og dine Sønners Hustruer med dig.

16. Gack utur arkenom, du och din hustru, dine söner och dina söners hustrur med dig.

16. Minne laewast wälja, sinna ja sinno naene ja so poiad, ja so poegade naesed sinnoga.

16. ‘‘Išeik iš arkos tu, tavo žmona, sūnūs ir sūnų žmonos.

16. Gehe aus dem Kasten, du und dein Weib, deine Söhne und deiner Söhne Weiber mit dir.

16. Sors de l'arche, toi, ta femme, tes fils, et les femmes de tes fils avec toi.

16. Sal del arca tú, y tu mujer, y tus hijos, y las mujeres de tus hijos contigo.

16 Ga uit de ark, gij, en uw huisvrouw, en uw zonen, en de vrouwen uwer zonen met u.

16. Wynijdź z korabia, ty, i żona twoja, i synowie twoi, i żony synów twoich z tobą.

16. Menj ki a bárkából te és a te feleséged, a te fiaid, és a te fiaid feleségei te veled.

16 выйди из ковчега ты и жена твоя, и сыновья твои, и жены сынов твоих с тобою;

16. Вийди з ковчега сам і жона твоя і сини твої, і жени синів твоїх з тобою.

17. Ja kaikki eläimet, jotka ovat luonasi, kaikki liha, linnut ja karjaeläimet ja kaikki matelijat, jotka maan päällä matelevat, vie ne ulos kanssasi. Niitä vilisköön maassa, ja ne olkoot hedelmälliset ja lisääntykööt maan päällä.

17. Kaikkinaiset eläimet, jotka sinun tykönäs ovat, kaikkinaisesta lihasta, sekä linnuista että karjasta, ja kaikista matelevaisista maan päällä, johdata ne ulos kanssas: ja kävelköön ne maan päällä, ja olkoon hedelmälliset ja lisääntyköön maan päällä.

17. Caickinaiset eläimet jotca sinun tykönäs owat caickinaisesta lihasta sekä linnuista että carjasta ja caikista matelewaisista maan päällä käykön ulos sinun cansas ja enätkät teitän maan päällä ja olcat hedelmäliset ja lisätkät teitän maan päällä.

17 Bring forth with you every living thing that (is) with you, of all flesh, both birds and cattle and every creeping thing that creeps upon the earth, that they may breed abundantly on the earth and be fruitful and multiply upon the earth.

17. Bring forth with thee every living thing that is with thee, of all flesh, both of fowl, and of cattle, and of every creeping thing that creepeth upon the earth; that they may breed abundantly in the earth, and be fruitful, and multiply upon the earth.

17. Udfør med dig alle Dyr, som ere hos dig af alt Kød, af Fugle og af Kvæg og af alle Kryb, som krybe paa Jorden, og de skulle vrimle paa Jorden og vorde frugtbare og mangfoldige paa Jorden.

17. Allahanda djur, som när dig äro, utaf hvarjo och eno kötte, både i foglar och fänad, och det som på jordene kräker, det gånge ut med dig. Och förkofrer eder uppå jordene, och varer fruktsamme, och föröker eder på jordene.

17. Keik ellajad, mis sinno jures on, keigest lihhast, ni hästi linnud kui lojuksed ja keik romajad, mis ma peäl romawad, to ennesega wälja, et nemmad siggiwad Ma peäl ja suggu teggewad ja neid paljo saab Ma peäle.

17. Visus gyvūnus, kurie su tavimi: paukščius, gyvulius ir roplius, išsivesk, kad jie paplistų žemėje, veistųsi ir daugėtų’‘.

17. Allerlei Getier, das bei dir ist, von allerlei Fleisch, an Vögeln, an Vieh und an allerlei Gewürm, das auf Erden kriecht, das gehe heraus mit dir, daß sie sich regen auf Erden und fruchtbar seien und sich mehren auf Erden.

17. Fais sortir avec toi tous les animaux qui sont avec toi, de toute chair, tant des oiseaux que des bêtes, et de tous les reptiles qui rampent sur la terre; et qu'ils peuplent en abondance la terre, et qu'ils croissent et multiplient sur la terre.

17. Todos los animales que están contigo de toda carne, de aves, y de bestias, y de todo reptil que anda arrastrando sobre la tierra, sacarás contigo; y vayan por la tierra, y fructifiquen, y multipliquen sobre la tierra.

17 Al het gedierte, dat met u is, van alle vlees, aan gevogelte, en aan vee, en aan al het kruipend gedierte, dat op de aarde kruipt, doe met u uitgaan; en dat zij overvloediglijk voorttelen op de aarde, en vruchtbaar zijn, en vermenigvuldigen op de aarde.

17. Wszystkie zwierzęta, które są z tobą, z wszelkiego ciała, z ptastwa i z bydła, i z wszelkiej gadziny, płazającej się po ziemi, wywiedź z sobą, a niech się rozpładzają na ziemi, i niech rosną, i rozmnażają się na ziemi.

17. Minden vadat, mely veled van, minden testből, madarat, barmot, és minden földön csúszó-mászó állatot vígy ki magaddal, hogy nyüzsögjenek a földön, szaporodjanak és sokasodjanak a földön.

17 выведи с собою всех животных, которые с тобою, от всякой плоти, из птиц, и скотов, и всех гадов, пресмыкающихся по земле: пусть разойдутся они по земле, и пусть плодятся иразмножаются на земле.

17. І всяку животину, що з тобою і всяке тїло від птаства і від скотини і з усякого лазючого поповза по землї повиводь із собою; і плодїтесь і намножуйтесь на землї.

18. Ja Nooa ja hänen poikansa, vaimonsa ja miniänsä hänen kanssaan lähtivät ulos,

18. Niin Noa meni ulos poikinensa, ja emäntinensä, ja poikainsa emännät hänen kanssansa.

18. Nijn Noah meni ulos poikinens ja emändinens ja poicains emändäin cansa.

18 And Noah went forth and his sons and his wife and his sons' wives with him.

18. And Noah went forth, and his sons, and his wife, and his sons' wives with him:

18. Saa gik Noa ud og hans Sønner og hans Hustru og hans Sønners Hustruer med ham.

18. Så gick Noah ut med sina söner, och med sine hustru, och sina söners hustrur.

18. Siis läks Noa wälja, ja temma poiad ja temma naene ja temma poegade naesed tem̃aga.

18. Ir išėjo Nojus, su juo jo sūnūs, žmona ir sūnų žmonos.

18. Also ging Noah heraus mit seinen Söhnen und seinem Weibe und seiner Söhne Weibern,

18. Et Noé sortit, et ses fils, sa femme, et les femmes de ses fils avec lui.

18. Entónces salió Noé, y sus hijos, y su mujer, y las mujeres de sus hijos con él.

18 Toen ging Noach uit, en zijn zonen, en zijn huisvrouw, en de vrouwen zijner zonen met hem.

18. I wyszedł Noe, i synowie jego, i żona jego, i żony synów jego z nim.

18. Kiméne azért Noé és az ő fiai, az ő felesége, és az ő fiainak feleségei ő vele.

18 И вышел Ной и сыновья его, и жена его, и жены сынов его с ним;

18. І вийшов Нояг і сини його, і жінка його, і синів його жінки з ним.

19. niin myös kaikki metsäeläimet, kaikki matelijat ja kaikki linnut, kaikki, mikä liikkuu maan päällä, lähtivät arkista suvuittain.

19. Kaikkinaiset eläimet, kaikkinaiset matelevaiset, kaikkinaiset linnnut, ja kaikki kuin maalla matelevat: läksivät arkista, jokainen kaltaisensa tykö.

19. Nijn myös caickinaiset eläimet caickinaiset matelewaiset caickinaiset linnut ja caicki cuin maalla matelewat läxit Arkista jocainen caldaisens tygö.

19 Every beast, every creeping thing and every bird, whatever moves upon the earth, according to their families, went forth out of the ark.

19. Every beast, every creeping thing, and every fowl, and whatsoever creepeth upon the earth, after their kinds, went forth out of the ark.

19. Alle vilde Dyr og alle Kryb og alle Fugle, alt hvad der kryber paa Jorden, efter deres Slags, de gik ud ad Arken.

19. Dertill allahanda djur, allahanda krypande, allahanda foglar, och allt det som på jordene kräker, det gick utur arkenom, och hvart och ett till sitt slag.

19. Keik ellajad, keik romajad ja keik linnud, keik mis romab Ma peäl omma sugguwössade järrele, läksid laewast wälja.

19. Visi žvėrys, ropliai ir paukščiai, visa, kas kruta žemėje, kiekvienas pagal savo rūšį, išėjo iš arkos.

19. dazu allerlei Getier, allerlei Gewürm, allerlei Vögel und alles, was auf Erden kriecht; das ging aus dem Kasten, ein jegliches mit seinesgleichen.

19. Tous les animaux, tous les reptiles et tous les oiseaux, tout ce qui rampe sur la terre, selon leurs familles, sortirent de l'arche.

19. Todos los animales, y todo reptil, y toda ave, todo lo que se mueve sobre la tierra según sus especies, salieron del arca.

19 Al het gedierte, al het kruipende, en al het gevogelte, al wat zich op de aarde roert, naar hun geslachten, gingen uit de ark.

19. Wszelkie zwierzę, wszelka gadzina, i wszelkie ptactwo, wszystko co się płaza po ziemi, według rodzajów swoich, wyszły z korabia.

19. Minden állat, minden csúszó-mászó, minden madár, minden a mi mozog a földön, kijöve a bárkából az ő neme szerint.

19 все звери, и все гады, и все птицы, все движущееся по земле, по родам своим, вышли из ковчега.

19. Усяка животина, всяке лазюче поповза по кодлах своїх повиходило з ковчега.

20. Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla.

20. Ja Noa rakensi Herralle alttarin: ja otti kaikkinaisesta puhtaasta karjasta, ja kaikkinaisista puhtaista linnuista, ja uhrasi polttouhria alttarilla.

20. JA Noah rakensi HErralle Altarin ja otti caickinaisesta puhtasta carjasta ja caickinaisista puhtaista linnuista ja uhrais poltouhria Altarilla.

20 And Noah built an altar to Jehovah and took of every clean beast and of every clean bird and offered burnt offerings on the altar.

20. And Noah builded an altar unto the LORD; and took of every clean beast, and of every clean fowl, and offered burnt offerings on the altar.

20. Og Noa byggede Herren et Alter og tog af alle Haande rent Kvæg og af alle Haande rene Fugle og ofrede Brændoffer paa Alteret.

20. Och Noah byggde Herranom ett altare, och tog utaf allahanda ren fänad, och utaf allahanda rena foglar, och offrade brännoffer på altaret.

20. Ja Noa ehhitas Jehowale ühhe altari ülles, ja wöttis keikist puhtaist lojustest ja keikist puhtaist lindudest, ja ohwerdas pölletamisse-ohwrid altari peäl.

20. Nojus pastatė Viešpačiui aukurą ir, paėmęs iš visų švarių gyvulių ir paukščių, aukojo deginamąsias aukas.

20. Noah aber baute dem HERRN einen Altar und nahm von allerlei reinem Vieh und von allerlei reinem Geflügel und opferte Brandopfer auf dem Altar.

20. Et Noé bâtit un autel à l'Éternel; et il prit de toute bête pure, et de tout oiseau pur, et il offrit des holocaustes sur l'autel.

20. Y edificó Noé altar a Jehová, y tomó de todo animal limpio, y de toda ave limpia, y ofreció holocausto en el altar.

20 En Noach bouwde den HEERE een altaar; en hij nam van al het reine vee, en van al het rein gevogelte, en offerde brandofferen op dat altaar.

20. Zatem zbudował Noe ołtarz Panu, i wziął z każdego bydła czystego, i z każdego ptastwa czystego, i ofiarował całopalenia na ołtarzu onym.

20. És oltárt építe Noé az Úrnak, és vőn minden tiszta állatból és minden tiszta madárból, és áldozék égőáldozattal az oltáron.

20 И устроил Ной жертвенник Господу; и взял из всякого скота чистого и из всех птиц чистых и принес во всесожжение на жертвеннике.

20. І спорудив Нояг жертівника Господеві, і взяв з усякої чистої животини і з усякої чистої птицї та й принїс у всепаленнє на жертівник.

21. Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt.

21. Ja Herra haisti lepytyshajun, ja Herra sanoi sydämessänsä: en minä silleen enää maata kiroo ihmisen tähden: vaikka ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta: ja en minä silleen enää lyö kaikkia kuin elävät, niinkuin minä tehnyt olen.

21. Ja HERra haisti makian hajun ja sanoi sydämesäns: en minä sillen enä maata kiro ihmisen tähden: sillä ihmisen sydämen aiwoitus on paha hamast nuorudest ja en minä sillen enä lyö caickia cuin eläwät nijncuin minä tehnyt olen.

21 And Jehovah smelled the sweet aroma. And Jehovah said in his heart, I will not again curse the ground any more for the sake of man, because the imagination of man's heart (is) evil from his youth. I will not again kill* everything living, as I have done.

21. And the LORD smelled a sweet savour; and the LORD said in his heart, I will not again curse the ground any more for man's sake; for the imagination of man's heart is evil from his youth; neither will I again smite any more every thing living, as I have done.

21. Og Herren lugtede den behagelige Lugt; da sagde Herren i sit Hjerte: Jeg vil ikke mere herefter forbande Jorden for Menneskets Skyld, thi Menneskets Hjertes Tanke er ond fra hans Ungdom; og jeg vil ikke mere slaa alt, hvad der lever, saaledes som jeg har gjort.

21. Och Herren luktade en söt lukt, och sade i sitt hjerta: Ingalunda skall jag mer härefter förbanna jordena för menniskones skull, förty menniskones hjertas uppsåt är ondt allt ifrå ungdomen. Och skall jag nu icke mer härefter slå allt det som lefvandes är, såsom jag gjort hafver.

21. Ja Jehowa haistis sedda maggusat haiso, ja Jehowa mötles om̃as süddames: Ei ma tahha ennam sedda maad ärrawanduda innimesse pärrast; sest innimesse süddame mötlemissed on kurjad temma lapse-pölwest: ja minna ei tahha ¤ teps ennam keik mis ellab mahhalüa, nenda kui ma ollen teinud.

21. Viešpats, užuodęs malonų kvapą, tarė savo širdyje: ‘‘Aš daugiau nebeprakeiksiu žemės dėl žmogaus, nes žmogaus širdis palinkusi į pikta nuo pat jo jaunystės, ir daugiau nebeišnaikinsiu viso to, kas gyva, kaip esu padaręs.

21. Und der HERR roch den lieblichen Geruch und sprach in seinem Herzen: Ich will hinfort nicht mehr die Erde verfluchen um der Menschen willen; denn das Dichten des menschlichen Herzens ist böse von Jugend auf. Und ich will hinfort nicht mehr schlagen alles, was da lebt, wie ich getan habe.

21. Et l'Éternel respira l'agréable odeur, et l'Éternel dit en son cœur: Je ne maudirai plus la terre, à cause de l'homme; car la nature du cœur de l'homme est mauvaise dès sa jeunesse; et je ne frapperai plus tout ce qui vit, comme je l'ai fait.

21. Y olió Jehová olor de reposo: y dijo Jehová, en su corazón: No tornaré más a maldecir la tierra por causa del hombre; porque el intento del corazón del hombre malo es desde su niñez: ni volveré más a herir toda cosa viva, como he hecho.

21 En de HEERE rook dien liefelijken reuk, en de HEERE zeide in Zijn hart: Ik zal voortaan den aardbodem niet meer vervloeken om des mensen wil; want het gedichtsel van 's mensen hart is boos van zijn jeugd aan; en Ik zal voortaan niet meer al het levende slaan, gelijk als Ik gedaan heb.

21. I zawoniał Pan wonności wdzięcznej, i rzekł Pan w sercu swem: Nie będę więcej przeklinał ziemi dla człowieka: albowiem myśl serca człowieczego zła jest od młodości jego, nie zatracę więcej wszystkiego co żyje, jakom teraz uczynił.

21. És megérezé az Úr a kedves illatot, és monda az Úr az ő szívében: Nem átkozom meg többé a földet az emberért, mert [1†] az ember szívének gondolatja gonosz az ő ifjúságától fogva; és többé nem vesztem el mind az élő állatot, mint cselekedtem.

21 И обонял Господь приятное благоухание, и сказал Господь в сердце Своем: не буду больше проклинать землю за человека, потому что помышление сердца человеческого – зло от юности его; и не буду больше поражатьвсего живущего, как Я сделал:

21. І понюхав Господь любих пахощів, і рече: Не проклинати му вже більше землї за чоловіка; бо надих людського серця злющий з молодощів його; і не вигублювати му вже більш усього живого, як учинив.

22. Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.

22. Niin kauvan kuin maa seisoo, ei pidä kylväminen ja niittäminen, vilu ja helle, suvi ja talvi, päivä ja yö lakkaaman.

22. Nijn cauwan cuin maa seiso ei pidä kylwäminen ja nijttäminen wilu ja helle suwi ja talwi päiwä ja yö lackaman.

22 While the earth remains, seedtime and harvest and cold and heat and summer and winter and day and night will not cease.

22. While the earth remaineth, seedtime and harvest, and cold and heat, and summer and winter, and day and night shall not cease.

22. Saa længe Jorden staar, skal Sæd og Høst og Frost og Hede og Sommer og Vinter og Dag og Nat ikke aflade.

22. Så länge jorden står, skall icke återvända sående och uppskärande, köld och hette, sommar och vinter, dag och natt.

22. Ei pea eddespiddi keik ma-ilma päiwil mitte löpma ei semendaminne egga leikus, ei külm egga pallaw, ei sui egga talwe, ei pääw egga ö.

22. Kol žemė bus, nenustos sėja ir pjūtis, šaltis ir šiluma, vasara ir žiema, diena ir naktis!’‘

22. Solange die Erde steht, soll nicht aufhören Saat und Ernte, Frost und Hitze, Sommer und Winter, Tag und Nacht.

22. Tant que la terre durera, les semailles et la moisson, le froid et le chaud, l'été et l'hiver, et le jour et la nuit, ne cesseront point.

22. Todavía serán todos los tiempos de la tierra, es a saber, sementera, y siega, y frio y calor, verano e invierno, y día y noche: no cesarán.

22 Voortaan al de dagen der aarde zullen zaaiing en oogst, en koude en hitte, en zomer en winter, en dag en nacht, niet ophouden.

22. A póki ziemia trwać będzie, siew i żniwo, i zimno, i gorąco, i lato, i zima, i dzieó, i noc nie ustaną.

22. Ennekutánna míg a föld lészen, vetés és aratás, hideg és meleg, nyár és tél, nap és éjszaka [2†] meg nem szünnek.

22 впредь во все дни земли сеяние и жатва, холод и зной, лето и зима, день и ночь не прекратятся.

22. Покіль земля землею, сїйба й жнива, холоднеча й спека, лїто й весна, день і ніч не перестануть.