2 luku

Seitsemäs päivä. Paratiisi. Vaimon luominen

1. Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa.

1. Ja niin taivas ja maa päätettiin, ja kaikki heidän joukkonsa.

1. JA nijn taiwas ja maa päätettin ja caicki heidän jouckons.

1 And the heavens and the earth were finished and all the host of them.

1. Thus the heavens and the earth were finished, and all the host of them.

1. Og Himmelen og Jorden bleve fuldkommede, og al deres Hær.

1. Så vardt nu himmel och jord fullkomnad med all sin här.

1. Nenda on taewas ja Ma ja keik nende wäggi walmis sanud.

1. Taip buvo sutvertas dangus, žemė ir visi jų pulkai.

1. Also ward vollendet Himmel und Erde mit ihrem ganzen Heer.

1. Ainsi furent achevés les cieux et la terre, et toute leur armée.

1. Y FUERON acabados los cielos y la tierra, y todo el ejército de ellos.

1 Alzo zijn volbracht de hemel en de aarde, en al hun heir.

1. Dokoóczone tedy są niebiosa i ziemia, i wszystko wojsko ich.

1. És [1†] elvégezteték az ég és a föld, és azoknak minden serege.

1 Так совершены небо и земля и все воинство их.

1. Так докіньчено небеса й землю з усїм войнством їх.

2. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.

2. Ja Jumala oli päättänyt seitsemänteen päivään (asti) työnsä, kuin hän tehnyt oli, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa, kuin hän tehnyt oli.

2. Ja Jumala päätti seidzemendenä päiwänä hänen työns cuin hän tehnyt oli ja lepäis seidzemendenä päiwänä caikista hänen tegoistans cuin hän tehnyt oli.

2 And God finished his work by the seventh day which he had made and he rested on the seventh day from all his work which he had made.

2. And on the seventh day God ended his work which he had made; and he rested on the seventh day from all his work which he had made.

2. Og Gud havde fuldkommet paa den syvende Dag sin Gerning, som han havde gjort, og hvilede paa den syvende Dag fra al sin Gerning, som han havde gjort.

2. Och Gud fullkomnade på sjunde dagenom sin verk, som han gjort hade, och hvilade på sjunde dagenom af all sin verk, som han gjort hade.

2. Ja Jummal olli seitsmel päwal omma teggemist löppetanud mis ta olli teinud, ja hingas seitsmel päwal keigest ommast teggemissest, mis ta olli teinud.

2. Dievas septintą dieną užbaigė savo darbus ir ilsėjosi septintą dieną po visų savo darbų, kuriuos atliko.

2. Und also vollendete Gott am siebenten Tage seine Werke, die er machte, und ruhte am siebenten Tage von allen seinen Werken, die er machte.

2. Et Dieu eut achevé au septième jour son œuvre qu'il avait faite; et il se reposa au septième jour de toute son œuvre qu'il avait faite.

2. Y acabó Dios en el día séptimo su obra que hizo, y reposó el día séptimo de toda su obra que había hecho.

2 Als nu God op den zevenden dag volbracht had Zijn werk, dat Hij gemaakt had, heeft Hij gerust op den zevenden dag van al Zijn werk, dat Hij gemaakt had.

2. I dokoóczył Bóg dnia siódmego dzieła swego, które uczynił; i odpoczął w dzieó siódmy od wszelkiego dzieła swego, które uczynił.

2. Mikor pedig elvégezé Isten hetednapon az ő munkáját, a melyet [2†] alkotott vala, megszűnék a hetedik napon minden munkájától, a melyet alkotott vala.

2 И совершил Бог к седьмому дню дела Свои, которые Он делал, и почил в день седьмый от всех дел Своих, которые делал.

2. І докіньчив Бог шестого дня дїло своє, що сотворив; і почив на семий день від усього дїла, що сотворив.

3. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.

3. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen; että hän lepäsi hänessä kaikista teoistansa, jotka Jumala loi ja (täydellisesti) teki.

3. Ja siunais seidzemennen päiwän ja pyhitti sen että hän lewäis hänes caikista hänen tegoistans jotca Jumala loi ja teki.

3 And God blessed the seventh day and made it holy, because he rested in it from all his work which God had created and made.

3. And God blessed the seventh day, and sanctified it: because that in it he had rested from all his work which God created and made.

3. Og Gud velsignede den syvende Dag og helligede den; thi paa den hvilede han fra al sin Gerning, som Gud skabte og gjorde.

3. Och välsignade sjunde dagen, och helgade honom, derföre att han på honom hvilade af all sin verk, som Gud skapade och gjorde.

3. Ja Jummal önnistas seitsmest päwa ja pühhitses tedda, et temma siis olli hinganud keigest ommast teggemissest, mis Jummal tehjes olli lonud.

3. Dievas palaimino septintą dieną ir ją pašventino, nes joje ilsėjosi po visų savo darbų, kuriuos Dievas sukūrė ir padarė.

3. Und Gott segnete den siebenten Tag und heiligte ihn, darum daß er an demselben geruht hatte von allen seinen Werken, die Gott schuf und machte.

3. Et Dieu bénit le septième jour, et le sanctifia, parce qu'en ce jour-là il se reposa de toute son œuvre, pour l'accomplissement de laquelle Dieu avait créé.

3. Y bendijo Dios al día séptimo, y santificóle: porque en él reposó de toda su obra que había creado Dios para hacer.

3 En God heeft den zevenden dag gezegend, en dien geheiligd; omdat Hij op denzelven gerust heeft van al Zijn werk, hetwelk God geschapen had, om te volmaken.

3. I błogosławił Bóg dniowi siódmemu, i poświęcił go; iż weó odpoczął od wszelkiego dzieła swego, które był stworzył Bóg, aby uczynione było.

3. És megáldá Isten a hetedik napot, és megszentelé azt; mivelhogy azon szűnt vala meg minden munkájától, melyet teremtve szerzett vala Isten.

3 И благословил Бог седьмой день, и освятил его, ибо в оный почил от всех дел Своих, которые Бог творил и созидал.

3. І благословив Бог день семий, і зъясував його сьвятим: того бо дня спочив од усїх дїл своїх, які вчинив і зробив.

4. Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,

4. Ja näin on taivas ja maa tullut, koska he luotiin, sillä ajalla jolla Herra Jumala teki maan ja taivaan.

4. Ja näin on taiwas ja maa tullut cosca he luotin sillä ajalla jolla Jumala teki taiwan ja maan.

4 These are the genealogies of the heavens and of the earth when they were created, in the day that Jehovah God made earth and heaven.

4. These are the generations of the heavens and of the earth when they were created, in the day that the LORD God made the earth and the heavens,

4. Disse ere Himmelens og Jordens Oprindelser, der de skabtes, paa den Dag Gud Herren gjorde Jorden og Himmelen.

4. Alltså är himmel och jord tillkommen, då de skapade vordo på den tid, då Herren Gud gjorde himmel och jord.

4. Need on taewa ja Ma sündimissed, kui neid lodi, sellal kui Jehowa Jummal maad ja taewast teggi.

4. Tokia yra dangaus ir žemės kilmė, kai jie buvo sukurti tą dieną, kurią Viešpats Dievas sutvėrė žemę ir dangų,

4. Also ist Himmel und Erde geworden, da sie geschaffen sind, zu der Zeit, da Gott der HERR Erde und Himmel machte.

4. Telles sont les origines des cieux et de la terre, quand ils furent créés, lorsque l'Éternel Dieu fit la terre et les cieux.

4. Estos son los orígenes de los cielos y de la tierra cuando fueron creados, en el día en que hizo Jehová Dios la tierra y los cielos,

4 Dit zijn de geboorten des hemels en der aarde, als zij geschapen werden; ten dage als de HEERE God de aarde en den hemel maakte.

4. Teć są zrodzenia niebios, i ziemi, gdy były stworzone, dnia, którego uczynił Pan Bóg ziemię i niebo.

4. Ez az égnek és a földnek eredete, a mikor teremtettek. Mikor az Úr Isten a földet és az eget teremté,

4 Вот происхождение неба и земли, при сотворении их, в то время, когда Господь Бог создал землю и небо,

4. Се початок настання небес і землї, як сотворено їх, того часу, як сотворив Господь землю і небо,

5. ei ollut vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut antanut sataa maan päälle eikä ollut ihmistä maata viljelemässä,

5. Ja kaikkinaiset pensaat kedolla, jotka ei ennen olleet maan päällä, ja kaikkinaiset ruohot kedolla, jotka ei ennen kasvaneet. Sillä ei Herra Jumala antanut vielä sataa maan päälle, eikä ollut ihmistä, joka maata viljeli;

5. Ja caickinaiset puut kedolla jotca ei ennen ollet maan päällä ja caickinaiset ruohot kedolla jotca ei ennen caswanet ollet.

5 And no plant of the field was yet in the earth and no herb of the field had yet sprung up, because Jehovah God had not caused it to rain upon the earth. And there was not a man to work the ground,

5. And every plant of the field before it was in the earth, and every herb of the field before it grew: for the LORD God had not caused it to rain upon the earth, and there was not a man to till the ground.

5. Og alle Haande Buske paa Marken vare endnu ikke paa Jorden, og alle Haande Urter paa Marken vare endnu ikke fremspirede; thi Gud Herren havde ikke ladet regne paa Jorden, og der var intet Menneske til at dyrke Jorden.

5. Förra än någor stjelk var på markene, och förra än någor ört växte på jordene; förty Herren Gud hade än då intet låtit regna på jordene, och ingen menniska var, som brukade jordena.

5. Ja keik suggu poösaid wäljal ep olnud weel mitte Ma peäl, ja keik suggu wälja rohto ei olnud weel mitte tousnud: sest Jehowa Jummal ei olnud mitte lasknud wihma saddada Ma peäle, ja ei olnud innimest maad harrimas.

5. ir visus lauko augalus, kurių dar nebuvo žemėje, ir visas lauko žoles, kurios dar nežėlė; nes Viešpats Dievas nesiuntė į žemę lietaus ir nebuvo žmogaus žemei įdirbti.

5. Und allerlei Bäume auf dem Felde waren noch nicht auf Erden, und allerlei Kraut auf dem Felde war noch nicht gewachsen; denn Gott der HERR hatte noch nicht regnen lassen auf Erden, und es war kein Mensch, der das Land baute.

5. Or aucun arbrisseau des champs n'était encore sur la terre, et aucune herbe des champs ne germait encore; car l'Éternel Dieu n'avait point fait pleuvoir sur la terre, et il n'y avait point d'homme pour cultiver le sol;

5. Y toda planta del campo ántes que fuese en la tierra; y toda yerba del campo ántes que naciese: porque aun no había hecho llover Jehová Dios sobre la tierra; ni aun había hombre, para que labrase la tierra.

5 En allen struik des velds, eer hij in de aarde was, en al het kruid des velds, eer het uitsproot; want de HEERE God had niet doen regenen op de aarde, en er was geen mens geweest, om den aardbodem te bouwen.

5. Wszelką różdżkę polną, przedtem niż była na ziemi; i wszelkie ziele polne, pierwej niż weszło; albowiem nie spuścił jeszcze był dżdżu Pan Bóg na ziemię; i człowieka nie było, któryby sprawował ziemię.

5. Még semmiféle mezei növény sem vala a földön, s még semmiféle mezei fű sem hajtott ki, mert az Úr Isten még nem bocsátott vala esőt a földre; és ember sem vala, ki a földet mívelje;

5 и всякий полевой кустарник, которого еще не было на земле, и всякую полевую траву, которая еще не росла, ибо Господь Бог не посылал дождя на землю, и не было человека для возделывания земли,

5. Не було ще на землї нїякої рослини на полях, і не росло ще нїяке зело на полях; бо Господь Бог не повелїв іще дощувати на землю, і не було ще там людей порати землю.

6. vaan sumu nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan.

6. Vaan sumu nousi maasta, ja kasti kaiken maan.

6. Sillä ei HErra Jumala andanut wielä sata maan päälle eikä ollut ihmistä joca maata wiljeli waan sumu nousi maasta ja casti caiken maan.

6 but there went up a mist from the earth and watered the whole face of the ground.

6. But there went up a mist from the earth, and watered the whole face of the ground.

6. Og der opgik en Damp af Jorden og vandede al Jordens Overflade.

6. Men en dimba gick upp af jordene, och vattnade alla markena.

6. Agga uddo tousis maast wälja ja kastis keige se Ma.

6. Migla kilo nuo žemės ir drėkino jos paviršių.

6. Aber ein Nebel ging auf von der Erde und feuchtete alles Land.

6. Mais une vapeur montait de la terre, et arrosait toute la surface du sol.

6. Y un vapor subía de la tierra, que regaba toda la haz de la tierra.

6 Maar een damp was opgegaan uit de aarde, en bevochtigde den gansen aardbodem.

6. Ale para wychodziła z ziemi, która odwilżała wszystek wierzch ziemi.

6. Azonban pára szállott vala fel a földről, és megnedvesíté a föld egész színét.

6 но пар поднимался с земли и орошал все лице земли.

6. Виходила ж імла з землї і напувала всю верховину на суходолї.

7. Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.

7. Ja Herra Jumala teki ihmisen, tomun maasta, ja puhalsi hänen sieraimiinsa elävän hengen: ja tuli ihminen niin eläväksi sieluksi.

7. JA HErra Jumala teki ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieramijns eläwän hengen ja tuli ihminen nijn eläwäxi sieluxi.

7 And Jehovah God formed man (out) of the dust of the ground and breathed into his nostrils the breath of life and man became a living soul.

7. And the LORD God formed man of the dust of the ground, and breathed into his nostrils the breath of life; and man became a living soul.

7. Og Gud Herren dannede Mennesket af Støv af Jorden og blæste Livets Aande i hans Næse; og Mennesket blev til en levende Sjæl.

7. Och Herren Gud gjorde menniskona af jordenes stoft, och inblåste uti hans näso en lefvande anda, och så vardt menniskan en lefvande själ.

7. Ja Jehowa Jummal walmistas sedda innimest , mis pörm on, mullast, ja puhhus temma ninnasse ellawat öhko: nenda sai innimenne ellawaks hingeks.

7. Ir Viešpats Dievas padarė žmogų iš žemės dulkių ir įkvėpė į jo šnerves gyvybės kvapą. Taip žmogus tapo gyva siela.

7. Und Gott der HERR machte den Menschen aus einem Erdenkloß, uns blies ihm ein den lebendigen Odem in seine Nase. Und also ward der Mensch eine lebendige Seele.

7. Et l'Éternel Dieu forma l'homme de la poussière de la terre, et souffla dans ses narines une respiration de vie; et l'homme devint une âme vivante.

7. Formó pues Jehová Dios al hombre del polvo de la tierra, y sopló en su nariz soplo de vida: y fué el hombre en ánima viviente.

7 En de HEERE God had den mens geformeerd uit het stof der aarde, en in zijn neusgaten geblazen den adem des levens; alzo werd de mens tot een levende ziel.

7. Stworzył tedy Pan Bóg człowieka z prochu ziemi, i natchnął w oblicze jego dech żywota. I stał się człowiek duszą żywiącą.

7. És formálta vala az Úr Isten az embert [3†] a földnek porából, és lehellett vala az ő orrába életnek lehelletét. Így lőn az ember élő lélekké.

7 И создал Господь Бог человека из праха земного, и вдунул в лице его дыхание жизни, и стал человек душею живою.

7. І создав Господь Бог чоловіка з землї польової, і вдихнув йому в ноздрі живе диханнє. І став чоловік душею живою.

8. Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.

8. Ja Herra Jumala istutti Paradisin Edenissä itään päin, ja pani siihen ihmisen, jonka hän tehnyt oli.

8. Ja HErra Jumala istutti Paradijsin Edenis itän päin ja pani sijhen ihmisen jonga hän teki.

8 And Jehovah God planted a garden eastward in Eden and he put the man whom he had formed there.

8. And the LORD God planted a garden eastward in Eden; and there he put the man whom he had formed.

8. Og Gud Herren plantede en Have udi Eden mod Østen og satte der Mennesket, hvilket han havde gjort.

8. Och Herren Gud planterade en lustgård uti Eden öster ut, och satte der in menniskona, som han gjort hade.

8. Ja Jehowa Jummal ehhitas ühhe rohho-aia Edeni päwatousmisse pole, ja panni senna se innimesse, mis ta olli walmistanud.

8. Viešpats Dievas sukūrė sodą Edene rytuose ir ten apgyvendino žmogų, kurį buvo sutvėręs.

8. Und Gott der HERR pflanzte einen Garten in Eden gegen Morgen und setzte den Menschen hinein, den er gemacht hatte.

8. Et l'Éternel Dieu planta un jardin en Éden du côté de l'Orient, et y mit l'homme qu'il avait formé.

8. Y había plantado Jehová Dios un huerto en Edén al oriente, y puso allí al hombre que formó.

8 Ook had de HEERE God een hof geplant in Eden, tegen het oosten, en Hij stelde aldaar den mens, dien Hij geformeerd had.

8. Nasadził też był Pan Bóg sad w Eden, na wschód słoóca, i postawił tam człowieka, którego był stworzył.

8. És ültete az Úr Isten egy kertet Édenben, napkelet felől, és abba helyezteté az embert, a kit formált vala.

8 И насадил Господь Бог рай в Едеме на востоке, и поместил там человека, которого создал.

8. І насадив Бог сад у Едемі на востоцї, та й осадив там чоловіка, що создав.

9. Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun.

9. Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaiset puut, ihanaiset nähdä ja hyvät syödä, ja elämän puun keskelle Paradisia, niin myös hyvän ja pahan tiedon puun.

9. Ja HERra Jumala caswatti maasta caickinaiset puut ihanaiset nähdä ja hywät syödä ja elämän puun keskelle Paradijsi nijn myös hywän ja pahan tiedon puun.

9 And out of the ground Jehovah God made to grow every tree that is desirable to the sight and good for food; also in the midst of the garden the tree of life and the tree of the knowledge of good and evil.

9. And out of the ground made the LORD God to grow every tree that is pleasant to the sight, and good for food; the tree of life also in the midst of the garden, and the tree of knowledge of good and evil.

9. Og Gud Herren lod opvokse alle Haande Træer af Jorden, som vare lystelige at se til og gode til at æde af, og Livsens Træ midt i Haven og Kundskabens Træ paa godt og ondt.

9. Och Herren Gud lät uppväxa af jordene allahanda trä, lustig till att se och god till att äta; och lifsens trä midt i lustgårdenom, och kunskapsens trä på godt och ondt.

9. Ja Jehowa Jummal laskis maast tousta keik suggu puid, mis armsad ollid peält nähha ja head neist süa, ja ello pu kesket aeda, ja hea ja kurja tundmisse pu.

9. Viešpats Dievas išaugino iš žemės visokių medžių, gražių pasižiūrėti ir nešančių gerus vaisius maistui; taip pat gyvybės medį sodo viduryje ir medį pažinimo gero ir blogo.

9. Und Gott der HERR ließ aufwachsen aus der Erde allerlei Bäume, lustig anzusehen und gut zu essen, und den Baum des Lebens mitten im Garten und den Baum der Erkenntnis des Guten und Bösen.

9. Et l'Éternel Dieu fit germer du sol toute sorte d'arbres agréables à la vue, et bons à manger, et l'arbre de vie au milieu du jardin, et l'arbre de la connaissance du bien et du mal.

9. Había también hecho producir Jehová Dios de la tierra todo árbol deseable a la vista, y bueno para comer; y el árbol de vida en medio del huerto, y el árbol de ciencia de bien y de mal.

9 En de HEERE God had alle geboomte uit het aardrijk doen spruiten, begeerlijk voor het gezicht, en goed tot spijze; en den boom des levens in het midden van den hof, en de boom der kennis des goeds en des kwaads.

9. I wywiódł Pan Bóg z ziemi wszelkie drzewo wdzięczne na wejrzeniu, i smaczne ku jedzeniu: i drzewo żywota w pośrodku sadu; i drzewo wiadomości dobrego i złego.

9. És nevele az Úr Isten a földből mindenféle fát, tekintetre kedvest és eledelre jót, az [4†] élet fáját is, a kertnek közepette, és a jó és gonosz tudásának fáját.

9 И произрастил Господь Бог из земли всякое дерево, приятное на вид и хорошее для пищи, и дерево жизни посреди рая, и дерево познания добра и зла.

9. І зростив Господь Бог усяке дерево із землї, принадне на погляд і смашне плодом своїм, і дерево жизьняне посеред саду, і дерево познавання добра й зла.

10. Ja Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui sieltä neljään haaraan.

10. Ja Edenistä kävi virta kastamaan Paradisia, ja jakoi sieltä itsensä neljäksi päävirraksi.

10. Ja Edenist käwi wirta castaman Paradijsi ja jacoi idzens neljäxi pääwirraxi.

10 And a river went out of Eden to water the garden and from there it was divided and became four chief (rivers).

10. And a river went out of Eden to water the garden; and from thence it was parted, and became into four heads.

10. Og der gik en Flod ud fra Eden til at vande Haven, og derfra deltes den og blev til fire Hovedstrømme.

10. Och utaf Eden gick en ström till att vattna lustgården, och han delade sig i fyra hufvudfloder.

10. Ja jöggi läks wälja Edenist sedda rohho-aeda kastma, ja ta lahkus seält ja sai neljaks arruks.

10. Upė tekėjo iš Edeno sodui drėkinti; nuo ten ji šakojosi į keturias upes.

10. Und es ging aus von Eden ein Strom, zu wässern den Garten, und er teilte sich von da in vier Hauptwasser.

10. Et un fleuve sortait d'Éden pour arroser le jardin; et de là il se divisait et formait quatre bras.

10. Y salía un río de Edén para regar el huerto, y desde allí se repartía en cuatro cabezas.

10 En een rivier was voortgaande uit Eden, om dezen hof te bewateren; en werd van daar verdeeld, en werd tot vier hoofden.

10. A rzeka wychodziła z Eden dla odwilżenia sadu; i stamtąd dzieliła się na cztery główne rzeki;

10. Folyóvíz jő vala pedig ki Édenből a kert megöntözésére; és onnét elágazik és négy főágra szakad vala.

10 Из Едема выходила река для орошения рая; и потом разделялась на четыре реки.

10. І ріка виходить із Едему на поливаннє саду, а потім розлучається чотирма течіями.

11. Ensimmäisen nimi on Piison; se kiertää koko Havilan maan, jossa on kultaa;

11. Ensimäinen kutsutaan Pison: se juoksee koko Hevilan maan ympärinsä, ja siellä on kultaa.

11. Ensimäinen cudzutan Pison se juoxe coco Hewilan maan ymbärins ja siellä culda löytän/

11 The name of the first is Pishon. It is that (river) which encompasses the whole land of Havilah, where there is gold.

11. The name of the first is Pison: that is it which compasseth the whole land of Havilah, where there is gold;

11. Den førstes Navn er Pison, hvilken løber om det ganske Land Havila, Hvor der er Guld.

11. Den förste kallas Pison, den löper om hela Havila land, och der finnes guld.

11. Essimesse nimmi olli Pison , se joseb ümber keige se Hawila-ma, kus kulda on.

11. Pirmosios vardas Pišonas. Ji teka aplink visą Havilos šalį, kur randamas auksas.

11. Das erste heißt Pison, das fließt um das ganze Land Hevila; und daselbst findet man Gold.

11. Le nom du premier est Pishon; c'est celui qui entoure le pays de Havila, où se trouve l'or.

11. El nombre del uno era Fisón: este es el que cerca toda la tierra de Hevila, donde hay oro:

11 De naam der eerste rivier is Pison; deze is het, die het ganse land van Havila omloopt, waar het goud is.

11. Imię jednej Fyson; ta okrąża wszystką ziemię Hewila, gdzie się rodzi złoto.

11. Az elsőnek neve Pison, ez az, a mely megkerüli Havilah egész földét, a hol az arany terem.

11 Имя одной Фисон: она обтекает всю землю Хавила, ту, где золото;

11. Імя первої Пизон; ся обтекає всю Гавила землю, де знаходять золото.

12. ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös bedellion-pihkaa ja onyks-kiveä.

12. Ja sen maan kulta on kallis, ja siellä myös löytään Bedellion, ja kallis kivi Oniks.

12. Ja sen maan culda on callis ja siellä myös löytän Bedellion ja callis kiwi Onix.

12 And the gold of that land is good; there is bdellium {sweat smelling gum resin or its plant} and the onyx stone (too).

12. And the gold of that land is good: there is bdellium and the onyx stone.

12. Og Guldet fra det samme Land er godt; der er Bdellion og den Sten Unyks.

12. Och dess landes guld är kosteligit, och der finnes Bedellion, och den ädle stenen Onix.

12. Ja selle Ma kuld on hea, seäl on Pedola ja Soami kiwwi.

12. Tos šalies auksas yra geras. Ten randa bdeliją ir onikso akmenį.

12. Und das Gold des Landes ist köstlich; und da findet man Bedellion und den Edelstein Onyx.

12. Et l'or de ce pays est bon; là se trouve le bdellion, et la pierre d'onyx.

12. Y el oro de aquella tierra es bueno: hay allí también bdelio, y piedra cornerina.

12 En het goud van dit land is goed; daar is ook bedolah, en de steen sardonix.

12. A złoto ziemi onej jest wyborne. Tamże jest Bdellion, i kamieó Onychyn.

12. És annak a földnek aranya igen jó; ott van a Bdelliom és az Onix-kő.

12 и золото той земли хорошее; там бдолах и камень оникс.

12. А золото в тій землї предобре. Там знаходять і бедола-смолу і камінь оникс.

13. Toisen virran nimi on Giihon; se kiertää koko Kuusin maan.

13. Toinen virta kutsutaan Gihon: se juoksee koko Etiopian ympärinsä.

13. Toinen wirta cudzutan Gihon se juoxe coco Ethiopian ymbärins.

13 And the name of the second river is Gihon. The same is it which encompasses the whole land of Cush.

13. And the name of the second river is Gihon: the same is it that compasseth the whole land of Ethiopia.

13. Og den anden Flods Navn er Gihon, hvilken løber om det ganske Land Kus.

13. Den andre floden heter Gihon, den löper kring om hela Ethiopien.

13. Ja teise jöe nimmi on Kion, se joseb ümber keige se Kusi-ma.

13. Antrosios upės vardas Gihonas. Ji teka aplink visą Kušo šalį.

13. Das andere Wasser heißt Gihon, das fließt um um das ganze Mohrenland.

13. Le nom du second fleuve est Guihon; c'est celui qui entoure tout le pays de Cush.

13. El nombre del segundo río es Gijón: este es el que cerca toda la tierra Etiopía.

13 En de naam der tweede rivier is Gihon; deze is het, die het ganse land Cusch omloopt.

13. A imię rzeki drugiej Gihon; ta okrąża wszystkę ziemię Murzyóską.

13. A második folyóvíz neve pedig Gihon; ez az, a mely megkerüli az egész Khús földét.

13 Имя второй реки Гихон: она обтекает всю землю Куш.

13. А друга річка зветься Гигон; ся обтекає всю Куш землю.

14. Kolmannen virran nimi on Hiddekel; se juoksee Assurin editse. Ja neljäs virta on Eufrat.

14. Kolmas virta kutsutaan Hiddekel, ja juoksee Assyrian editse. Ja neljäs virta on Phrat.

14. Colmas wirta cudzutan Hidekel ja juoxe Assyrian edidzen. Ja neljäs wirta on Phrat.

14 And the name of the third river is Hiddekel {Tigris}. It is that (river) which goes east of Assyria. And the fourth river is the Euphrates.

14. And the name of the third river is Hiddekel: that is it which goeth toward the east of Assyria. And the fourth river is Euphrates.

14. Og den tredje Flods Navn er Hiddekel, hvilken gaar Østen for Assyrien; og den fjerde flod, den er Frat.

14. Den tredje floden kallas Hiddekel, den löper fram för Assyrien. Den fjerde floden är Phrath.

14. Ja kolmandama jöe nimmi on Iddekel, se joseb Assuri-ma ümber hommiko pole; ja neljas jöggi, se on Wrat.

14. Trečiosios upės vardas Tigras. Ji teka į rytus nuo Asūro. O ketvirtoji upė yra Eufratas.

14. Das dritte Wasser heißt Hiddekel, das fließt vor Assyrien. Das vierte Wasser ist der Euphrat.

14. Le nom du troisième fleuve est Hiddékel; c'est celui qui coule à l'orient de l'Assyrie. Et le quatrième fleuve, c'est l'Euphrate.

14. Y el nombre del tercer río es Jidekel: este es el que va hacia el oriente de la Asiria. Y el cuarto río es Éufrates.

14 En de naam der derde rivier is Hiddekel; deze is gaande naar het oosten van Assur. En de vierde rivier is Frath.

14. Imię zaś rzeki trzeciej Chydekel, ta płynie na wschód słoóca ku Asyryi. A rzeka czwarta jest Eufrates.

14. És a harmadik folyóvíz [5†] neve Hiddekel; ez az, a mely Assiria hosszában foly. A negyedik folyóvíz pedig az Eufrátes.

14 Имя третьей реки Хиддекель: она протекает пред Ассириею. Четвертая река Евфрат.

14. А трейтя зветься Гиддекель; се та річка, що йде на схід соньця від Ассура. А четверта річка, се Евфрат.

15. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.

15. Ja Herra Jumala otti ihmisen, ja pani Edenissä Paradisiin, viljelemään ja varjelemaan sitä.

15. JA HErra Jumala otti ihmisen ja pani Paradijsijn Edenis wiljelemän ja warjeleman sitä.

15 And Jehovah God took the man and put him into the garden of Eden to work it and to keep it.

15. And the LORD God took the man, and put him into the garden of Eden to dress it and to keep it.

15. Og Gud Herren tog Mennesket og satte det i Edens Have at dyrke den og vogte den.

15. Och Herren Gud tog menniskona, och satte honom in uti lustgården Eden, att han honom bruka och bevara skulle.

15. Ja Jehowa Jummal wottis se innimesse, ja panni tedda Edeni aeda, sedda harrima ja sedda hoidma.

15. Ir paėmė Viešpats Dievas žmogų ir apgyvendino jį Edeno sode, kad žmogus jį įdirbtų ir prižiūrėtų.

15. Und Gott der HERR nahm den Menschen und setzte ihn in den Garten Eden, daß er ihn baute und bewahrte.

15. L'Éternel Dieu prit donc l'homme et le plaça dans le jardin d'Éden, pour le cultiver et pour le garder.

15. Tomó pues Jehová Dios al hombre, y púsole en el huerto de Edén, para que le labrase, y le guardase.

15 Zo nam de HEERE God den mens, en zette hem in den hof van Eden, om dien te bouwen, en dien te bewaren.

15. Wziął tedy Pan Bóg człowieka, i postawił go w sadzie Eden, aby go sprawował, i aby go strzegł.

15. És vevé az Úr Isten az embert, és helyezteté őt az Éden kertjébe, hogy mívelje és őrizze azt.

15 И взял Господь Бог человека, и поселил его в саду Едемском, чтобы возделывать его и хранить его.

15. І взяв Господь Бог чоловіка та й осадив його в Едемському саду порати його і доглядати.

16. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,

16. Ja Herra Jumala käski ihmistä, ja sanoi: syö vapaasti kaikkinaisista puista Paradisissa;

16. Ja HErra Jumala käski ihmistä ja sanoi: syö caickinaisista puista Paradijsis/

16 And Jehovah God commanded the man, saying, You may freely eat of every tree of the garden,

16. And the LORD God commanded the man, saying, Of every tree of the garden thou mayest freely eat:

16. Og Gud Herren bød Mennesket og sagde: Du maa frit æde af alle Træer i Haven;

16. Och Herren Gud böd menniskona, och sade: Du skall äta af allahanda trä i lustgårdenom;

16. Ja Jehowa Jummal käskis innimest ja ütles: keikist aia puist woid sa süa:

16. Viešpats Dievas įsakė žmogui: ‘‘Nuo kiekvieno sodo medžio tau leista valgyti,

16. Und Gott der HERR gebot dem Menschen und sprach: Du sollst essen von allerlei Bäumen im Garten;

16. Et l'Éternel Dieu commanda à l'homme, en disant: Tu peux manger librement de tout arbre du jardin.

16. Y mandó Jehová Dios al hombre, diciendo: De todo árbol del huerto comerás:

16 En de HEERE God gebood den mens, zeggende: Van allen boom dezes hofs zult gij vrijelijk eten;

16. Tedy rozkazał Pan Bóg człowiekowi, mówiąc: Z każdego drzewa sadu jeść będziesz.

16. És parancsola az Úr Isten az embernek, mondván: A kert minden fájáról bátran egyél.

16 И заповедал Господь Бог человеку, говоря: от всякого дерева в саду ты будешь есть,

16. І заповідав Господь Бог чоловікові, глаголючи: З усякого древа в саду-раї можна тобі по вподобі їсти.

17. mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.

17. Mutta hyvän ja pahan tiedon puusta älä syö: sillä jona päivänä sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.

17. Mutta hywän ja pahan tiedon puusta älä syö: sillä jona päiwänä sinä sijtä syöt pitä sinun cuolemalla cuoleman.

17 but from the tree of the knowledge of good and evil, you will not eat from it. For in the day that you eat from it, you will surely die.

17. But of the tree of the knowledge of good and evil, thou shalt not eat of it: for in the day that thou eatest thereof thou shalt surely die.

17. men af Kundskabens Træ paa godt og ondt, af det skal du ikke æde; thi paa hvilken Dag du æder af det, skal du dø Døden.

17. Men af kunskapsens trä på godt och ondt skall du icke äta; förty, på hvad dag du deraf äter, skall du döden dö.

17. Agga sest hea ja kurja tundmisse puust ei pea sa mitte söma: sest mil päwal sinna sest sööd, pead sa surma surrema.

17. bet nuo medžio pažinimo gero ir blogo nevalgyk, nes tą dieną, kurią valgysi jo vaisių, tikrai mirsi’‘.

17. aber von dem Baum der Erkenntnis des Guten und des Bösen sollst du nicht essen; denn welches Tages du davon ißt, wirst du des Todes sterben.

17. Mais, quant à l'arbre de la connaissance du bien et du mal, tu n'en mangeras point; car au jour où tu en mangeras, certainement tu mourras.

17. Mas del árbol de ciencia de bien y de mal, no comerás de él: porque el día que de él comieres, morirás.

17 Maar van den boom der kennis des goeds en des kwaads, daarvan zult gij niet eten; want ten dage, als gij daarvan eet, zult gij den dood sterven.

17. Ale z drzewa wiadomości dobrego i złego, jeść z niego nie będziesz; albowiem dnia, którego jeść będziesz z niego, śmiercią umrzesz.

17. De a jó és gonosz tudásának fájáról, arról ne egyél; mert a mely napon ejéndel arról, [6†] bizony meghalsz.

17 а от дерева познания добра и зла не ешь от него, ибо в день, в который ты вкусишь от него, смертью умрешь.

17. З того ж дерева, що дає знаттє доброго й лихого, з того не важитимешся їсти, ато вмреш певно того ж дня, як скоштуєш із його.

18. Ja Herra Jumala sanoi: Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.

18. Ja Herra Jumala sanoi: ei ole hyvä ihmisen yksinänsä olla, minä teen hänelle avun, joka hänen tykönänsä oleman pitää.

18. JA HErra Jumala sanoi: ei ole hywä ihmisen yxinäns olla minä teen hänelle awun joca hänelle soweljas on.

18 And Jehovah God said, It is not good that the man should be alone, I will make a helper for him.

18. And the LORD God said, It is not good that the man should be alone; I will make him an help meet for him.

18. Og Gud Herren sagde: Det er ikke godt, at Mennesket er ene, jeg vil gøre ham Medhjælp, som skal være hos ha.

18. Och Herren Gud sade: Det är icke godt, att menniskan är allena; jag vill göra honom ena hjelp, den sig till honom hålla må.

18. Ja Jehowa Jummal ütles: Se ep olle mitte hea, et se innimenne üksi on; ma tahhan temmale abbi tehha, mis temma kohhane on.

18. Viešpats Dievas tarė: ‘‘Negerai žmogui būti vienam. Aš padarysiu jam tinkamą padėjėją’‘.

18. Und Gott der HERR sprach: Es ist nicht gut, daß der Mensch allein sei; ich will ihm eine Gehilfin machen, die um ihn sei.

18. Et l'Éternel Dieu dit: Il n'est pas bon que l'homme soit seul; je lui ferai une aide semblable à lui.

18. Y dijo Jehová Dios: No es bueno que el hombre esté solo: hacerle he ayuda que esté delante de él.

18 Ook had de HEERE God gesproken: Het is niet goed, dat de mens alleen zij; Ik zal hem een hulpe maken, die als tegen hem over zij.

18. Rzekł też Pan Bóg: Nie dobrze być człowiekowi samemu; uczynię mu pomoc, która by była przy nim.

18. És monda az Úr Isten: Nem jó az embernek egyedül [7†] lenni; szerzek néki segítő társat, hozzá illőt.

18 И сказал Господь Бог: не хорошо быть человеку одному; сотворим ему помощника, соответственного ему.

18. І рече Господь Бог: Не добре чоловікові бути самому; сотворимо йому таку поміч, щоб до пари була йому.

19. Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.

19. Koska Herra Jumala oli tehnyt maasta kaikkinaiset eläimet kedolle, ja kaikkinaiset taivaan linnut, toi hän ne Adamin eteen, että hän näkis, kuinka hän ne nimittäis: sillä niinkuin Adam kaikkinaiset eläimet nimitti, niin ne kutsutaan.

19. Cosca HErra Jumala oli maasta caickinaiset eläimet kedolle ja caickinaiset linnut taiwan ala tehnyt toi hän ne ihmisen eteen että hän näkis cuinga hän ne nimitäis: sillä nijncuin ihminen caickinaiset eläimet nimitti nijn ne cudzutan.

19 And out of the ground Jehovah God formed every beast of the field and every bird of the heavens and brought (them) to the man to see what he would call them; and whatever the man called every living creature, that was the name of it.

19. And out of the ground the LORD God formed every beast of the field, and every fowl of the air; and brought them unto Adam to see what he would call them: and whatsoever Adam called every living creature, that was the name thereof.

19. Og Gud Herren havde gjort af Jorden alle vilde Dyr paa Marken og alle Himmelens Fugle og ledte dem til Mennesket for at se, hvad han vilde kalde hvert; og alt det, som Adam kaldte hver levende Sjæl, det var dens Navn.

19. Som nu Herren Gud gjort hade af jordene allahanda djur på markene, och allahanda foglar under himmelen, hade han dem fram för menniskona, att han skulle se, huru han skulle nämna dem; ty, såsom menniskan allahanda lefvande djur nämnde, så skulle de heta.

19. Sest Jehowa Jum̃al olli kül maast walmistanud keik suggu ellajaid wälja peäl ja keik linnud mis taewa al, ja olli neid innimesse jure saatnud, et ta saaks nähha, kudda tem̃a neid piddi nim̃etama; ja kudda se innimenne igga ellawa hinge piddi nim̃etama, nenda piddi temma nimmi ollema.

19. Viešpats Dievas, padaręs iš žemės visus žvėris bei padangių paukščius, juos atvedė prie Adomo, kad matytų, kaip jis juos pavadins; kaip Adomas pavadino kiekvieną gyvą padarą, toks ir yra jo vardas.

19. Denn als Gott der HERR gemacht hatte von der Erde allerlei Tiere auf dem Felde und allerlei Vögel unter dem Himmel, brachte er sie zu dem Menschen, daß er sähe, wie er sie nennte; denn der wie Mensch allerlei lebendige Tiere nennen würde, so sollten sie heißen.

19. Et l'Éternel Dieu forma de la terre tous les animaux des champs, et tous les oiseaux des cieux; et il les fit venir vers Adam, pour voir comment il les nommerait, et que tout nom qu'Adam donnerait à chacun des êtres vivants, fût son nom.

19. Formó pues Jehová Dios de la tierra toda bestia del campo, y toda ave de los cielos, y trájolas a Adam, para que viese como las había de llamar: y todo lo que Adam llamó a alma viviente, eso es su nombre.

19 Want als de HEERE God uit de aarde al het gedierte des velds, en al het gevogelte des hemels gemaakt had, zo bracht Hij die tot Adam, om te zien, hoe hij ze noemen zou; en zo als Adam alle levende ziel noemen zoude, dat zou haar naam zijn.

19. A gdy stworzył Pan Bóg z ziemi wszelki zwierz polny, i wszelkie ptactwo niebieskie, tedy je przywiódł do Adama, aby obaczył jakoby je nazwać miał; a jakoby nazwał Adam każdą duszę żywiącą, tak aby było imię jej.

19. És formált vala az Úr Isten a földből mindenféle mezei vadat, és mindenféle égi madarat, és elvivé az emberhez, hogy lássa, minek nevezze azokat; mert a mely nevet adott az ember az élő állatnak, az annak neve.

19 Господь Бог образовал из земли всех животных полевых и всех птицнебесных, и привел к человеку, чтобы видеть, как он назовет их, и чтобы, как наречет человек всякую душу живую, так и было имя ей.

19. І сотворив Господь Бог із землї всякого зьвіря польового і всяке птаство небесне, і привів їх до чоловіка побачити, як він зватиме їх, і як нї назвав би чоловік їх живі душі, так щоби мусїли вони зватись.

20. Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.

20. Ja Adam antoi kullekin karjalle, ja taivaan linnuille, ja eläimille maan päällä heidän nimensä. Mutta Adamille ei löytty apua, joka hänen tykönänsä olisi.

20. Ja ihminen andoi cullakin carjalle ja linnuille taiwan alla ja eläimille maan päällä heidän nimens. Mutta ihmiselle ei löytty apua joca hänelle soweljas olis.

20 And the man gave names to all the cattle and to the birds of the heavens and to every beast of the field, but for man there was not found a helper for him.

20. And Adam gave names to all cattle, and to the fowl of the air, and to every beast of the field; but for Adam there was not found an help meet for him.

20. Saa gav Adam alt Kvæget og Himmelens Fugle og alle vilde Dyr paa Marken Navne; men for Menneske fandt han ingen Medhjælp, som kun de være hos ham.

20. Och menniskan gaf hvart och ett fänad, och foglomen under himmelen, och djuren på markene, sina namn. Men till menniskone vardt icke funnen någon hjelp, den sig till honom hålla måtte.

20. Ja se innimenne panni nimmed keikile lojustele ja lindudele mis taewa al ja keikile ellajattele mis wälja peäl: agga selle innimessele ei leidnud Ta mitte abbi mis temma kohhane olli.

20. Adomas davė vardus visiems gyvuliams, padangių paukščiams ir visiems lauko žvėrims, tačiau tarp jų neatsirado padėjėjo, tinkamo žmogui.

20. Und der Mensch gab einem jeglichen Vieh und Vogel unter dem Himmel und Tier auf dem Felde seinen Namen; aber für den Menschen ward keine Gehilfin gefunden, die um ihn wäre.

20. Et Adam donna des noms à toutes les bêtes, et aux oiseaux des cieux, et à tous les animaux des champs; mais, pour l'homme, il ne trouva point d'aide semblable à lui.

20. Y puso Adam nombres a toda bestia, y a ave de los cielos, y a todo animal del campo: mas para Adam no halló ayuda, que estuviese delante de él.

20 Zo had Adam genoemd de namen van al het vee, en van het gevogelte des hemels, en van al het gedierte des velds; maar voor den mens vond hij geen hulpe, die als tegen hem over ware.

20. Tedy dał Adam imiona wszystkiemu bydłu, i ptactwu niebieskiemu, i wszelkiemu zwierzowi polnemu. Lecz Adamowi nie była znaleziona pomoc, która by przy nim była.

20. És nevet ada az ember minden baromnak, az ég madarainak, és minden mezei vadnak; de az embernek hozzá illő segítő társat nem talált vala.

20 И нарек человек имена всем скотам и птицам небесным и всем зверямполевым; но для человека не нашлось помощника, подобного ему.

20. І подавав чоловік назви всякій скотинї, і птаству небесному, і всякому польовому зьвірові, та про чоловіка не знайшлось такої помочі, щоб до пари була йому.

21. Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.

21. Ja Herra jumala pani raskaan unen Adamiin, ja kuin hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistansa, ja täytti sen paikan lihalla.

21. Ja HERra Jumala pani rascan unen ihmiseen ja cuin hän nuckui otti hän yhden hänen kylkiluistans ja täytti sen paican lihalla.

21 And Jehovah God caused a deep sleep to fall upon the man and he slept. And (God) took one of his ribs and closed up the flesh under it.

21. And the LORD God caused a deep sleep to fall upon Adam, and he slept: and he took one of his ribs, and closed up the flesh instead thereof;

21. Da lod Gud Herren falde en dyb Søvn paa Adam og han sov; og han tog et af han Ribben og lukkede med Kød i Stedet derfor.

21. Då lät Herren Gud falla en tung sömn på menniskona, och vid han sof, tog han ett af hans sidoref, och uppfyllde kött i samma staden.

21. Siis laskis Jehowa Jummal raske unne se innimesse peäle tulla, ja ta uinus maggama: ja ta wottis ühhe temma külje-luist ja panni se kohha lihhaga jälle kinni.

21. Tada Viešpats Dievas giliai užmigdė Adomą, išėmė vieną jo šonkaulių ir tą vietą užpildė kūnu.

21. Da ließ Gott der HERR einen tiefen Schlaf fallen auf den Menschen, und er schlief ein. Und er nahm seiner Rippen eine und schloß die Stätte zu mit Fleisch.

21. Et l'Éternel Dieu fit tomber un profond sommeil sur Adam, qui s'endormit; et il prit une de ses côtes, et resserra la chair à sa place.

21. E hizo caer Jehová Dios sueño sobre el hombre, y adormecióse; y tomó una de sus costillas, y cerró la carne en su lugar.

21 Toen deed de HEERE God een diepen slaap op Adam vallen, en hij sliep; en Hij nam een van zijn ribben, en sloot derzelver plaats toe met vlees.

21. Tedy przypuścił Pan Bóg twardy sen na Adama, i zasnął; i wyjął jedno żebro jego, i napełnił ciałem miasto niego.

21. Bocsáta tehát az Úr Isten mély álmot az emberre, és ez elaluvék. Akkor kivőn egyet annak oldalbordái közűl, és hússal tölté be annak helyét.

21 И навел Господь Бог на человека крепкий сон; и, когда он уснул,взял одно из ребр его, и закрыл то место плотию.

21. І попустив Господь Бог твердому сну обняти чоловіка, і як заснув, узяв одно з його ребер, та й затулив його місце тїлом.

22. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.

22. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän Adamista otti, ja toi sen hänen eteensä.

22. Ja HERra Jumala rakensi waimon sijtä kylkiluusta jonga hän ihmisest otti ja toi sen hänen eteens.

22 And (from) the rib, which Jehovah God had taken from the man, he made a woman and brought her to the man.

22. And the rib, which the LORD God had taken from man, made he a woman, and brought her unto the man.

22. Og Gud Herren byggede af det Ribben, som han havde taget af Mennesket, en Mandinde og ledte hende til Adam.

22. Och Herren Gud byggde ena Qvinno utaf refvet, som han uttagit hade af menniskone, och hade henne fram för honom.

22. Ja Jehowa Jummal ehhitas se külje-lu, mis ta innimessest olli wötnud, naeseks, ja satis tedda Adama jure.

22. Po to Viešpats Dievas iš šonkaulio, kurį išėmė iš žmogaus, padarė moterį ir ją atvedė pas žmogų.

22. Und Gott der HERR baute ein Weib aus der Rippe, die er vom Menschen nahm, und brachte sie zu ihm.

22. Et l'Éternel Dieu forma une femme de la côte qu'il avait prise d'Adam, et la fit venir vers Adam.

22. Y edificó Jehová Dios la costilla que tomó del hombre, en mujer, y trájola al hombre.

22 En de HEERE God bouwde de ribbe, die Hij van Adam genomen had, tot een vrouw, en Hij bracht haar tot Adam.

22. I zbudował Pan Bóg z żebra onego, które wyjął z Adama, niewiastę, i przywiódł ją do Adama.

22. És [8†] alkotá az Úr Isten azt az oldalbordát, a melyet kivett vala az emberből, asszonynyá, és vivé az emberhez.

22 И создал Господь Бог из ребра, взятого у человека, жену, и привел ее к человеку.

22. І создав Господь Бог женщину з ребра, що взяв од чоловіка, та й привів її до чоловіка.

23. Ja mies sanoi: Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu.

23. Niin sanoi Adam: tämä on nyt luu minun luistani, ja liha minun lihastani: se pitää kutsuttaman miehiseksi, sillä hän on otettu miehestä.

23. Nijn sanoi ihminen: tämä on luu minun luistani ja liha minun lihastani se pitä cudzuttaman miehen puolisaxi: sillä hän on otettu miehestä.

23 And the man said, This is now bone of my bones and flesh of my flesh. She will be called Woman, because she was taken out of Man.

23. And Adam said, This is now bone of my bones, and flesh of my flesh: she shall be called Woman, because she was taken out of Man.

23. Da sagde Adam: Denne Gang er det Ben af mine Ben og Kød af mit Kød; denne skal kaldes Mandinde, thi denne er tagen af Manden.

23. Då sade menniskan: Detta är dock ben af minom benom, och kött af mino kötte, hon skall heta Manna, derföre att hon är tagen utaf mannenom.

23. Siis ütles Adam: Se on nüüd lu minno luist ja lihha minno lihhast; tedda peab mehhe-naeseks hütama, sest et ta mehhest on woetud.

23. Tada Adomas tarė: ‘‘Štai kaulas iš mano kaulų ir kūnas iš mano kūno! Šita bus vadinama moterimi, nes iš vyro ji paimta’‘.

23. Da sprach der Mensch: Das ist doch Bein von meinem Bein und Fleisch von meinem Fleisch; man wird sie Männin heißen, darum daß sie vom Manne genommen ist.

23. Et Adam dit: Celle-ci enfin est os de mes os, et chair de ma chair. Celle-ci sera nommée femme (en hébreu Isha), car elle a été prise de l'homme (en hébreu Ish).

23. Y dijo el hombre: Esta vez, hueso de mis huesos, y carne de mi carne. Esta será llamada Varona, porque del Varón fué tomada esta.

23 Toen zeide Adam: Deze is ditmaal been van mijn benen, en vlees van mijn vlees! Men zal haar Manninne heten, omdat zij uit den man genomen is.

23. I rzekł Adam: Toć teraz jest kość z kości moich, i ciało z ciała mego; dla tegoż będzie nazwana mężatką, bo ona z męża wzięta jest.

23. És monda az ember: Ez már csontomból való csont, és testemből való test: ez asszonyembernek neveztessék, mert emberből vétetett.

23 И сказал человек: вот, это кость от костей моих и плоть от плоти моей; она будет называться женою, ибо взята от мужа.

23. І каже чоловік: Се ж кість од костей моїх і тїло від тїла мого. Мусить вона зватись людина; бо її взято з чоловіка.

24. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

24. Sentähden pitää miehen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja tulevat yhdeksi lihaksi.

24. Sentähden pitä miehen luopuman Isästäns ja Äitistäns ja pysymän emändäns tykönä ja he tulewat yhdexi lihaxi.

24 Therefore a man will leave his father and his mother and will cling to his wife and the two will be one flesh.

24. Therefore shall a man leave his father and his mother, and shall cleave unto his wife: and they shall be one flesh.

24. Derfor skal Manden forlade sin Fader og sin Moder og blive fast hos sin Hustru, og de skulle være til eet Kød.

24. Fördenskull skall en man öfvergifva fader och moder, och blifva vid sina hustru, och skola varda till ett kött.

24. Sepärrast jättab mees omma issa ja omma emma mahha ja hoiab omma naese pole, ja nemmad peawad üks lihha ollema.

24. Todėl vyras paliks savo tėvą bei motiną ir susijungs su savo žmona; ir juodu taps vienu kūnu.

24. Darum wird ein Mann Vater und Mutter verlassen und an seinem Weibe hangen, und sie werden sein ein Fleisch.

24. C'est pourquoi l'homme laissera son père et sa mère, et s'attachera à sa femme, et ils seront une seule chair.

24. Por tanto el varón dejará a su padre y a su madre, y allegarse ha a su mujer, y serán por una carne.

24 Daarom zal de man zijn vader en zijn moeder verlaten, en zijn vrouw aankleven; en zij zullen tot een vlees zijn.

24. Przetoż opuści człowiek ojca swego i matkę swoję, a przyłączy się do żony swojej, i będą jednem ciałem.

24. Annakokáért [9†] elhagyja a férfiú az ő atyját és az ő anyját, és ragaszkodik feleségéhez: és lesznek egy testté.

24 Потому оставит человек отца своего и мать свою и прилепится к жене своей; и будут одна плоть.

24. Тим оставить чоловік отця свого й матїр свою та й прилїпиться до жони своєї, і будуть удвох тїлом одним.

25. Ja he olivat molemmat, mies ja hänen vaimonsa, alasti eivätkä hävenneet toisiansa.

25. Ja he olivat molemmat alasti, Adam ja hänen emäntänsä, ja ei hävenneet.

25. Ja he olit molemmat alasti Adam ja hänen emändäns ja ei häwennet.

25 And the man and his wife were both naked and they were not ashamed.

25. And they were both naked, the man and his wife, and were not ashamed.

25. Og de vare begge nøgne, Adam og hans Hustru, og de bluedes ikke.

25. Och de voro både nakne, menniskan och hans hustru, och de blygdes intet.

25. Ja nem̃ad ollid mollemad allasti, Adam ja temma naene, ja ei häbbenend ennast mitte.

25. Jie abu­žmogus ir jo žmona­buvo nuogi, tačiau nesigėdijo.

25. Und sie waren beide nackt, der Mensch und das Weib, und schämten sich nicht.

25. Or Adam et sa femme étaient tous deux nus, et ils n'en avaient point honte.

25. Y estaban ámbos desnudos, Adam y su mujer, y no se avergonzaban.

25 En zij waren beiden naakt, Adam en zijn vrouw; en zij schaamden zich niet.

25. A byli oboje nadzy, Adam i żona jego; a nie wstydzili się.

25. Valának pedig mindketten [10†] mezítelenek, az ember és az ő felesége, és nem szégyenlik vala.

25 И были оба наги, Адам и жена его, и не стыдились.

25. І були обоє нагі, чоловік і жона його, і не соромились.