41 luku

Joosef selittää faraon unet, ja hänet korotetaan Egyptin hallitusmieheksi.

1. Kahden vuoden kuluttua tapahtui, että farao näki unen; hän oli seisovinaan Niilivirran rannalla.

1. Ja tapahtui kahden ajastajan perästä, että Pharao näki unen, niinkuin hän olis seisonut virran tykönä.

1. JA cahden ajastajan perästä näki Pharao unen nijncuin hän olis seisonut wirran tykönä.

1 And it happened at the end of two full years, that Pharaoh dreamed. And behold, he stood by the river.

1. And it came to pass at the end of two full years, that Pharaoh dreamed: and, behold, he stood by the river.

1. Og det skete, der to Aar vare omme, da drømte Fazao, og se, han stod ved Floden.

1. Och tu år derefter hade Pharao en dröm, såsom han hade ståndit vid älfvena,

1. Ja se sündis kahhe aasta pärrast, et Warao unnenäggo näggi, ja wata, ta seisis Nilusse jöe äres.

1. Dvejiems metams praėjus, faraonas sapnavo: jis stovėjo prie upės,

1. Und nach zwei Jahren hatte Pharao einen Traum, wie er stünde am Nil

1. Et il arriva, au bout de deux ans, que Pharaon eut un songe; et voici, il se tenait près du fleuve.

1. Y ACONTECIÓ que pasados dos años Faraón soñó. Parecíale que estaba junto al río,

1 En het geschiedde ten einde van twee volle jaren, dat Farao droomde, en ziet, hij stond aan de rivier.

1. I stało się po wyjściu dwóch lat, że się śniło Faraonowi, jakoby stał nad rzeką.

1. Lőn pedig két esztendő múlván, hogy a Faraó álmot láta, s ímé áll vala a folyóvíz mellett.

1 По прошествии двух лет фараону снилось: вот, он стоит у реки;

1. Сталося ж у концї двох повних лїт, Фараон бачив сон. Бачся, стояв він при ріцї.

2. Ja katso, virrasta nousi seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa.

2. Ja katso, virrasta astui ylös seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, jotka kävivät laitumella ruohostossa.

2. Ja cadzo wirrasta astui ylös seidzemen caunista ja lihawata lehmä jotca käwit hywällä laituimella.

2 And behold, there came up out of the river seven cows, fine-looking and fattened and they fed in the reed grass.

2. And, behold, there came up out of the river seven well favoured kine and fatfleshed; and they fed in a meadow.

2. Og se, af Floden opsteg syv Køer, skønne af Udseende og fede paa Kød, og aade i Engen.

2. Och sett af älfvene uppstiga sju nöt skön och fet; och de gingo i goda bet.

2. Ja wata jöest tousid seitse lehma ülles, illusad nähha ja lihhawad lihha polest, ja söid aso peäl.

2. ir iš jos išlipo septynios karvės, gražios ir riebios, ir jos ganėsi lankoje.

2. und sähe aus dem Wasser steigen sieben schöne, fette Kühe; die gingen auf der Weide im Grase.

2. Et voici que du fleuve montaient sept vaches belles et grasses, et elles paissaient dans le marécage.

2. Y que del río subían siete vacas, hermosas de vista, y gruesas de carne: que pacían en el prado:

2 En ziet, uit de rivier kwamen op zeven koeien, schoon van aanzien, en vet van vlees, en zij weidden in het gras.

2. A oto z rzeki wychodziło siedem krów, pięknych na wejrzeniu i tłustych na ciele, które się pasły na łące.

2. És ímé a folyóvízből hét szép és kövér tehén jő vala ki, és legel vala a nádasban.

2 и вот, вышли из реки семь коров, хороших видом и тучных плотью, и паслись в тростнике;

2. І се, нїби з річки, вийшло семеро корів гарних і ситих, та й пасуться в лузї.

3. Ja katso, niiden jälkeen nousi virrasta toiset seitsemän lehmää, rumia ja laihoja; ne asettuivat edellisten lehmien viereen virran rannalle.

3. Sitte näki hän toiset seitsemän lehmää tulevan virrasta ylös, rumaa ja laihaa; ja seisoivat niiden (toisten) lehmäin tykönä virran reunalla.

3. Sijtte näki hän toiset seidzemen lehmä tulewan wirrasta ylös ruma ja laiha ja käwit nijden toisten lehmäin tykönä wirran reunalla.

3 And behold, seven other cows came up after them out of the river, ill-favored and lean-fleshed and stood by the other cows upon the brink of the river.

3. And, behold, seven other kine came up after them out of the river, ill favoured and leanfleshed; and stood by the other kine upon the brink of the river.

3. Og se, syv andre Køer opstege efter disse af Floden, stygge af Udseende og magre paa Kød, og stode hos de andre Køer paa Bredden af Floden.

3. Sedan såg han annor sju nöt uppstiga af älfvene, vanskapeliga och magra; och gingo jemte de andra på strandene vid älfvena.

3. Ja wata seitse teist lehma tousid nende järrele jöest ülles, pahhad peält nähha ja lahjad lihha polest, ja nemmad seisid nende teiste lehmade körwas jöe äres.

3. O po jų išlipo iš upės kitos septynios karvės, bjaurios ir liesos, ir atėjo prie tų karvių upės pakrantėje.

3. Nach diesen sah er andere sieben Kühe aus dem Wasser aufsteigen; die waren häßlich und mager und traten neben die Kühe an das Ufer am Wasser.

3. Et voici, sept autres vaches laides et maigres, montaient du fleuve après elles, et elles se tinrent auprès des autres vaches sur le bord du fleuve.

3. Y que otras siete vacas subían tras ellas del río, feas de vista, y magras de carne, y que se paraban cerca de las vacas hermosas a la orilla del río:

3 En ziet, zeven andere koeien kwamen na die op uit de rivier, lelijk van aanzien, en dun van vlees; en zij stonden bij de andere koeien aan den oever der rivier.

3. Oto, też siedem krów innych wychodziło za niemi z rzeki, szpetnych na wejrzeniu, i chudych na ciele, które stały wedle krów pierwszych nad brzegiem rzeki.

3. S ímé azok után más hét tehén jő vala ki a folyóvízből, rútak és ösztövérek, és oda állanak vala ama tehenek mellé a folyóvíz partján.

3 но вот, после них вышли из реки семь коров других, худых видом и тощих плотью, и стали подле тех коров, на берегу реки;

3. Аж ось і других семеро корів вийшло поганих на вид і худих, да й стоять коло тих корів на річному березї.

4. Ja ne rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää. Siihen farao heräsi.

4. Ja ne rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää. Niin Pharao heräsi.

4. Ja ne rumat ja laihat seidzemen lehmä söit ne seidzemen lihawata ja caunista lehmä. Nijn Pharao heräis.

4 And the ill-favored and lean-fleshed cows ate up the seven fine-looking and fat cows. So Pharaoh awoke.

4. And the ill favoured and leanfleshed kine did eat up the seven well favoured and fat kine. So Pharaoh awoke.

4. Og de Køer, som vare stygge af Udseende og magre paa Kød, opaade de syv Køer, som vare skønne af Udseende og fede; saa vaagnede Farao.

4. Och de sju vanskapeliga och magra nöten åto upp de sju sköna och feta nöten. Då vaknade Pharao.

4. Ja need lehmad, mis pahhad peält nähha ja lahjad lihha polest, söid ärra neid seitse lehma, mis illusad nähha ja lihhawad ollid; ja Warao ärkas ülles.

4. Liesosios karvės surijo anas septynias gražiąsias ir riebiąsias karves. Ir faraonas pabudo.

4. Und die häßlichen und mageren fraßen die sieben schönen, fetten Kühe. Da erwachte Pharao.

4. Et les vaches laides et maigres dévorèrent les sept vaches belles et grasses. Et Pharaon s'éveilla.

4. Y que las vacas, feas de vista y magras de carne, tragaban a las siete vacas, hermosas de vista y gruesas. Y despertó Faraón.

4 En die koeien, lelijk van aanzien, en dun van vlees, aten op die zeven koeien, schoon van aanzien en vet. Toen ontwaakte Farao.

4. I pożarły one krowy szpetne na wejrzeniu i chude na ciele, siedem krów pięknych na wejrzeniu i tłustych; zatem ocknął się Farao.

4. És elnyelék a rút és ösztövér tehenek a hét szép és kövér tehenet; és felserkene a Faraó.

4 и съели коровы худые видом и тощие плотью семь коров хороших видом и тучных. И проснулся фараон,

4. І пожерли семеро корови погані сїмох корів гарних і ситих. І прокинувсь Фараон.

5. Mutta hän nukkui uudestaan ja näki toisen kerran unta: seitsemän paksua ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa.

5. Ja hän nukkui jällensä, ja näki toisen kerran unta: ja katso, seitsemän täysinäistä ja paksua tähkäpäätä kasvoivat yhdessä oljessa.

5. Ja hän nuckui jällens ja näki toisen kerran unda että seidzemen täysinäistä ja paxua tähkäpäätä caswoit yhdesä oljes.

5 And he slept and dreamed a second time. And behold, seven ears of grain came up upon one stalk, fat and good.

5. And he slept and dreamed the second time: and, behold, seven ears of corn came up upon one stalk, rank and good.

5. Og han faldt i Søvn og drømte anden Gang. Og se, syv Aks voksede anden Gang, og se, syv Aks voksede op paa eet Straa, fulde og gode.

5. Och han somnade åter, och åter drömde honom, och såg, att sju ax full och tjock växte på enom stjelk.

5. Ja ta uinus maggama ja näggi teist puhko unnes, ja wata seitse wilja-pead tousid ühhest körrest ülles, jämmedad ja head.

5. Vėl užmigęs sapnavo antrą kartą: septynios varpos išaugo iš vieno stiebo, pilnos ir gražios.

5. Und er schlief wieder ein, und ihn träumte abermals, und er sah, daß sieben Ähren wuchsen an einem Halm, voll und dick.

5. Et il s'endormit et songea une seconde fois. Et voici sept épis gras et beaux poussaient sur une même tige.

5. Y durmióse, y soñó la segunda vez: Que siete espigas llenas y hermosas subían de una caña:

5 Daarna sliep hij en droomde andermaal; en ziet, zeven aren rezen op, in een halm, vet en goed.

5. A gdy usnął, śniło mu się po wtóre; a ono siedem kłosów wyrastało z jednego źdźbła, pełnych i cudnych.

5. És elaluvék és másodszor is álmot láta, és ímé hét gabonafej nevekedik vala egy száron, mind teljes és szép.

5 и заснул опять, и снилось ему в другой раз: вот, на одном стебле поднялось семь колосьев тучных и хороших;

5. І заснув, і снилось йому в друге: бачся семеро колосків жита виходило з одного стебла, товстих і повних.

6. Ja katso, niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, ohutta ja itätuulen polttamaa.

6. Ja katso, seitsemän pientä ja itätuulelta surkastunutta tähkäpäätä kasvoivat niiden jälkeen.

6. Sijtte näki hän seidzemen piendä ja surcastunutta tähkäpäätä caswawan.

6 And behold, seven ears, thin and blasted with the east wind, sprung up after them.

6. And, behold, seven thin ears and blasted with the east wind sprung up after them.

6. Og se, syv Aks, tynde og svedne af Østenvinden, skøde op efter dem.

6. Derefter såg han sju tunn förvissen ax uppgå.

6. Ja wata seitse penikest ja hom̃iko-tulest ärrakörwetud pead tousid nende järrele ülles.

6. O po jų išdygo septynios tuščios ir rytų vėjo išdžiovintos varpos.

6. Darnach sah er sieben dünnen Ähren aufgehen, die waren vom Ostwind versengt.

6. Puis, voici, sept épis maigres et brûlés par le vent d'Orient germaient après ceux-là.

6. Y que otras siete espigas menudas y abatidas del solano salían después de ellas:

6 En ziet, zeven dunne en van den oostenwind verzengde aren schoten na dezelve uit.

6. Oto, też siedem kłosów cienkich i wysuszonych od wiatru wschodniego wyrastało za nimi.

6. És ímé azok után hét vékony s keleti széltől kiszáradt gabonafej nevekedik vala.

6 но вот, после них выросло семь колосьев тощих и иссушенных восточным ветром;

6. А ж ось других семеро колосків, тоненьких і висушених східним вітром, виросло за ними.

7. Ja nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän paksua ja täyteläistä tähkäpäätä. Siihen farao heräsi, ja katso, se oli unta.

7. Ja ne seitsemän laihaa tähkää nielivät ne seitsemän paksua ja täysinäistä tähkäpäätä. Niin Pharao heräsi ja näki, että se oli uni.

7. Ja ne seidzemen laiha nielit ne seidzemen paxua ja täysinäistä tähkäpäätä. Nijn Pharao heräis ja näki että se oli uni.

7 And the thin ears swallowed up the seven fat and full ears. And Pharaoh awoke, and behold, it was a dream.

7. And the seven thin ears devoured the seven rank and full ears. And Pharaoh awoke, and, behold, it was a dream.

7. Og de magre Aks opslugte de syv fede og fulde Aks; da vaagnede Farao, og se, det var en Drøm.

7. Och de sju magra axen uppslukte de sju stora och fulla axen. Då vaknade Pharao, och såg, att det var en dröm.

7. Ja need penikessed wilja-pead nelasid neid seitse jämmedat ja täit pead ärra; ja Warao ärkas ülles; ja wata se olli unnenäggo.

7. Tuščiosios varpos prarijo septynias pilnąsias ir gražiąsias varpas. Faraonas pabudo ir suprato, kad tai sapnas.

7. Und die sieben mageren Ähren verschlangen die sieben dicken und vollen Ähren. Da erwachte Pharao und merkte, daß es ein Traum war.

7. Et les épis maigres engloutirent les sept épis gras et pleins; et Pharaon s'éveilla, et voici, c'était un songe.

7. Y que las siete espigas menudas tragaban a las siete espigas gruesas y llenas. Y despertóse Faraón, y he aquí que era sueño.

7 En de dunne aren verslonden de zeven vette en volle aren. Toen ontwaakte Farao, en ziet, het was een droom.

7. I pożarły te kłosy cienkie, siedem onych kłosów pięknych i zupełnych; i ocknął się Farao.

7. És elnyelék a vékony gabonafejek a hét kövér és teljes gabonafejet. És felserkene a Faraó, és ímé álom vala.

7 и пожрали тощие колосья семь колосьев тучных и полных. И проснулся фараон и понял, что это сон.

7. І пожерли семеро колоски тоненькі і вітром спалені семеро колосків товстих та повних. Прокинеться ж Фараон, аж то сон.

8. Mutta aamulla hänen mielensä oli levoton, ja hän kutsutti eteensä kaikki Egyptin tietäjät ja kaikki viisaat; ja farao kertoi heille unensa, mutta ei ollut sitä, joka olisi voinut selittää ne faraolle.

8. Ja aamulla oli hänen henkensä murheellinen, lähetti ja antoi kutsua kokoon kaikki Egyptin noidat ja tietäjät, ja Pharao jutteli heille unensa. Mutta ei ollut, joka sen taisi selittää Pharaon edessä.

8. Ja amulla oli hänen hengens murhelinen lähetti ja andoi cudzua cocon caicki Egyptin noidat ja tietäjät ja Pharao jutteli heille unens. Mutta ei ollut joca sen taisi selittä Pharaon edes.

8 And it happened in the morning, that his spirit was troubled and he sent and called for all the magicians of Egypt and all the wise men of it. And Pharaoh told them his dream, but there was no man who could interpret them to Pharaoh.

8. And it came to pass in the morning that his spirit was troubled; and he sent and called for all the magicians of Egypt, and all the wise men thereof: and Pharaoh told them his dream; but there was none that could interpret them unto Pharaoh.

8. Og det skete om Morgenen, da var hans Aand bekymret og han sendte hen og lod kalde alle Spaamænd i Ægypten og alle de vise derudi, og Farao fortalte dem sin Drøm; men der var ingen, som udtydede Farao den.

8. Och då det vardt morgon, var hans ande bedröfvad; och skickade ut, och lät kalla alla spåmän i Egypten, och alla visa, och förtäljde dem sin dröm: Men der var ingen, som honom kunde uttyda för Pharao.

8. Ja se sündis hommiko, et temma waim olli kui roidund, ja läkkitas ja kutsus keik Egiptusse-ma kunsi-mehhed ja keik temma targad, ja Warao juttustas neile omma unnenäo, ja ükski ei woinud neid Waraule ärraselletada.

8. Tą rytą faraonas buvo neramus. Jis pasikvietė visus Egipto žynius ir išminčius ir papasakojo jiems savo sapnus, bet nebuvo nė vieno, kuris galėtų juos išaiškinti.

8. Und da es Morgen ward, war sein Geist bekümmert; und er schickte aus und ließ rufen alle Wahrsager in Ägypten und alle Weisen und erzählte ihnen seine Träume. Aber da war keiner, der sie dem Pharao deuten konnte.

8. Et sur le matin son esprit était agité; et il envoya appeler tous les magiciens et tous les sages d'Égypte, et Pharaon leur raconta ses songes; mais il n'y eut personne qui les lui interpréta.

8. Y acaeció que a la mañana su espíritu se atormentó y envió, e hizo llamar a todos los magos de Egipto, y a todos sus sabios; y contóles Faraón sus sueños; y no había quien los declarase a Faraón.

8 En het geschiedde in den morgenstond, dat zijn geest verslagen was, en hij zond heen, en riep al de tovenaars van Egypte, en al de wijzen, die daarin waren; en Farao vertelde hun zijn droom; maar er was niemand, die ze aan Farao uitlegde.

8. A toć był sen. A gdy było rano, strwożony był duch jego; i posławszy wezwał wszystkich wieszczków Egipskich, i wszystkich mędrców jego, i opowiedział im Farao sny swoje; a nie było, kto by je wyłożył Faraonowi.

8. Reggelre kelvén, nyugtalankodék lelkében, elkülde azért és egybehívatá Égyiptom minden jövendőmondóját, és minden bölcsét és elbeszélé nékik a Faraó az ő álmát, de senki sem vala, ki azokat megmagyarázta volna a Faraónak.

8 Утром смутился дух его, и послал он, и призвал всех волхвов Египта и всех мудрецов его, и рассказал им фараон сон свой; но не было никого, кто бы истолковал его фараону.

8. І сталось уранцї, стрівожився дух його, і пославши скликав усїх віщунів Египецьких і всїх мудрагелїв тамошнїх. І росказав їм Фараон сон свій, та й не було нїкого, щоб умів його витолкувати Фараонові.

9. Silloin puhui ylimmäinen juomanlaskija faraolle sanoen: Nyt minä muistan rikokseni.

9. Niin puhui ylimmäinen juomanlaskia Pharaolle, sanoen: minä muistan tänäpänä minun rikokseni.

9. Nijn puhui ylimmäinen juomanlaskia Pharaolle sanoden: minä muistan tänäpän minun ricoxen.

9 Then the chief cupbearer spoke to Pharaoh, saying, I do remember my faults this day.

9. Then spake the chief butler unto Pharaoh, saying, I do remember my faults this day:

9. Da talede den øverste Mundskænk til Farao og sagde: Jeg ihukomzner i Dag min Synd.

9. Då talade den öfverste skänken med Pharao, och sade: Jag kommer ihåg i dag mina synder.

9. Ja keldri-teenritte üllewataja räkis Waraoga ja ütles: Tännapääw tulletan minna ommad pattud mele.

9. Tada vyno pilstytojų viršininkas kalbėjo faraonui: ‘‘Aš šiandien prisimenu savo nusikaltimus.

9. Da redete der oberste Schenke zu Pharao und sprach: Ich gedenke heute an meine Sünden.

9. Alors le grand échanson parla à Pharaon, en disant: Je vais rappeler aujourd'hui mes fautes.

9. Entónces el príncipe de los maestresalas habló a Faraón, diciendo: De mis pecados me acuerdo hoy:

9 Toen sprak de overste der schenkers tot Farao, zeggende: Ik gedenk heden aan mijn zonden.

9. Zatem rzekł przełożony nad podczaszymi do Faraona, mówiąc: Grzechy moje ja dziś przypominam sobie.

9. Szóla azért a főpohárnok a Faraónak, mondván: Az én bűneimről emlékezem e napon.

9 И стал говорить главный виночерпий фараону и сказал: грехи мои вспоминаю я ныне;

9. Озветься ж дука винарський до Фараона: Мушу спогадати кривду мою.

10. Farao oli vihastunut palvelijoihinsa, ja hän pani minut vankeuteen henkivartijain päämiehen taloon, minut ja ylimmäisen leipojan.

10. Koska Pharao vihastui palveliainsa päälle, ja pani minun ja ylimmäisen leipojan vankiuteen, huovinhaltian huoneesen;

10. Cosca Pharao wihastui palweliains päälle ja pani minun ja ylimmäisen leipojan fangiuteen huowinhaldian huoneseen.

10 Pharaoh was angry with his servants and put me in confinement in the house of the captain of the guard, me and the chief baker.

10. Pharaoh was wroth with his servants, and put me in ward in the captain of the guard's house, both me and the chief baker:

10. Farao var vred paa sine Tjenere og lod mig sætte i Fængsel udi Huset hos den øverste for Livvagten, mig og den øverste Bager.

10. Då Pharao var förtörnad på sina tjenare, och lade mig med den öfversta bakaren i fängelse, i hofmästarens hus;

10. Warao sai wägga kurjaks omma sullaste peäle, ja panni mind wahhi alla kunninga wahhimeeste pealikko kotta, mind ja paggaritte üllewatajat.

10. Faraonas buvo užsirūstinęs ant savo tarnų ir atidavė mane ir vyriausiąjį duonkepį uždaryti į sargybos viršininko kalėjimą.

10. Da Pharao zornig ward über seine Knechte, und mich mit dem obersten Bäcker ins Gefängnis legte in des Hauptmanns Hause,

10. Pharaon se mit en colère contre ses serviteurs, et me fit mettre en prison, dans la maison du chef des gardes, moi et le grand panetier.

10. Faraón se enojó contra sus siervos; y a mí me echó en la cárcel de la casa del capitán de los de la guardia, a mí y al príncipe de los panaderos.

10 Farao was zeer vertoornd op zijn dienaars, en leverde mij in bewaring ten huize van den overste der trawanten, mij en den overste der bakkers.

10. Farao rozgniewawszy się na sługi swe, dał mię był pod straż do domu hetmana żołnierzów, mnie i przełożonego nad piekarzami.

10. A Faraó megharagudt vala az ő szolgáira, és fogságba vettetett vala engem a testőrök főhadnagyának házába, engem és a fősütőmestert.

10 фараон прогневался на рабов своих и отдал меня и главного хлебодара под стражу в дом начальника телохранителей;

10. Розгнївився Фараон на раби свої та й укинув нас у темницю в дому гетьмана вартовницького, мене та дуку пекарського.

11. Niin me molemmat, minä ja hän, näimme samana yönä unta; me näimme kumpikin unemme, jolla oli oma selityksensä.

11. Niin me molemmat näimme yhtenä yönä unta, kumpikin unensa selityksen jälkeen me uneksuimme.

11. Nijn me molemmat näimme yhtenä yönä unda cumbikin unens ja cummallengin tapahtui hänen unens selityxen jälken.

11 And we dreamed a dream in one night, I and he, we dreamed each man according to the interpretation of his dream.

11. And we dreamed a dream in one night, I and he; we dreamed each man according to the interpretation of his dream.

11. Da drømte vi en Drøm i een Nat, jeg og han; vi drømte, hver efter sin Drøms Udtydning.

11. Då drömde oss bådom i ene natt, hvar sin dröm, hvars uttydning hvarjom för sig pågalt.

11. Ja meie näggime ühhel ösel unnes unnenäo, minna ja temma, iggaüks näggime meie, unnes unnenäggo omma unnenäo selletusse järrele.

11. Ir mudu sapnavome sapną tą pačią naktį, ir kiekvieno sapnas turėjo savo reikšmę.

11. da träumte uns beiden in einer Nacht, einem jeglichen sein Traum, des Deutung ihn betraf.

11. Alors nous fîmes, lui et moi, un songe dans une même nuit; nous songeâmes, chacun selon la signification de son songe.

11. Y yo y él soñámos sueño una misma noche, cada uno conforme a la declaración de su sueño, soñámos.

11 En in een nacht droomden wij een droom, ik en hij; wij droomden elk naar de uitlegging zijns drooms.

11. Tam się nam śnił sen jednejże nocy, mnie i jemu; każdemu według wykładu snu jego śniło się.

11. És álmot látánk [1†] egy éjjel, én is, az is; mindegyikünk a maga álmának értelme szerint álmoda.

11 и снился нам сон в одну ночь, мне и ему, каждому снился сон особенного значения;

11. І бачили ми сон обидва тієї ночі, я й він, кожному проти иншого снилось.

12. Ja siellä oli meidän kanssamme hebrealainen nuorukainen, henkivartijain päämiehen palvelija. Hänelle me kerroimme unemme, ja hän selitti ne meille; hän selitti, mitä kummankin uni merkitsi.

12. Ja siellä oli meidän kanssamme Hebrealainen nuorukainen, huovinhaltian palvelia, ja me juttelimme hänelle, ja hän selitti meille meidän unemme: kummallekin unensa jälkeen selitti hän sen.

12. Ja siellä oli meidän cansam Hebrerin nuorucainen huowinhaldian palwelia ja me juttelim hänelle ja hän selitti meille meidän unem cummallengin unens jälken.

12 And there was a young man with us there, a Hebrew, servant to the captain of the guard and we told him. And he interpreted to us our dreams. He interpreted to each man according to his dream.

12. And there was there with us a young man, an Hebrew, servant to the captain of the guard; and we told him, and he interpreted to us our dreams; to each man according to his dream he did interpret.

12. Og der var hos os en hebraisk ung Karl, en Tjener hos den øverste for Livvagten, og ham fortalte vi, og han udtydede os vore Drømme; hver efter sin Drøm udtydede han det.

12. Då var när oss en Ebreisk ung man, hofmästarens tjenare; honom förtäljde vi det, och han uttydde oss våra drömmar, hvarjom efter sinom dröm.

12. Ja seälsammas olli meiega üks Ebrea-noormees ja kunninga wahhimeeste pealikko sullane, ja meie juttustasime temmale, ja ta selletas meile ärra meie unnenäud, iggaühhele selletas ta ärra temma unnenäo järrele.

12. Su mumis buvo jaunuolis hebrajas, sargybos viršininko vergas. Mes jam papasakojome savo sapnus, ir jis mums išaiškino mūsų sapnų reikšmę.

12. Da war bei uns ein hebräischer Jüngling, des Hauptmanns Knecht, dem erzählten wir's. Und er deutete uns unsere Träume, einem jeglichen seinen Traum.

12. Or, il y avait là avec nous un jeune homme hébreu, serviteur du chef des gardes; et nous lui racontâmes nos songes, et il nous les interpréta; il donna à chacun une interprétation d'après son songe.

12. Y allí con nosotros estaba un mozo Hebreo, siervo del capitán de los de la guardia: y contámoselo, y él nos declaró nuestros sueños, y declaró a cada uno conforme a su sueño:

12 En aldaar was bij ons een Hebreeuws jongeling, een knecht van den overste der trawanten; en wij vertelden ze hem, en hij leide ons onze dromen uit; een ieder leide hij ze uit, naar zijn droom.

12. A był tam z nami młodzieniec Hebrejczyk, sługa hetmana żołnierzów, któremuśmy powiedzieli, i wyłożył nam sny nasze, każdemu według snu jego wyłożył.

12. És vala velünk ott egy héber ifjú, a testőrök főhadnagyának szolgája; elbeszéltük vala néki, és ő megfejté nékünk a mi álmainkat; mindegyikünknek az ő álma szerint fejté meg.

12 там же был с нами молодой Еврей, раб начальника телохранителей; мы рассказали емусны наши, и он истолковал нам каждому соответственно с его сновидением;

12. Був же там із нами молодик Єврей, раб гетьманський вартовницький; і росказали ми йому, і виложив нам наші сни, кожному виложив сон його.

13. Ja niinkuin hän meille oli selittänyt, niin kävikin: minut asetettiin entiseen virkaani, toinen hirtettiin.

13. Ja niinkuin hän meille selitti, niin se tapahtui: sillä minä asetettiin minun virkaani ja hän hirtettiin.

13. Ja nijncuin hän meille selitti nijn se tapahtui: sillä minä asetettin minun wircaani ja hän hirtettin.

13 And it happened, as he interpreted to us, so it was; he restored me to my office and he hanged him.

13. And it came to pass, as he interpreted to us, so it was; me he restored unto mine office, and him he hanged.

13. Og det skete, ligesom han udtydede os det, saa skete det; mig satte man i mit Sted igen, og ham hængte man.

13. Och som han oss uttydde, så är det gånget; ty jag är åter satt till mitt ämbete, och han är hängder.

13. Ja se sündis, nenda kui ta meile ärraselletas, nenda sai se ka; minna ollen jälle omma ammeti peäle sanud, ja teine on üllespodud.

13. Kaip jis išaiškino, taip ir įvyko: mane sugrąžino į mano tarnybą, o aną pakorė’‘.

13. Und wie er uns deutete, so ist's ergangen; denn ich bin wieder in mein Amt gesetzt, und jener ist gehenkt.

13. Et la chose arriva comme il nous l'avait interprétée: le roi me rétablit dans ma place, et fit pendre l'autre.

13. Y aconteció que como él nos declaró, así fué: a mí me hizo volver a mi asiento; y al otro hizo colgar.

13 En gelijk hij ons uitleide, alzo is het geschied; mij heeft hij hersteld in mijn staat, en hem gehangen.

13. I stało się, że jako nam wyłożył, tak było; mię przywrócił król na miejsce moje, a onego obwiesił.

13. És lőn, hogy a miképen megfejté nékünk, úgy lőn: engem visszahelyeze hívatalomba, amazt pedig felakasztatá.

13 и как он истолковал нам, так и сбылось: я возвращен на место мое, а тот повешен.

13. Сталося ж, як виложив нам, так і справдилось: мене вернено на моє дуківство, а того повішено.

14. Silloin farao kutsutti Joosefin eteensä. Ja hänet tuotiin kiiruusti vankikuopasta. Ja hän ajatti hiuksensa ja muutti vaatteensa ja tuli faraon eteen.

14. Niin lähetti Pharao, ja antoi kutsua Josephin, ja he hopusti ottivat hänen vankiudesta ulos. Ja hän antoi itsensä keritä, ja muutti vaattensa ja tuli Pharaon tykö.

14. Nijn lähetti Pharao ja andoi cudzua Josephin ja he hopust otit hänen fangeudest ulos. Ja hän andoi hiuxens keritä ja muutti waattens ja tuli Pharaon tygö.

14 Then Pharaoh sent and called Joseph. And they brought him hastily out of the pit and he shaved himself and changed his garments and came in to Pharaoh.

14. Then Pharaoh sent and called Joseph, and they brought him hastily out of the dungeon: and he shaved himself, and changed his raiment, and came in unto Pharaoh.

14. Da sendte Farao hen og lod kalde Josef, og de lode ham straks ud af Hulen, og han lod sig rage og førte sig i andre Klæder og kom til Farao.

14. Då sände Pharao bort, och lät kalla Joseph, och de hade honom utu fängslet. Och han lät raka sig, och förvandla sin kläder, och kom in till Pharao.

14. Ja Warao läkkitas ja kutsus Josepi, ja nemmad saatsid tedda ussinaste august wäljaminnema , ja ta aias omma habbeme ärra, ja panni ommad teised rided selga, ja tulli Warao jure.

14. Tada faraonas pasiuntė pakviesti Juozapą, ir jie skubiai jį išleido iš kalėjimo. Jis, nusiskutęs ir pakeitęs drabužius, atėjo pas faraoną.

14. Da sandte Pharao hin und ließ Joseph rufen; und sie ließen ihn eilend aus dem Gefängnis. Und er ließ sich scheren und zog andere Kleider an und kam hinein zu Pharao.

14. Alors Pharaon envoya appeler Joseph, et on le fit sortir en hâte de la prison; on le rasa, on le fit changer de vêtements, et il vint vers Pharaon.

14. Entónces Faraón envió, y llamó a José, e hiciéronle salir corriendo de la cárcel: y trasquiláronle, y mudáronle sus vestidos; y vino a Faraón.

14 Toen zond Farao en riep Jozef en zij deden hem haastelijk uit den kuil komen; en men schoor hem, en men veranderde zijn klederen; en hij kwam tot Farao.

14. Tedy posławszy Farao, wezwał Józefa, i prędko go wyprowadzono z więzienia; który ostrzygłszy się, i odmieniwszy szaty swoje przyszedł do Faraona.

14. Elkülde [2†] azért a Faraó és hívatá Józsefet, és hamarsággal kihozák őt a tömlöczből, és megborotválkozék, ruhát válta és a Faraóhoz méne.

14 И послал фараон и позвал Иосифа. И поспешно вывели его из темницы. Он остригся и переменил одежду свою и пришел к фараону.

14. Пославши ж Фараон, прикликав Йосифа. І виведено його негайно з хурдиги. І остригся він і перемінив одїж на собі, і прийшов до Фараона.

15. Ja farao sanoi Joosefille: Minä olen nähnyt unen, eikä ole sen selittäjää, mutta olen kuullut kerrottavan sinusta, että kun kuulet unen, sinä voit sen selittää.

15. Niin sanoi Pharao Josephille: minä olen unta nähnyt, ja ei ole sen selittäjää; mutta minä olen kuullut sinusta sanottavan: koskas unen kuulet, niin sinä taidat sen selittää.

15. Nijn sanoi Pharao Josephille: minä olen unda nähnyt ja ei ole sen selittäjä mutta minä olen cuullut sinusta sanottawan: coscas unen cuulet nijns taidat sen selittä.

15 And Pharaoh said to Joseph, I have dreamed a dream and there is no man who can interpret it. And I have heard say of you, that when you hear a dream you can interpret it.

15. And Pharaoh said unto Joseph, I have dreamed a dream, and there is none that can interpret it: and I have heard say of thee, that thou canst understand a dream to interpret it.

15. Da sagde Farao til Josef: Jeg drømte en Drøm, og ingen er der som kan udtyde den; men jeg har hørt sige om dig, at naar du hører en Drøm, kan du udtyde den.

15. Då sade Pharao till honom: Mig hafver drömt en dröm, och ingen är, som honom uttyder: Men jag hafver hört af dig sägas, att när du hörer en dröm, då uttyder du honom.

15. Ja Warao ütles Josepi wasto: Ma ollen unnes unnenäo näinud, ja ükski ei woi sedda ärraselletada; ja ma ollen sinnust kuulnud räkitawad, kui sa unnenäo kuled, siis woid sa sedda ärraselletada.

15. Faraonas tarė Juozapui: ‘‘Sapnavau sapną, ir nėra nė vieno, kuris galėtų jį išaiškinti. Aš girdėjau, kad tu gerai aiškini sapnus’‘.

15. Da sprach Pharao zu ihm: Mir hat ein Traum geträumt, und ist niemand, der ihn deuten kann; ich habe aber gehört von dir sagen, wenn du einen Traum hörst, so kannst du ihn deuten.

15. Et Pharaon dit à Joseph: J'ai fait un songe, et il n'y a personne qui l'interprète. Or, j'ai entendu dire que tu n'as qu'à entendre un songe pour l'interpréter.

15. Y Faraón dijo a José: Yo he soñado sueño, y no hay quien lo declare: y yo he oido decir de tí, que oyes sueños para declararlos.

15 En Farao sprak tot Jozef: Ik heb een droom gedroomd, en er is niemand, die hem uitlegge; maar ik heb van u horen zeggen, als gij een droom hoort, dat gij hem uitlegt.

15. I rzekł Farao do Józefa: Śnił mi się sen, a nie mam, kto by mi go wyłożył; alem ja o tobie słyszał, gdy mówiono, że gdy usłyszysz sen, umiesz go wyłożyć.

15. És monda a Faraó Józsefnek: Álmot láttam és nincs a ki megmagyarázza azt: Én pedig azt hallottam rólad beszélni, hogy ha meghallod az álmot, meg is magyarázod azt.

15 Фараон сказал Иосифу: мне снился сон, и нет никого, кто бы истолковал его, а о тебе я слышал, что ты умеешь толковать сны.

15. Каже ж Фараон Йосифові: Бачив я сон, а хто б витолкував, такого нема; я ж чув про тебе, кажуть, що, чувши сни, вмієш толкувати.

16. Joosef vastasi faraolle sanoen: En minä; mutta Jumala antaa faraolle suotuisan vastauksen.

16. Joseph vastasi Pharaota, sanoen: ei se ole minulla; mutta Jumala aavistaa kuitenkin Pharaolle hyvää.

16. Joseph wastais Pharaota sanoden: ei se ole minulla mutta Jumala awista cuitengin Pharaolle hywä.

16 And Joseph answered Pharaoh, saying, It is not in me. God will give Pharaoh an answer of peace.

16. And Joseph answered Pharaoh, saying, It is not in me: God shall give Pharaoh an answer of peace.

16. Og Josef svarede Farao og sagde: Det staar ikke til mig; Gud skal svare Farao godt.

16. Joseph svarade Pharao, och sade: Det står icke mig till; men Gud skall dock förkunna Pharao det godt är.

16. Siis wastas Josep Waraule ja ütles: Ei se polle minno kä, kül Jummal ommeti Waraule head kulutab.

16. Juozapas atsakė faraonui: ‘‘Ne aš, o Dievas duos faraonui palankų aiškinimą’‘.

16. Joseph antwortete Pharao und sprach: Das steht bei mir nicht; Gott wird doch Pharao Gutes weissagen.

16. Et Joseph répondit à Pharaon, en disant: Ce n'est pas moi, c'est Dieu qui répondra touchant la prospérité de Pharaon.

16. Y José respondió a Faraón, diciendo: Sin mí, Dios responda paz a Faraón.

16 En Jozef antwoordde Farao, zeggende: Het is buiten mij! God zal Farao's welstand aanzeggen.

16. I odpowiedział Józef Faraonowi, mówiąc: Oprócz mnie Bóg opowie rzeczy szczęśliwe Faraonowi.

16. És felele József a Faraónak, mondván: Nem én, Isten jelenti meg, a mi a Faraónak javára van.

16 И отвечал Иосиф фараону, говоря: это не мое; Бог даст ответ во благо фараону.

16. Відказуючи ж Фараонові Йосиф каже: Не я, нї! Бог дасть Фараонові відповідь упокійну.

17. Ja farao puhui Joosefille: Minä näin unen; olin seisovinani Niilivirran rannalla.

17. Niin puhui Pharao Josephille: unessa olin minä seisovana virran reunalla.

17. Nijn puhui Pharao Josephille: unesani olin minä seisowana wirran reunalla/

17 And Pharaoh spoke to Joseph, In my dream, behold, I stood upon the brink of the river.

17. And Pharaoh said unto Joseph, In my dream, behold, I stood upon the bank of the river:

17. Da sagde Farao til Josef: Der jeg drømte, se, da stod jeg paa Bredden af Floden.

17. Pharao sade till Joseph: Mig drömde, jag stod på strandene vid älfvena,

17. Ja Warao ütles Josepi wasto: Mo unnenäus olli se nenda: wata ma seisin jöe äres.

17. Faraonas pasakojo Juozapui: ‘‘Sapnavau stovįs ant upės kranto.

17. Pharao sprach zu Joseph: Mir träumte ich stand am Ufer bei dem Wasser

17. Et Pharaon dit à Joseph: Dans mon songe, voici, je me tenais sur le bord du fleuve.

17. Entónces Faraón dijo a José: En mi sueño parecíame que estaba a la orilla del río:

17 Toen sprak Farao tot Jozef: Zie, in mijn droom stond ik aan den oever der rivier;

17. Tedy rzekł Farao do Józefa: Zdało mi się we śnie, jakobym stał na brzegu rzeki.

17. Monda azért a Faraó Józsefnek: Álmomban ímé állok vala a folyóvíz partján.

17 И сказал фараон Иосифу: мне снилось: вот, стою я на берегу реки;

17. Каже ж Фараон Йосифові: Снилось менї: бачся, стою на березї річному.

18. Ja katso, virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa.

18. Ja katso, virrasta tuli ylös seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella ruohostossa.

18. Ja näin wirrasta tulewan ylös sedzemen lihawata ja caunista lehmä jotca käwit hywällä laituimella.

18 And behold, there came up out of the river seven cows, fat-fleshed and fine-looking and they fed in the reed grass.

18. And, behold, there came up out of the river seven kine, fatfleshed and well favoured; and they fed in a meadow:

18. Og se, syv Køer opstege af Floden, fede Paa Kød og skønne af Skikkelse, og de aade i Engen.

18. Och såg uppstiga af älfvene sju nöt, fet och skön, och de gingo i goda bet;

18. Ja wata jöest tousid ülles seitse lehma, mis lihhawad lihha polest ja illusad peält nähha, ja nemmad söid aso peäl.

18. Iš upės išlipo septynios karvės, riebios ir gražios, ir jos ganėsi lankoje.

18. und sah aus dem Wasser steigen sieben schöne, fette Kühe; die gingen auf der Weide im Grase.

18. Et voici que du fleuve montaient sept vaches grasses et belles, et elles paissaient dans le marécage.

18. Y que del río subían siete vacas gruesas de carne, y hermosas de forma, que pacían en el prado:

18 En zie, uit de rivier kwamen op zeven koeien, vet van vlees en schoon van gedaante, en zij weidden in het gras.

18. A oto z rzeki wychodziło siedem krów tłustych na ciele, i pięknych na wejrzeniu, a pasły się na łące.

18. És ímé a folyóvízből hét kövér és szép tehén jő vala ki, és legel vala a nádasban.

18 и вот, вышли из реки семь коров тучных плотью и хороших видом и паслись в тростнике;

18. Аж се - із ріки вийшло семеро корів гарних і ситих, та й пасуться в лузї.

19. Ja katso, niiden jälkeen nousi virrasta toiset seitsemän lehmää, kurjia, kovin rumia ja laihoja; en ole koko Egyptin maassa nähnyt niin rumia kuin ne.

19. Ja katso, heidän jälkeensä tulivat ylös toiset seitsemän pientä ja juuri rumaa ja laihaa lehmää: en ole minä koko Egyptin maalla nähnyt niin rumia.

19. Ja heidän jälkens näin minä toiset seidzemen piendä ja juuri ruma ja laiha lehmä tulewan ylös en ole minä coco Egyptin maalla nähnyt nijn rumia.

19 And behold, seven other cows came up after them, poorly and very ill-formed and lean-fleshed, such as I never saw in all the land of Egypt for badness.

19. And, behold, seven other kine came up after them, poor and very ill favoured and leanfleshed, such as I never saw in all the land of Egypt for badness:

19. Og se, efter den opstege syv andre Køer, tynde og saare stygge af Skikkelse og magre paa Kød; jeg har ikke set saa stygge som dem i hele Ægyptens Land.

19. Och efter dem såg jag sju annor nöt uppstiga, tunn och fast vanskapeliga och magra; jag hafver icke i hela Egypten sett så vanskapeliga.

19. Ja wata seitse teist lehma tousid nende järrele ülles, wäetimad ja wägga pahhad peält nähha ja lahjad lihha polest; ei ma polle keige Egiptusse-maal sähhärdussi pahhasid näinud.

19. Po jų išlipo kitos septynios karvės, menkos, labai bjaurios ir liesos. Aš nesu matęs tokių bjaurių karvių visoje Egipto šalyje.

19. Und nach ihnen sah ich andere sieben, dürre, sehr häßliche und magere Kühe heraussteigen. Ich habe in ganz Ägyptenland nicht so häßliche gesehen.

19. Et voici, sept autres vaches montaient après elles, chétives, et très laides, et décharnées; je n'en ai jamais vu de semblables en laideur dans tout le pays d'Égypte.

19. Y que otras siete vacas subían después de ellas, magras y feas de forma mucho, y flacas de carne: no he visto otras semejantes en toda la tierra de Egipto en fealdad:

19 En zie, zeven andere koeien kwamen op na deze, mager en zeer lelijk van gedaante, rank van vlees; ik heb dergelijke van lelijkheid niet gezien in het ganse Egypteland.

19. Oto, zaś wychodziło siedem krów innych za nimi, nędznych i szpetnych na wejrzeniu, i chudych na ciele; nie widziałem we wszystkiej ziemi Egipskiej tak szpetnych.

19. S ímé azok után más hét tehén jő vala ki, nagyon ösztövérek, rútak és hitványak; egész Égyiptom földén nem láttam azokhoz hitványságra hasonlókat.

19 но вот, после них вышли семь коров других, худых, очень дурных видом и тощих плотью: я не видывал во всей земле Египетской таких худых, как они;

19. Аж се - других семеро вийшло слїдом за ними, сухі і дуже погані видом і худі тїлом такі, що й не бачив я по всїй землї Египецькій.

20. Ja nämä laihat ja rumat lehmät söivät ne ensimmäiset, ne lihavat lehmät.

20. Ja ne laihat ja rumat lehmät söivät ne ensimäiset seitsemän lihavaa lehmää.

20. Ja ne laihat ja rumat lehmät söit ne ensimäiset seidzemen lihawata lehmä:

20 And the lean and ill-favored cows ate up the first seven fat cows.

20. And the lean and the ill favoured kine did eat up the first seven fat kine:

20. Og de magre og stygge Køer aade de syv første fede Køer.

20. Och de sju vanskapeliga och magra nöten åto upp de sju första feta nöten.

20. Ja need lahjad ja pahhad lehmad söid neid seitse essimest lihhawat lehma ärra.

20. Liesosios ir bjauriosios karvės surijo anas septynias riebiąsias karves.

20. Und die sieben mageren und häßlichen Kühe fraßen auf die sieben ersten, fetten Kühe.

20. Et les vaches décharnées et laides dévorèrent les sept premières vaches grasses,

20. Y que las vacas flacas y feas tragaban a las siete vacas primeras gruesas:

20 En die ranke en lelijke koeien aten die eerste zeven vette koeien op;

20. I pożarły krowy chude i szpetne siedem krów pierwszych tłustych.

20. És elnyelék az ösztövér és rút tehenek, az elébbi hét kövér tehenet.

20 и съели тощие и худые коровы прежних семь коров тучных;

20. І пожерли семеро корови погані сїмох корів ситих.

21. Mutta vaikka ne olivat nielleet nämä, ei voinut huomata, että ne olivat nielleet ne, vaan ne olivat yhtä rumannäköiset kuin ennenkin. Siihen minä heräsin.

21. Ja koska he olivat syöneet, ei heidän päällänsä mitään tuntunut, että he olivat syöneet; vaan olivat niin rumat nähdä kuin ennenkin. Niin minä heräsin.

21. Ja cosca ne olit syönet ei heidän päälläns mitän tundunut että he olit syönet waan olit nijn rumat nähdä cuin ennengin. Nijn minä heräisin.

21 And when they had eaten them up, it could not be known that they had eaten them, but they were still ill-favored, as at the beginning. So I awoke.

21. And when they had eaten them up, it could not be known that they had eaten them; but they were still ill favoured, as at the beginning. So I awoke.

21. Og der de havde opædt dem, kendtes det dog ikke paa dem, at de havde opædt dem, og de vare stygge at se til ligesom tilforn; og jeg vaagnede.

21. Och då de hade ätit dem upp, syntes intet på dem, att de hade ätit dem, och voro vanskapeliga såsom tillförene. Då vaknade jag.

21. Ja nemmad said nende köhto, ja es olle tunda, et nemmad nende köhto sanud, ja nende näggo olli pahha nenda kui ennegi; ja ma ärkasin ülles.

21. Tačiau nebuvo žymu, kad jos būtų ką prarijusios; jos tebebuvo liesos kaip pradžioje. Po to aš pabudau.

21. Und da sie sie hineingefressen hatten, merkte man's nicht an ihnen, daß sie die gefressen hatten, und waren häßlich gleich wie vorhin. Da wachte ich auf.

21. Qui entrèrent dans leur ventre sans qu'il parût qu'elles y fussent entrées, et elles étaient aussi laides qu'au commencement.

21. Y que entraban en sus entrañas, y no se conocía que hubiesen entrado en sus entrañas; porque el parecer de ellas era aun malo, como de primero; y desperté.

21 Dewelke in haar buik inkwamen; maar men merkte niet, dat ze in haar buik ingekomen waren; want haar aanzien was lelijk, gelijk als in het begin. Toen ontwaakte ik.

21. A choć się dostały do wnętrzności ich, przecię nie było znać, że się dostały do wnętrzności ich: bo na wejrzeniu były szpetne, jako i przedtem; i ocknąłem się.

21. És azok gyomrukban valának, de nem tetszik vala meg, hogy gyomrukban volnának, mert külsejök oly rút vala, mint az előtt. És felserkenék.

21 и вошли тучные в утробу их, но не приметно было, что они вошли в утробу их: они были так же худы видом, как и сначала. И я проснулся.

21. І як вони пожерли їх, не знати було, що вони ввійшли в утробу їх, і вид їх був такий самий, як і перш. Прокинувся я та й знов заснув.

22. Mutta taas minä näin unta: seitsemän täyteläistä ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa.

22. Ja taas näin minä unessani seitsemän tähkäpäätä kasvaneen yhdessä oljessa, täysinäistä ja kaunista.

22. Ja taas näin minä unesani seidzemen tähkäpäätä caswanen yhdesä oljesa täysinäistä ja paxua.

22 And I saw in my dream, and behold, seven ears came up upon one stalk, full and good.

22. And I saw in my dream, and, behold, seven ears came up in one stalk, full and good:

22. Og jeg saa, der jeg drømte, og se, syv Aks, som voksede op paa eet straa, fulde og gode.

22. Och såg åter i minom dröm sju ax vuxen på enom stjelk full och tjock.

22. Pärrast näggin ma ommas unnes, ja wata seitse wilja-pead tousid ülles ühhest körrest, täied ja head.

22. Sapne aš dar regėjau: septynios varpos išaugo iš vieno stiebo, pilnos ir gražios.

22. Und ich sah abermals in einen Traum sieben Ähren auf einem Halm wachsen, voll und dick.

22. Alors je me réveillai. Je vis encore en songeant, et sept épis pleins et beaux poussaient sur une même tige.

22. Ví también soñando, que siete espigas subían en una caña llenas y hermosas:

22 Daarna zag ik in mijn droom, en zie, zeven aren rezen op in een halm, vol en goed.

22. Widziałem zaś we śnie, a oto, siedem kłosów wyrastało z jednego źdźbła pełnych i pięknych.

22. És láttam álmomban, és ímé hét gabonafej nevekedik vala egy száron, mind teljes és szép.

22 Потом снилось мне: вот, на одном стебле поднялись семьколосьев полных и хороших;

22. І бачив я вві снї мойму, неначе семеро колосків виросло з одного стебла повних і добрих.

23. Ja katso, niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, kuivunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa.

23. Sitte kävi ylös seitsemän kuivaa, pientä ja itätuulelta surkastunutta tähkäpäätä.

23. Sijtte käwit ylös seidzemen cuiwa piendä ja itätuulelda surcastunutta tähkäpäätä.

23 And behold, seven ears, withered, thin, (and) blasted with the east wind, sprung up after them,

23. And, behold, seven ears, withered, thin, and blasted with the east wind, sprung up after them:

23. Og se, efer dem skøde syv tørre Aks frem, som Vare tynde og svedne af østenvinden.

23. Derefter gingo upp sju torr ax tunn och förvissen.

23. Ja wata seitse kuiwa, penikest, hom̃iko-tulest ärrakörwetud pead tousid nende järrele ülles.

23. Po jų išdygo septynios tuščios, plonos ir rytų vėjo išdžiovintos varpos.

23. Darnach gingen auf sieben dürre Ähren, dünn und versengt.

23. Puis, voici, sept épis stériles, maigres et brûlés par le vent d'Orient, germaient après ceux-là.

23. Y que otras siete espigas menudas, secas, abatidas del solano subían después de ellas:

23 En zie, zeven dorre, dunne en van den oostenwind verzengde aren, schoten na dezelve uit;

23. Oto, też siedem kłosów suchych, cienkich, i wyschłych od wiatru wschodniego, wyrastało za nimi.

23. És ímé hét összeaszott, vékony, keleti széltől kiszáradt gabonafej nevekedik vala azok után,

23 но вот, после них выросло семь колосьев тонких, тощих и иссушенных восточным ветром;

23. Другі ж семеро колосків тоненьких и спалених вітром виросли слїдом за ними.

24. Ja nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Minä kerroin tämän tietäjille, mutta ei kukaan kyennyt sanomaan minulle, mitä se merkitsee.

24. Ja ne pienet tähkäpäät nielivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Ja minä olen sen sanonut tietäjille, mutta ei ole joka sen minulle ilmoittais.

24. Ja ne seidzemen piendä tähkäpäätä nielit ne seidzemen paxua tähkäpäätä. Ja minä olen sen sanonut minun noidilleni mutta ei ole ollut joca sen taisi minulle selittä.

24 and the thin ears swallowed up the seven good ears. And I told it to the magicians, but there was no man who could declare it to me.

24. And the thin ears devoured the seven good ears: and I told this unto the magicians; but there was none that could declare it to me.

24. Og de tynde Aks opslugte de yv gode Aks; og jeg har sagt Spaamændene det, men ingen kan udtyde mig det.

24. Och de sju tunna axen uppslöko de sju torra axen. Och jag hafver sagt det mina spåmän; men de kunna icke tyda mig det ut.

24. Ja need penikessed wilja-pead nelasid neid seitse head pead ärra: ja ma ollen sedda kunsi-meeste wasto üttelnud, ja ükski ei woi mulle sedda teäda anda.

24. Plonosios varpos prarijo septynias gražiąsias varpas. Aš tai papasakojau žyniams, bet nė vienas negalėjo išaiškinti’‘.

24. Und die sieben dünnen Ähren verschlangen die sieben dicken Ähren. Und ich habe es den Wahrsagern gesagt; aber die können's mir nicht deuten.

24. Et les épis maigres engloutirent les sept beaux épis. Et je l'ai dit aux magiciens; mais nul ne me l'explique.

24. Y que las espigas menudas tragaban a las siete espigas hermosas; y lo he dicho a los magos, y no hay quien me lo declare.

24 En de zeven dunne aren verslonden die zeven goede aren. En ik heb het den tovenaars gezegd; maar er was niemand, die het mij verklaarde.

24. I pożarły te kłosy cienkie siedem onych kłosów pięknych. I powiedziałem to wieszczkom; ale nie było, kto by mi wyłożył.

24. És elnyelék a vékony gabonafejek a hét szép gabonafejet. És elmondám az írástudóknak, de senki sincs, a ki megmagyarázza nékem.

24 и пожрали тощие колосья семь колосьев хороших. Я рассказал это волхвам, но никто не изъяснил мне.

24. І пожерли семеро засохлі колоски і спалені вітром сїмох колосків добрих і повних. І росказав я віщунам, та не було нїкого, щоб менї те з'ясувати.

25. Niin Joosef sanoi faraolle: Faraon unet merkitsevät kumpikin samaa; Jumala on ilmaissut faraolle, mitä hän on tekevä.

25. Joseph sanoi Pharaolle: Pharaon uni on yhtäläinen: Jumala ilmoittaa Pharaolle, mitä hän tekevä on.

25. JOseph sanoi Pharaolle: molemmat Pharaon unet owat yhtäläiset: Jumala ilmoitta Pharaolle mitä hän tekewä on.

25 And Joseph said to Pharaoh, The dream of Pharaoh is one; what God is about to do he has declared to Pharaoh.

25. And Joseph said unto Pharaoh, The dream of Pharaoh is one: God hath shewed Pharaoh what he is about to do.

25. Og Josef sagde til Farao: Faraos Drøm, den er een: Gud giver Farao til Kende, hvad han vil gøre.

25. Joseph svarade Pharao: Båda drömmarne, Pharao, äro ens. Gud förkunnar Pharao, hvad han göra vill.

25. Ja Josep ütles Warao wasto: Warao unnenäggo se on üks keik; Jummal on Waraule teäta annud, mis ta wöttab tehha.

25. Juozapas atsakė faraonui: ‘‘Faraono sapnai reiškia vieną ir tą patį. Dievas parodė faraonui, ką Jis ketina daryti.

25. Joseph antwortete Pharao: Beide Träume Pharaos sind einerlei. Gott verkündigt Pharao, was er vorhat.

25. Et Joseph répondit à Pharaon: Ce qu'a songé Pharaon est une seule chose; Dieu a déclaré à Pharaon ce qu'il va faire.

25. Entónces José respondió a Faraón: El sueño de Faraón es un mismo. Dios ha mostrado a Faraón lo que él hace:

25 Toen zeide Jozef tot Farao: De droom van Farao is een; hetgeen God is doende, heeft Hij Farao te kennen gegeven.

25. Tedy rzekł Józef do Faraona: Sen Faraonów jedenże jest: co Bóg uczyni, oznajmił Faraonowi.

25. És monda József a Faraónak: A Faraó álma egy és ugyanaz; a mit Isten cselekedni akar, azt jelentette meg a Faraónak.

25 И сказал Иосиф фараону: сон фараонов один: что Бог сделает, то Он возвестил фараону.

25. І каже Йосиф Фараонові: Сон Фараонів один: що Бог творити ме, показав Фараонові.

26. Seitsemän kaunista lehmää merkitsee seitsemää vuotta, seitsemän kaunista tähkäpäätä merkitsee myös seitsemää vuotta; unilla on sama merkitys.

26. Ne seitsemän kaunista lehmää ovat seitsemän vuotta, ja ne seitsemän täysinäistä tähkäpäätä ovat myös seitsemän vuotta: se on yhtäläinen uni.

26. Ne seidzemen caunista lehmä owat seidzemen wuotta ja ne seidzemen täysinäistä tähkäpäätä owat myös seidzemen wuotta se on yhtäläinen uni.

26 The seven good cows are seven years and the seven good ears are seven years; the dream is one.

26. The seven good kine are seven years; and the seven good ears are seven years: the dream is one.

26. De syv gode Køer, de ere syv Aar, og de syv gode Aks, de ere syv Aar, det er een Drøm.

26. De sju sköna nöten äro sju år, och de sju fulla axen äro ock de sju åren: Det är allt enahanda dröm.

26. Need seitse head lehma on seitse aastat, ja need seitse head wilja-pead on seitse aastat, se on üks unnenäggo.

26. Septynios gražiosios karvės yra septyneri metai ir septynios gražiosios varpos yra septyneri metai. Sapnas reiškia vieną ir tą patį.

26. Die sieben schönen Kühe sind sieben Jahre, und die sieben guten Ähren sind auch die sieben Jahre. Es ist einerlei Traum.

26. Les sept belles vaches sont sept ans; et les sept beaux épis sont sept ans; c'est un même songe.

26. Las siete vacas hermosas siete años son; y las espigas hermosas son siete años: el sueño es un mismo.

26 Die zeven schone koeien zijn zeven jaren; die zeven schone aren zijn ook zeven jaren; de droom is een.

26. Siedem krów pięknych jest siedem lat, a siedem kłosów cudnych, jest też siedem lat; sen to jeden.

26. A hét szép tehén, hét esztendő, a hét szép gabonafej az is hét esztendő; az álom egy és ugyanaz.

26 Семь коров хороших, это семь лет; и семь колосьев хороших, этосемь лет: сон один;

26. Семеро коров гарних - сїм років, і семеро колосся доброго - сїм років; сон один.

27. Ja seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka nousivat niiden jälkeen, merkitsee seitsemää vuotta, ja seitsemän tyhjää, itätuulen polttamaa tähkäpäätä merkitsee seitsemää nälkävuotta.

27. Mutta ne seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka astuivat ylös heidän jälkeensä, ovat seitsemän vuotta, ja ne seitsemän laihaa ja itätuulelta surkastunutta tähkäpäätä ovat seitsemän nälkävuotta.

27. Mutta ne seidzemen laiha ja ruma lehmä jotca astuit ylös heidän jälkens owat seidzemen wuotta ja ne seidzemen laiha ja itätuulelda surcastunutta tähkäpäätä owat seidzemen cowa wuotta.

27 And the seven lean and ill-favored cows that came up after them are seven years and also the seven empty ears blasted with the east wind, they will be seven years of famine.

27. And the seven thin and ill favoured kine that came up after them are seven years; and the seven empty ears blasted with the east wind shall be seven years of famine.

27. Og de syv magre og stygge Køer, de ere syv Aar, og de syv tomme Aks, svedne af østenvinden, skulle væere syv Hungers Aar.

27. De sju magra nöten och vanskapeliga, som efter de andra uppstigna äro, äro sju år; och de sju magra och förvissnade axen skola vara sju hård år.

27. Ja need seitse lahjat ja pahha lehma, mis nende järrele üllestousid, need on seitse aastat, ja need seitse tühja hom̃iko-tulest ärrakörwetud pead on seitse nälja aastat.

27. O septynios plonosios ir bjauriosios karvės ir septynios tuščiosios, rytų vėjo išdžiovintos varpos yra septyneri ateinančio bado metai.

27. Die sieben mageren und häßlichen Kühe, die nach jenen aufgestiegen sind, das sind sieben Jahre; und die sieben mageren und versengten Ähren sind sieben Jahre teure Zeit.

27. Et les sept vaches décharnées et laides, qui montaient après celles-là sont sept ans, et les sept épis vides, brûlés par le vent d'Orient, seront sept ans de famine.

27. Y las siete vacas magras y feas, que subían tras ellas, siete años son; y las siete espigas menudas y secas del solano, siete años serán de hambre.

27 En die zeven ranke en lelijke koeien, die na gene opkwamen, zijn zeven jaren; en die zeven ranke van den oostenwind verzengde aren zullen zeven jaren des hongers wezen.

27. Siedem zaś krów chudych i szpetnych, które wychodziły za niemi, jest siedem lat, a siedem kłosów czczych, i wyschłych od wiatru wschodniego, będzie siedem lat głodnych.

27. A hét ösztövér és rút tehén pedig, melyek amazok után jöttek ki, az is hét esztendő, és a hét vékony, keleti széltől kiszáradt gabonafej, az az éhségnek hét esztendeje.

27 и семь коров тощих и худых, вышедших после тех, это семь лет, также и семь колосьев тощих и иссушенных восточным ветром,это семь лет голода.

27. І семеро коров худих і поганих, що вийшло за ними, сїм років, і семеро порожних колосків, спалених східним вітром, се буде сїм років голодних.

28. Tätä minä tarkoitin, kun sanoin faraolle: Jumala on antanut faraon nähdä, mitä hän on tekevä.

28. Se on nyt se, kuin minä Pharaolle sanonut olen: että Jumala ilmoitti Pharaolle, mitä hän tekevä on.

28. Se on nyt se cuin minä Pharaolle sanonut olen että Jumala ilmoitti Pharaolle mitä hän tekewä on.

28 That is the thing which I spoke to Pharaoh. What God is about to do he has shown to Pharaoh.

28. This is the thing which I have spoken unto Pharaoh: What God is about to do he sheweth unto Pharaoh.

28. Det er det Ord, som jeg har sagt Farao: Gud lader Farao se, hvad han vil gøre.

28. Det är nu det jag sagt hafver till Pharao, att Gud undervisar Pharao, hvad han göra vill.

28. Seeb se assi on, mis ma ollen Warao wasto räkinud; mis Jummal wöttab tehha, sedda on ta Waraule näitnud.

28. Todėl aš sakiau faraonui, kad Dievas parodė jam, ką Jis ketina daryti.

28. Das ist nun, wie ich gesagt habe zu Pharao, daß Gott Pharao zeigt, was er vorhat.

28. C'est ce que j'ai dit à Pharaon: Dieu a fait voir à Pharaon ce qu'il va faire.

28. Esto es lo que yo respondo a Faraón: Lo que Dios hace, ha mostrado a Faraón.

28 Dit is het woord, hetwelk ik tot Farao gesproken heb: hetgeen God is doende, heeft Hij Farao vertoond.

28. A toć jest, com powiedział Faraonowi; co Bóg będzie czynił, ukazał Faraonowi.

28. Ez az a mit mondék a Faraónak, hogy a mit Isten cselekedni akar, megmutatta a Faraónak.

28 Вот почему сказал я фараону: что Бог сделает, то Он показал фараону.

28. Оце воно, що я сказав Фараонові: Що хоче Бог творити, він показав Фараонові.

29. Katso, tulee seitsemän vuotta, jolloin on suuri viljavuus koko Egyptin maassa.

29. Katso, seitsemän viljaista vuotta tulevat koko Egyptin maalle.

29. Cadzo seidzemen wiljaist wuotta tulewat coco Egyptin maalle.

29 Behold, there come seven years of great plenty throughout all the land of Egypt,

29. Behold, there come seven years of great plenty throughout all the land of Egypt:

29. Se, der kommer syv Aar med stor Overflødighed i hele Ægyptens Land.

29. Si, sju år varda kommande med stor ymnoghet i hela Egypti lande.

29. Wata nende seitsme aasta sees, mis tullewad, peab suur wilja-warrandus ollema keige Egiptusse-maal.

29. Ateina septyneri didelio pertekliaus metai visoje Egipto šalyje.

29. Siehe, sieben reiche Jahre werden kommen in ganz Ägyptenland.

29. Voici, il va venir sept années de grande abondance dans tout le pays d'Égypte.

29. He aquí, siete años vienen de grande hartura en toda la tierra de Egipto.

29 Zie, de zeven aankomende jaren, zal er grote overvloed in het ganse land van Egypte zijn.

29. Oto, siedem lat nadejdzie bardzo obfitych we wszystkiej ziemi Egipskiej.

29. Ímé hét esztendő jő, és nagy bőség lesz egész Égyiptomban.

29 Вот, наступает семь лет великого изобилия во всей земле Египетской;

29. Дивись, оце настануть сїм лїт великого врожаю по всїй Египецькій землї.

30. Mutta niitä seuraa seitsemän sellaista nälkävuotta, että Egyptin maan entinen viljavuus kokonaan unhottuu, ja nälänhätä tuottaa maalle häviön.

30. Ja niiden jälkeen tulevat seitsemän nälkävuotta, niin että kaikki senkaltainen viljan kyllyys unhotetaan Egyptin maalla, ja se kallis aika hävittää maakunnan.

30. Ja nijden jälken tulewat seidzemen cowa wuotta nijn että caicki sencaltainen wiljan kyllyys unhotetan cuin on ollut Egyptin maalla ja se callis aica häwittä maacunnan.

30 and there will arise after them seven years of famine. And all the plenty will be forgotten in the land of Egypt and the famine will consume the land.

30. And there shall arise after them seven years of famine; and all the plenty shall be forgotten in the land of Egypt; and the famine shall consume the land;

30. Og syv Hungers Aar skulle komme efter dem, at al den Overflødighed skal glemmes i Ægyptens Land, og Hungeren skal fortære Landet.

30. Och efter dem varda sju hård år kommande, att man varder förgätandes all sådana ymnoghet i Egypti lande: Och den dyre tiden varder förtärandes landet;

30. Ja nende järrele tullewad seitse nälja aastat, ja keik wilja-warrandus Egiptusses saab ärraunnustud, ja nälg löppetab sedda maad ärra.

30. Bet po jų seks septyneri bado metai, per kuriuos pasimirš buvusi gausa; badas sunaikins šalį.

30. Und nach denselben werden sieben Jahre teure Zeit kommen, daß man vergessen wird aller solcher Fülle in Ägyptenland; und die teure Zeit wird das Land verzehren,

30. Mais elles seront suivies de sept ans de famine; et toute cette abondance sera oubliée dans le pays d'Égypte, et la famine consumera le pays.

30. Y levantarse han tras ellos siete años de hambre, que toda la hartura será olvidada en la tierra de Egipto; y la hambre consumirá la tierra.

30 Maar na dezelve zullen er opstaan zeven jaren des hongers; dan zal in het land van Egypte al die overvloed vergeten worden; en de honger zal het land verteren.

30. A po nich nastąpi siedem lat głodu, i w zapomnienie przyjdzie wszystka ona obfitość w ziemi Egipskiej, i wytrawi głód ziemię.

30. Azok után pedig következik az éhség hét esztendeje, s minden bőséget elfelejtenek Égyiptom földén, és megemészti az éhség a földet.

30 после них настанут семь лет голода, и забудется все то изобилие в земле Египетской, и истощит голод землю,

30. Прийде ж і сїм лїт голодних за ними; і забудуть про наддостаток в Египецькій землї, і погубить землю сю голоднеча.

31. Eikä enää tiedetä mitään maassa vallinneesta viljavuudesta sitä seuraavan nälänhädän vuoksi, sillä se on oleva ylen kova.

31. Ja ei enämpi tiedetä siitä viljan kyllyydestä maakunnassa, sen kalliin ajan tähden, joka tulee; sillä se tulee sangen raskaaksi.

31. Ja ei enämbi tietä sijtä wiljan kyllydest maacunnasa sen callin ajan tähden joca tule: sillä se tule sangen rascaxi.

31 And the plenty will not be known in the land because of that famine which follows, because it will be very grievous.

31. And the plenty shall not be known in the land by reason of that famine following; for it shall be very grievous.

31. Og der skal ikke vides af den Overflødighed i Landet for den Hunger, som kommer derefter; thi den bliver meget svar.

31. Att man intet skall veta af den ymnoghetene i landena, för den dyra tidens skull, som efter kommer; förty han skall varda ganska svår.

31. Ja ei olle ennam sedda wilja-warrandust tundagi siin maal se nälja pärrast, mis se järrele tulleb, sest se on wägga kange.

31. Buvęs perteklius bus užmirštas šalyje dėl bado, nes jis bus labai baisus.

31. daß man nichts wissen wird von der Fülle im Lande vor der teuren Zeit, die hernach kommt; denn sie wird sehr schwer sein.

31. Et l'abondance ne paraîtra plus dans le pays, à cause de cette famine qui viendra après; car elle sera très grande.

31. Y aquella abundancia no será conocida a causa de la hambre de después; la cual será gravísima.

31 Ook zal de overvloed in het land niet gemerkt worden, vanwege dienzelven honger, die daarna wezen zal; want hij zal zeer zwaar zijn.

31. Tak, że nie będzie znać w ziemi obfitości onej dla głodu przyszłego: albowiem ciężki będzie bardzo.

31. És nem ismerszik meg az elébbi bőség e földön az utána következő éhség miatt, mert igen nagy lesz.

31 и неприметно будет прежнее изобилие на земле, по причине голода, который последует, ибо он будет очень тяжел.

31. І не знати муть уроджаю в землї сїй від голоднечі тієї, що йде за ним; тяжка бо буде вельми.

32. Mutta että uni toistui faraolle, se tietää, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja että Jumala antaa sen pian tapahtua.

32. Mutta että uni on kerrottu Pharaolle, se (aavistaa) että asia on Jumalalta päätetty, ja Jumala on pian sen tekevä.

32. Mutta että uni on kerroittu Pharaolle awista Jumalan totisest ja pian sen tekewän.

32 And because the dream was doubled to Pharaoh, it is because the thing is established by God and God will shortly bring it to pass.

32. And for that the dream was doubled unto Pharaoh twice; it is because the thing is established by God, and God will shortly bring it to pass.

32. Men at Farao har drømt igen anden Gang betyder, at det skal visselig ske af Gud, og Gud skal snarlig gøre dette.

32. Men det Pharao hafver andra resona drömt betyder, att Gud skall sådant visserliga och snarliga göra.

32. Ja et se unnenäggo Waraule on kakskord olnud, on se, et se assi on Jummalast töeste seätud, ja et Jummal pea jouab sedda tehha.

32. Du kartus pasikartojęs faraono sapnas reiškia, jog tai yra tikrai Dievo nustatyta ir greitai įvyks.

32. Daß aber dem Pharao zum andernmal geträumt hat, bedeutet, daß solches Gott gewiß und eilend tun wird.

32. Et quant à ce que le songe s'est reproduit deux fois pour Pharaon, c'est que la chose est arrêtée de Dieu, et que Dieu se hâte de l'accomplir.

32. Y en segundar el sueño a Faraón dos veces significa que la cosa es firme de parte de Dios, y que Dios se apresura a hacerla.

32 En aangaande, dat die droom aan Farao ten tweeden maal is herhaald, is, omdat de zaak van God vastbesloten is, en dat God haast, om dezelve te doen.

32. A iż się po dwa kroć śnił sen Faraonowi, znaczy, że to pewna rzecz od Boga, i pospiesza Bóg wykonać ją.

32. Hogy pedig a Faraó álma kettős, kétszeres vala, onnan van, mert Istennél elvégezett dolog ez, és siet az Isten azt véghez vinni.

32 А что сон повторился фараону дважды, это значит , что сие истинно слово Божие, и что вскоре Бог исполнит сие.

32. Приснився ж сон Фараонові двічі про те, що се постане від Бога, і незабаром приведе Бог се в дїло.

33. Nyt valitkoon siis farao ymmärtäväisen ja taitavan miehen ja asettakoon hänet Egyptin hallitusmieheksi.

33. Nyt siis Pharao etsikään toimellista ja taitavaa miestä, asettaaksensa Egyptin maan päälle.

33. Nyt sijs Pharao edzikän toimelist ja taitawata miestä asettaxens Egyptin maan päälle.

33 Now therefore let Pharaoh look out for a man discreet and wise and set him over the land of Egypt.

33. Now therefore let Pharaoh look out a man discreet and wise, and set him over the land of Egypt.

33. Saa se nu Farao sig om efter en forstandig og viis Mand, som han kan sætte over Ægyptens Land.

33. Nu må Pharao se efter en förståndig och vis man, den han sätta må öfver Egypti land;

33. Ja nüüd katsko Warao ennesele ühhe moistlikko ja targa mehhe, ja pango tedda Egiptusse-ma ülle.

33. Dabar faraonas tegul parenka protingą ir sumanų vyrą ir paskiria jį Egipto šalies valdytoju.

33. Nun sehe Pharao nach einem verständigen und weisen Mann, den er über Ägyptenland setze,

33. Or, maintenant, que Pharaon choisisse un homme entendu et sage, et qu'il l'établisse sur le pays d'Égypte.

33. Por tanto ahora provea Faraón a algún varón prudente y sabio, y póngale sobre la tierra de Egipto:

33 Zo zie nu Farao naar een verstandigen en wijzen man, en zette hem over het land van Egypte.

33. Przetoż teraz niech znajdzie Farao męża rozumnego i mądrego, a przełoży go nad ziemią Egipską.

33. Most azért szemeljen ki a Faraó egy értelmes és bölcs férfit, és tegye Égyiptom földén gondviselővé.

33 И ныне да усмотрит фараон мужа разумного и мудрого и да поставит его над землею Египетскою.

33. Тим нехай Фараон вигледить чоловіка мудрого й зугадного, та й поставить його над Египецькою землею.

34. Näin tehköön farao: asettakoon päällysmiehiä maahan ja ottakoon viidennen osan Egyptin maan sadosta seitsemänä viljavuotena.

34. Toimittakaan Pharao ja asettakaan ottomiehiä maakuntaan, ja ottakaan viidennen osan Egyptin maalta niinä seitsemänä viljavuonna.

34. Toimittacan Pharao ja asettacan ottomiehiä maacundaan ja ottacan wijdennen osan Egyptin maalda nijnä seidzemenä wiljawuonna.

34 Let Pharaoh do (this) and let him appoint overseers over the land and take up the fifth part of the land of Egypt in the seven plentiful years.

34. Let Pharaoh do this, and let him appoint officers over the land, and take up the fifth part of the land of Egypt in the seven plenteous years.

34. Dette gøre Farao, og han beskikke Tilsynsmænd over Landet og tage den femte vel af Ægyptens Land i de syv Overflødigheds Aar.

34. Och skaffa, att han förskickar ämbetsmän i landena, och taga den femte delen i Egypti lande i de sju rika åren.

34. Warao tehko nenda, ja pango üllewatajaid Ma ülle, ja wötko wiet ossa Egiptusse-maist neil seitsmel rohke wilja aastal;

34. Tegul įsako faraonas paskirti prievaizdus visoje šalyje, kurie surinks penktąją Egipto šalies derliaus dalį per septynerius derlingus metus.

34. und schaffe, daß er Amtleute verordne im Lande und nehme den Fünften in Ägyptenland in den sieben reichen Jahren

34. Que Pharaon établisse et institue des commissaires sur le pays, et qu'il prenne le cinquième du revenu du pays d'Égypte, durant les sept années d'abondance.

34. Haga Faraón, y ponga gobernadores sobre la provincia; y quinte la tierra de Egipto en los siete años de la hartura;

34 Farao doe zo, en bestelle opzieners over het land; en neme het vijfde deel des lands van Egypte in de zeven jaren des overvloeds.

34. Niech tak uczyni Farao, a postanowi urzędniki nad ziemią i zbierze piątą część urodzajów ziemi Egipskiej przez te siedem lat obfitych.

34. Cselekedje ezt a Faraó és rendeljen tiszttartókat az országnak, és szedjen ötödöt Égyiptom földén a hét bő esztendőben.

34 Да повелит фараон поставить над землею надзирателей и собирать в семь лет изобилия пятую часть с земли Египетской;

34. Нехай се вчинить Фараон і поставить доглядника по землї, і нехай одбирає пятину в Египецькій землї у сїм роках уроджайних.

35. Ja koottakoon näinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, kaikki niiden sato ja kasattakoon viljaa faraon haltuun, talletettakoon sato kaupunkeihin ja säilytettäköön,

35. Ja he kootkaan kaikkinaista ravintoa niinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, ja antakaan tulla jyviä Pharaon haltuun, varaksi kaupungeissa, ja tallella pitäkään.

35. Ja cootcan caickinaista rawindo nijnä hywinä wuosina jotca tulewat ja andacan tulla jywiä Pharaon jywäaittaan waraxi Caupungeisa ja tallella pitäkän/

35 And let them gather all the food of these good years that come and lay up grain under the hand of Pharaoh for food in the cities and let them keep it.

35. And let them gather all the food of those good years that come, and lay up corn under the hand of Pharaoh, and let them keep food in the cities.

35. Og de skulle samle alle Haande Spise udi disse tilkommende gode Aar og sanke Korn under Faraos Haand til Spise, i Stæderne, og de skulle forvare det.

35. Och församle alla spisning af de goda åren, som komma skola, att de låta inkomma säd uti Pharaos kornhus till förråd i städerna, och förvara det:

35. Et nemmad keik nende tullewatte hea aastade toidust kogguwad, ja wilja kokko pañewad Warao käe alla toidusseks liñnade sees, ja sedda hoidwad.

35. Visą šitą būsimųjų gerų metų derlių tegul supila į aruodus, esančius faraono valdomuose miestuose, ir tegul saugoja jį maistui.

35. und sammle alle Speise der guten Jahre, die kommen werden, daß sie Getreide aufschütten in Pharaos Kornhäuser zum Vorrat in den Städten und es verwahren,

35. Et qu'ils rassemblent tous les vivres de ces bonnes années qui viennent, et qu'ils amassent du froment sous la main de Pharaon, des vivres dans les villes, et qu'ils les gardent.

35. Y junten toda la provisión de estos buenos años que vienen; y alleguen el trigo debajo de la mano de Faraón para mantenimiento de las ciudades y guarden:

35 En dat zij alle spijze van deze aankomende goede jaren verzamelen, en koren opleggen, onder de hand van Farao, tot spijze in de steden, en bewaren het.

35. I niech zbierają wszelaką żywność lat dobrych następujących, i zgromadzają zboża pod rękę Faraonową, i żywność w mieściech niech chowają.

35. És takarítsák be a következő jó esztendők minden termését, és gyűjtsenek gabonát a Faraó keze alá, élelműl a városokban, és tartsák meg,

35 пусть они берут всякий хлеб этих наступающих хороших годов и соберут в городах хлеб под ведение фараона в пищу, и пусть берегут;

35. І нехай громадять усяку харч за сїм добрих лїт, що настають, і нехай ссипають пшеницю під руку Фараонові, і нехай харчі приховують по городах.

36. niin että maalla on eloa säästössä seitsemän nälkävuoden varalle, jotka kohtaavat Egyptin maata. Niin ei maa joudu perikatoon nälänhädän aikana.

36. Että ruokaa olis tähteelle pantu maakunnalle, niinä seitsemänä nälkävuonna, jotka tulevat Egyptin maalle, ettei maa hävitettäisi näljän tähden.

36. Että ruoca olis tähdellä pandu maacunnan elatuxexi nijnä seidzemenä nälkäwuonna jotca tulewat Egyptin maalle ettei maa häwitetäis näljän tähden.

36 And the food will be for a store to the land against the seven years of famine, which will be in the land of Egypt, that the land not perish through the famine.

36. And that food shall be for store to the land against the seven years of famine, which shall be in the land of Egypt; that the land perish not through the famine.

36. Og den Spise skal være beskikket for Landet til de syv Hungerens Aar, som skulle komme over Ægyptens Land, at Landet ikke skal Ødelægges af Hunger.

36. På det man finner landena spisning i de sju hårda åren, som komma skola öfver Egypti land; att landet icke förderfvas af hunger.

36. Ja se toidus woib warraks seista selle male nende seitsme nälja aasta tarwis, mis Egiptusse-ma peäle tullewad, et Ma nälja pärrast ei sa ärrakautud.

36. Tas maistas bus atsarga septyneriems bado metams, kurie vargins Egipto šalį, kad kraštas nepražūtų bado metu’‘.

36. auf daß man Speise verordnet finde dem Lande in den sieben teuren Jahren, die über Ägyptenland kommen werden, daß nicht das Land vor Hunger verderbe.

36. Et ces vivres seront en réserve pour le pays, pour les sept années de famine qui seront au pays d'Égypte, afin que le pays ne soit pas consumé par la famine.

36. Y esté aquel mantenimiento en depósito para la tierra para los siete años de la hambre, que serán en la tierra de Egipto, y la tierra no perecerá de hambre.

36 Zo zal de spijze zijn tot voorraad voor het land, voor zeven jaren des hongers, die in Egypteland wezen zullen; opdat het land van honger niet verga.

36. A będzie ona żywność na wychowanie ziemi na siedem lat głodu, które będą w ziemi Egipskiej aby nie niszczała ziemia od głodu.

36. És legyen az élelem tartalékban az ország számára az éhség hét esztendejére, melyek elkövetkeznek Égyiptom földére, hogy el ne vesszen e föld az éhség miatt.

36 и будет сия пища в запас для земли на семь лет голода, которые будут в земле Египетской, дабы земля не погибла от голода.

36. І буде харч прихована про запас землї на сїм років голодних, що настануть у землї Египецькій, щоб земля не погибла в голоднечу.

37. Tämä puhe miellytti faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa.

37. Ja se puhe kelpasi Pharaolle, ja kaikille hänen palvelioillensa.

37. JA se puhe kelpais Pharaolle ja caikille hänen palwelioillens.

37 And the thing was good in the eyes of Pharaoh and in the eyes of all his servants.

37. And the thing was good in the eyes of Pharaoh, and in the eyes of all his servants.

37. Og den Tale var god for Faraos Øjne og for alle hans Tjeneres Øjne.

37. Det talet behagade Pharao och alla hans tjenare väl.

37. Ja se könne olli Warao melest ja keikide temma sullaste melest hea.

37. Tas patarimas patiko faraonui ir visiems jo tarnams,

37. Die Rede gefiel Pharao und allen seinen Knechten wohl.

37. Et ce discours plut à Pharaon, et à tous ses serviteurs.

37. Y el negocio pareció bien a Faraón, y a sus siervos.

37 En dit woord was goed in de ogen van Farao, en in de ogen van al zijn knechten.

37. I podobało się to Faraonowi, i wszystkim sługom jego.

37. És tetszék e beszéd a Faraónak és minden ő szolgáinak.

37 Сие понравилось фараону и всем слугам его.

37. Угодно ж се було в очу Фараонові і в очу всїх дворян його.

38. Ja farao sanoi palvelijoilleen: Voisimmeko löytää ketään, jossa on Jumalan henki niinkuin tässä?

38. Ja Pharao sanoi palvelioillensa: taidammeko me löytää tainkaltaisen miehen, jossa Jumalan henki on?

38. Ja Pharao sanoi palwelioillens: taidammaco me löytä taincaltaisen miehen josa Jumalan Hengi on?

38 And Pharaoh said to his servants, Can we find such a one as this, a man in whom is the spirit of God?

38. And Pharaoh said unto his servants, Can we find such a one as this is, a man in whom the Spirit of God is?

38. Og Farao sagde til sine Tjenere: Mon vi kunne finde nogen som denne, en Mand, i hvem Guds Aand er.

38. Och Pharao sade till sina tjenare: Huru kunne vi finna en sådana man, som Guds Ande är uti?

38. Ja Warao ütles omma sullaste wasto: Kas peaksime leidma seddasuggust meest, kelle sees Jummala waim on?

38. ir jis tarė: ‘‘Ar rasime tokį vyrą kaip šis, kuriame būtų Dievo Dvasia?’‘

38. Und Pharao sprach zu seinen Knechten: Wie könnten wir einen solchen Mann finden, in dem der Geist Gottes sei?

38. Et Pharaon dit à ses serviteurs: Trouverions-nous un homme comme celui-ci, qui a l'esprit de Dieu?

38. Y dijo Faraón a sus siervos: ¿Hemos de hallar otro hombre como este, en quien haya Espíritu de Dios?

38 Zo zeide Farao tot zijn knechten: Zouden wij wel een man vinden als dezen, in welken Gods Geest is?

38. I rzekł Farao do sług swoich: Izaż znajdziemy podobnego mężowi temu, w którym by był Duch Boży?

38. Monda azért a Faraó az ő szolgáinak: Találhatnánk-é ehhez hasonló férfit, a kiben az Isten lelke van?

38 И сказал фараон слугам своим: найдем ли мы такого, как он, человека, в котором был бы Дух Божий?

38. І каже Фараон дворянам своїм: Чи можна ж нам ізнайти чоловіка такого, щоб на йому та був дух Божий?

39. Ja farao sanoi Joosefille: Koska Jumala on sinulle ilmoittanut kaiken tämän, ei ole ketään niin ymmärtäväistä ja taitavaa, kuin sinä olet.

39. Ja Pharao sanoi Josephille: että Jumala on tämän kaiken sinulle ilmoittanut, niin ei ole yhtään niin taitavaa ja ymmärtäväistä kuin sinä olet.

39. Ja Pharao sanoi Josephille: että Jumala on tämän caiken sinulle ilmoittanut ei ole yhtän nijn taitawata ja ymmärtäwäistä cuin sinä olet.

39 And Pharaoh said to Joseph, Inasmuch as God has shown you all of this, there is none so discreet and wise as you.

39. And Pharaoh said unto Joseph, Forasmuch as God hath shewed thee all this, there is none so discreet and wise as thou art:

39. Og Farao sagde til Josef: Efterdi Gud har ladet dig vide alt dette, da er ingen saa forstandig og viis som du.

39. Och sade till Joseph: Efter Gud hafver allt sådant kundgjort dig, är ingen så klok och förståndig, som du.

39. Ja Warao ütles Josepi wasto: Et Jummal sinnule sedda keik on teäta annud, siis ei olle ükski ni moistlik ja tark kui sinna.

39. Faraonas kalbėjo Juozapui: ‘‘Kadangi Dievas tau visa tai apreiškė, tai nėra nė vieno, kuris būtų toks protingas ir sumanus kaip tu.

39. Und sprach zu Joseph: Weil dir Gott solches alles hat kundgetan, ist keiner so verständig und weise wie du.

39. Et Pharaon dit à Joseph: Puisque Dieu t'a fait connaître tout ceci, nul n'est entendu, ni sage autant que toi.

39. Y dijo Faraón a José: Pues que Dios te ha hecho saber todo esto, no hay entendido ni sabio como tú.

39 Daarna zeide Farao tot Jozef: Naardien dat God u dit alles heeft verkondigd, zo is er niemand zo verstandig en wijs, als gij.

39. Zatem rzekł Farao do Józefa: Ponieważ ci oznajmił Bóg to wszystko, nie masz żadnego tak rozumnego i mądrego jako ty.

39. És monda a Faraó Józsefnek: Mivelhogy Isten mind ezeket néked jelentette meg, nincs hozzád fogható értelmes és bölcs ember.

39 И сказал фараон Иосифу: так как Бог открыл тебе все сие, то нет стольразумного и мудрого, как ты;

39. Каже ж Фараон Йосифові: Після того, як Бог показав тобі се все, нема нїкого такого зугадного й мудрого, як ти.

40. Hoida sinä minun taloani, ja sinun käskyäsi totelkoon kaikki minun kansani; ainoastaan valtaistuimen puolesta minä olen sinua korkeampi.

40. Ole sinä minun huoneeni päällä, ja sinun sanalles pitää kaiken minun kansani kuuliaisen oleman; ainoastansa kuninkaallisessa istuimessa tahdon minä olla korkiampi sinua.

40. Ole sinä minun huoneni päällä ja sinun sanalles pitä caiken minun Canssani cuuliaisen oleman ainoastans Cuningalises istuimes tahdon minä olla corkiambi sinua.

40 You will be over my house and according to your word all my people will be ruled. Only in the throne I will be greater than you.

40. Thou shalt be over my house, and according unto thy word shall all my people be ruled: only in the throne will I be greater than thou.

40. Du skal være over mit Hus, og alt mit Folk skal være dine Ord lydigt; alene ved Tronen vil jeg være Større end du.

40. Du skall vara öfver mitt hus, och efter dino orde skall allt mitt folk lydigt vara: Allena i mitt Konungsliga säte vill jag vara mer än du.

40. Sinna pead ülle mo koia ollema, ja keik mo rahwas peab so susanna järrele ussin ollema: agga au-järre polest tahhan ma surem sind olla.

40. Tu būsi mano namų valdytoju, ir tavo žodžio klausys visi žmonės. Tik sostu aš būsiu aukščiau tavęs’‘.

40. Du sollst über mein Haus sein, und deinem Wort soll all mein Volk gehorsam sein; allein um den königlichen Stuhl will ich höher sein als du.

40. C'est toi qui seras sur ma maison, et tout mon peuple obéira à ta bouche. Je serai seulement plus grand que toi par le trône.

40. Tú serás sobre mi casa; y por tu dicho se gobernará todo mi pueblo: solamente en la silla seré yo mayor que tú.

40 Gij zult over mijn huis zijn, en op uw bevel zal al mijn volk de hand kussen; alleen dezen troon zal ik groter zijn dan gij.

40. Ty będziesz nad domem moim, a według rozkazania ust twoich sprawować się będzie wszystek lud mój: tylko stolicą większy nad cię będę.

40. Te [3†] légy az én házamon főgondviselő, és minden népem a te szavadra hallgasson, csak a királyiszék tesz engem nálad nagyobbá.

40 ты будешь над домом моим, и твоего слова держаться будет весь народ мой; только престолом я буду больше тебя.

40. Ти сам будеш над моїм домом, і слухати ме слова твого все царство моє; тілько престолом я більший над тебе буду.

41. Ja farao sanoi Joosefille: Katso, minä asetan sinut koko Egyptin maan hallitusmieheksi.

41. Ja Pharao sanoi Josephille: katso, minä olen asettanut sinun koko Egyptin päälle.

41. Ja Pharao sanoi Josephille: cadzo minä olen asettanut sinun coco Egyptin maacunnan päälle.

41 And Pharaoh said to Joseph, See, I have set you over all the land of Egypt.

41. And Pharaoh said unto Joseph, See, I have set thee over all the land of Egypt.

41. Og Farao sagde til Josef: Se, jeg har sat dig over alt Æyptens Land.

41. Och sade: Si, jag hafver satt dig öfver hela Egypti land.

41. Ja Warao ütles Josepi wasto: Wata ma ollen sind keige Egiptusse-ma ülle pannud.

41. Toliau faraonas tarė Juozapui: ‘‘Aš tave skiriu visos Egipto šalies valdytoju’‘.

41. Und weiter sprach Pharao zu Joseph: Siehe, ich habe dich über ganz Ägyptenland gesetzt.

41. Puis Pharaon dit à Joseph: Regarde, je t'établis sur tout le pays d'Égypte.

41. Dijo más Faraón a José: He aquí, yo te he puesto sobre toda la tierra de Egipto.

41 Voorts sprak Farao tot Jozef: Zie, ik heb u over gans Egypteland gesteld.

41. Nad to rzekł Farao do Józefa: Oto, postanowiłem cię nad wszystką ziemią Egipską.

41. Monda továbbá a Faraó Józsefnek: Ímé fejedelemmé tettelek az egész Égyiptom földén.

41 И сказал фараон Иосифу: вот, я поставляю тебя над всею землею Египетскою.

41. Промовив же Фараон до Йосифа: Се поставляю тебе над усїєю землею Египецькою.

42. Ja farao otti sinettisormuksensa kädestään ja pani sen Joosefin käteen ja puetti hänen ylleen hienot pellavavaatteet ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa.

42. Ja Pharao otti sormuksen kädestänsä, ja pani sen Josephin käteen: ja puetti hänen kalleisiin liinavaatteisiin, ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa.

42. Ja Pharao otti sormuxen kädestäns ja pani sen Josephin käteen ja puetti hänen walkeisijn silcki waatteisin ja ripusti culdakäädyn hänen caulaans/

42 And Pharaoh took his signet ring from his hand and put it upon Joseph's hand and arrayed him in garments of fine linen and put a gold chain about his neck.

42. And Pharaoh took off his ring from his hand, and put it upon Joseph's hand, and arrayed him in vestures of fine linen, and put a gold chain about his neck;

42. Og Farao tog sin Ring af sin Haand og satte den paa Josefs Haand og lod ham føre i kostelige Linklæder og hængte en Guldkæde om hans Hals

42. Och tog sin ring af sine hand, och gaf honom Joseph på sina hand, och klädde honom Joseph i hvitt silke, och hängde en guldkedjo på hans hals;

42. Ja Warao wöttis omma sörmust omma käe peält ärra, ja panni sedda Josepi käe peäle, ja panni kallid linnased rided temma selga, ja panni kuld-kee temma kaela;

42. Faraonas numovė nuo savo piršto žiedą ir jį užmovė Juozapui; ir aprengė jį ploniausios drobės drabužiais, ir užkabino jam ant kaklo auksinę grandinę.

42. Und er tat seinen Ring von seiner Hand und gab ihn Joseph an seine Hand und kleidete ihn mit köstlicher Leinwand und hing eine goldene Kette an seinen Hals

42. Alors Pharaon ôta son anneau de sa main, et le mit à la main de Joseph; et il le fit revêtir d'habits de fin lin, et lui mit un collier d'or au cou.

42. Entónces Faraón quitó su anillo de su mano, y púsolo en la mano de José; e hízole vestir de ropas de lino finísimo; y puso un collar de oro en su cuello;

42 En Farao nam zijn ring van zijn hand af, en deed hem aan Jozefs hand, en liet hem fijne linnen klederen aantrekken, en leide hem een gouden keten aan zijn hals;

42. Zdjął tedy Farao pierścieó swój z ręki swej, i dał go na rękę Józefową; oblekł go też w szatę bisiorową, i włożył łaócuch złoty na szyję jego.

42. És levevé a Faraó a maga gyűrűjét kezéről, és adá azt József kezére; és felöltözteté őt drága gyolcs ruhába, és aranylánczot tőn az ő nyakába.

42 И снял фараон перстень свой с руки своей и надел его на руку Иосифа; одел его в виссонные одежды, возложил золотую цепь на шею ему;

42. І знявши Фараон перстеня з руки своєї, надїв його на руку Йосифові, і вдїг його в шати білі, і возложив ланьцух золотий йому на шию.

43. Ja hän antoi hänen ajaa omissa, lähinnä parhaissa vaunuissaan, ja hänen edellään huudettiin: abrek! Niin asetettiin hänet koko Egyptin maan hallitusmieheksi.

43. Ja antoi hänen ajaa toisessa vaunussansa, ja antoi huutaa hänen edellänsä: Abrek: ja asetti hänen koko Egyptin maan päälle.

43. Ja andoi aja hänen toisesa waunusans ja andoi huuta hänen edelläns että he cumarraisit ja tiedäisit hänen asetetuxi coco Egyptin maan päälle.

43 And he made him to ride in the second chariot which he had and they cried before him, Bow the knee. And he set him over all the land of Egypt.

43. And he made him to ride in the second chariot which he had; and they cried before him, Bow the knee: and he made him ruler over all the land of Egypt.

43. og lod ham age paa sin anden Vogn, og de raabte for ham: Abrek; og han satte ham over hele Ægyptens Land.

43. Och lät honom sitta på den andra vagnen, och lät utropa honom: Denne är landsens fader: Och satte honom öfver hela Egypti land.

43. Ja laskis tedda ommas teises töldas söita, mis temmal olli, ja käskis hüda temma eel: Iggaüks heitko pölwili mahha! ja ta panni tedda keige Egiptusse-ma ülle.

43. Ir liepė jį vežti savo antruoju vežimu, ir priešakyje jo šaukti: ‘‘Klaupkitės!’‘ Tuo būdu jis tapo visos Egipto šalies valdytoju.

43. und ließ ihn auf seinem zweiten Wagen fahren und ließ vor ihm ausrufen: Der ist des Landes Vater! und setzte ihn über ganz Ägyptenland.

43. Et il le fit monter sur son second char; et l'on criait devant lui: A genoux! Et il l'établit sur tout le pays d'Égypte.

43. E hízole subir en su segundo carro, y pregonaron delante de él Abrec; y púsole sobre toda la tierra de Egipto.

43 En hij deed hem rijden op den tweeden wagen, dien hij had; en zij riepen voor zijn aangezicht: Knielt! Alzo stelde hij hem over gans Egypteland.

43. I kazał go wozić na wtórym wozie swoim, a wołano przed nim: Kłaniajcie się. I przełożył go nad wszystką ziemią Egipską.

43. És meghordoztatá őt az ő második szekerén, és kiáltják vala ő előtte: Térdet hajtsatok! Így tevé őt fejedelemmé az egész Égyiptom földén.

43 велел везти его на второй из своих колесниц и провозглашать пред ним: преклоняйтесь! И поставил его над всею землею Египетскою.

43. І посадив його на колесницю свою другу, і вигукувано перед ним: Навколїшки! Сим робом поставив його над усїєю землею Египецькою.

44. Ja farao sanoi Joosefille: Minä olen farao, mutta sinun tahtomattasi älköön kukaan nostako kättä tai jalkaa koko Egyptin maassa.

44. Ja Pharao sanoi Josephille: minä olen Pharao; ja ilman sinun tahdotas ei pidä yhdenkään ylentämän kättänsä taikka jalkaansa koko Egyptin maalla.

44. Ja Pharao sanoi Josephille: minä olen Pharao ilman sinun tahdotas ei pidä yhdengän lijcuttaman kättäns taicka jalkans coco Egyptin maalla.

44 And Pharaoh said to Joseph, I am Pharaoh and without you no man will lift up his hand or his foot in all the land of Egypt.

44. And Pharaoh said unto Joseph, I am Pharaoh, and without thee shall no man lift up his hand or foot in all the land of Egypt.

44. Og Farao sagde til Josef: Jeg er Farao; og uden din Villie skal ingen Mand opløfte sin Haand eller sin Fod i hele ægyptens Land.

44. Och Pharao sade till Joseph: Jag är Pharao; utan din vilja skall ingen, i hela Egypti lande, röra sin hand eller fot.

44. Ja Warao ütles Josepi wasto: Minna ollen Warao; agga ilma sinnota ei pea ükski egga omma kät egga omma jalga üllestöstma keige Egiptusse-maal.

44. Be to, faraonas tarė Juozapui: ‘‘Aš faraonas, ir be tavo žinios niekas nepakels nei rankos, nei kojos visoje Egipto šalyje!’‘

44. Und Pharao sprach zu Joseph: Ich bin Pharao; ohne deinen Willen soll niemand seine Hand und Fuß regen in ganz Ägyptenland.

44. Et Pharaon dit à Joseph: Je suis Pharaon! et sans toi nul ne lèvera la main ni le pied dans tout le pays d'Égypte.

44. Y dijo Faraón a José: Yo Faraón: y sin tí ninguno alzará su mano ni su pié en toda la tierra de Egipto.

44 En Farao zeide tot Jozef: Ik ben Farao! doch zonder u zal niemand zijn hand of zijn voet opheffen in gans Egypteland.

44. Zatem rzekł Farao do Józefa: Jam jest Farao, a bez twego pozwolenia nie podniesie żaden ani ręki, ani nogi swej, we wszystkiej ziemi Egipskiej.

44. És monda a Faraó Józsefnek: Én vagyok a Faraó; de te nálad nélkül senki se kezét, se lábát fel ne emelhesse egész Égyiptom földén.

44 И сказал фараон Иосифу: я фараон; без тебя никто не двинет ни руки своей, ни ноги своей во всей земле Египетской.

44. Промовив же Фараон до Йосифа: Я Фараон, та без тебе не махне й рукою і не поступить ногою нїхто в землї Египецькій.

45. Ja farao nimitti Joosefin Saafenat-Paneahiksi ja antoi hänelle puolisoksi Aasenatin, Oonin papin Poti-Feran tyttären. Niin Joosef lähti tarkastamaan Egyptin maata.

45. Ja Pharao kutsui Josephin nimen Salaisuutten selittäjäksi: ja antoi hänelle Asnatin, Potipheran Onin papin tyttären, emännäksi. Niin Joseph meni ympärinsä Egyptin maan.

45. Ja Pharao cudzui hänen salaisexi neuwoxi ja andoi hänelle Asnathin Potipheran Onin papin tyttären emännäxi. Nijn Joseph meni cadzeleman Egyptin maata.

45 And Pharaoh called Joseph's name Zaphenath-paneah {Egyptian: Savior of the Age; Hebrew: Revealer of Secrets} and he gave him Asenath, the daughter of Potipherah priest of On, for a wife. And Joseph went out over the land of Egypt.

45. And Pharaoh called Joseph's name Zaphnathpaaneah; and he gave him to wife Asenath the daughter of Potipherah priest of On. And Joseph went out over all the land of Egypt.

45. Og Farao kaldte Josefs Navn Zafnath Panea og gav ham Asnath, en Datter af Præsten Potifera i On, til Hustru; saa drog Josef ud over Ægyptens land.

45. Och kallade honom det hemligaste rådet; och gaf honom till hustru Asnath Potiphera dotter Prestens i On. Så for Joseph ut till att bese Egypti land.

45. Ja Warao panni Josepi nimme Sownat Panea, ja panni temmale Asnati Potiwera, üllema Onni-ma wallitseja tütre naeseks; ja Josep läks wälja Egiptusse-male.

45. Faraonas pavadino Juozapą Cafnat Paneachu ir jam davė žmoną Asenatą, Ono kunigo Potiferos dukterį. Ir Juozapas keliavo po visą Egipto šalį.

45. Und nannte ihn den heimlichen Rat und gab ihm ein Weib, Asnath, die Tochter Potipheras, des Priesters zu On. Also zog Joseph aus, das Land Ägypten zu besehen.

45. Et Pharaon appela Joseph du nom de Tsophnath-Panéach (soutien de la vie), et il lui donna pour femme Asnath, fille de Potiphéra, prêtre d'On (Héliopolis). Et Joseph alla visiter le pays d'Égypte.

45. Y llamó Faraón el nombre de José, Safenat-paneat: y dióle por mujer a Asenet, hija de Potifera, príncipe de On. Y salió José por la tierra de Egipto.

45 En Farao noemde Jozefs naam Zafnath Paaneah, en gaf hem Asnath, de dochter van Potifera, overste van On, tot een vrouw; en Jozef toog uit door het land van Egypte.

45. I nazwał Farao imię Józefowe, Safnat Paneach, a dał mu Asenatę, córkę Potyfara, przełożonego Oóskiego, za żonę. I wyjechał Józef na ziemię Egipską.

45. És nevezé a Faraó József nevét Czafenát-Pahneákhnak, és adá néki feleségűl Aszenáthot, Potiferának On papjának leányát. És kiméne József Égyiptom földére.

45 И нарек фараон Иосифу имя: Цафнаф-панеах, и дал ему в жену Асенефу, дочь Потифера, жреца Илиопольского. И пошел Иосиф по земле Египетской.

45. І дав Фараон імя Йосифові Зафнат Панеях*, і дав йому за жену Аснату, дочку Потифера, сьвященника Онського**. І знявсь Йосиф над Египтом.

46. Joosef oli kolmenkymmenen vuoden vanha, kun hän tuli faraon, Egyptin kuninkaan, palvelijaksi. Ja Joosef lähti faraon luota ja kulki läpi koko Egyptin maan.

46. Ja Joseph oli kolmenkymmenen ajastaikainen, koska hän seisoi Pharaon, Egyptin kuninkaan edessä. Ja Joseph lähksi Pharaon tyköä, ja vaelsi ympärinsä kaiken Egyptin maan.

46. Ja Joseph oli colmenkymmenen ajastaicainen cosca hän seisoi Pharaon Egyptin Cuningan edes. Ja Joseph läxi Pharaon tykö ja waelsi ymbärins caiken Egyptin maan.

46 And Joseph was thirty years old when he stood before Pharaoh King of Egypt. And Joseph went out from the presence of Pharaoh and went throughout all the land of Egypt.

46. And Joseph was thirty years old when he stood before Pharaoh king of Egypt. And Joseph went out from the presence of Pharaoh, and went throughout all the land of Egypt.

46. Og Josef var tredive Aar gammel, der han stod for Farao, Kongen i Ægypten; og Josef gik ud fra Farao og rejste igennem hele Ægyptens Land.

46. Och han var tretio år gammal, då han stod för Pharao. Och for ut ifrå Pharao, och for omkring hela Egypti land.

46. Ja Josep olli kolmkümmend aastat wanna, kui ta Warao Egiptusse kunninga ees seisis; ja Josep läks Warao jurest ärra ja käis keik Egiptusse-maad läbbi.

46. Juozapas buvo trisdešimties metų amžiaus, kai jis stovėjo faraono, Egipto karaliaus, akivaizdoje ir išėjęs iš faraono apkeliavo visą Egipto žemę.

46. Und er war dreißig Jahre alt, da er vor Pharao stand, dem König in Ägypten; und fuhr aus von Pharao und zog durch ganz Ägyptenland.

46. Or, Joseph était âgé de trente ans, quand il se présenta devant Pharaon, roi d'Égypte. Joseph sortit donc de devant Pharaon, et parcourut tout le pays d'Égypte.

46. Y José era de edad de treinta años, cuando fué presentado delante de Faraón, rey de Egipto: y salió José de delante de Faraón, y pasó por toda la tierra de Egipto.

46 Jozef nu was dertig jaren oud, als hij stond voor het aangezicht van Farao, koning van Egypte; en Jozef ging uit van Farao's aangezicht, en hij toog door gans Egypteland.

46. A było Józefowi trzydzieści lat, gdy stanął przed Faraonem, królem Egipskim; i wyszedłszy Józef od oblicza Faraonowego, objechał wszystkę ziemię Egipską.

46. József pedig harmincz esztendős vala, mikor a Faraó előtt, az égyiptomi király előtt álla. Kiméne tehát József a Faraó elől, és bejárá az egész Égyiptom földét.

46 Иосифу было тридцать лет от рождения, когда он предстал пред лице фараона, царя Египетского. И вышел Иосиф от лица фараонова и прошел по всей земле Египетской.

46. І було Йосифові трийцять лїт, як він став перед Фараоном, царем Египецьким. І вийшов Йосиф од Фараона та й пройшов по всїй землї Египецькій.

47. Ja seitsemänä viljavuotena maa kasvoi ylen runsaasti.

47. Ja maa kasvoi pivottaisin niinä seitsemänä viljavuosina.

47. Ja maa caswoi yldäkyllä nijnä seidzemenä wiljawuonna.

47 And the earth brought out by handfuls in the seven plenteous years.

47. And in the seven plenteous years the earth brought forth by handfuls.

47. Og Landet bar i Hobetal i de syv Overflødigheds Aar.

47. Och landet gjorde allt så i de sju rika åren.

47. Ja se Ma kandis nende seitsme rohke wilja aasta sees ühhest iwwast peotäit.

47. Per septynerius pertekliaus metus šalyje viskas gausiai užderėjo.

47. Und das Land trug in den sieben reichen Jahren die Fülle;

47. Et la terre rapporta à pleines mains durant les sept années d'abondance.

47. E hizo la tierra aquellos siete años de la hartura a montones.

47 En het land bracht voort, in de zeven jaren des overvloeds, bij handvollen.

47. Zrodziła tedy ziemia w onych siedmiu latach urodzajnych obficie.

47. És a föld a hét bő esztendő alatt tele marokkal ontá a termést.

47 Земля же в семь лет изобилия приносила из зерна по горсти.

47. Земля ж зародила сїм год урожаєм, наче жменями.

48. Ja näinä seitsemänä hyvänä vuotena, jotka tulivat Egyptin maahan, hän kokosi kaikkea eloa ja talletti sen kaupunkeihin. Hän talletti kuhunkin kaupunkiin sen elon, joka tuotiin ympäristön vainioilta.

48. Ja hän kokosi niinä seitsemänä vuonna kaikkinaisen elatuksen, joka oli Egyptin maalla, ja pani sen tähteelle kaupunkeihin: mitä elatusta maa kasvoi ympärinsä kunkin kaupungin, sen hän siihen tähteelle pani.

48. Ja hän cocois nijnä seidzemenä wuonna caickinaisen elatuxen joca oli Egyptin maalla ja pani sen tähdelle Caupungeihin mitä elatusta maa caswoi ymbärins cungin Caupungin sen hän sijhen tähdelle pani.

48 And he gathered up all the food of the seven years which were in the land of Egypt and laid up the food in the cities. The food of the field, which was all around every city, he laid up in the same.

48. And he gathered up all the food of the seven years, which were in the land of Egypt, and laid up the food in the cities: the food of the field, which was round about every city, laid he up in the same.

48. Og han samlede al Spise i de syv Aar, som vare i Ægyptens Land, og lagde Spise i Stæderne; hvad der voksede paa Markerne omkring hver Stad til Spise, det lagde han derudi.

48. Och församlade i de sju åren alla spisning i Egypti land, och läto det i städerna: Ehvad spisning som växte på markene vid hvar och en stad allt omkring, det läto de komma der in.

48. Ja ta koggus keik seitsme aasta wilja, mis Egiptusse-maal olli, ja panni wilja liñnade sisse, igga liñna pöllo wilja, mis seäl ümberkaudo olli, panni ta siñna sisse.

48. Jis surinko visą septynerių metų maistą ir sukrovė jį miestų sandėliuose. Aplink kiekvieną miestą esančių laukų derlių jis sukrovė tame mieste.

48. und sie sammelten alle Speise der sieben Jahre, so im Lande Ägypten waren, und taten sie in die Städte. Was für Speise auf dem Felde einer jeglichen Stadt umher wuchs, das taten sie hinein.

48. Et Joseph rassembla tous les vivres des sept années, qu'il y eut au pays d'Égypte; et il mit les vivres dans les villes; il mit dans l'intérieur de chaque ville les vivres du territoire qui l'environnait.

48. Y juntó todo el mantenimiento de los siete años que fueron en la tierra de Egipto; y dió mantenimiento en las ciudades, poniendo en cada ciudad el mantenimiento del campo de sus al rededores.

48 En hij vergaderde alle spijze der zeven jaren, die in Egypteland was, en deed de spijze in de steden; de spijze van het veld van elke stad, hetwelk rondom haar was, deed hij daar binnen.

48. I zgromadził Józef wszystkę żywność onych siedmiu lat, która była w ziemi Egipskiej i składał żywność w mieściech; urodzaj polny każdego miasta, który był około niego, składał w niem.

48. És összegyűjté a hét esztendőnek minden eleségét, mely vala Égyiptom földén, és a városokba takarítá az élelmet, minden városba a körülte levő határ élelmét takarítá be.

48 И собрал он всякий хлеб семи лет, которые были плодородны в земле Египетской,и положил хлеб в городах; в каждом городе положил хлеб полей, окружающих его.

48. І назбирав усякої харчі за сїм год, яка була на землї Египецькій, та й поприховував харч по городах. Харчі з поля, навкруги города, поприховував у тому ж городї.

49. Niin Joosef kasasi viljaa niinkuin meren hiekkaa, ylen suuret määrät, siihen asti että lakattiin sitä mittaamasta, sillä se ei ollut enää mitattavissa.

49. Ja Joseph kokosi sangen paljon jyviä, niinkuin santaa meressä, siihenasti että hän lakkasi lukemasta, sillä ne olivat epälukuiset.

49. Ja Joseph cocois sangen paljo jywiä nijncuin sanda meresä nijn että hän lackais lukemasta sillä ne olit epälucuiset.

49 And Joseph laid up grain as the sand of the sea, very much, until he left off numbering, because it was without number.

49. And Joseph gathered corn as the sand of the sea, very much, until he left numbering; for it was without number.

49. Saa samlede Josef Korn som Havets Sand, overmaade meget, indtil han lod af at tælle; thi der var ikke Tal derpaa.

49. Så lade Joseph tillhopa sädena öfver måtto mycket, som sandkornen i hafvet, så att han vände igen att räkna; ty man kunde det icke räkna.

49. Ja Josep panni kokko wägga paljo wilja, nenda kui liiw merre äres, et ta ei woinud ennam arwata, sest se olli arwamatta.

49. Juozapas pripildė aruodus javų kaip jūros smilčių, tiek daug, kad jų nebuvo įmanoma suskaičiuoti.

49. Also schüttete Joseph das Getreide auf, über die Maßen viel wie Sand am Meer, also daß er aufhörte es zu zählen; denn man konnte es nicht zählen.

49. Et Joseph amassa une grande quantité de froment, comme le sable de la mer; tellement qu'on cessa de le compter, parce qu'il était sans nombre.

49. Y juntó José trigo como arena de la mar, mucho en gran manera, hasta no poderse contar, porque no tenía número.

49 Alzo bracht Jozef zeer veel koren bijeen, als het zand der zee, totdat men ophield te tellen: want daarvan was geen getal.

49. Zaczem nagromadził Józef zboża, jako piasku morskiego bardzo wiele, aż go zaniechano liczyć; bo mu nie było liczby.

49. És felhalmozá József a gabonát, mint a tenger fövénye, igen sokat, annyira, hogy megszűntek azt számba venni, mivelhogy száma nem vala.

49 И скопил Иосиф хлеба весьма много, как песку морского, так что перестал и считать, ибо не стало счета.

49. І назбирав Йосиф пшеницї, мов би піску морського, багато вельми, що погубив і лїки; було бо безлїч.

50. Joosefille syntyi, ennenkuin nälkävuosi tuli, kaksi poikaa, jotka Aasenat, Oonin papin Poti-Feran tytär, synnytti hänelle.

50. Ja Jopsephille syntyi kaksi poikaa, ennenkuin kallis aika tuli, jotka hänelle synnytti Asnat, Potipheran Onin papin tytär.

50. JA Josephille synnyit caxi poica ennencuin callis aica tuli jotca hänelle synnytti Asnath Potipheran Onin papin tytär.

50 And two sons were born to Joseph before the year of famine came, whom Asenath, the daughter of Potipherah priest of On, bore to him.

50. And unto Joseph were born two sons before the years of famine came, which Asenath the daughter of Potipherah priest of On bare unto him.

50. Og før Hungerens Aar kom, blev der født Josef to Sønner, hvilke Asnath, en Datter af Præsten Potifera i On, fødte ham.

50. Och Joseph vordo födde två söner, förra än den dyre tiden kom, hvilka honom födde Asnath Potiphera dotter Prestens i On.

50. Ja Josepile sündsid kaks poega, ennego se nälja aasta tulli, mis Asnat Potiwera üllema Onni-ma wallitseja tüttar temmale ilmale töi.

50. Prieš užeinant bado metams, Juozapui gimė du sūnūs iš Asenatos, Ono kunigo Potiferos dukters.

50. Und Joseph wurden zwei Söhne geboren, ehe denn die teure Zeit kam, welche ihm gebar Asnath, Potipheras, des Priesters zu On, Tochter.

50. Or, avant qu'arrivât l'année de famine, il naquit à Joseph deux fils, qu'Asnath, fille de Potiphéra, prêtre d'On, lui enfanta.

50. Y nacieron a José dos hijos ántes que viniese el año de la hambre: los cuales le parió Asenet, hija de Potifera, príncipe de On.

50 En Jozef werden twee zonen geboren, eer er een jaar des hongers aankwam, die Asnath, de dochter van Potifera, overste van On, hem baarde.

50. A Józefowi urodzili się dwaj synowie, pierwej niż przyszedł rok głodu, które mu urodziła Asenat, córka Potyfara, przełożonego Oóskiego.

50. Józsefnek pedig [4†] születék két fia az éhség esztendejének eljötte előtt, kiket szűle néki Aszenáth, Potiferának az On papjának leánya.

50 До наступления годов голода, у Иосифа родились два сына, которых родила ему Асенефа, дочь Потифера, жреца Илиопольского.

50. В Йосифа ж родилось два сини до настання семи год голодних, що вродила йому Асната, дочка Потифара, сьвященника Онського.

51. Esikoiselle Joosef antoi nimen Manasse, sillä, sanoi hän, Jumala on saattanut minut unhottamaan kaikki vaivani ja koko isäni kodin.

51. Ja kutsui esikoisensa nimen Manasse; sillä (sanoi hän) Jumala on antanut minun unhottaa kaiken minun vaivani, ja kaiken minun isäni huoneen.

51. Ja cudzui hänen esicoisens nimen Manasse sillä (sanoi hän) Jumala on andanut minun unhotta caiken minun waiwani ja caiken minun Isäni huonen.

51 And Joseph called the name of the firstborn Manasseh, because God has made me forget all my toil and all my father's house.

51. And Joseph called the name of the firstborn Manasseh: For God, said he, hath made me forget all my toil, and all my father's house.

51. Og Josef kaldte den førstefødtes Navn Manasse; "thi Gud har ladet mig glemme al min Møje og alt min Faders Hus".

51. Och kallade den första Manasse; förty, sade han, Gud hafver låtit mig förgäta alla mina olycko, och mins faders hus.

51. Ja Josep pañi essimesse poia nim̃e Manasse; sest ta ütles: Jum̃al on mind lasknud ärraunnustuda keik mo waewa ja keik mo issa suggu.

51. Juozapas pirmąjį pavadino Manasu: ‘‘Dievas leido man pamiršti visą mano vargą ir mano tėvo namus’‘.

51. Und er hieß den ersten Manasse; denn Gott, sprach er, hat mich lassen vergessen alles meines Unglücks und all meines Vaters Hauses.

51. Et Joseph nomma le premier-né Manassé (celui qui fait oublier); car Dieu, dit-il, m'a fait oublier toute ma peine, et toute la maison de mon père.

51. Y llamó José el nombre del primogénito, Manasés: Porque, dice, me hizo olvidar Dios de todo mi trabajo, y de toda la casa de mi padre.

51 En Jozef noemde den naam des eerstgeborenen Manasse; want, zeide hij God heeft mij doen vergeten al mijn moeite, en het ganse huis mijns vaders.

51. Nazwał tedy Józef imię pierworodnego Manases, mówiąc: Że mi dał Bóg zapomnieć wszelkiej pracy mojej, i wszystkiego domu ojca mego.

51. És nevezé József az elsőszülöttnek nevét Manassénak: mert úgymond, elfelejteté én velem Isten minden én vesződségemet, és az én atyámnak egész házát.

51 И нарек Иосиф имя первенцу: Манассия, потому что говорил он Бог дал мне забыть все несчастья мои и весь дом отца моего.

51. Дав же Йосиф імя первому Манассїй: Менї бо, рече, дав Бог забути всю недолю мою й усе в господї панотцевій.

52. Toiselle hän antoi nimen Efraim, sillä, sanoi hän, Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi kärsimysteni maassa.

52. Mutta toisen nimen hän jutsui Ephraim; sillä (sanoi hän) Jumala on tehnyt minun hedelmälliseksi minun raadollisuuteni maassa.

52. Mutta toisen nimen hän cudzui Ephraim sillä (sanoi hän) Jumala on andanut minun caswa minun radolisudeni maasa.

52 And the name of the second he called Ephraim, because God has made me fruitful in the land of my affliction.

52. And the name of the second called he Ephraim: For God hath caused me to be fruitful in the land of my affliction.

52. Og den andens Navn kaldte han Efraim; "thi Gud har gjort mig frugtbar i min Elendigheds Land.

52. Den andra kallade han Ephraim; förty, sade han, Gud hafver låtit mig växa till i mins eländes lande.

52. Ja teise nimme panni ta Ewraim; sest ta ütles: Jummal on mulle suggu saatnud mo willetsusse maal.

52. Antrąjį jis pavadino Efraimu: ‘‘Dievas padarė mane vaisingą mano vargo šalyje’‘.

52. Den andern hieß er Ephraim; denn Gott, sprach er, hat mich lassen wachsen in dem Lande meines Elends.

52. Et il nomma le second Éphraïm (double fécondité); car Dieu, dit-il, m'a rendu fécond dans le pays de mon affliction.

52. Y el nombre del segundo llamó Efraim: Porque, dice, crecer me hizo Dios en la tierra de mi aflicción.

52 En den naam des tweeden noemde hij Efraim; want, zeide hij God heeft mij doen wassen in het land mijner verdrukking.

52. A imię drugiego nazwał Efraim, mówiąc: Iż mię rozmnożył Bóg w ziemi utrapienia mego.

52. A másodiknak nevét pedig nevezé Efraimnak: mivel, úgymond, megszaporított engem Isten az én nyomorúságomnak földén.

52 А другому нарек имя: Ефрем, потому что говорил он Бог сделал меня плодовитым в земле страдания моего.

52. Імя ж другому нарік Ефрем; бо зробив мене плодющим Бог у землї бідування мого.

53. Ne seitsemän viljavuotta, jotka tulivat Egyptin maahan, kuluivat loppuun.

53. Koska ne seitsemän viljavuotta olivat kuluneet Egyptin maalla,

53. COsca seidzemen wiljawuotta olit culunet Egyptin maalla/

53 And the seven years of plenty, that was in the land of Egypt, came to an end.

53. And the seven years of plenteousness, that was in the land of Egypt, were ended.

53. Og de syv Overflødigheds Aal endte, som vare i Ægyptens Land.

53. Då nu de sju rika åren voro framliden i Egypten,

53. Kui need seitse rohke wilja aastat said otsa, mis Egiptusse-maal ollid,

53. Pasibaigė septyneri pertekliaus metai Egipto šalyje.

53. Da nun die sieben reichen Jahre um waren in Ägypten,

53. Alors finirent les sept années de l'abondance qu'il y eut au pays d'Égypte.

53. Y cumpliéronse los siete años de la hartura, que fué en la tierra de Egipto.

53 Toen eindigden de zeven jaren des overvloeds, die in Egypte geweest was.

53. Tedy się skoóczyło siedem lat obfitości, która była w ziemi Egipskiej.

53. Eltele tehát a bőség hét esztendeje, a mely vala Égyiptomnak földén.

53 И прошли семь лет изобилия, которое было в земле Египетской,

53. Минуло ж сїм років урожайних, що були в землї Египецькій.

54. Senjälkeen alkoi seitsemän nälkävuotta, niinkuin Joosef oli sanonut, ja tuli nälänhätä kaikkiin maihin, mutta Egyptin maassa oli leipäviljaa kaikkialla.

54. Rupesivat ne seitsemän nälkävuotta tulemaan, niinkuin Joseph oli (edellä) sanonut: ja nälkä tuli kaikkiin maakuntiin; mutta koko Egyptin maalla oli leipää.

54. Rupeisit ne seidzemen cowa wuotta tuleman nijncuin Joseph oli sanonut ja nälkä tuli caickijn maacundijn. Mutta coco Egyptin maalla oli leipä.

54 And the seven years of famine began to come, just-as Joseph had said. And there was famine in all lands, but in all the land of Egypt there was bread.

54. And the seven years of dearth began to come, according as Joseph had said: and the dearth was in all lands; but in all the land of Egypt there was bread.

54. Og de syv Hungerens Aar begyndte at komme, som Josef havde sagt, og der var Hunger i alle Landene, men der var Brød i det hele Ægyptens Land.

54. Så begynte de sju hårda åren gå uppå, som Joseph hade omtalat. Och vardt en dyr tid i all land; men i hela Egypti lande var bröd.

54. Siis hakkasid need seitse nälja aastat tullema, nenda kui Josep olli üttelnud; ja nälg olli keige made sees, agga keige Egiptusse-ma sees olli leiba.

54. Prasidėjo septyneri bado metai, kaip Juozapas buvo sakęs. Badas siautė visose šalyse, tačiau Egipte buvo duonos.

54. da fingen an die sieben teuren Jahre zu kommen, davon Joseph gesagt hatte. Und es ward eine Teuerung in allen Landen; aber in ganz Ägyptenland war Brot.

54. Et les sept années de famine commencèrent à venir, comme Joseph l'avait dit. Et la famine fut dans tous les pays; mais dans tout le pays d'Égypte il y avait du pain.

54. Y comenzaron a venir los siete años de la hambre, como José había dicho: y hubo hambre en todas las provincias, y en toda la tierra de Egipto había pan.

54 En de zeven jaren des hongers begonnen aan te komen, gelijk als Jozef gezegd had. En er was honger in al de landen; maar in gans Egypteland was brood.

54. I poczęło siedem lat głodu następować, jako był przepowiedział Józef. I był głód po wszystkich krainach: ale we wszystkiej ziemi Egipskiej był chleb.

54. És [5†] elkezdődék az éhség [6†] hét esztendeje, mint megmondotta vala József; és lőn éhség minden országban; de Égyiptom földén mindenütt vala kenyér.

54 и наступили семь лет голода, как сказал Иосиф. И был голод во всех землях, а во всей земле Египетской был хлеб.

54. І почали голодних сїм год наставати по слову Йосифовому. І був голод по всїй землї; у всїй же землї Египецькій був хлїб.

55. Mutta koko Egyptin maa näki nälkää, ja kansa huusi faraolta leipää. Silloin farao sanoi kaikille egyptiläisille: Menkää Joosefin luo ja tehkää, mitä hän käskee teidän tehdä.

55. Kuin Egyptin maa myös kärsi nälkää, huusi kansa Pharaon tykö leivän tähden. Mutta Pharao sanoi kaikille Egyptiläisille: menkäät Josephin tykö; mitä hän sanoo teille, se tehkäät.

55. Cuin Egyptin maa myös kärsei nälkä huusi Canssa Pharaon tygö leiwän tähden. Mutta Pharao sanoi caikille Egyptiläisille: mengät Josephin tygö mitä hän sano teille se tehkät.

55 And when all the land of Egypt was famished, the people cried to Pharaoh for bread. And Pharaoh said to all the Egyptians, Go to Joseph; what he says to you*, do.

55. And when all the land of Egypt was famished, the people cried to Pharaoh for bread: and Pharaoh said unto all the Egyptians, Go unto Joseph; what he saith to you, do.

55. Der hele Ægyptens Land led Hunger, da raabte Folket til Farao om Brød; men Farao sagde til alle Ægyptere: Gaar til Josef, hvad han siger eder, skulle I gøre.

55. Då nu Egypti land ock led hunger, ropade folket till Pharao om bröd. Men Pharao sade till alla Egyptier: Går bort till Joseph, hvad han säger eder, det görer.

55. Kui nüüd keige Egiptusse-maal ka nälg olli, siis kissendas rahwas Warao pole leiwa pärrast; ja Warao ütles keige Egiptusse-rahwale: Minge Josepi jure, mis se teile ütleb , sedda tehke.

55. Badui prasidėjus visoje Egipto šalyje, žmonės kreipėsi į faraoną, prašydami duonos. Faraonas sakė: ‘‘Eikite pas Juozapą! Ką jis jums sakys, darykite’‘.

55. Da nun das ganze Ägyptenland auch Hunger litt, schrie das Volk zu Pharao um Brot. Aber Pharao sprach zu allen Ägyptern: Gehet hin zu Joseph; was euch der sagt, das tut.

55. Ensuite tout le pays d'Égypte fut affamé; et le peuple cria à Pharaon pour avoir du pain. Et Pharaon répondit à tous les Égyptiens: Allez à Joseph; faites ce qu'il vous dira.

55. Y hubo hambre en toda la tierra de Egipto, y el pueblo clamó a Faraón por pan. Y dijo Faraón a todo Egipto: Andád a José; lo que él os dijere haréis.

55 Als nu gans Egypteland hongerde, riep het volk tot Farao om brood; en Farao zeide tot alle Egyptenaren: Gaat tot Jozef, doet wat hij u zegt.

55. Jednak potem ściśniona była głodem wszystka ziemia Egipska, i wołał lud do Faraona, o chleb. I rzekł Farao wszystkim Egipczanom: Idźcie do Józefa, a co wam rzecze uczyócie.

55. De megéhezék egész Égyiptom földe is, és kenyérért kiált vala a nép a Faraóhoz. — Monda pedig a Faraó mind az Égyiptombelieknek: Menjetek Józsefhez, és a mit mond néktek, azt míveljétek.

55 Но когда и вся земля Египетская начала терпеть голод, то народ начал вопиять к фараону о хлебе. И сказал фараон всем Египтянам: пойдите к Иосифу и делайте, что онвам скажет.

55. Як же заголодала й земля Египецька, заквилили люде до Фараона про хлїб. Каже ж Фараон усїм Египтянам: Ідїте до Йосифа, і, що скаже вам, чинїте.

56. Kun nälkä ahdisti koko maata, avasi Joosef kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Mutta nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa.

56. Koska nälkä tuli koko maakuntaan, avasi Joseph kaikki jyväaitat jokapaikassa, ja myi Egyptiläisille; sillä nälkä tuli aina raskaammaksi Egyptin maalla.

56. Cosca nälkä tuli coco maacundaan awais Joseph caicki jywä aitat jocapaicas ja myi Egyptiläisille: sillä nälkä tuli aina rascammaxi Egyptin maalla.

56 And the famine was over all the face of the earth. And Joseph opened all the storehouses and sold to the Egyptians. And the famine was severe in the land of Egypt.

56. And the famine was over all the face of the earth: And Joseph opened all the storehouses, and sold unto the Egyptians; and the famine waxed sore in the land of Egypt.

56. Der Hungeren var i hele Landet, da oplod Josef alle Steder, hvor noget var, og solgte Ægypterne Korn; thi Hungeren tog Overhaand i Ægyptens Land.

56. När nu dyr tid var öfver allt landet, slog Joseph kornhusen upp allestäds, och sålde de Egyptier; förty som dyre tiden vardt ju längre ju större i landena.

56. Ja nälg olli keige Ma peäl, ja Josep teggi keik aidad lahti, kus wilja sees, ja müüs Egiptusse-rahwale, sest Egiptusse-maal wöttis nälg woimust.

56. Badas išsiplėtė visoje žemėje. Juozapas atidarė javų sandėlius ir pardavinėjo javus egiptiečiams, nes kilo baisus badas Egipto šalyje.

56. Als nun im ganzen Lande Teuerung war, tat Joseph allenthalben Kornhäuser auf und verkaufte den Ägyptern. Denn die Teuerung ward je länger, je größer im Lande.

56. La famine fut donc sur toute la surface du pays, et Joseph ouvrit tous les greniers et vendit du blé aux Égyptiens. Et la famine fut grande au pays d'Égypte.

56. Y había hambre sobre toda la haz de la tierra. Entónces José abrió todo donde había, y vendió a los Egipcios: porque la hambre había crecido en la tierra de Egipto.

56 Als dan honger over het ganse land was, zo opende Jozef alles, waarin iets was, en verkocht aan de Egyptenaren; want de honger werd sterk in Egypteland.

56. I był głód po wszystkiej ziemi. Tedy otworzył Józef wszystkie gumna, w których było zboże, i sprzedawał Egipczanom; bo się był głód zmocnił w ziemi Egipskiej.

56. És az éhség mind az egész földön vala. Akkor mind megnyitá József a gabonás házakat, és árulja vala az Égyiptombelieknek; mert nagyobbodik vala az éhség Égyiptom földén.

56 И был голод по всей земле; и отворил Иосиф все житницы, и стал продавать хлеб Египтянам. Голод же усиливался в земле Египетской.

56. А голоднеча придавила ввесь сьвіт. Поодчиняв же Йосиф усї житницї, та й продавав хлїб усїм Египтянам.

57. Ja kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä.

57. Ja kaikki maakunnat tulivat Egyptiin ostamaan Josephilta; sillä suuri nälkä oli kaikissa maakunnissa.

57. Ja caicki maacunnat tulit Egyptijn ostaman Josephilda: sillä suuri nälkä oli caikisa maacunnisa.

57 And all countries came into Egypt to Joseph to buy grain, because the famine was severe on all the earth.

57. And all countries came into Egypt to Joseph for to buy corn; because that the famine was so sore in all lands.

57. Og fra alle Lande kom man til Ægypten for at købe hos Josef; thi Hungeren var meget svar i alle Lande.

57. Och all land kommo till Egypten, till att köpa när Joseph; förty den dyre tiden fick öfverhandena i all land.

57. Ja keik ma-ilm tulli Egiptusse-male, Josepi jure ostma, sest nälg olli woimust sanud keige made sees.

57. Iš įvairių kraštų žmonės ėjo į Egiptą pas Juozapą pirkti javų, nes buvo baisus badas visose šalyse.

57. Und alle Lande kamen nach Ägypten, zu kaufen bei Joseph; denn die Teuerung war groß in allen Landen.

57. Et de tous les pays on venait en Égypte, pour acheter du blé à Joseph; car la famine était grande par toute la terre.

57. Y toda la tierra venía a Egipto para comprar de José; porque por toda la tierra había crecido la hambre.

57 En alle landen kwamen in Egypte tot Jozef, om te kopen; want de honger was sterk in alle landen.

57. I ze wszystkiej ziemi przyjeżdżano do Egiptu, kupować żywność od Józefa; bo się był zmocnił głód po wszystkiej ziemi.

57. És mind az egész föld Égyiptomba megy vala Józsefhez gabonát venni; mert nagy vala az éhség az egész földön.

57 И из всех стран приходили в Египет покупать хлеб у Иосифа, ибо голод усилился по всей земле.

57. Кинулись тодї всї землї до Йосифа в Египет; бо всюди панував страшний голод.