26 luku

Iisak oleskelee Gerarissa. Palattuaan Beersebaan hän saa lupauksen Jumalalta. Liitto Abimelekin kanssa. Eesaun vaimot.

1. Mutta maahan tuli nälänhätä, toinen kuin se nälänhätä, joka oli ollut aikaisemmin, Aabrahamin päivinä. Silloin Iisak meni Abimelekin, filistealaisten kuninkaan, luo Gerariin.

1. Niin kallis aika tuli maalle sen entisen jälkeen, joka oli Abrahamin ajalla: ja Isaak meni Abimelekin Philistealaisten kuninkaan tykö Gerariin.

1. Nijn callis aica tuli maalle sen endisen jälken joca oli Abrahamin ajalla ja Isaac meni Abimelechin Philisterein Cuningan tykö Gerarijn.

1 And there was a famine in the land, besides the first famine that was in the days of Abraham. And Isaac went to Abimelech King of the Philistines, to Gerar.

1. And there was a famine in the land, beside the first famine that was in the days of Abraham. And Isaac went unto Abimelech king of the Philistines unto Gerar.

1. Og der var Hunger i Landet, foruden den forrige Hunger, som var i Abrahams Tid, og Isak drog til Abimelek, Filisternes Konge i Gerar.

1. Så kom en dyr tid i landet, efter den förra, som var i Abrahams tid: Och Isaac for till Abimelech, de Philisteers Konung, till Gerar.

1. Ja seäl maal olli nälg ilma se endine nälg, mis Abraami päiwil olli: ja Isaak läks Abimeleki ¤ Wilistide kunninga jure Kerari.

1. Šalyje vėl kilo badas kaip anksčiau Abraomo laikais. Izaokas nuėjo pas filistinų karalių Abimelechą į Gerarą.

1. Es kam aber eine Teuerung ins Land nach der vorigen, so zu Abrahams Zeiten war. Und Isaak zog zu Abimelech, der Philister König, zu Gerar.

1. Or, il y eut une famine au pays, outre la première famine qui avait eu lieu du temps d'Abraham. Et Isaac s'en alla vers Abimélec, roi des Philistins, à Guérar.

1. Y HUBO hambre en la tierra además de la primera hambre, que fué en los dias de Abraham: y fuése Isaac a Abimelec, rey de los Filisteos, en Gerar.

1 En er was honger in dat land, behalve den eersten honger, die in de dagen van Abraham geweest was; daarom toog Izak tot Abimelech, de koning der Filistijnen, naar Gerar.

1. Potem był głód na ziemi, po onym głodzie pierwszym, który był za dni Abrahamowych; I poszedł Izaak do Abimelecha, do króla Filistyóskiego do Gerar.

1. Lőn pedig éhség az országban, amaz első éhség után, [1†] mely Ábrahám idejében vala. Elméne azért Izsák Abimélekhez a Filiszteusok királyához Gérárba.

1 Был голод в земле, сверх прежнего голода, который был во дни Авраама; и пошел Исаак к Авимелеху, царю Филистимскому, в Герар.

1. Був же голод у тій землї, опріч голоду прежнього за часів Авраамових. Пійшов же Ізаак геть до Абимелеха, царя Филистимського, в Герар.

2. Ja Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: Älä mene Egyptiin, vaan jää asumaan maahan, jonka minä sinulle sanon.

2. Niin Herra ilmestyi hänelle, ja sanoi: älä mene Egyptiin, vaan asu sillä maalla, jonka minä sanon sinulle.

2. Nijn HERra ilmestyi hänelle ja sanoi: älä mene Egyptijn waan asu sillä maalla jonga minä sanon sinulle.

2 And Jehovah appeared to him and said, Do not go down into Egypt. Dwell in the land which I will tell you of.

2. And the LORD appeared unto him, and said, Go not down into Egypt; dwell in the land which I shall tell thee of:

2. Da aabenbaredes Herren for ham og sagde: Drag ikke ned til Ægypten, bo i det Land, hvilket jeg iger dig.

2. Då uppenbarade sig honom Herren, och sade: Far icke ned i Egypten; utan blif i det land, som jag säger dig.

2. Ja Jehowa näitis ennast temmale ja ütles: Ärra minne mitte alla Egiptusse, ella seäl maal, mis ma sulle ütlen.

2. Jam pasirodė Viešpats ir tarė: ‘‘Neik į Egiptą. Gyvenk žemėje, kurią tau nurodysiu.

2. Da erschien ihm der HERR und sprach: Ziehe nicht hinab nach Ägypten, sondern bleibe in dem Lande, das ich dir sage.

2. Et l'Éternel lui apparut, et lui dit: Ne descends point en Égypte; demeure au pays que je te dirai.

2. Y apareciósele Jehová, y díjole: No desciendas a Egipto: habita en la tierra que yo te diré.

2 En de HEERE verscheen hem en zeide: Trek niet af naar Egypte; woon in het land, dat Ik u aanzeggen zal;

2. Bo mu się był ukazał Pan i mówił: Nie zstępuj do Egiptu, ale mieszkaj w ziemi, o której Ja powiem tobie.

2. Mert megjelent vala néki az Úr és ezt mondotta vala: Ne menj alá Égyiptomba! lakjál azon a földön, melyet mondándok tenéked.

2 Господь явился ему и сказал: не ходи в Египет; живи в земле, о которой Я скажу тебе,

2. Явився ж йому Господь і рече: Не ходи в Египет, вселися у землї, що про неї тобі скажу.

3. Oleskele muukalaisena tässä maassa, ja minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja pidän valan, jonka minä olen vannonut sinun isällesi Aabrahamille.

3. Ole muukalainen tällä maalla, ja minä olen sinun kanssas, ja siunaan sinua: sillä sinulle ja sinun siemenelles minä annan kaikki nämät maat, ja vahvistan sen valan, jonka minä Abrahamille sinun isälles vannonut olen.

3. Ole muucalainen tällä maalla ja minä olen sinun cansas ja annan sinun menestyä: sillä sinulle ja sinun siemenelles minä annan caicki nämät maat ja wahwistan sen walan jonga minä Abrahamille sinun Isälles wannonut olen.

3 Travel in this land and I will be with you and will bless you. For to you and to your seed, I will give all these lands and I will establish the oath that I swore to Abraham your father.

3. Sojourn in this land, and I will be with thee, and will bless thee; for unto thee, and unto thy seed, I will give all these countries, and I will perform the oath which I sware unto Abraham thy father;

3. Vær en Udlænding i dette Land, og jeg vil være med dig og velsigne dig; thi dig og din Sæd vil jeg give alle disse Lande og stadfæste den Ed, som jeg har svoret Abraham, din Fader.

3. Blif en främling i desso landena, och jag skall vara med dig, och välsigna dig; förty dig dine säd skall jag gifva all denna landen, och skall stadfästa min ed, som jag dinom fader Abraham svurit hafver.

3. Ella kui woöras siin maal, ja ma tahhan sinnoga olla ja sind önnistada, sest sinnule ja so suggule tahhan ma keik need maad anda, ja tahhan töeks tehha se wande, mis miña so issale Abraamile wandes ollen tootanud.

3. Būk kaip ateivis šitoje šalyje. Aš būsiu su tavimi ir laiminsiu tave, nes tau ir tavo palikuonims duosiu visas šias žemes ir ištesėsiu priesaiką, kurią daviau tavo tėvui Abraomui.

3. Sei ein Fremdling in diesem Lande, und ich will mit dir sein und dich segnen; denn dir und deinem Samen will ich alle diese Länder geben und will meinen Eid bestätigen, den ich deinem Vater Abraham geschworen habe,

3. Séjourne dans ce pays, et je serai avec toi, et je te bénirai. Car je donnerai, à toi et à ta postérité, tous ces pays-ci, et je mettrai à exécution le serment que j'ai fait à Abraham, ton père.

3. Habita en esta tierra, y yo seré contigo; y te bendeciré; porque a tí, y a tu simiente, daré todas estas tierras; y confirmaré el juramento que juré a Abraham tu padre.

3 Woon als vreemdeling in dat land, en Ik zal met u zijn, en zal u zegenen; want aan u en uw zaad zal Ik al deze landen geven, en Ik zal den eed bevestigen, dien Ik Abraham uw vader gezworen heb.

3. Bądźże gościem w tej ziemi, a Ja będę z tobą, i będęć błogosławił; albowiem tobie i nasieniu twemu dam te wszystkie krainy, i utwierdzę przysięgę, którąm przysiągł Abrahamowi, ojcu twemu.

3. Tartózkodjál ezen a földön, és én veled leszek és megáldalak téged; mert tenéked és a te magodnak adom mind ezeket a földeket, hogy megerősítsem az esküvést, melylyel megesküdtem Ábrahámnak a te atyádnak.

3 странствуй по сей земле, и Я буду с тобою и благословлю тебя, ибо тебе и потомству твоему дам все земли сии и исполню клятву, которою Я клялся Аврааму, отцу твоему;

3. І пробувай у тій землї, і буду з тобою, і благословлю тебе; тобі бо й насїнню твойму оддам усї цї землї, і поновлю клятву мою, що нею клявсь Авраамові, отцеві твойму.

4. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä,

4. Ja enennän sinun siemenes niinkuin taivaan tähdet: ja annan sinun siemenelles kaikki nämät maat: Ja sinun siemenes kautta pitää kaikki kansat maan päällä siunatuksi tuleman:

4. Ja enännän sinun siemenes nijncuin taiwan tähdet ja annan sinun siemenelles caicki nämät maat Ja sinun siemenes cautta caicki Canssat maan päällä siunatuxi tulewat:

4 And I will multiply your seed as the stars of heaven and will give to your seed all these lands and in your seed all the nations of the earth will be blessed,

4. And I will make thy seed to multiply as the stars of heaven, and will give unto thy seed all these countries; and in thy seed shall all the nations of the earth be blessed;

4. Og jeg vil gøre din Sæd mangfoldig som Stjernerne paa Himmelen og give din Sæd alle disse Lande, og i din Sæd skulle alle Folk paa Jorden velsignes,

4. Och skall föröka dina säd såsom stjernorna på himmelen, och skall gifva dine säd all denna landen; och igenom dina säd skola all folk på jordene välsignade varda.

4. Ja ma tahhan so suggu paljuks tehha kui taewa tähhed, ja tahhan so suggule keik need maad anda, ja sinno Seemne sees peawad ennast keik ma-ilma rahwas önnistama.

4. Aš padauginsiu tavo palikuonis, kad jų bus tiek, kiek danguje žvaigždžių, ir duosiu jiems visas šias žemes. Tavo palikuonyse bus palaimintos visos žemės giminės,

4. und will deinem Samen mehren wie die Sterne am Himmel und will deinem Samen alle diese Länder geben. Und durch deinen Samen sollen alle Völker auf Erden gesegnet werden,

4. Et je multiplierai ta postérité comme les étoiles des cieux, et je donnerai à ta postérité tous ces pays-ci; et toutes les nations de la terre seront bénies en ta postérité,

4. Y yo multiplicaré tu simiente como las estrellas del cielo; y daré a tu simiente todas estas tierras: y todas las gentes de la tierra serán benditas en tu simiente;

4 En Ik zal uw zaad vermenigvuldigen, als de sterren des hemels, en zal aan uw zaad al deze landen geven; en in uw zaad zullen gezegend worden alle volken der aarde,

4. I rozmnożę nasienie twoje jako gwiazdy niebieskie, a dam nasieniu twemu wszystkie te krainy: A będą błogosławione w nasieniu twojem wszystkie narody ziemi.

4. És megsokasítom a te magodat mint az ég csillagait, és a te magodnak adom mind ezeket a földeket: és [2†] megáldatnak a te magodban a földnek minden nemzetségei;

4 умножу потомство твое, как звезды небесные, и дам потомству твоемувсе земли сии; благословятся в семени твоем все народы земные,

4. І намножу насїннє твоє, як зорі небесні, і оддам насїнню твойму всї оцї землї, і благословляться через насїннє твоє всї народи земнії:

5. sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani.

5. Sillä Abraham oli kuuliainen minun äänelleni, ja piti minun oikeuteni, käskyni, säätyni ja lakini.

5. sillä Abraham oli cuuliainen minun änelleni ja piti minun oikeuteni käskyni säätyni ja lakini.

5 because Abraham obeyed my voice and kept my order, my commandments, my statutes and my laws.

5. Because that Abraham obeyed my voice, and kept my charge, my commandments, my statutes, and my laws.

5. fordi Abraham lød min Røst og bevarede det, jeg vil have bevaret, mine Bud, mine Skikke og mine Love.

5. Derföre, att Abraham hafver varit mina röst hörig, och hafver hållit mina seder, min bud, mina stadgar och min lag.

5. Sepärrast et Abraam on mo sanna kuulnud ja on piddand, mis ma käsknud piddada, mo kässud, mo seädmissed ja mo kässo-öppetussed.

5. nes Abraomas paklausė mano balso ir laikėsi mano įstatymų, įsakymų, nuostatų ir nurodymų’‘.

5. darum daß Abraham meiner Stimme gehorsam gewesen ist und hat gehalten meine Rechte, meine Gebote, meine Weise und mein Gesetz.

5. Parce qu'Abraham a obéi à ma voix, et a gardé ce que je lui avais ordonné, mes commandements, mes statuts et mes lois.

5. Por cuanto oyó Abraham mi voz, y guardó mi observancia, mis mandamientos, mis estatutos, y mis leyes.

5 Daarom dat Abraham Mijn stem gehoorzaam geweest is, en heeft onderhouden Mijn bevel, Mijn geboden, Mijn inzettingen en Mijn wetten.

5. Przeto, iż Abraham był posłuszny głosowi mojemu, a strzegł postanowienia mego, przykazaó moich, ustaw moich i praw moich.

5. Mivelhogy hallgata Ábrahám az én szavamra: és megtartotta a megtartandókat, parancsolataimat, rendeléseimet és törvényeimet.

5 за то, что Авраам послушался гласа Моего и соблюдал, что Мною заповедано было соблюдать: повеления Мои, уставы Мои и законы Мои.

5. За те що послухав отець твій Авраам гласу мого, і держав заповідї мої, і повелїння мої, і встанови мої й закони мої.

6. Niin Iisak asettui Gerariin.

6. Niin Isaak asui Gerarissa.

6. Nijn Isaac asui Geraris.

6 And Isaac dwelt in Gerar.

6. And Isaac dwelt in Gerar:

6. Saa boede Isak i Gerar.

6. Så bodde Isaac i Gerar.

6. Ja Isaak jäi Kerari ellama.

6. Izaokas pasiliko Gerare.

6. Also wohnte Isaak zu Gerar.

6. Isaac demeura donc à Guérar.

6. Así habitó Isaac en Gerar.

6 Alzo woonde Izak te Gerar.

6. Tedy Izaak mieszkał w Gerar.

6. Lakozék azért Izsák Gérárban.

6 Исаак поселился в Гераре.

6. Вселився ж Ізаак у Герарі.

7. Ja kun sen paikkakunnan miehet kysyivät hänen vaimostansa, sanoi hän: Hän on minun sisareni. Hän näet pelkäsi sanoa: Hän on minun vaimoni, sillä hän ajatteli: Nuo miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on näöltään kaunis.

7. Ja koska sen maan kansa kysyi hänen emännästänsä, sanoi hän: hän on minun sisareni; sillä hän pelkäsi sanoa: hän on minun emäntäni (ajatellen), ettei he joskus löisi minua kuoliaksi Rebekan tähden: sillä hän oli ihana kasvoilta.

7. Ja cosca sen maan Canssa kysyit hänen emännästäns sanoi hän: hän on minun sisaren: sillä hän pelkäis sanoa hän on minun emändäni ettei he joscus löis händä cuoliaxi Rebeckan tähden: sillä hän oli ihana caswoilda.

7 And the men of the place asked him of his wife. And he said, She is my sister. For he feared to say, My wife. Lest, the men of the place should kill me for Rebekah, because she was fair to look upon.

7. And the men of the place asked him of his wife; and he said, She is my sister: for he feared to say, She is my wife; lest, said he, the men of the place should kill me for Rebekah; because she was fair to look upon.

7. Og de Mænd paa samme Sted spurgte om hans Hustru; da sagde Han: Hun er min Søster; thi han frygtede at sige: Hun er min Hustru, idet han tænkte, at ikke Mændene paa dette Sted maaske skulle slaa mig ihjel for Rebekkas Skyld, thi hun var dejlig af Anseelse.

7. Och när folket i den landsändanom frågade honom om hans hustru, sade han: Hon är min syster; ty han fruktade att säga: Hon är min hustru; att de tilläfventyrs icke måtte slagit honom ihjäl för Rebeckas skull; ty hon var dägelig under ansigtet.

7. Kui mehhed seäl paikas küssisid tem̃a naese pärrast, siis ütles ta: Se on mo ödde ; sest ta kartis ütteldes: Se on mo naene: et need mehhed siin paikas mind ei tappa Rebekka pärrast, sest ta olli illusa näoga.

7. Tos vietos vyrams, teiraujantis apie jo žmoną, jis sakė: ‘‘Ji mano sesuo’‘, nes jis bijojo sakyti: ‘‘Ji mano žmona’‘, kad tos vietos vyrai neužmuštų jo dėl Rebekos, nes ji buvo graži.

7. Und wenn die Leute an demselben Ort fragten nach seinem Weibe, so sprach er: Sie ist meine Schwester. Denn er fürchtete sich zu sagen: Sie ist mein Weib; sie möchten mich erwürgen um Rebekkas willen, denn sie war schön von Angesicht.

7. Et quand les gens du lieu s'informèrent de sa femme, il répondit: C'est ma sœur; car il craignait de dire: C'est ma femme; de peur, disait-il, que les habitants du lieu ne me tuent à cause de Rébecca; car elle était belle de figure.

7. Y los hombres de aquel lugar preguntaron de su mujer; y él respondió: Es mi hermana: Porque tuvo miedo de decir; Es mi mujer: Quizá, dijo él, los varones de aquel lugar me matarán por causa de Rebeca; porque era hermosa de vista.

7 En als de mannen van die plaats hem vraagden van zijn huisvrouw, zeide hij: Zij is mijn zuster; want hij vreesde te zeggen, mijn huisvrouw; opdat mij misschien, zeide hij de mannen dezer plaats niet doden, om Rebekka; want zij was schoon van aangezicht.

7. I pytali się mężowie onego miejsca o żonie jego; a on powiedział: Siostra to moja; bo się bał mówić: Żona to moja; by go snać nie zabili mężowie miejsca tego dla Rebeki, iż była piękna na wejrzeniu.

7. És mikor annak a helynek lakosai az ő felesége felől kérdezősködének, azt mondja vala: én húgom ő. Mert fél vala azt mondani: én feleségem; gondolván: nehogy megöljenek engem e helynek lakosai Rebekáért, mivelhogy szép ábrázatú ő.

7 Жители места того спросили о жене его, и он сказал: это сестра моя;потому что боялся сказать: жена моя, чтобы не убили меня, думал он , жители места сего за Ревекку, потому что она прекрасна видом.

7. І питали люде займища того про жінку його, і каже: Сестра менї вона; боявся бо казати, що се жінка моя, щоб не вбили його чоловіки займища того, Ребеки ради; була бо вродлива.

8. Kun hän oli viipynyt siellä jonkun aikaa, niin tapahtui, että Abimelek, filistealaisten kuningas, kerran katsellessaan ulos akkunasta näki Iisakin hyväilevän vaimoansa.

8. Ja tapahtui, koska hän siellä kappaleen aikaa viipyi, katsoi Abimelek Philistealaisten kuningas akkunasta, ja näki Isaakin hyväilevän emäntäänsä.

8. JA cosca hän siellä cappalen aica wijpyi cadzoi Abimelech Philisterein Cuningas ackunast ja näki Isaachin hywäilewän emändätäs.

8 And it happened, when he had been there a long time, that Abimelech King of the Philistines looked out at a window and saw; and behold, Isaac was playing with Rebekah his wife.

8. And it came to pass, when he had been there a long time, that Abimelech king of the Philistines looked out at a window, and saw, and, behold, Isaac was sporting with Rebekah his wife.

8. Og det skete, der han havde boet der en Tid lang, saa Abimelek, Filisternes Konge, ud igennem Vinduet og saa, og se, Isak legede med Rebekka, sin Hustru.

8. Då han nu hade varit der en tid lång, såg Abimelech de Philisteers Konung ut genom fenstret, och vardt varse att Isaac skämtade med sine hustru Rebecka.

8. Ja se sündis, kui ta olli siñna mitto päwa wibind, siis watis Abimelek Wilistide kunningas aknast; kui ta näggi, wata siis mängis Isaak omma naese Rebekkaga.

8. Pagyvenus ten ilgesnį laiką, pasitaikė, kad filistinų karalius Abimelechas, žiūrėdamas pro langą, pamatė Izaoką, glamonėjantį savo žmoną Rebeką.

8. Als er nun eine Zeitlang da war, sah Abimelech, der Philister König, durchs Fenster und ward gewahr, daß Isaak scherzte mit seinem Weibe Rebekka.

8. Or, il arriva, quand il y eut passé un assez long temps, qu'Abimélec, roi des Philistins, regarda par la fenêtre, et il vit Isaac qui se jouait avec Rébecca, sa femme.

8. Y fué, que como él estuvo allí muchos dias, Abimelec, rey de los Filisteos, mirando por una ventana, vió a Isaac que jugaba con Rebeca su mujer:

8 En het geschiedde, als hij een langen tijd daar geweest was, dat Abimelech, de koning der Filistijnen, ten venster uitkeek, en hij zag, dat, ziet, Izak was jokkende met Rebekka zijn huisvrouw.

8. I stało się, gdy tam mieszkał przez nie mało dni, że wyglądał Abimelech, król Filistyóski, oknem, i ujrzał, że Izaak żartował z Rebeką, żoną swą.

8. És lőn idő multával, hogy Abimélek a Filiszteusok királya kitekintvén az ablakon, látá Izsákot enyelegni Rebekával az ő feleségével.

8 Но когда уже много времени он там прожил, Авимелех, царь Филистимский, посмотрев в окно, увидел, что Исаак играет с Ревеккою, женою своею.

8. Сталося ж, як він був довгий час там, що позирнув Абимелех царь Герарський у вікно, побачив, що Ізаак жартує з Ребекою, жінкою своєю.

9. Niin Abimelek kutsutti Iisakin ja sanoi: Katso, hänhän on sinun vaimosi! Miksi olet sanonut: 'Hän on minun sisareni'? Iisak vastasi hänelle: Minä ajattelin, että minut muuten ehkä tapetaan hänen tähtensä.

9. Niin kutsui Abimelek Isaakin, ja sanoi: katso, totisesti hän on sinun emäntäs: miksis olet sanonut: hän on minun sisareni? Ja Isaak sanoi hänelle: minä ajattelin, etten minä tapettaisi hänen tähtensä.

9. Nijn cudzui Abimelech Isaachin ja sanoi: cadzo totisest hän on sinun emändäs mixis olet sanonut? hän on minun sisaren. Ja Isaac sanoi hänelle: minä ajattelin etten minä tapetais hänen tähtens.

9 And Abimelech called Isaac and said, Behold, she (is) certainly your wife and how did you say, She (is) my sister? And Isaac said to him, Because I said, Lest I die because of her.

9. And Abimelech called Isaac, and said, Behold, of a surety she is thy wife: and how saidst thou, She is my sister? And Isaac said unto him, Because I said, Lest I die for her.

9. Da kaldte Abimelek ad Isak og sagde: Visselig, se, hun er din Hustru, og hvorledes har du sagt: hun er min Søster? Og Isak sagde til Ham: Thi jeg tænkte: Maaske jeg maatte slaas ihjel for hendes Skyld.

9. Då kallade Abimelech Isaac, och sade: Si, det är din hustru; hvi hafver du sagt: Hon är min syster? Isaac svarade honom: Jag tänkte, att jag måtte tilläfventyrs varda slagen ihjäl för hennes skull.

9. Ja Abimelek kutsus Isaaki ja ütles: Wata, ta on töeste so naene, ja kuida olled sa üttelnud: temma on mo ödde? siis ütles Isaak temma wasto: Sepärrast et ma mötlesin: ehk ma saan surma temma pärrast.

9. Abimelechas pasišaukė Izaoką ir tarė: ‘‘Man aišku, kad ji tavo žmona! Kodėl sakei: ‘Ji mano sesuo’?’‘ Izaokas jam atsakė: ‘‘Bijojau, kad nereikėtų dėl jos mirti’‘.

9. Da rief Abimelech den Isaak und sprach: Siehe, es ist dein Weib. Wie hast du denn gesagt: Sie ist meine Schwester? Isaak antwortete ihm: Ich gedachte, ich möchte vielleicht sterben müssen um ihretwillen.

9. Alors Abimélec appela Isaac, et lui dit: Certainement, voici, c'est ta femme; et comment as-tu dit: C'est ma sœur? Et Isaac lui répondit: C'est que j'ai dit: Il ne faut pas que je meure à cause d'elle.

9. Y llamó Abimelec a Isaac, y dijo: He aquí, ciertamente ella es tu mujer: ¿cómo pues dijiste: Es mi hermana? E Isaac le respondió: Porque dije: Quizá moriré por causa de ella.

9 Toen riep Abimelech Izak, en zeide: Voorwaar, zie, zij is uw huisvrouw! hoe hebt gij dan gezegd: Zij is mijn zuster? En Izak zeide tot hem: Want ik zeide: Dat ik niet misschien om harentwil sterve.

9. Tedy przyzwał Abimelech do siebie Izaaka, i rzekł: Prawdziwieć to żona twoja; czemużeś powiadał, siostra to moja? I odpowiedział mu Izaak: Iżem u siebie mówił: Bym snać nie umarł dla niej.

9. Kiálta azért Abimélek Izsáknak, és monda: Ímé bizony feleséged ő; hogyan mondhattad tehát: húgom ő!? És monda neki Izsák: Mert azt gondolám, netalán még meg kell halnom miatta.

9 И призвал Авимелех Исаака и сказал: вот, это жена твоя; как же ты сказал: она сестра моя? Исаак сказал ему: потому что я думал, не умереть бы мнеради ее.

9. Прикликав же Абимелех Ізаака та й каже: Чи справдї ж бо вона жінка твоя? Як же се ти казав: Вона сестра менї. Каже ж йому Ізаак: Затим казав, щоб не вмерти задля неї.

10. Abimelek sanoi: Mitä oletkaan meille tehnyt! Kuinka helposti olisikaan voinut tapahtua, että joku kansasta olisi maannut sinun vaimosi kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidät syyhyn!

10. Abimelek sanoi: miksis tämän meille teit? olis pikaisesti tapahtunut, että joku kansasta olis maannut sinun emäntäs kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidän päällemme rikoksen.

10. Abimelech sanoi: mixis tämän meille teit? olis picaiseld tapahtunut että jocu Canssasta olis maannut sinun emändäs cansa ja nijn sinä olisit saattanut meidän päällem ricoxen.

10 And Abimelech said, What (is) this you have done to us? One of the people might easily have lain with your wife and you would have brought guilt upon us.

10. And Abimelech said, What is this thou hast done unto us? one of the people might lightly have lien with thy wife, and thou shouldest have brought guiltiness upon us.

10. Da sagde Abimelek: Hvi har du gjort os dette? En af Folket kunde snart have ligget hos din Hustru, saa havde du ført Skyld over os.

10. Abimelech sade: Hvi hafver du då gjort oss det? Måtte sakta hafva skett, att någon af folket hade lägrat sig med dine hustru, och så hade du kommit skuld uppå oss.

10. Ja Abimelek ütles: Mikspärrast olled sa sedda meile teinud? kül üks rahwa seast olleks pea woinud so naese jures maggada, ja sa olleksid meie peäle süüd saatnud.

10. Tada Abimelechas tarė: ‘‘Kodėl mums taip padarei? Juk kas nors galėjo sugulti su tavo žmona, ir tu būtum apkaltinęs mus!’‘

10. Abimelech sprach: Warum hast du das getan? Es wäre leicht geschehen, daß jemand vom Volk sich zu deinem Weibe gelegt hätte, und hättest also eine Schuld auf uns gebracht.

10. Et Abimélec dit: Que nous as-tu fait? Peu s'en est fallu que quelqu'un du peuple n'ait abusé de ta femme, et que tu ne nous aies rendus coupables.

10. Y Abimelec dijo: ¿Por qué nos has hecho esto? Por poco hubiera dormido alguno del pueblo con tu mujer, y hubieras traido sobre nosotros el pecado.

10 En Abimelech zeide: Wat is dit, dat gij ons gedaan hebt? Lichtelijk had een van dit volk bij uw huisvrouw gelegen, zodat gij een schuld over ons zoudt gebracht hebben.

10. I rzekł Abimelech: Cóżeś nam to uczynił? bez mała ktokolwiek z ludu nie spał z żoną twoją: i przywiódłbyś był na nas grzech.

10. És monda Abimélek: Miért mívelted ezt mi velünk? Kevésbe múlt, hogy feleségeddel nem hált valaki a nép közűl, és bűnt hoztál volna mi reánk.

10 Но Авимелех сказал: что это ты сделал с нами? едва один из народа несовокупился с женою твоею, и ты ввел бы нас в грех.

10. Каже ж Абимелех: Що се вдїяв єси нам? Мало що не побув хто з мого народу з жінкою твоєю, то й навів би єси на нас незнаний гріх.

11. Ja Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: Joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, se on kuolemalla rangaistava.

11. Niin Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: joka ryhtyy tähän mieheen, tahi hänen emäntäänsä, hänen pitää totisesti kuoleman.

11. Nijn Abimelech andoi käskyn caikelle Canssalle sanoden: joca ryhty tähän mieheen taicka hänen emändääns hänen pitä totisest cuoleman.

11 And Abimelech ordered all the people, saying, He who touches this man or his wife will surely be put to death.

11. And Abimelech charged all his people, saying, He that toucheth this man or his wife shall surely be put to death.

11. Saa bød Abimelek alt Folket og sagde: Hvo, som røer ved denne Mand og ved hans Hustru, skal visselig dødes.

11. Då böd Abimelech allo folkena, och sade: Hvilken som kommer vid denna mannen, eller hans hustru, han skall döden dö.

11. Ja Abimelek andis käsko keige rahwale ja ütles: Kes selle mehhe ja tem̃a naese külge putub, sedda peab ilma armota surma pandama.

11. Abimelechas įspėjo visą tautą: ‘‘Kas palies šitą vyrą ar jo žmoną, bus baudžiamas mirtimi’‘.

11. Da gebot Abimelech allem Volk und sprach: Wer diesen Mann oder sein Weib antastet, der soll des Todes sterben.

11. Et Abimélec donna cet ordre à tout le peuple: Celui qui touchera à cet homme ou à sa femme, sera puni de mort.

11. Entónces Abimelec mandó a todo el pueblo, diciendo: El que tocare a este hombre, o a su mujer, muriendo morirá.

11 En Abimelech gebood het ganse volk, zeggende: Zo wie deze man of zijn huisvrouw aanroert, zal voorzeker gedood worden!

11. Rozkazał tedy Abimelech wszystkiemu ludowi mówiąc: Kto by się dotknął męża tego, albo żony jego, śmiercią umrze.

11. Parancsola azért Abimélek mind az egész népnek, ezt mondván: A ki ezt az embert vagy ennek feleségét illeténdi, bizonynyal meg kell halnia.

11 И дал Авимелех повеление всему народу, сказав: кто прикоснется к сему человеку и к жене его, тот предан будет смерти.

11. Заповідав же Абимелех усїм людям своїм, говорючи: Усякого, хто прикоснеться до мужа сього, або до жони його, скарають смертю.

12. Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.

12. Ja Isaak kylvi sillä maalla, ja sai sinä vuonna satakertaisesti: sillä Herra siunasi hänen.

12. JA Isaac kylwi sillä maalla ja sai sinä wuona satakertaisest: sillä HERra siunais hänen.

12 And Isaac sowed in that land and found a hundredfold in the same year. And Jehovah blessed him.

12. Then Isaac sowed in that land, and received in the same year an hundredfold: and the LORD blessed him.

12. Og Isak saaede der i Landet og fik samme Aar hundrede Fold, og Herren velsignede ham.

12. Och Isaac sådde der i landet, och fick det året hundradefaldt; ty Herren välsignade honom.

12. Ja Isaak külwas seäl maal, ja sai sel aastal saddawörra, sest Jehowa öñistas tedda.

12. Izaokas įdirbo žemę ir gavo tais metais šimteriopą derlių, nes Viešpats jį laimino.

12. Und Isaak säte in dem Lande und erntete desselben Jahres hundertfältig; denn der HERR segnete ihn.

12. Et Isaac sema dans cette terre-là, et il recueillit cette année le centuple; car l'Éternel le bénit.

12. Y sembró Isaac en aquella tierra, y halló aquel año cien modios; y bendíjole Jehová.

12 En Izak zaaide in datzelve land, en hij vond in datzelve jaar honderd maten; want de HEERE zegende hem.

12. Tedy siał Izaak w onej ziemi, i zebrał roku onego sto korcy, albowiem błogosławił mu Pan.

12. És vete Izsák azon a földön, és lett néki abban az esztendőben [3†] száz annyia, mert megáldá őt az Úr.

12 И сеял Исаак в земле той и получил в тот год ячменя во сто крат: так благословил его Господь.

12. Сїяв же Ізаак у землї тій, і здобувсь того лїта на вроджай сторицею; благословив бо Господь його.

13. Ja hän rikastui ja hyötyi hyötymistään, kunnes hänestä tuli hyvin rikas.

13. Ja mies tuli voimalliseksi: ja menestyi sangen suuresti siihen asti, että hän juuri suureksi joutui.

13. Ja mies tuli woimalisexi ja menestyi sangen suurest sijhen asti että hän juuri suurexi joudui.

13 And the man became great and grew more and more until he became very great.

13. And the man waxed great, and went forward, and grew until he became very great:

13. Og Manden blev mægtig og gik frem og blev mægtig, indtil han blev saare mægtig.

13. Och han vardt en mägtig man, gick och växte till, till dess han vardt ganska stor.

13. Ja se mees sai rikkaks ja läks pääw päwalt rikkamaks, senni kui ta wägga rikkaks sai.

13. Ir jis tapo didis žmogus, ir toliau augo, ir plėtėsi, kol tapo labai didis.

13. Und er ward ein großer Mann und nahm immer mehr zu, bis er sehr groß ward,

13. Et cet homme devint grand, et il allait toujours s'accroissant, jusqu'à ce qu'il devînt fort riche.

13. Y el varón se engrandeció, y fué yendo y engrandeciéndose, hasta hacerse muy grande.

13 En die man werd groot, ja, hij werd doorgaans groter, totdat hij zeer groot geworden was.

13. I zbogacił się on mąż, a im dalej, tem więcej wzmagał się, aż urósł wielce.

13. És gyarapodék az a férfiú, és elébb-elébb megy vala a gyarapodásban, mígnem igen nagygyá lőn.

13 И стал великим человек сей и возвеличивался больше и больше до того, что стал весьма великим.

13. І пійшов угору чоловік, і все більший був та більший, аж поки зробивсь великим вельми.

14. Ja hänellä oli laumoittain sekä pikkukarjaa että raavaskarjaa ja paljon palvelijoita, niin että filistealaiset alkoivat kadehtia häntä.

14. Ja hänellä oli paljo tavaraa lampaissa ja karjassa, oli myös paljo perhettä: sentähden Philistealaiset kadehtivat häntä.

14. Ja hänellä oli paljo tawarata lambaist ja carjast oli myös paljo perhettä ja sentähden cadetit Philisterit händä.

14 And he had possessions of flocks and possessions of herds and a great household. And the Philistines envied him.

14. For he had possession of flocks, and possession of herds, and great store of servants: and the Philistines envied him.

14. Og han ejede Faar og ejede Kvæg og mange Tyende; derfor bare Filisterene Avind mod ham.

14. Och hade mycket gods i får och fä, och mycket tjenstefolk; derföre afundades de Philisteer vid honom.

14. Ja tem̃al olli puddo-lojuste warrandus ja weiste warrandus ja paljo perret; ja Wilistid kaetsesid tedda.

14. Jis turėjo daug gyvulių ir avių, ir didelį skaičių tarnų, todėl jam pavydėjo filistinai.

14. daß er viel Gut hatte an kleinem und großem Vieh und ein großes Gesinde. Darum beneideten ihn die Philister{~}

14. Et il eut des troupeaux de brebis et des troupeaux de bœufs, et un grand nombre de serviteurs; et les Philistins lui portèrent envie;

14. Y tuvo hato de ovejas, y hato de vacas, y grande apero; y los Filisteos le tuvieron envidia.

14 En hij had bezitting van schapen, en bezitting van runderen, en groot gezin; zodat hem de Filistijnen benijdden.

14. I miał stada owiec, i stada wołów, i czeladzi dosyć; przetoż mu zajrzeli Filistyóczycy.

14. És vala néki apró és öreg barma és sok cselédje, s irigykedének ezért reá a Filiszteusok.

14 У него были стада мелкого и стада крупного скота и множество пахотныхполей, и Филистимляне стали завидовать ему.

14. Був бо в його статок отарний, і статок товарний, і велика купа рабів; позавидували ж йому Филистимцї.

15. Ja filistealaiset tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Aabrahamin päivinä, ja täyttivät ne mullalla.

15. Ja he tukitsivat kaikki kaivot, jotka hänen isänsä palveliat olivat kaivaneet, hänen isänsä Abrahamin aikana, ja täyttivät ne mullalla.

15. Ja he tukidzit caicki caiwot jotca hänen Isäns palweliat olit caiwanet hänen Isäns Abrahamin aicana ja täytit ne mullalla.

15 Now all the wells which his father's servants had dug in the days of Abraham his father, the Philistines had stopped and filled with soil.

15. For all the wells which his father's servants had digged in the days of Abraham his father, the Philistines had stopped them, and filled them with earth.

15. Og alle Brøndene, som hans Faders Tjenere havde gravet i Abrahams, hans Faders Tid, dem tilstoppede Filisterne og fyldte dem med Jord.

15. Och kastade igen alla de brunnar, som hans faders tjenare grafvit hade i hans faders Abrahams tid, och fyllde dem upp med jord:

15. Ja keik need kaewud, mis tem̃a issa sullased ollid kaewanud tem̃a issa Abraami päiwil, matsid Wilistid kinni ja täitsid neid mullaga.

15. Visus šulinius, kuriuos jo tėvo tarnai buvo iškasę Abraomo dienomis, filistinai užvertė žemėmis.

15. und verstopften alle Brunnen, die seines Vaters Knechte gegraben hatten zur Zeit Abrahams, seines Vaters, und füllten sie mit Erde;

15. Et tous les puits que les serviteurs de son père avaient creusés, du temps de son père Abraham, les Philistins les bouchèrent, et les remplirent de terre.

15. Y todos los pozos que habían abierto los siervos de Abraham su padre en sus dias, los Filisteos los habían cerrado, y henchido de tierra.

15 En al de putten, die de knechten van zijn vader, in de dagen van zijn vader Abraham, gegraven hadden, die stopten de Filistijnen, en vulden dezelve met aarde.

15. I wszystkie studnie, które byli wykopali słudzy ojca jego, za dni Abrahama, ojca jego, zasypali Filistyóczycy, i napełnili je ziemią.

15. És mindazokat a kútakat, melyeket az ő atyjának szolgái Ábrahámnak az ő atyjának idejében ástak vala, behányák a Filiszteusok, és betölték azokat földdel.

15 И все колодези, которые выкопали рабы отца его при жизни отца его Авраама, Филистимляне завалили и засыпали землею.

15. І всї колодязї, що повикопували раби батьківські, за живота Авраама, батька його, засипали землею.

16. Silloin Abimelek sanoi Iisakille: Mene pois luotamme, sillä sinä olet tullut paljon väkevämmäksi meitä.

16. Ja Abimelek sanoi Isaakille: mene pois meidän tyköämme: sillä sinä olet tullut paljo väkevämmäksi meitä.

16. Nijn että Abimelech myös sanoi Isaachille: mene pois meidän tyköm: sillä sinä olet tullut paljo wäkewämmäxi meitä.

16 And Abimelech said to Isaac, Go from us, because you are much mightier than we.

16. And Abimelech said unto Isaac, Go from us; for thou art much mightier than we.

16. Og Abimelek sagde til Isak: Drag fra os; thi du er bleven os alt for mægtig.

16. Så att ock Abimelech sade till honom: Far ifrån oss; ty du äst vorden oss för mägtig.

16. Ja Abimelek ütles Isaaki wasto: Minne meie jurest ärra, sest sa olled paljo wäggewamaks sanud kui meie.

16. Abimelechas tarė Izaokui: ‘‘Pasitrauk nuo mūsų, nes tu pasidarei daug galingesnis už mus!’‘

16. daß auch Abimelech zu ihm sprach: Ziehe von uns, denn du bist uns zu mächtig geworden.

16. Et Abimélec dit à Isaac: Va-t'en de chez nous; car tu es devenu beaucoup plus puissant que nous.

16. Y dijo Abimelec a Isaac: Apártate de nosotros; porque mucho más fuerte que nosotros te has hecho.

16 Ook zeide Abimelech tot Izak: Trek van ons; want gij zijt veel machtiger geworden, dan wij.

16. I rzekł Abimelech do Izaaka: Odejdź od nas, albowiemeś daleko możniejszy niż my.

16. És monda Abimélek Izsáknak: Menj el közűlünk, mert sokkal hatalmasabbá lettél nálunknál.

16 И Авимелех сказал Исааку: удались от нас, ибо ты сделался гораздо сильнее нас.

16. Каже ж Абимелех Ізаакові: Іди від нас; бо потужнїщий зробивсь єси од нас вельми.

17. Niin Iisak lähti sieltä ja leiriytyi Gerarin laaksoon ja asui siellä.

17. Niin Isaak läksi sieltä: ja teki majansa Gerarin laaksoon, ja asui siinä.

17. Nijn Isaac läxi sieldä ja teki majans Gerarin laxoon ja asui sijnä.

17 And Isaac departed from there and encamped in the valley of Gerar and dwelt there.

17. And Isaac departed thence, and pitched his tent in the valley of Gerar, and dwelt there.

17. Saa drog Isak derfra og slog Telt i Dalen Gerar og boede der.

17. Då for Isaac dädan, och slog upp sin tjäll i Gerars dal, och bodde der.

17. Ja Isaak läks seält ärra ja löi ommad telgid ülles Kerari orko, ja jäi senna ellama.

17. Izaokas pasitraukė iš ten, pasistatė palapinę Geraros slėnyje ir ten gyveno.

17. Da zog Isaak von dannen und schlug sein Gezelt auf im Grunde Gerar und wohnte allda

17. Isaac partit donc de là, et campa dans la vallée de Guérar et y habita.

17. E Isaac se fué de allí; y asentó sus tiendas en el valle de Gerar, y habitó allí.

17 Toen toog Izak van daar, en hij legerde zich in het dal van Gerar, en woonde aldaar.

17. I odszedł stamtąd Izaak, i rozbił namioty w dolinie Gerar, i mieszkał tam.

17. Elméne azért onnan Izsák, és Gérár völgyében voná fel sátrait, és ott lakék.

17 И Исаак удалился оттуда, и расположился шатрами вдолине Герарской, и поселился там.

17. І зійшов звідти Ізаак, та й зупинивсь у Герар долинї, і вселився там.

18. Ja Iisak kaivatti uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä Aabrahamin päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut.

18. Ja Isaak antoi jällensä kaivaa ne vesikaivot, jotka he olivat kaivaneet hänen isänsä Abrahamin aikana, ja jotka Philistealaiset Abrahamin kuoleman jälkeen olivat tukinneet: ja nimitti ne niillä nimillä, joilla hänen isänsä ne kutsunut oli.

18. Ja andoi jällens caiwa ne wesicaiwot jotca he olit caiwanet hänen Isäns Abrahamin aicana ja jotca Philisterit Abrahamin cuoleman jälken olit tukinnet ja nimitti ne nijllä nimillä cuin hänen Isäns ne cudzunut oli.

18 And Isaac again dug the wells of water, which they had dug in the days of Abraham his father. For the Philistines had stopped them after the death of Abraham. And he called their names after the names by which his father had called them.

18. And Isaac digged again the wells of water, which they had digged in the days of Abraham his father; for the Philistines had stopped them after the death of Abraham: and he called their names after the names by which his father had called them.

18. Og Isak lod igen de Vandbrøne opgrave, som de havde gravet i Abrahams, hans Fades tid, og som Filisterne havde tilstoppet efter Abrahams Død, og han gav dem Navne efter de Navne, som hans Fader havde kaldet dem.

18. Och lät uppgrafva igen de vattubrunnar, som de i hans faders Abrahams tid grafvit hade, hvilka de Philisteer efter Abrahams död igenfyllt hade: Och kallade dem vid samma namnet, som hans fader dem kallat hade.

18. Ja Isaak läks taggasi ja kaewas need wee kaewud, mis nemmad ollid temma issa Abraami päiwil kaewanud, ja mis Wilistid pärrast Abraami surma kinnimatnud, ja panni neile nimmed nenda kui need nimmed, mis temma issa neile olli pannud.

18. Tada Izaokas vėl atkasė šulinius, kuriuos Abraomas, jo tėvas, buvo iškasęs ir filistinai, Abraomui mirus, buvo užvertę. Jis juos pavadino tais pačiais vardais, kuriais jo tėvas juos buvo pavadinęs.

18. und ließ die Wasserbrunnen wieder aufgraben, die sie zu Abrahams, seines Vaters, Zeiten gegraben hatten, welche die Philister verstopft hatten nach Abrahams Tod, und nannte sie mit demselben Namen mit denen sie sein Vater genannt hatte.

18. Et Isaac creusa de nouveau les puits d'eau qu'on avait creusés du temps d'Abraham, son père, et que les Philistins avaient bouchés après la mort d'Abraham; et il leur donna les mêmes noms que leur avait donnés son père.

18. Y volvió Isaac, y abrió los pozos de agua, que habían abierto en los dias de Abraham su padre, y que los Filisteos habían cerrado muerto Abraham: y llamólos de los nombres que su padre los había llamado.

18 Als nu Izak wedergekeerd was, groef hij die waterputten op, die zij ten tijde van Abraham, zijn vader, gegraven, en die de Filistijnen na Abrahams dood toegestopt hadden; en hij noemde derzelver namen naar de namen, waarmede zijn vader die genoemd had.

18. I kopał zasię Izaak studnie wód, które byli wykopali za dni Abrahama, ojca jego, co je byli zasypali Filistyni po śmierci Abrahamowej, i zwał je temiż imiony, któremi je był nazwał ojciec jego.

18. És ismét megásá Izsák a kútakat, a melyeket ástak vala az ő atyjának Ábrahámnak idejében, de a melyeket Ábrahám holta után behánytak vala a Filiszteusok, és azokkal a nevekkel nevezé azokat, a mely neveket adott vala azoknak az ő atyja.

18 И вновь выкопал Исаак колодези воды, которые выкопаны были во дни Авраама, отца его, и которые завалили Филистимляне по смерти Авраама; и назвал их теми же именами, которыми назвал их отец его.

18. І повідкопував ізнов Ізаак водяні колодязї, що повикопували були раби Авраамові, батькові, і що позасипали були Филистимцї по смертї Авраамовій, та й попрозивав їх прізвищами, що попроложував був їм отець його.

19. Ja Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä kaivon, jossa oli juoksevaa vettä.

19. Niin kaivoivat myös Isaakin palveliat siihen laaksoon: ja löysivät sieltä luontolähteen.

19. Nijn caiwoit myös Isaachin palweliat sijhen laxoon ja löysit sieldä luondolähten.

19 And Isaac's servants dug in the valley and found there a well of springing water.

19. And Isaac's servants digged in the valley, and found there a well of springing water.

19. Saa grove Isaks Tjenere i Dalen og fandt der en Brønd med levende Vande.

19. Grofvo ock Isaacs tjenare i dalenom, och funno der en brunn med lefvandes vatten.

19. Ja Isaaki sullased kaewasid seäl orgus, ja leidsid seält ühhe hallika-wee kaewo.

19. Izaoko tarnai kasė šulinį slėnyje ir rado vandens versmę.

19. Auch gruben Isaaks Knechte im Grunde und fanden daselbst einen Brunnen lebendigen Wassers.

19. Et les serviteurs d'Isaac creusèrent dans la vallée, et y trouvèrent un puits d'eau vive.

19. Y los siervos de Isaac cavaron en el valle, y hallaron allí un pozo de aguas vivas.

19 De knechten van Izak dan groeven in dat dal, en zij vonden aldaar een put van levend water.

19. Tedy kopali słudzy Izaakowi w onej dolinie, i znaleźli tam studnią wód żywych.

19. Izsák szolgái pedig ásnak vala a völgyben, és élő víznek forrására akadának ott.

19 И копали рабы Исааковы в долине и нашли там колодезь воды живой.

19. І копали раби Ізаакові, та й знайшли там колодязь води живої.

20. Mutta Gerarin paimenet alkoivat riidellä Iisakin paimenten kanssa, sanoen: Vesi on meidän. Niin hän kutsui kaivon Eesekiksi, koska he olivat riidelleet hänen kanssaan.

20. Mutta Gerarin paimenet riitelivät Isaakin paimenten kanssa, ja sanoivat: tämä on meidän vetemme. Niin hän kutsui sen kaivon Esek, että he riitelivät hänen kanssansa.

20. Mutta Gerarin paimenet rijtelit Isaachin paimenden cansa ja sanoit: tämä on meidän wetem. Nijn hän cudzui sen caiwon Esek että he hänelle siellä wääryttä teit

20 And the herdsmen of Gerar contended with Isaac's herdsmen, saying, The water is ours. And he called the name of the well Esek {Contention}, because they contended with him.

20. And the herdmen of Gerar did strive with Isaac's herdmen, saying, The water is ours: and he called the name of the well Esek; because they strove with him.

20. Men Hyrderne af Gerar kivedes med Isaks Hyrder og sagde: Vandet hører os til; saa kaldte han den Brønds Navn Esek, thi de kivedes med ham.

20. Men herdarne af Gerar trätte med Isaacs herdar, och sade: Detta vattnet är vårt. Då kallade han den brunnen Esek, derföre att de hade der gjort honom högmod.

20. Ja Kerari karjatsed riidlesid Isaaki karjastega ja ütlesid: Se wessi on meie pärralt; sepärrast panni temma selle kaewo nimme Esek, et nemmad temmaga ridus ollid.

20. Geraro piemenys ginčijosi su Izaoko piemenimis: ‘‘Mums priklauso vanduo!’‘ Jis pavadino tą šulinį Eseku, nes jie ginčijosi su juo.

20. Aber die Hirten von Gerar zankten mit den Hirten Isaaks und sprachen: Das Wasser ist unser. Da hieß er den Brunnen Esek, darum daß sie ihm unrecht getan hatten.

20. Mais les bergers de Guérar se querellèrent avec les bergers d'Isaac, en disant: L'eau est à nous; et il appela le puits: Esek (contestation), parce qu'ils avaient contesté avec lui.

20. Y los pastores de Gerar riñeron con los pastores de Isaac, diciendo: El agua es nuestra. Por eso llamó el nombre del pozo Esek, porque habían altercado con él.

20 En de herders van Gerar twistten met Izaks herders, zeggende: Dit water hoort ons toe! Daarom noemde hij den naam van dien put Esek, omdat zij met hem gekeven hadden.

20. Lecz poswarzyli się pasterze Gerarscy z pasterzami Izaakowymi, mówiąc: Nasza to woda; przeto nazwał imię studni onej, Hesek, iż się swarzyli z nim o nię.

20. Gérár pásztorai pedig versengének Izsák pásztoraival, mondván: Miénk a víz. Ezért nevezé a kútnak nevét Észeknek, mivelhogy czivakodtak vala ő vele.

20 И спорили пастухи Герарские с пастухами Исаака, говоря: наша вода. И он нарек колодезю имя: Есек, потому что спорили с ним.

20. І сварились пастухи Герарські з пастухами Ізааковими говорючи: Наша се вода. І прозвав колодязь той: Есек - сварка; сварились бо з ним.

21. Senjälkeen he kaivoivat toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin; niin hän antoi sille nimen Sitna.

21. Niin kaivoivat he myös toisen kaivon, ja he riitelivät myös siitä: niin hän nimitti sen Sitna.

21. Nijn caiwoit he myös toisen caiwon ja he rijtelit myös sijtä nijn hän nimitti sen Sitna.

21 And they dug another well and they contended for that also. And he called the name of it Sitnah {Opposition}.

21. And they digged another well, and strove for that also: and he called the name of it Sitnah.

21. Saa grove de en anden Brønd, og de kivedes og om den; derfor kaldte de dens Navn Sitna.

21. Då grofvo de en annan brunn, der trätte de ock öfver; derföre kallade han honom Sitna.

21. Ja nemmad kaewasid ühhe teise kaewo, ja selle pärrast riidlesid nemmad ka, ja ta panni temma nimme Sitna.

21. Po to jis iškasė kitą šulinį, bet jie ir dėl to susiginčijo. Jis jį pavadino Sitna.

21. Da gruben sie einen andern Brunnen. Darüber zankten sie auch, darum hieß er ihn Sitna.

21. Ensuite ils creusèrent un autre puits, pour lequel ils se querellèrent encore; et il l'appela: Sitna (opposition).

21. Y abrieron otro pozo; y riñeron también sobre él: y llamó su nombre, Sitna.

21 Toen groeven zij een anderen put, en daar twistten zij ook over; daarom noemde hij deszelfs naam Sitna.

21. Potem wykopali drugą studnią, i swarzyli się też o nię; dla tegoż nazwał imię jej Sydna.

21. Más kútat is ásának s azon is versengének, azért annak nevét Szitnának nevezé.

21 выкопали другой колодезь; спорили также и о нем; и он нарек ему имя: Ситна.

21. Відойшовши ж звідти Ізаак, викопав колодязь другий, сварилися ж і за той, і проложив і йому прізвище: Ситна - ворожнета.

22. Sitten hän muutti sieltä pois ja kaivoi vielä yhden kaivon. Siitä ei syntynyt riitaa. Sentähden hän nimitti sen Rehobotiksi ja sanoi: Nyt Herra on antanut meille tilaa, niin että voimme lisääntyä maassa.

22. Niin hän siirsi itsensä sieltä, ja kaivoi toisen kaivon, josta ei he riidelleet. Sen tähden nimitti hän sen Rehobot, ja sanoi: nyt Herra on antanut meille laviamman sian, ja on antanut meidän kasvaa maan päällä.

22. Nijn hän riensi idzens sieldä ja caiwoi toisen caiwon josta ei he rijdellet. Sentähden nimitti hän sen Rehoboth ja sanoi: nyt HERra on andanut meille sia ja on andanut meidän caswa maan päällä.

22 And he moved from there and dug another well and they did not contend for that. And he called the name of it Rehoboth {Wide Places}. And he said, For now Jehovah has made room for us and we will be fruitful in the land.

22. And he removed from thence, and digged another well; and for that they strove not: and he called the name of it Rehoboth; and he said, For now the LORD hath made room for us, and we shall be fruitful in the land.

22. Da flyttede han der fra og grov en anden Brønd, og de kivedes ikke om den, og han kaldte dens Navn Rekoboth og sagde: thi nu har Herren gjort Rum for os, og vi ere voksede i Landet.

22. Då skyndade han sig dädan, och grof en annan brunn; der trätte de intet om; derföre kallade han honom Rehoboth, och sade: Nu hafver Herren gifvit oss rum, och låtit oss växa till i landena.

22. Ja ta wöttis seält ommad telgid ülles, ja kaewas ühhe teise kaewo, ja selle pärrast ei ridelnud nem̃ad mitte, ja ta pañi tem̃a nim̃e Rehhobot ja ütles: nüüd on jo Jehowa meile laiemad maad añud, et woime siin maal kossuda.

22. Iš ten jis kėlėsi toliau ir vėl iškasė šulinį. Dėl šito jie nebesiginčijo. Jis jį pavadino Rehobotu ir tarė: ‘‘Dabar mums Viešpats suteikė daug vietos, galėsime plėstis šalyje’‘.

22. Da machte er sich von dannen und grub einen andern Brunnen. Darüber zankten sie sich nicht; darum hieß er ihn Rehoboth und sprach: Nun hat uns der HERR Raum gemacht und uns wachsen lassen im Lande.

22. Alors il partit de là et creusa un autre puits, pour lequel ils ne disputèrent point; et il l'appela: Rehoboth (largeurs), et dit: C'est que l'Éternel nous a maintenant mis au large, et nous fructifierons dans le pays.

22. Y pasóse de allí, y abrió otro pozo, y no riñeron sobre él: y llamó su nombre Rehobot, y dijo: Porque ahora nos ha hecho ensanchar Jehová, y fructificarémos en la tierra.

22 En hij brak op van daar, en groef een anderen put, en zij twistten over dien niet; daarom noemde hij deszelfs naam Rehoboth, en zeide: Want nu heeft ons de HEERE ruimte gemaakt, en wij zijn gewassen in dit land.

22. Zatem przeniósł się stamtąd, i wykopał drugą studnią o którą żadnego sporu nie było; i nazwał imię jej Rechobot, i mówił: Oto, teraz rozszerzył nas Pan, i urośliśmy na ziemi.

22. És tovább vonula onnan és ása más kútat, a mely miatt nem versengének; azért nevezé nevét Rehobóthnak, és monda: Immár tágas helyet szerzett az Úr minékünk, és szaporodhatunk a földön.

22 И он двинулся отсюда и выкопал иной колодезь, о котором уже не спорили, и нарек ему имя: Реховоф, ибо, сказал он, теперь Господь дал нам пространное место, и мы размножимся на земле.

22. Відойшовши ж ізвідти, викопав ще колодязь, і не сварилися за сей; і проложив йому прізвище: Рехобот - просторонь, говорючи: Роспросторив Господь займище наше, щоб ми розмножились у сїй землї.

23. Sieltä hän meni Beersebaan.

23. Sitte meni hän BerSabaan.

23. SItte meni hän BerSabaan.

23 And he went up from there to Beer-sheba.

23. And he went up from thence to Beersheba.

23. Og han drog op derfra til Beersaba.

23. Derefter for han dädan till BerSaba.

23. Pärrast läks ta seält ülles Peersaba pole.

23. Iš ten jis persikėlė į Beer Šebą.

23. Darnach zog er von dannen gen Beer-Seba.

23. Et de là il monta à Béer-Shéba.

23. Y de allí subió a Beer-seba.

23 Daarna toog hij van daar op naar Ber-seba.

23. I wstąpił stamtąd do Beerseby.

23. Felméne pedig onnan Beérsebába.

23 Оттуда перешел он в Вирсавию.

23. Піднявся ж ізвідти до Бейер-Себи, колодязя клятьби.

24. Ja Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: Minä olen sinun isäsi Aabrahamin Jumala; älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun suureksi palvelijani Aabrahamin tähden.

24. Niin Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: minä olen sinun isäs Abrahamin Jumala: älä pelkää, sillä minä olen kanssas, ja siunaan sinun, ja annan lisääntyä sinun siemenes, minun palveliani Abrahamin tähden.

24. Nijn HERra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: minä olen sinun Isäs Abrahamin Jumala älä pelkä sillä minä olen sinun cansas ja siunan sinun ja annan lisändyä sinun siemenes minun palweliani Abrahamin tähden.

24 And Jehovah appeared to him the same night and said, I (am) the God of Abraham your father. Do not fear, because I (am) with you and will bless you and multiply your seed for my servant Abraham's sake.

24. And the LORD appeared unto him the same night, and said, I am the God of Abraham thy father: fear not, for I am with thee, and will bless thee, and multiply thy seed for my servant Abraham's sake.

24. Og Herren aabenbaredes for ham i den samme Nat og sagde: Jeg er din Fader Abrahams Gud; frygt ikke, thi jeg er med dig og vil velsigne dig og forenere din Sæd for min tjener Abrahams Skyld.

24. Och Herren syntes honom i den nattene, och sade: Jag är dins faders Abrahams Gud: Frukta dig intet, ty jag är med dig, och skall välsigna dig, och föröka dina säd, för mins tjenares Abrahams skull.

24. Ja Jehowa andis ennast temmale selsammal ösel nähha ja ütles: Minna ollen so issa Abraami Jummal; ärra karda, sest minna ollen sinnoga ja tahhan sind önnistada ja so suggu paljuks tehha omma sullase Abraami pärrast.

24. Tą naktį pasirodė jam Viešpats ir tarė: ‘‘Aš esu tavo tėvo Abraomo Dievas. Nebijok! Aš esu su tavimi ir dėl mano tarno Abraomo laiminsiu tave bei padauginsiu tavo palikuonis’‘.

24. Und der HERR erschien ihm in derselben Nacht und sprach: Ich bin deines Vaters Abrahams Gott. Fürchte dich nicht; denn ich bin mit dir und will dich segnen und deinen Samen mehren um meines Knechtes Abraham willen.

24. Et l'Éternel lui apparut cette nuit-là, et lui dit: Je suis le Dieu d'Abraham, ton père; ne crains point, car je suis avec toi; et je te bénirai, et je multiplierai ta postérité, à cause d'Abraham, mon serviteur.

24. Y apareciósele Jehová aquella noche, y dijo: Yo soy el Dios de Abraham tu padre: no temas, que yo soy contigo; y yo te bendeciré, y multiplicaré tu simiente por causa de Abraham mi siervo.

24 En de HEERE verscheen hem in denzelven nacht, en zeide: Ik ben de God van Abraham, uw vader; vrees niet; want Ik ben met u; en Ik zal u zegenen, en uw zaad vermenigvuldigen, om Abrahams, Mijns knechts, wil.

24. I ukazał mu się Pan onejże nocy, mówiąc: Jam jest Bóg Abrahama, ojca twego, nie bój się, bom Ja jest z tobą; i będęć błogosławił, i rozmnożę nasienie twoje, dla Abrahama, sługi mego.

24. És megjelenék néki az Úr azon éjszaka, és monda: Én vagyok Ábrahámnak a te atyádnak Istene: Ne félj, mert te veled vagyok, és megáldalak téged, és megsokasítom a te magodat Ábrahámért, az én szolgámért.

24 И в ту ночь явился ему Господь и сказал: Я Бог Авраама, отца твоего; не бойся, ибо Я с тобою; и благословлю тебя и умножу потомство твое, радиАвраама, раба Моего.

24. І явивсь йому тієї ночі Господь, і рече: Я Бог Авраама, отця твого. Не бійся, бо я з тобою, і благословлю тебе, і намножу насїннє твоє задля Авраама, раба мого.

25. Silloin hän rakensi sinne alttarin, huusi avuksi Herran nimeä ja pystytti sinne telttansa. Ja Iisakin palvelijat kaivoivat siihen kaivon.

25. Ja hän rakensi siinä alttarin, ja saarnasi Herran nimestä, ja teki siihen majansa: ja hänen palveliansa kaivoivat siihen kaivon.

25. Ja hän rakensi sijnä Altarin ja saarnais HERran nimest ja teki sijhen majans ja hänen palwelians caiwoit sijhen caiwon.

25 And he built an altar there and called upon the name of Jehovah and pitched his tent there. And Isaac's servants dug a well there.

25. And he builded an altar there, and called upon the name of the LORD, and pitched his tent there: and there Isaac's servants digged a well.

25. Saa byggede han der et Alter og paakaldte Herrens Navn og opslog der sit Telt, og Isaks Tjenere grove der en Brønd.

25. Då byggde han dersammastädes ett altare, och predikade om Herrans namn, och uppslog der sitt tjäll: Och hans tjenare grofvo der en brunn.

25. Ja ta ehhitas seña altari ja kulutas Jehowa nimme ja löi siñna omma telgi ülles: ja Isaaki sullased kaewasid siñna kaewo.

25. Izaokas čia pastatė aukurą ir šaukėsi Viešpaties vardo, ir čia jis ištiesė savo palapinę. Jo tarnai toje vietoje iškasė šulinį.

25. Da baute er einen Altar daselbst und predigte von dem Namen des HERRN und richtete daselbst seine Hütte auf, und seine Knechte gruben daselbst einen Brunnen.

25. Alors il bâtit là un autel, et invoqua le nom de l'Éternel, et dressa là sa tente; et les serviteurs d'Isaac y creusèrent un puits.

25. Y edificó allí altar, e invocó el nombre de Jehová, y tendió allí su tienda; y abrieron allí los siervos de Isaac un pozo.

25 Toen bouwde hij daar een altaar, en riep den Naam des HEEREN aan. En hij sloeg aldaar zijn tent op; en Izaks knechten groeven daar een put.

25. Tedy tam zbudował ołtarz, i wzywał imienia Paóskiego, i rozbił tam namiot swój, tamże też wykopali słudzy Izaakowi studnię.

25. Oltárt építe azért ott, és segítségűl hívá az Úrnak nevét, s felvoná ott az ő sátorát; Izsák szolgái pedig kútat ásának ottan.

25 И он устроил там жертвенник и призвал имя Господа. И раскинул там шатер свой, и выкопали там рабы Исааковы колодезь.

25. І спорудив там жертівника, і призвав імя Господнє, і напяв там намета свого. Викопали ж там раби Ізаакові колодязь.

26. Niin Abimelek lähti hänen luokseen Gerarista ystävänsä Ahusatin ja sotapäällikkönsä Piikolin seuraamana.

26. Niin Abimelek meni hänen tykönsä Gerarista: ja Ahusat hänen ystävänsä, ja Phikol hänen sotajoukkonsa päämies.

26. Nijn Abimelech meni hänen tygöns Gerarist ja Ahusath hänen ystäwäns ja Phicol hänen sodans päämies.

26 Then Abimelech went to him from Gerar and Ahuzzath his friend and Phicol the captain of his army.

26. Then Abimelech went to him from Gerar, and Ahuzzath one of his friends, and Phichol the chief captain of his army.

26. Og Abimelek drog til ham fra Gerar med Akusat sin Ven og Pikol sin Stridshøvedsmand.

26. Och Abimelech gick till honom af Gerar, och Ahusath hans vän, och Phicol hans härhöfvitsman.

26. Ja Abimelek läks Kerarist temma jure, ja tem̃a söbber Ahussat, ja tem̃a wäe pealik Pikol.

26. Abimelechas iš Geraro atvyko pas jį su savo draugu Achuzatu ir kariuomenės vadu Picholu.

26. Und Abimelech ging zu ihm von Gerar, und Ahussat, sein Freund, und Phichol, sein Feldhauptmann.

26. Et Abimélec vint vers lui, de Guérar, avec Ahuzath son ami, et Picol, chef de son armée.

26. Y Abimelec vino a él desde Gerar, y Ocozat amigo suyo, y Ficol capitán de su ejército.

26 En Abimelech trok tot hem van Gerar, met Ahuzzat, zijn vriend, en Pichol, zijn krijgsoverste.

26. Abimelech potem przyjechał do niego z Gerar, i Achuzat przyjaciel jego, i Fikol, hetman wojska jego.

26. Abimélek pedig elméne ő hozzá Gérárból és Akhuzzáth az ő barátja, meg Pikhól az ő hadvezére.

26 Пришел к нему из Герара Авимелех и Ахузаф, друг его, и Фихол, военачальник его.

26. І Абимелех прийшов до його з Герару, і Ахусат, порадник його, і Пихоль, гетьман війська його.

27. Mutta Iisak sanoi heille: Minkätähden tulette minun luokseni, vaikka olette minulle vihamieliset ja karkoititte minut luotanne?

27. Mutta Isaak sanoi heille: miksi te tulitte minun tyköni: ja te vainositte minua, ja ajoitte minun pois teidän tyköänne.

27. Mutta Isaac sanoi heille: mixi te tulitte minun tygöni: ja te wainoisitte minua ja ajoitte minun pois teidän tykön.

27 And Isaac said to them, Why have you* come to me, seeing you* hate me and have sent me away from you*?

27. And Isaac said unto them, Wherefore come ye to me, seeing ye hate me, and have sent me away from you?

27. Da sagde Isak til dem: Hvi komme I til mig, da I dog have hadet rnig og drevet mig fra Eder.

27. Men Isaac sade till dem: Hvi kommen I till mig? Haten I mig dock, och hafven drifvit mig ifrån eder.

27. Ja Isaak ütles nende wasto: Mikspärrast tullete teie minno jure? ja teie wihkate mind ja ollete mind ennaste jurest ärrasaatnud.

27. Izaokas paklausė: ‘‘Ko atėjote? Juk jūs nekenčiate manęs ir mane išvarėte!’‘

27. Aber Isaak sprach zu ihnen: Warum kommt ihr zu mir? Haßt ihr mich doch und habt mich von euch getrieben.

27. Mais Isaac leur dit: Pourquoi venez-vous vers moi, quand vous me haïssez, et que vous m'avez renvoyé d'avec vous?

27. Y díjoles Isaac: ¿Por qué venís a mí, pues que me habéis aborrecido, y me enviasteis que no estuviese con vosotros?

27 En Izak zeide tot hen: Waarom zijt gij tot mij gekomen, daar gij mij haat, en hebt mij van u weggezonden?

27. Do których rzekł Izaak: Przeczżeście przyjechali do mnie, gdyż wy mnie macie w nienawiści, i wypędziliście mię od siebie?

27. És monda nékik Izsák: Miért jöttetek én hozzám, holott gyűlöltök engem s elűztetek magatok közűl?

27 Исаак сказал им: для чего вы пришли ко мне, когда вы возненавиделименя и выслали меня от себя?

27. І каже їм Ізаак: Чого прийшли до мене? Ви ж зненавидїли мене, і відослали мене від себе.

28. He vastasivat: Me olemme selvästi nähneet, että Herra on sinun kanssasi. Sentähden ajattelimme: 'Olkoon sinun ja meidän välillämme valallinen sopimus; me tahdomme tehdä sinun kanssasi liiton,

28. He sanoivat: me näimme ilmeissänsä, että Herra on sinun kanssas, sentähden me sanoimme: olkoon nyt vala meidän molempain vaiheellamme, meidän ja sinun välilläs, ja me teemme liiton sinun kanssas.

28. He sanoit: me näim ilmeisens että HERra on sinun cansas sentähden me sanoim: olcon nyt wala meidän waihellam ja sinun ja me teem lijton sinun cansas.

28 And they said, We saw plainly that Jehovah was with you. And we said, Let there now be an oath between us, even between us and you. And let us make a covenant with you,

28. And they said, We saw certainly that the LORD was with thee: and we said, Let there be now an oath betwixt us, even betwixt us and thee, and let us make a covenant with thee;

28. Og de svarede: Vi se klarligen, at Herren er med dig; derfor sagde vi: Kære, lad være en Ed imellem os, imellem os og dig, og vi ville gøre et Forbund med dig,

28. De sade: Vi se med seende ögon, att Herren är med dig, derföre sade vi: Det skall vara en ed emellan oss och dig, och viljom göra ett förbund med dig;

28. Ja nem̃ad ütlesid: Meie näme öiete, et Jehowa on siñoga, sepärrast ütlesime meie: et olgo wanne meie wahhel, meie ja sinno wahhel, ja meie tahhame seädusse sinnoga tehha:

28. Jie atsakė: ‘‘Mes aiškiai matome, kad Viešpats yra su tavimi, todėl sakome: ‘Tarkimės, sudarykime sandorą!’

28. Sie sprachen: Wir sehen mit sehenden Augen, daß der HERR mit dir ist. Darum sprachen wir: Es soll ein Eid zwischen uns und dir sein, und wir wollen einen Bund mit dir machen,

28. Et ils répondirent: Nous voyons clairement que l'Éternel est avec toi, et nous disons: Qu'il y ait donc un serment solennel entre nous, entre nous et toi; et que nous traitions alliance avec toi.

28. Y ellos respondieron: Hemos visto que Jehová es contigo; y dijimos: Haya ahora juramento entre nosotros; entre nosotros y tí: y haremos alianza contigo;

28 En zij zeiden: Wij hebben merkelijk gezien, dat de HEERE met u is; daarom hebben wij gezegd: Laat toch een eed tussen ons zijn, tussen ons en tussen u, en laat ons een verbond met u maken:

28. A oni odpowiedzieli: Obaczyliśmy to dobrze, że Pan jest z tobą, i rzekliśmy: Uczyómy teraz przysięgę między sobą, między nami i między tobą, i postanowimy przymierze z tobą;

28. Ők pedig mondák: Látván láttuk, hogy az Úr van te veled, és mondánk: legyen esküvés mi közöttünk, köztünk és te közötted; és kössünk frigyet teveled,

28 Они сказали: мы ясно увидели, что Господь с тобою, и потому мы сказали: поставим между нами и тобою клятву и заключим с тобою союз,

28. Вони ж промовили: Бачивши побачили ми, що Господь був з тобою, та й кажемо: Нехай же буде клятьба між нами й між тобою, і заповідаймо з тобою заповіт,

29. ettet tee meille mitään pahaa, niinkuin emme mekään ole sinuun koskeneet, vaan olemme tehneet sinulle ainoastaan hyvää ja sallineet sinun lähteä rauhassa.' Sinä olet nyt Herran siunattu.

29. Ettes tekisi meille mitään vahinkoa, niinkuin emme mekään ole sinuun ryhtyneet, ja niinkuin emme myös tehneet sinulle muuta kuin hyvää, ja laskimme sinun rauhassa menemään. Sinä olet nyt Herran siunattu.

29. Ettes tekis meille mitän wahingot nijncuin en mekän ole sinuun ryhtynet ja nijncuin en me myös tehnet sinun muuta cuin hywä ja laskim sinun rauhas menemän. Mutta nyt sinä olet HERran siunattu.

29 that you will do us no evil, as we have not touched you and as we have done to you nothing but good and have sent you away in peace. You now are the blessed of Jehovah.

29. That thou wilt do us no hurt, as we have not touched thee, and as we have done unto thee nothing but good, and have sent thee away in peace: thou art now the blessed of the LORD.

29. at du ikke skal gøre ondt imod os, ligesom vi ikke have rørt dig, og ligesom vi ikke have gjort dig andet end godt, og vi lode dig fare i Fred; du er nu Herrens velsignede.

29. Att du icke gör oss någon skada, lika som vi icke heller hafve något afhändt dig, och såsom vi ej heller hafve gjort dig annat än godt, och låtit dig fara med frid; men nu äst du den som Herren välsignat hafver.

29. Et sa meile kurja ei te, nenda kui meie ep olle sinnusse puutnud, ja nenda kui meie sulle agga head olleme teinud ja sind rahhoga saatnud; nüüd olled sinna Jehowast öñistud.

29. Nesielk su mumis piktai, juk ir mes tavęs neskriaudėme, gerai elgėmės su tavimi ir išleidome ramybėje. Tu esi Viešpaties palaimintasis!’‘

29. daß du uns keinen Schaden tust, gleichwie wir dir nichts denn alles Gute getan haben und dich mit Frieden haben ziehen lassen. Du aber bist nun der Gesegnete des HERRN.

29. Jure que tu ne nous feras aucun mal, de même que nous ne t'avons point touché, et que nous ne t'avons fait que du bien, et t'avons laissé aller en paix. Tu es maintenant béni de l'Éternel.

29. Que no nos hagas mal, como nosotros no te hemos tocado, y como solamente te hemos hecho bien, y te enviamos en paz: tú ahora, bendito de Jehová.

29 Zo gij bij ons kwaad doet, gelijk als wij u niet aangeroerd hebben, en gelijk als wij bij u alleenlijk goed gedaan hebben, en hebben u in vrede laten trekken! Gij zijt nu de gezegende des HEEREN!

29. Abyś nam nic złego nie czynił, jakośmy się też ciebie nie tykali; i jakośmyć tylko dobrze czynili, a puściliśmy cię w pokoju; a tyś teraz błogosławiony od Pana.

29. Hogy minket gonoszszal nem illetsz, valamint mi sem bántottunk téged, és a mint csak jót cselekedtünk veled, és békességgel bocsátottunk el magunktól. Te már az Úr áldott embere vagy.

29 чтобы ты не делал нам зла, как и мы не коснулись до тебя, а делали тебе одно доброе и отпустили тебя с миром; теперь ты благословен Господом.

29. Щоб не робив нам лиха, як ми не чіпали тебе, і як ми робили тобі тільки добро, і відпустили тебе з миром; і тепер благословен ти від Господа.

30. Silloin hän laittoi heille pidot, ja he söivät ja joivat.

30. Ja hän valmisti heille pidon, ja he söivät ja joivat.

30. Ja hän walmisti heille pidon ja he söit ja joit.

30 And he made a feast for them and they ate and drank.

30. And he made them a feast, and they did eat and drink.

30. Saa gjorde han dem et Gæstebud, og de aade og drak.

30. Då gjorde han dem en måltid, och de åto och drucko.

30. Ja ta teggi neile jodud ja nemmad söid ja jöid,

30. Izaokas iškėlė jiems pokylį, jie valgė ir gėrė.

30. Da machte er ihnen ein Mahl, und sie aßen und tranken.

30. Et il leur fit un festin, et ils mangèrent et burent.

30. Entónces él les hizo banquete, y comieron, y bebieron.

30 Toen maakte hij hun een maaltijd, en zij aten en dronken.

30. Tedy im sprawił ucztę, a jedli i pili.

30. Akkor [4†] vendégséget szerze nékik és evének és ivának.

30 Он сделал им пиршество, и они ели и пили.

30. І справив їм пир, і їли вони й пили.

31. Varhain seuraavana aamuna he vannoivat valan toisillensa; senjälkeen Iisak päästi heidät menemään, ja he lähtivät hänen luotaan rauhassa.

31. Ja nousivat aamulla varhain, ja vannoivat toinen toisellensa, ja Isaak laski heidät menemään, ja menivät pois hänen tyköänsä rauhassa.

31. Ja nousit amulla warhain ja wannoit toinen toisellens ja Isaac laski heidän menemän ja he menit pois heidän tyköns rauhas.

31 And they rose up promptly in the morning and swore one to another. And Isaac sent them away and they departed from him in peace.

31. And they rose up betimes in the morning, and sware one to another: and Isaac sent them away, and they departed from him in peace.

31. Og de stode tidlig op om Morgenen og tilsvore hinanden gensidig, og Isak ledsagede dem, og de droge fra ham i Fred.

31. Och om morgonen bittida stodo de upp, och svoro den ene dem andra: Och Isaac lät dem gå. Och de foro ifrå honom med frid.

31. Ja tousid hommiko warra ülles ja wandusid teine teisele, ja Isaak satis neid ärra, ja nemmad läksid temma jurest rahhoga ärra.

31. Atsikėlę anksti rytą, jie sudarė sandorą. Po to Izaokas juos išleido, ir jie iškeliavo ramybėje.

31. Und des Morgens früh standen sie auf und schwur einer dem andern; und Isaak ließ sie gehen, und sie zogen von ihm mit Frieden.

31. Et ils se levèrent de bon matin, et s'engagèrent l'un l'autre par serment. Puis Isaac les renvoya, et ils s'en allèrent d'avec lui en paix.

31. Y madrugaron por la mañana, y juraron el uno al otro, e Isaac los envio, y partiéronse de él en paz.

31 En zij stonden des morgens vroeg op, en zwoeren de een den ander; daarna liet Izak hen gaan, en zij togen van hem in vrede.

31. Potem wstawszy bardzo rano przysięgli jeden drugiemu; i wyprowadził je Izaak, i odeszli od niego w pokoju.

31. Reggel pedig felkelvén, egymásnak megesküvének, és elbocsátá őket Izsák, és elmenének ő tőle békességgel.

31 И встав рано утром, поклялись друг другу; и отпустил их Исаак, и они пошли от него с миром.

31. І вставши вранцї, клявся один одному; і відпустив їх Ізаак, і пійшли від його з миром.

32. Samana päivänä Iisakin palvelijat tulivat ja kertoivat hänelle kaivosta, jonka olivat kaivaneet, sanoen hänelle:

32. Sinä samana päivänä tulivat Isaakin palveliat, ja ilmoittivat hänelle kaivosta, jonka he kaivaneet olivat, ja sanoivat hänelle: me löysimme veden.

32. Sinä päiwänä tulit Isaachin palweliat ja sanoit hänelle caiwosta jonga he caiwoit ja sanoit hänelle: me löysim weden.

32 And it happened (in) the same day, that Isaac's servants came and told him concerning the well which they had dug and said to him, We have found water.

32. And it came to pass the same day, that Isaac's servants came, and told him concerning the well which they had digged, and said unto him, We have found water.

32. Og det skete, paa den samme Dag kom Isaks Tjenere og forkyndte ham angaaende den Brønd, sorn de havde gravet, og de sagde til ham: Vi have fundet Vand.

32. Samma dagen kommo Isaacs tjenare, och sade honom om brunnen, som de grafvit hade, och sade till honom: Vi hafvom funnit vatten.

32. Ja selsammal päwal sündis, et Isaaki sullased tullid ja andsid temmale teäta se kaewo pärrast, mis nemmad ollid kaewanud, ja ütlesid temmale: Meie olleme wet leidnud.

32. Tą pačią dieną Izaoko tarnai atėję pranešė jam apie naujai iškastą šulinį, sakydami: ‘‘Mes radome vandens’‘.

32. Desselben Tages aber kamen Isaaks Knechte und sagten ihm an von dem Brunnen, den sie gegraben hatten, und sprachen zu ihm: Wir haben Wasser gefunden.

32. Il arriva, en ce même jour, que les serviteurs d'Isaac vinrent lui donner des nouvelles du puits qu'ils avaient creusé, et lui dirent: Nous avons trouvé de l'eau.

32. Y fué que en aquel día vinieron los siervos de Isaac, y diéronle nuevas de los negocios del pozo que habían abierto, y dijéronle: Agua hemos hallado.

32 En het geschiedde ten zelfden dage, dat Izaks knechten kwamen, en boodschapten hem van de zaak des puts, dien zij gegraven hadden, en zij zeiden hem: Wij hebben water gevonden.

32. I stało się onegoż dnia, przyszli słudzy Izaakowi, i powiedzieli mu o studni, którą wykopali, mówiąc mu: Znaleźliśmy wodę.

32. Ugyanaz nap eljövének az Izsák szolgái, és hírt hozának néki a kút felől, melyet ástak vala; és mondának néki: Találtunk vizet.

32 В тот же день пришли рабы Исааковы и известили его о колодезе, который копали они, и сказали ему: мы нашли воду.

32. Сталося ж того дня, що прийшовши раби Ізаакові повідали йому про колодязь, що викопали, і казали йому: Знайшли воду.

33. Me löysimme vettä. Ja hän antoi sille nimen Siba. Sentähden on kaupungin nimi vielä tänäkin päivänä Beerseba.

33. Ja hän kutsui hänen Saba: siltä nimitetään kaupunki BerSaba, hamaan tähän päivään asti.

33. Ja hän cudzui hänen Saba sijtä nimitetän Caupungi BerSaba haman tähän päiwän asti.

33 And he called it Shibah {Swearing}. Therefore the name of the city is Beer-sheba {Well of the Sevenfold Oath} to this day.

33. And he called it Shebah: therefore the name of the city is Beersheba unto this day.

33. Og han kaldte den Skibea, deraf er Stadens Navn Beersaba indtil denne Dag.

33. Och han kallade honom Saba: Deraf heter den staden BerSaba än i dag.

33. Ja ta panni temma nimme Siba: sepärrast on selle liñna nim̃i Peersaba täña päwani.

33. Ir jis pavadino jį Šiba, todėl tas miestas ligi šios dienos tebevadinamas Beer Šeba.

33. Und er nannte ihn Seba; daher heißt die Stadt Beer-Seba bis auf den heutigen Tag.

33. Et il l'appela Shiba (serment). C'est pour cela que la ville se nomme Béer-Shéba (puits du serment) jusqu'à ce jour.

33. Y llamóle Siba; por esta causa el nombre de aquella ciudad es Beer-seba hasta este día.

33 En hij noemde denzelven Seba; daarom is de naam dier stad Ber-seba, tot op dezen dag.

33. I nazwał ją Syba; dlategoż imię miasta onego jest nazwane Beerseba aż do dnia dzisiejszego.

33. S elnevezé azt Sibáhnak: Azokáért annak a városnak neve Beérseba mind e mai napig.

33 И он назвал его: Шива. Посему имя городу тому Беэршива до сего дня.

33. І прозвав його Себа, клятьба. Тим назва й міста того Бейер-Себа, колодязь клятьби, по сей день.

34. Kun Eesau oli neljänkymmenen vuoden vanha, otti hän vaimoikseen Jehuditin, heettiläisen Beerin tyttären, ja Baasematin, heettiläisen Eelonin tyttären.

34. Koska Esau oli neljänkymmenen ajastaikainen, otti hän Juditin Hetiläisen Berin tyttären emännäksensä: Ja Basmatin Hetiläisen Elonin tyttären:

34. COsca Esau oli neljänkymmenen ajastaicainen otti hän Judith Berin emännäxens Hethein tyttären ja Basmath Elonin Hethein tyttären:

34 And when Esau was forty years old he took a wife Judith the daughter of Beeri the Hittite and Basemath the daughter of Elon the Hittite.

34. And Esau was forty years old when he took to wife Judith the daughter of Beeri the Hittite, and Bashemath the daughter of Elon the Hittite:

34. Og Esau var fyrretyve Aar gammel og tog en Hustru, Jizdith, Beeri den Hethiters Datter, og Basmat, Elon den Hethiters Datter.

34. Då Esau var fyratio år gammal, tog han hustrur, Judith, Beeri dens Hetheens dotter, och Basmath, Elons dens Hetheens dotter.

34. Ja Esaw olli nellikümmend aastat wanna ja wöttis naeseks Juditi, Hetti-mehhe Peri tüttart, ja Pasmatit Hetti-mehhe Eloni tüttart.

34. Ezavas, turėdamas keturiasdešimt metų, vedė hetito Beerio dukterį Juditą ir hetito Elono dukterį Basmatą.

34. Da Esau vierzig Jahre alt war, nahm er zum Weibe Judith, die Tochter Beeris, des Hethiters, und Basmath, die Tochter Elons, des Hethiters.

34. Or, Ésaü, âgé de quarante ans, prit pour femmes Judith, fille de Béeri, le Héthien, et Basmath, fille d'Elon, le Héthien;

34. Y como Esaú fué de cuarenta años, tomó por mujer a Judit, hija de Beeri Jetteo, y a Basemat hija de Elón Jetteo.

34 Als nu Ezau veertig jaren oud was, nam hij tot een vrouw Judith, de dochter van Beeri, den Hethiet, en Basmath, de dochter van Elon, den Hethiet.

34. Potem Ezaw mając czterdzieści lat, pojął sobie za żonę Judytę, córkę Beery Hetejczyka, i Basemat, córkę Elona, Hetejczyka.

34. És mikor Ézsaú negyven esztendős vala, feleségűl vevé Jehudithot, a Khitteus Beéri leányát, és Boszmátot a Khitteus Elon leányát.

34 И был Исав сорока лет, и взял себе в жены Иегудифу, дочь Беэра Хеттеянина, и Васемафу, дочь Елона Хеттеянина;

34. Було ж Ізаакові сорок лїт, і взяв він жінку собі Юдиту, дочку Бейерія Хетиянина, та Басмату, дочку Єлона Хетиянина.

35. Näistä tuli Iisakille ja Rebekalle katkera suru.

35. Jotka olivat Isaakille ja Rebekalle mielikarvaudeksi.

35. Jotca molemmat olit Isaachille ja Rebeckalle mielicarwaudexi.

35 And they were a bitterness of spirit to Isaac and to Rebekah.

35. Which were a grief of mind unto Isaac and to Rebekah.

35. Og de vare Aands Bitterhed for Isak og Rebekka.

35. De voro båda emot Isaac och Rebecka ganska bittra.

35. Ja nemmad ollid Isaakile ja Rebekkale melehaigusseks.

35. Jos apkartino Izaoko ir Rebekos gyvenimą.

35. Die machten beide Isaak und Rebekka eitel Herzeleid.

35. Qui furent une amertume d'esprit pour Isaac et pour Rébecca.

35. Y fueron amargura de espíritu a Isaac, y a Rebeca.

35 En deze waren voor Izak en Rebekka een bitterheid des geestes.

35. Które się bardzo naprzykrzały Izaakowi i Rebece.

35. És ők [5†] valának Izsáknak és Rebekának lelke keserűsége.

35 и они были в тягость Исааку и Ревекке.

35. І були вони важкою печаллю Ізаакові й Ребецї.