23 luku

Saaran kuolema ja hautaus.

1. Ja Saara eli sadan kahdenkymmenen seitsemän vuoden vanhaksi; niin vanhaksi eli Saara.

1. Ja Saaran elinaika oli sata ja seitsemänkolmattakymmentä ajastaikaa: ne olivat Saaran ikävuodet.

1. SAra eli sata caxikymmendä ja seidzemen ajastaica.

1 And the life of Sarah was a hundred and twenty-seven years. These were the years of the life of Sarah.

1. And Sarah was an hundred and seven and twenty years old: these were the years of the life of Sarah.

1. Og Sara levede hundrede og syv og tyve Aar, disse vare Saras Livsaar.

1. Sara lefde i hundrade sju och tjugu år:

1. Ja Sara olli ellanud sadda, kaksküm̃end ja seitse aastat, need ollid Sara ello aastad.

1. Sara gyveno šimtą dvidešimt septynerius metus.

1. Sara ward hundertsiebenundzwanzig Jahre alt{~}

1. Or, Sara vécut cent vingt-sept ans; ce sont là les années de la vie de Sara.

1. Y FUÉ la vida de Sara ciento y veinte y siete años: tantos fueron los años de la vida de Sara.

1 En het leven van Sara was honderd zeven en twintig jaren; dit waren de jaren des levens van Sara.

1. A żyła Sara sto lat, i dwadzieścia lat, i siedem lat; te są lata żywota Sary.

1. Vala pedig Sárának élete száz huszonhét esztendő. Ezek Sára életének esztendei.

1 Жизни Сарриной было сто двадцать семь лет: вот лета жизни Сарриной;

1. Було ж віку Сарриного сто і двайцять і сїм год. Се года живота Сарриного.

2. Ja Saara kuoli Kirjat-Arbassa, se on Hebronissa, Kanaanin maassa. Ja Aabraham meni murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä.

2. Ja Saara kuoli Arban kaupungissa, joka (on) Hebron Kanaanin maalla. Niin tuli Abraham murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä.

2. Ja cuoli Arban Caupungis joca cudzutan Hebron Canaan maalla. Nijn tuli Abraham murhettiman ja itkemän händä.

2 And Sarah died in Kiriath-arba {The City of Arba} (what (is) Hebron), in the land of Canaan. And Abraham came to mourn for Sarah and to weep for her.

2. And Sarah died in Kirjatharba; the same is Hebron in the land of Canaan: and Abraham came to mourn for Sarah, and to weep for her.

2. Og Sara døde i Kirjath-Arba, det er Hebron i Kanaans Land; da kom Abraham for at sørge over Sara og at begræde hende.

2. Och blef död i den hufvudstaden, som kallas Hebron i Canaans lande. Då kom Abraham till att sörja och begråta henne.

2. Ja Sara surri ärra Kirjat-Arba, se on Hebron Kanaani maal: ja Abraam tulli Sara pärrast kaebdust teggema ja tedda nutma.

2. Ji mirė Kirjat Arboje, tai yra Hebrone, Kanaano krašte. Ir Abraomas atėjo Saros apraudoti ir apverkti.

2. und starb in Kirjat-Arba, das Hebron heißt, im Lande Kanaan. Da kam Abraham, daß er sie beklagte und beweinte.

2. Et Sara mourut à Kirjath-Arba, qui est Hébron, dans le pays de Canaan. Et Abraham vint pour mener deuil sur Sara, et pour la pleurer.

2. Y murió Sara en Cariat-arbe, que es Hebrón en la tierra de Canaán: y vino Abraham a endechar a Sara, y a llorarla.

2 En Sara stierf te Kiriath-arba, dat is Hebron, in het land Kanaan; en Abraham kwam om Sara te beklagen, en haar te bewenen.

2. I umarła Sara w mieście Arba, które zowią Hebron, w ziemi Chananejskiej: i przyszedł Abraham, aby żałował Sary, i płakał jej.

2. És meghala Sára Kirját-Arbában azaz Hebronban [1†] a Kanaán földén, és beméne Ábrahám, hogy gyászolja Sárát és sirassa őt.

2 и умерла Сарра в Кириаф-Арбе, что ныне Хеврон, в земле Ханаанской. И пришел Авраам рыдать по Сарре и оплакивать ее.

2. І вмерла Сарра в Кирят-Арбі. Се Геброн в Канаан землї. Прийшов же Авраам плакати по Саррі да падкувати.

3. Senjälkeen Aabraham nousi ja lähti vainajan luota ja puhui heettiläisille sanoen:

3. Sitte nousi hän kuolleensa tyköä; ja puhui Hetin lapsille sanoen:

3. Sijtte nousi hän hänen cuollens tykö ja puhui Hethin lapsille sanoden:

3 And Abraham rose up from before his dead and spoke to the sons of Heth, saying,

3. And Abraham stood up from before his dead, and spake unto the sons of Heth, saying,

3. Siden stod Abraham op fra sin dødes Aasyn og talede tiI Heths Børn og sagde:

3. Sedan stod han upp ifrå hennes lik, och talade till Hets barn, och sade:

3. Ja Abraam tousis omma surno jurest ülles ja räkis Hetti laste wasto ja ütles:

3. Abraomas paliko mirusiąją ir kalbėjo Heto vaikams:

3. Darnach stand er auf von seiner Leiche und redete mit den Kindern Heth und sprach:

3. Puis Abraham se leva de devant son mort et parla aux enfants de Heth, en disant:

3. Y levantóse Abraham de delante de su muerto, y habló a los hijos de Jet, diciendo:

3 Daarna stond Abraham op van het aangezicht van zijner dode, en hij sprak tot de zonen Heths, zeggende:

3. Potem wstał Abraham od umarłego swego, i rzekł do synów Hetowych, mówiąc:

3. Felkele azután Ábrahám az ő halottja elől, és szóla a Khéth fiainak, mondván:

3 И отошел Авраам от умершей своей, и говорил сынам Хетовым, и сказал:

3. І встав Авраам од мерця свого, і рече синам Хетовим:

4. Minä olen muukalainen ja vieras teidän keskuudessanne; antakaa minulle perintöhauta maassanne, haudatakseni ja kätkeäkseni siihen vainajani.

4. Minä olen muukalainen ja kuitenkin asuvainen teidän tykönänne, antakaat minulle perintöhauta teidän tykönänne, haudatakseni minun kuolleeni, joka on minun edessäni.

4. Minä olen muucalainen ja cuitengin asuwainen teidän tykönän andacat minulle perindöhauta teidän tykönän haudataxen minun cuollueni joca on minun edesäni.

4 I am a stranger and a traveler with you*. Give me a burial possession with you*, that I may bury my dead out of my sight.

4. I am a stranger and a sojourner with you: give me a possession of a buryingplace with you, that I may bury my dead out of my sight.

4. Jeg er en fremmed og Gæst hos eder, giver mig en Ejendom til en Begravelse hos eder, at jeg kan begrave min døde og bringe hende bort fra mit Ansigt.

4. Jag är en främling och en gäst när eder, gifver mig en arfrätt till begrafning när eder, att jag må begrafva min döda, som för mig ligger.

4. Minna ollen woöras ja maialinne teie jures, andke mulle pärrist-hauda ennaste jures, et ma omma surnud mattan om̃a silma eest ärra.

4. ‘‘Aš esu ateivis ir svečias tarp jūsų. Duokite man nuosavybėn žemės kapui palaidoti mirusiąją’‘.

4. Ich bin ein Fremder und Einwohner bei euch; gebt mir ein Erbbegräbnis bei euch, daß ich meinen Toten begrabe, der vor mir liegt.

4. Je suis un étranger et un hôte chez vous; donnez-moi la propriété d'une sépulture chez vous, afin que j'enterre mon mort et que je l'ôte de devant moi.

4. Peregrino y advenedizo soy entre vosotros: dádme heredad de sepultura con vosotros, y sepultaré mi muerto de delante de mí.

4 Ik ben een vreemdeling en inwoner bij u; geeft mij een erfbegrafenis bij u, opdat ik mijn dode van voor mijn aangezicht begrave.

4. Gościem i przychodniem jestem u was; dajcież mi osiadłość grobu między wami, abym pogrzebał umarłego mego od twarzy mojej.

4. Idegen és jövevény vagyok közöttetek: Adjatok [2†] nékem temetésre való örökséget ti nálatok, hadd temessem el az én halottamat én előlem.

4 я у вас пришлец и поселенец; дайте мне в собственность место для гроба между вами, чтобымне умершую мою схоронить от глаз моих.

4. Пересельник і чужениця я в вас! Дайте ж менї в наслїддє гробовище між вами, щоб менї поховати мерця мого від мене.

5. Heettiläiset vastasivat Aabrahamille, sanoen hänelle:

5. Niin vastasivat Hetin lapset Abrahamia, sanoen hänelle:

5. Nijn wastaisit Hethin lapset Abrahamille sanoden hänelle:

5 And the sons of Heth answered Abraham, saying to him,

5. And the children of Heth answered Abraham, saying unto him,

5. Da svarede Heths Børn Abraham og sagde til ham:

5. Då svarade Hets barn Abraham, och sade till honom:

5. Ja Hetti lapsed wastasid Abraamile ja ütlesid temmale:

5. Heto vaikai atsakė Abraomui:

5. Da antworteten Abraham die Kinder Heth und sprachen zu ihm:

5. Et les enfants de Heth répondirent à Abraham, en lui disant:

5. Y respondieron los hijos de Jet a Abraham, y dijéronle:

5 En de zonen Heths antwoordden Abraham, zeggende tot hem:

5. Tedy opowiedzieli synowie Hetowi Abrahamowi, mówiąc mu:

5. Felelének pedig a Khéth fiai Ábrahámnak, mondván őnéki:

5 Сыны Хета отвечали Аврааму и сказали ему:

5. Відказали ж Авраамові сини Хетові говорючи:

6. Kuule meitä, herra. Sinä olet Jumalan ruhtinas meidän keskuudessamme; hautaa vainajasi parhaaseen hautaamme. Ei kukaan meistä kiellä sinua hautaamasta vainajaasi hautaansa.

6. Kuule meitä, rakas herra: sinä olet Jumalan ruhtinas meidän seassamme, hautaa sinun kuollees meidän parhaisiin hautoihimme: ei yksikään meistä sinua kiellä hautaamasta kuolluttas hänen hautaansa.

6. Cuule meitä racas herra sinä olet Jumalan Ruhtinas meidän seasam hauta sinun cuollues caickein parhaisijn hautoin ei yxikän meistä sinua kiellä hautamast sinun cuolluttas hänen hautaans.

6 Hear us, my lord. You are a prince of God among us. Bury your dead in our choice sepulchers. None of us will withhold his sepulcher from you, but (so) that you may bury your dead.

6. Hear us, my lord: thou art a mighty prince among us: in the choice of our sepulchres bury thy dead; none of us shall withhold from thee his sepulchre, but that thou mayest bury thy dead.

6. Hør os, min Herre! du er en Guds Fyrste iblandt os, begrav din døde i vore bedste Grave, ingen af os skal formene dig sin Grav, at du jo maa begrave din døde.

6. Hör oss, käre herre, du äst en Guds förste när oss; begraf din döda uti våra bästa grifter; ingen menniska af oss skall förvägra dig, att du begrafver din döda i hans graf.

6. Kule meid, mo issand, sinna olled üks Jummala würst meie seas, matta omma surnud meie keigeparrema hauda, ei ükski meie seast ei kela omma hauda sinnule, so surnud siñna mahhamatmast.

6. ‘‘Paklausyk mūsų, viešpatie! Tu esi Dievo kunigaikštis tarp mūsų. Laidok savo mirusiąją geriausiame mūsų kape! Nė vienas iš mūsų tau neatsakys kapo, kad galėtum palaidoti mirusiąją’‘.

6. Höre uns, lieber Herr! Du bist ein Fürst Gottes unter uns, begrabe deinen Toten in unsern vornehmsten Gräbern; kein Mensch soll dir unter uns wehren, daß du in seinem Grabe begrabest deinen Toten.

6. Écoute-nous, mon seigneur; tu es un prince de Dieu au milieu de nous; enterre ton mort dans le meilleur de nos tombeaux. Nul de nous ne te refusera son tombeau pour enterrer ton mort.

6. Óyenos señor mío, príncipe de Dios eres entre nosotros; en lo mejor de nuestras sepulturas sepulta tu muerto; ninguno de nosotros te impedirá su sepultura para sepultar tu muerto.

6 Hoor ons, mijn heer! gij zijt een vorst Gods in het midden van ons; begraaf uw dode in de keure onzer graven; niemand van ons zal zijn graf voor u weren, dat gij uw dode niet zoudt begraven.

6. Słuchaj nas, panie mój: Książęciem Bożym jesteś ty w pośrodku nas: w najprzedniejszych grobach naszych pogrzeb umarłego twego; żaden z nas nie będzie bronił grobu swego tobie, abyś nie miał pogrzebać umarłego twego.

6. Hallgass meg minket uram: Istentől való fejedelem vagy te mi közöttünk, a mi temetőhelyeink közűl a mely legtisztességesebb, abba temesd el a te halottadat, közűlünk senki sem tiltja meg tőled az ő temetőhelyét, hogy eltemethesd a te halottadat.

6 послушай нас, господин наш; ты князь Божий посреди нас; в лучшем из наших погребальных мест похорони умершую твою; никто из нас не откажет тебе в погребальном месте, для погребения умершей твоей.

6. Нї, добродію! Князь від Бога ти єси в нас; вибравши гробовище з наших, поховай мерця твого. Нїхто бо з нас не заборонить гробовища свого тобі, щоб тобі поховати мерця твого таменьки.

7. Niin Aabraham nousi ja kumarsi maan kansalle, heettiläisille,

7. Niin Abraham nousi ja kumarsi itsensä maan kansan edessä, (nimittäin) Hetin lasten edessä.

7. NIjn Abraham nousi ja cumarsi idzens maan Canssan edes nimittäin Hethin lasten edes.

7 And Abraham rose up and bowed himself to the people of the land, (and) to the sons of Heth.

7. And Abraham stood up, and bowed himself to the people of the land, even to the children of Heth.

7. Da stod Abraham op og bøjede sig for Folket i Landet, for Heths Børn.

7. Då stod Abraham upp, och bugade sig för landsens folke, nemliga för Hets barnom.

7. Ja Abraam tousis ülles ja kummardas selle Ma rahwa Hetti laste ette,

7. Abraomas atsistojęs nusilenkė hetitams, to krašto žmonėms,

7. Da stand Abraham auf und bückte sich vor dem Volk des Landes, vor den Kindern Heth.

7. Alors Abraham se leva et se prosterna devant le peuple du pays, devant les enfants de Heth.

7. Y Abraham se levantó, e inclinóse al pueblo de la tierra, a los hijos de Jet.

7 Toen stond Abraham op, en boog zich neder voor het volk des lands, voor de zonen Heths;

7. Tedy wstawszy Abraham, pokłonił się ludowi onej ziemi, to jest synom Hetowym, i rzekł do nich, mówiąc:

7. És felkele Ábrahám, és meghajtá magát a földnek népe előtt, a Khéth fiai előtt.

7 Авраам встал и поклонился народу земли той, сынам Хетовым;

7. Устав же Авраам і вклонився землякам, синам Хетовим.

8. ja puhui heille sanoen: Jos teidän mieleenne on, että minä hautaan ja kätken vainajani, niin kuulkaa minua ja taivuttakaa Efron, Sooharin poika,

8. Ja hän puhui heille, sanoen: jos teidän mielenne on, että minä hautaan minun kuolleeni, joka minun edessäni on; niin kuulkaat minua, ja rukoilkaat minun edestäni Ephronia Zoarin poikaa.

8. Ja hän puhui heille sanoden: jos teidän mielen on että minä hautan minun cuollueni joca minun edesäni on nijn cuulcat minua ja rucoilcat minun edestäni Ephronit Zoarin poica.

8 And he spoke with them, saying, If it is your* mind that I should bury my dead out of my sight, hear me and entreat for me to Ephron the son of Zohar,

8. And he communed with them, saying, If it be your mind that I should bury my dead out of my sight; hear me, and intreat for me to Ephron the son of Zohar,

8. Og han talede med dem sigende: Dersom det er med eders Villie, at jeg maa begrave min døde og bringe hende bort fra mit Ansigt, da, hører mig og beder for mig hos Efron, Zokars Søn,

8. Och han talade med dem, och sade: Är det eder i sinnet, att jag begrafver min döda, som för mig ligger, så hörer mig, och beder för mig inför Ephron Zoars son,

8. Ja räkis nendega ja ütles: On se teie mele pärrast, et ma omma surnud omma silma eest ärra mahhamattan, siis kuulge mind ja wötke minno eest Ewroni Soari poia palluda:

8. ir toliau kalbėjo: ‘‘Jei sutinkate, kad palaidočiau savo mirusiąją, tai paklausykite manęs ir prašykite už mane Efroną, Coharo sūnų,

8. Und er redete mit ihnen und sprach: Gefällt es euch, daß ich meinen Toten, der vor mir liegt, begrabe, so hört mich und bittet für mich Ephron, den Sohn Zohars,

8. Et il leur dit: S'il vous plaît que j'enterre mon mort et que je l'ôte de devant moi, écoutez-moi, et intercédez pour moi auprès d'Ephron, fils de Tsohar,

8. Y habló con ellos, diciendo: Si tenéis voluntad que yo sepulte mi muerto de delante de mí, oídme, e interveníd por mí con Efrón hijo de Seor,

8 En hij sprak met hen, zeggende: Is het met uw wil, dat ik mijn dode begrave van voor mijn aangezicht; zo hoort mij, en spreekt voor mij bij Efron, den zoon van Zohar,

8. Jeźli się wam podoba, abym pogrzebał umarłego mego od twarzy mojej, słuchajcież mię, a przyczyócie się za mną, do Efrona, syna Socharowego,

8. És szóla ő velök mondván: Ha azt akarjátok, hogy eltemessem az én halottamat én előlem: hallgassatok meg engemet, és esedezzetek én érettem Efron előtt, Czohár fia előtt.

8 и говорил им и сказал: если вы согласны, чтобы я похоронил умершую мою, то послушайте меня, попросите за меня Ефрона, сына Цохарова,

8. І каже до них Авраам і промовив: Коли вам по душі, щоб менї поховати мертве моє від мене, послухайте мене, і мовляйте про мене Ефронові Зогаренкові.

9. antamaan minulle Makpelan luola, joka on hänen omansa ja on hänen vainionsa perällä. Täydestä hinnasta hän antakoon sen minulle perintöhaudaksi teidän keskuudessanne.

9. Että hän antais minulle Makpelan luolan, joka hänellä on, vainionsa perällä: täyden hinnan edestä antakaan sen minulle teidän keskellänne perintöhaudaksi.

9. Että hän annais minulle hänen caxikertaisen luolans joca hänellä on hänen wainions perällä perindöhaudaxi andacan sen minulle sen jälken cuin se maxa teidän keskellän.

9 that he may give me the cave of Machpelah, which he has, which is in the end of his field. Let him give it to me for the full price for a burial possession in the midst of you*.

9. That he may give me the cave of Machpelah, which he hath, which is in the end of his field; for as much money as it is worth he shall give it me for a possession of a buryingplace amongst you.

9. at han vil give mig Hulen Makpela, som er hans, som er ved Enden af hans Ager; han give mig den for fuld Værdi midt iblandt eder til en Begravelses Ejendom.

9. Att han gifver mig sina dubbelkulo, den han hafver i andanom på sinom åker, för reda penningar; låter mig henne få när eder till en arfgrift.

9. Et ta mulle annaks se Makpela kopa, mis temma pärralt on, mis ta wälja otsas; täie rahha pärrast andko ta mulle sedda teie seas pärris-hauaks.

9. kad jis man parduotų Machpelos olą, kuri jam priklauso ir yra jo lauko gale! Už tiek, kiek ji verta, jis man ją teparduoda nuosavybėn kapinėms’‘.

9. daß er mir gebe seine zwiefache Höhle, die er hat am Ende seines Ackers; er gebe sie mir um Geld, soviel sie wert ist, unter euch zum Erbbegräbnis.

9. Afin qu'il me donne sa caverne de Macpéla, qui est à l'extrémité de son champ; qu'il me la cède pour sa pleine valeur, en propriété sépulcrale au milieu de vous.

9. Que me dé la cueva doble que tiene al cabo de su heredad: por precio bastante me la dé en medio de vosotros por heredad de sepultura.

9 Dat hij mij geve de spelonk van Machpela, die hij heeft, die in het einde van zijn akker is, dat hij dezelve mij om het volle geld geve, tot een erfbegrafenis in het midden van u.

9. Aby mi ustąpił jaskini swojej Machpela, którą ma na koócu pola swego, za słuszne pieniądze; niech mi ją spuści przed wami w osiadłość grobu.

9. Hogy adja nékem Makpelá barlangját, mely az övé, mely az ő mezejének szélében van: igaz árán adja nékem azt, ti köztetek temetésre való örökségűl.

9 чтобы он отдал мне пещеру Махпелу, которая у него на конце поля его, чтобы за довольную цену отдал ее мне посреди вас, в собственность для погребения.

9. І нехай поступиться менї печерою Махпеловою, що конець поля його. За повну цїну нехай поступиться менї нею в наслїднє гробовище між вами.

10. Mutta Efron istui siellä heettiläisten joukossa. Ja Efron, heettiläinen, vastasi Aabrahamille heettiläisten kuullen, kaikkien, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, sanoen:

10. Sillä Ephron asui Hetin lasten seassa. Niin vastasi Ephron Hetiläinen Abrahamia, Hetin poikain kuullen, kaikkein sisälle ja ulos käyväisten hänen kaupunkinsa portista, sanoen:

10. Sillä Ephron asui Hethin lasten seas. Nijn wastais Ephron se Hetheus Abrahamille Hethin poicain cuulden caikille sisälle ja ulos käywäisille hänen Caupungistans sanoden:

10 Now Ephron was sitting in the midst of the sons of Heth. And Ephron the Hittite answered Abraham in the audience of the sons of Heth, even of all who went in at the gate of his city, saying,

10. And Ephron dwelt among the children of Heth: and Ephron the Hittite answered Abraham in the audience of the children of Heth, even of all that went in at the gate of his city, saying,

10. Men Efron sad midt iblandt Heths Børn; da svarede Efron den Hethiter Abraham, saa at Heths Børn hørte derpaa, alle de, som gik ind ad hans Stads Port sigende:

10. Ty Ephron bodde ibland Hets barn. Då svarade Ephron, den Hetheen, Abraham i Hets barns åhöro, för allom dem, som ut och in gingo genom hans stadsport, och sade:

10. Ja Ewron ellas Hetti laste seas, ja Ewron se Hetti-ma mees wastas Abraamile Hetti laste kuuldes, keikide ees, kes temma liñna wärrawast sisseläksid, ja ütles:

10. Tuo metu Efronas sėdėjo tarp Heto vaikų. Hetitas Efronas, girdint hetitams, atėjusiems prie miesto vartų, kalbėjo:

10. Ephron aber saß unter den Kindern Heth. Da antwortete Ephron, der Hethiter, Abraham, daß zuhörten die Kinder Heth, vor allen, die zu seiner Stadt Tor aus und ein gingen, und sprach:

10. Or Ephron était assis parmi les enfants de Heth. Et Ephron, le Héthien, répondit à Abraham devant les enfants de Heth qui écoutaient, devant tous ceux qui entraient par la porte de sa ville, et dit:

10. Este Efrón habitaba entre los hijos de Jet: y respondió Efrón Jetteo a Abraham en oidos de los hijos de Jet, de todos los que, entraban por la puerta de su ciudad, diciendo:

10 Efron nu zat in het midden van de zonen Heths; en Efron de Hethiet antwoordde Abraham, voor de oren van de zonen Heths, van al degenen, die ter poorte zijner stad ingingen, zeggende:

10. (A Efron siedział w pośrodku synów Hetowych.) Tedy odpowiedział Efron Hetejczyk Abrahamowi, w przytomności synów Hetowych, przed wszystkimi, którzy chodzili w bramę miasta jego, mówiąc:

10. Efron pedig űl vala a Khéth fiai között. Felele azért Efron a Khitteus, Ábrahámnak, a Khéth fiainak és mindazoknak hallatára, a kik bemennek vala az ő városának kapuján, mondván:

10 Ефрон же сидел посреди сынов Хетовых; и отвечал Ефрон Хеттеянин Аврааму вслух сынов Хета, всех входящих во врата города его, и сказал:

10. Ефрон же седїв посеред синів Хетових. Відказуючи ж Ефрон Хетїянин Авраамові каже так, що чули його сини Хетові і всї, що повиходили до міської царини.

11. Ei, herrani, vaan kuule minua. Vainion minä lahjoitan sinulle ja myöskin luolan, joka siinä on, minä lahjoitan sinulle; kansalaisteni nähden minä sen sinulle lahjoitan. Hautaa vainajasi.

11. Ei, minun herrani, vaan kuule minua; vainion minä annan sinulle, ja luolan, joka siinä on, annan minä sinulle: minun kansani lasten nähden annan minä sen sinulle; hautaa kuollees.

11. Ei minun herran waan cuule minua mitä minä sanon: sen wainion minä annan sinulle ja luolan joca sinä on ja minä annan sen sinulle minun Canssan lasten nähden haudataxes sinun cuollues.

11 No, my lord, hear me. I give you the field. And the cave that is in it, I give it to you. I give it to you in the presence of the sons of my people. Bury your dead.

11. Nay, my lord, hear me: the field give I thee, and the cave that is therein, I give it thee; in the presence of the sons of my people give I it thee: bury thy dead.

11. Nej, min Herre, hør mig! jeg giver dig den Ager, og Hulen, som er paa den, giver jeg dig, for mit Folks Børns Øjne giver jeg dig den, begrav din døde!

11. Nej, min herre, utan hör till hvad jag säga vill: Jag gifver dig åkren, och den kulon med, som der inne är, och gifver dig honom för mitt folks barns åsyn, till att begrafva din döda.

11. Ei mitte, mo issand, kule mind: se wälja annan ma sulle, ja se kopa, mis seäl sees on, sedda annan ma sulle, om̃a rahwa laste silma ees annan ma sedda sulle, matta senna om̃a surnud.

11. ‘‘Ne, mano viešpatie, paklausyk manęs! Žemę aš tau dovanoju ir olą, kuri yra joje. Savo tautiečių akyse aš tau ją dovanoju. Laidok savo mirusiąją’‘.

11. Nein, mein Herr, sondern höre mir zu! Ich schenke dir den Acker und die Höhle darin dazu und übergebe dir's vor den Augen der Kinder meines Volkes, zu begraben deinen Toten.

11. Non, mon seigneur, écoute-moi: Je te donne le champ, je te donne aussi la caverne qui y est; je te la donne en présence des enfants de mon peuple; enterre ton mort.

11. No, señor mío, óyeme: la heredad te doy, y la cueva que está en ella te doy también: delante de los hijos de mi pueblo te la doy; sepulta tu muerto.

11 Neen, mijn heer! hoor mij; den akker geef ik u; ook de spelonk, die daarin is, die geef ik u; voor de ogen van de zonen mijns volks geef ik u die; begraaf uw dode.

11. Nie tak, panie mój, ale słuchaj mię: Pole to dam tobie i jaskinią, która jest w niem, dawam ją tobie; przed oczyma synów ludu mego, dawam ją tobie, pogrzebże umarłego twego.

11. Nem úgy uram, hallgass meg engem: azt a mezőt néked adom, s a barlangot, mely abban van, azt is néked adom, népem fiainak szeme láttára adom azt néked, temesd el halottadat.

11 нет, господин мой, послушай меня: я даю тебе поле и пещеру, котораяна нем, даю тебе, пред очами сынов народа моего дарю тебе ее, похорони умершую твою.

11. Нї, добродїю! Вислухай мене. Те поле оддаю тобі й печеру, що на йому, перед очима синів народу мого оддаю тобі; поховай мерця твого.

12. Ja Aabraham kumarsi maan kansalle

12. Abraham kumarsi maan kansan edessä.

12. Abraham cumarsi idzens maan Canssan edes.

12 And Abraham bowed himself down before the people of the land.

12. And Abraham bowed down himself before the people of the land.

12. Da bøjede Abraham sig for Folket i Landet,

12. Då bugade sig Abraham för landsens folke,

12. Ja Abraam kum̃ardas selle Ma rahwa ette,

12. Abraomas nusilenkė to krašto žmonėms

12. Da bückte sich Abraham vor dem Volk des Landes

12. Et Abraham se prosterna devant le peuple du pays;

12. Y Abraham se inclinó delante del pueblo de la tierra.

12 Toen boog zich Abraham neder voor het aangezicht van het volk des lands;

12. Tedy się pokłonił Abraham przed ludem onej ziemi;

12. És meghajtá magát Ábrahám a földnek népe előtt.

12 Авраам поклонился пред народом земли той

12. І поклонивсь Авраам перед земляками,

13. ja puhui Efronille, maan kansan kuullen, sanoen: Jospa kuitenkin — oi, kuule minua! Minä maksan vainion hinnan; ota se minulta ja anna minun haudata siihen vainajani.

13. Ja puhui Ephronille maan kansan kuullen, sanoen: jos sinä minua kuulet: minä annan rahan vainion edestä, ota se minulta, ja minä hautaan minun kuolleeni siihen.

13. Ja puhui Ephronille maan Cassan cuulden sanoden: jos sinä minua cuulet nijn ota raha minulda wainion edestä jonga minä sinulle annan ja nijn minä sijtte hautan minun cuollueni sijhen.

13 And he spoke to Ephron in the audience of the people of the land, saying, But, I beseech you, if you would hear me. I will give the price of the field. Take it from me and I will bury my dead there.

13. And he spake unto Ephron in the audience of the people of the land, saying, But if thou wilt give it, I pray thee, hear me: I will give thee money for the field; take it of me, and I will bury my dead there.

13. og han talede med Efron i Folkets Paahør i Landet og sagde: Gid du dog blot vilde høre mig; jeg giver Sølv for Ageren, tag det af mig, og jeg vil begrave min døde der.

13. Och talade till Ephron i landsens folks åhöro, och sade: Vill du höra mig, så tag penningar af mig för åkren, de jag dig gifva vill; och så vill jag der begrafva min döda.

13. Ja räkis selle Ma rahwa kuuldes Ewroni wasto ja ütles: Kuida! olled sa sesuggune? siis kule mind: ma annan rahha se wälja eest, wötta sedda minno käest, siis tahhan ma omma surnud siñna matta.

13. ir, jiems girdint, kalbėjo Efronui: ‘‘Malonėk paklausyti manęs! Aš duosiu tau pinigus už lauką. Paimk juos iš manęs, kad galėčiau ten palaidoti savo mirusiąją’‘.

13. und redete mit Ephron, daß zuhörte das Volk des Landes, und sprach: Willst du mir ihn lassen, so bitte ich, nimm von mir das Geld für den Acker, das ich dir gebe, so will ich meinen Toten daselbst begraben.

13. Et il parla à Ephron, devant le peuple du pays qui écoutait, et dit: Cependant, écoute-moi, je te prie; je donne l'argent du champ; reçois-le de moi et j'y enterrerai mon mort.

13. Y respondió a Efrón en oidos del pueblo de la tierra, diciendo: Ántes si te place, ruégote que me oigas: yo daré el precio de la heredad, tómalo de mí, y sepultaré allí mi muerto.

13 En hij sprak tot Efron, voor de oren van het volk des lands, zeggende: Trouwens, zijt gij het? lieve, hoor mij; ik zal het geld des akkers geven; neem het van mij, zo zal ik mijn dode aldaar begraven.

13. I rzekł do Efrona, w przytomności ludu onej ziemi, mówiąc: Raczej, jeźlić się zda, proszę, słuchaj mię: dam ci pieniądze za pole, weźmijże je ode mnie, a pogrzebię tam umarłego mego.

13. És szóla Efronhoz a föld népének hallatára, mondván: Ha mégis meghallgatnál engem! megadom a mezőnek árát, fogadd el tőlem; azután eltemetem ott az én halottamat.

13 и говорил Ефрону вслух народа земли той и сказал: если послушаешь, я даю тебе за поле серебро; возьми у меня, и я похороню там умершую мою.

13. І каже Ефронові в слухи перед усїма земляками: Вислухай ти мене! Гроші за ниву возьми в мене; і поховаю мертве моє таменьки.

14. Efron vastasi Aabrahamille, sanoen hänelle:

14. Ephron vastasi Abrahamia, sanoen hänelle:

14. Ephron wastais Abrahamille sanoden hänelle:

14 And Ephron answered Abraham, saying to him,

14. And Ephron answered Abraham, saying unto him,

14. Da svarede Efron Abraham og sagde til ham:

14. Ephron svarade Abraham, och talade till honom:

14. Ja Ewron wastas Abraamile ja ütles temmale:

14. Efronas atsakė Abraomui:

14. Ephron antwortete Abraham und sprach zu ihm:

14. Et Ephron répondit à Abraham, en lui disant:

14. Y respondió Efrón a Abraham, diciéndole:

14 En Efron antwoordde Abraham, zeggende tot hem:

14. I odpowiedział Efron Abrahamowi mówiąc mu:

14. És felele Efron Ábrahámnak, mondván néki:

14 Ефрон отвечал Аврааму и сказал ему:

14. Відказав же Ефрон Авраамові:

15. Herrani, kuule minua. Neljänsadan hopeasekelin maa, mitä se minulle ja sinulle merkitsee? Hautaa vainajasi.

15. Minun herrani, kuule minua: maa maksaa neljäsataa sikliä hopiaa; vaan mitä se on minun ja sinun välilläs? hautaa sinun kuollees.

15. Minun herran cuule sijs minua maa maxa neljäsata sicli hopiata waan mitä se on minun ja sinun wälilläs? hauta sinun cuollues.

15 My lord, listen to me. A piece of land worth four hundred shekels of silver, what is that between me and you? Therefore bury your dead.

15. My lord, hearken unto me: the land is worth four hundred shekels of silver; what is that betwixt me and thee? bury therefore thy dead.

15. Min Herre, hør mig! den Jord er fire Hundrede Sekel Sølv værd; hvad er det imellem mig og dig? begrav ikkun din døde.

15. Min herre, hör dock mig: Marken är värd fyrahundrade siklar silfver; men hvad kan det draga emellan mig och dig? Begraf man din döda.

15. Mo issand, kule mind: Se Ma maksab nelli sadda höbbe-seklit, mis se on minno ja sinno wahhel? matta agga omma surnud.

15. ‘‘Paklausyk manęs, viešpatie! Tas žemės sklypas vertas keturių šimtų šekelių sidabro. Ką tai reiškia man ar tau? Palaidok savo mirusiąją’‘.

15. Mein Herr, höre doch mich! Das Feld ist vierhun dert Lot Silber wert; was ist das aber zwischen mir und dir? Begrabe nur deinen Toten!

15. Mon seigneur, écoute-moi: une terre de quatre cents sicles d'argent, entre moi et toi, qu'est-ce que cela? Enterre donc ton mort.

15. Señor mío, escúchame: La tierra es de cuatrocientos siclos de plata entre mí y tí: ¿ Qué es esto? entierra tu muerto.

15 Mijn heer! hoor mij; een land van vierhonderd sikkelen zilvers, wat is dat tussen mij en tussen u? begraaf slechts uw dode.

15. Panie mój, słuchaj mię. Ziemia ta stoi za cztery sta syklów srebra; ale cóż to jest między mną i między tobą? pogrzeb umarłego twego.

15. Uram! hallgass meg engemet; négyszáz ezüst siklusos föld, micsoda az én köztem és te közötted? Csak temesd el a te halottadat.

15 господин мой! послушай меня: земля стоит четыреста сиклей серебра; для меня и для тебя что это? похорони умершую твою.

15. Нї, добродїю! Землї тут за чотирі ста секлїв срібла; та що воно між мною й тобою? Ти ж поховай мерця твого.

16. Kuultuaan Efronin sanat Aabraham punnitsi Efronille sen rahasumman, jonka tämä oli maininnut heettiläisten kuullen, neljäsataa hopeasekeliä, kaupassa käypää.

16. Abraham kuuli Ephronia, ja punnitsi hänelle rahan, jonka hän nimittänyt oli Hetin lasten kuullen: neljäsataa sikliä hopiaa, käypää rahaa.

16. Abraham cuuli Ephronia ja punnidzi hänelle rahan cuin hän nimittänyt oli Hethin lasten cuulden neliäsata sicli hopia käypä raha.

16 And Abraham listened to Ephron. And Abraham weighed the silver to Ephron that he had named in the audience of the sons of Heth, four hundred shekels of silver, what passes with the merchant. {the typical selling price}

16. And Abraham hearkened unto Ephron; and Abraham weighed to Ephron the silver, which he had named in the audience of the sons of Heth, four hundred shekels of silver, current money with the merchant.

16. Og Abraham lød Efron, og Abraham tilvejede Efron det Sølv, hvilket han havde nævnet, i Heths Børns Paahør, fire Hundrede Sekel Sølv, gængse i Køb.

16. Abraham hörde Ephron, och vog honom penningarna till, som han nämnt hade, hvilket Hets barn åhörde, nemliga fyrahundrade siklar silfver, som då gåfve och gängse voro.

16. Ja Abraam kulis Ewroni sanna, ja Abraam wagis Ewroni kätte se rahha, mis ta olli üttelnud, Hetti laste kuuldes, nelli sadda höbbe-seklit, mis kaupmeeste seas jooksis.

16. Abraomas sutiko su Efronu. Pirklių naudojamais pinigais jis atsvėrė Efronui keturis šimtus šekelių sidabro, kurį šis, hetitams girdint, minėjo.

16. Abraham gehorchte Ephron und wog ihm das Geld dar, das er gesagt hatte, daß zuhörten die Kinder Heth, vierhundert Lot Silber, das im Kauf gang und gäbe war.

16. Et Abraham entendit Ephron, et Abraham pesa à Ephron l'argent qu'il avait dit, en présence des enfants de Heth, quatre cents sicles d'argent ayant cours chez le marchand.

16. Entónces Abraham se convino con Efrón; y pesó Abraham a Efrón el dinero que dijo en oidos de los hijos de Jet, cuatrocientos siclos de plata corrientes por los mercaderes.

16 En Abraham luisterde naar Efron; en Abraham woog Efron het geld, waarvan hij gesproken had voor de oren van de zonen Heths, vierhonderd sikkelen zilvers, onder den koopman gangbaar.

16. I usłuchał Abraham Efrona; i odważył Abraham Efronowi srebro, jako był rzekł w przytomności synów Hetowych, cztery sta syklów srebra, tak jako szły między kupcami.

16. Engede [3†] azért Ábrahám Efronnak és odamérte Ábrahám Efronnak az ezüstöt, a melyet mondott vala a Khéth fiainak hallatára; kalmároknál kelendő négyszáz ezüst siklust.

16 Авраам выслушал Ефрона; и отвесил Авраам Ефрону серебра, сколько он объявил вслух сынов Хетовых, четыреста сиклей серебра, какое ходит у купцов.

16. І послухав Авраам Ефрона, та й одважив Авраам Ефронові срібло, скільки він казав в слухи перед синами Хетовими, чотирі ста секлїв срібла ходячого в купцїв.

17. Niin Efronin vainio, joka on Makpelassa itään päin Mamresta, sekä vainio että siellä oleva luola ynnä kaikki puut, jotka kasvoivat vainiolla, koko sillä alueella,

17. Ja niin vahvistettiin Ephronin vainio, joka Makpelassa on Mamren kohdalla, sekä pelto että luola joka siinä on, ja kaikki puut siinä vainiossa, jotka ympäri kaikissa sen rajoissa ovat.

17. Ja nijn Ephronin wainio josa se caxikertainen luola on Mamren cohdalla omistettin Abrahamille omaxi ijancaickisest ynnä luolan joca sijnä oli ja caickein puiden cansa ymbäri wainion/

17 So the field of Ephron, which was in Machpelah, which was before Mamre, the field and the cave which was in it and all the trees that were in the field, that were in all the border of it all around, were made sure

17. And the field of Ephron, which was in Machpelah, which was before Mamre, the field, and the cave which was therein, and all the trees that were in the field, that were in all the borders round about, were made sure

17. Saa blev Efrons Ager, som er ved Makpela, som er tværs over for Mamre, Ageren og Hulen, som er paa den, og alle Træer, som vare paa Ageren inden al dens Grænse, stadfæstede.

17. Och så vardt Ephrons åker, der den dubbelkulan inne var, tvärs öfver Mamre, tillegnad Abraham till evärdeliga ägo, med kulone derinne, och med all trä omkring åkren,

17. Ja Ewroni wälli mis Makpelas on, mis Mamre kohhal, se wälli ja se kobas seäl sees ja keik puud mis seäl wäljal, mis keik temma raias ümber ja ümber olli,

17. Taip Efrono sklypas su ola, kuris buvo Machpeloje, ties Mamre, visi medžiai lauke, kurie augo aplinkui, tapo

17. Also ward Ephrons Acker, darin die zwiefache Höhle ist, Mamre gegenüber, Abraham zum eigenen Gut bestätigt mit der Höhle darin und mit allen Bäumen auf dem Acker umher,

17. Et le champ d'Ephron, qui était à Macpéla, devant Mamré, le champ, la caverne qui y était, et tous les arbres qui étaient dans le champ et dans tous ses confins tout autour,

17. Y quedó la heredad de Efrón, que estaba en Macpela enfrente de Mamré, la heredad y la cueva que estaba en ella, y todos los árboles que estaban en la heredad, y en todo su término al rededor,

17 Alzo werd de akker van Efron, die in Machpela was, dat tegenover Mamre lag, de akker en de spelonk, die daarin was, en al het geboomte, dat op den akker stond, dat rondom in zijn ganse landpale was gevestigd,

17. I dostało się pole Efronowe (które jest w Machpelu przeciwko Mamre, pole i jaskinia, która jest na niem, i wszystkie drzewa, które były na polu, które były na wszystkich granicach jego w około).

17. Így lett [4†] Efronnak Makpelában levő mezeje, mely Mamré átellenében van, a mező a benne levő barlanggal, és minden a mezőben levő fa az egész határban köröskörűl

17 И стало поле Ефроново, которое при Махпеле, против Мамре, полеи пещера, которая на нем, и все деревья, которые на поле, во всех пределах его вокруг,

17. І стало поле Ефронове в Махпелщинї, що навпроти Мамрійщини, поле й печера на йому з усїма деревами на полї, що було в усїх межах своїх, забезпечене,

18. joutuivat Aabrahamin omaksi kaikkien heettiläisten nähden, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista.

18. (Kaikki ne tulivat) Abrahamille omaisuudeksi Hetin lasten nähden: kaikkein (nähden), jotka sisällekävivät hänen kaupunkinsa portista.

18. Hethin lasten nähden ja caickein jotca käwit sisälle ja ulos hänen Caupungistans.

18 to Abraham for a possession in the presence of the sons of Heth, before all who went in at the gate of his city.

18. Unto Abraham for a possession in the presence of the children of Heth, before all that went in at the gate of his city.

18. Abraham til er Ejendom i Heths Berns Aasyzl, for alle, som gik ind ad hans Stads Port.

18. I Hets barns och allas deras åsyn, som genom hans stadsport ut och in gingo.

18. Se sai Abraami kätte pärris-maaks Hetti laste nähhes, keikide ees, kes temma liñna wärrawast sisseläksid.

18. Abraomo nuosavybe, matant hetitams, kurie buvo ten.

18. daß die Kinder Heth zusahen und alle, die zu seiner Stadt Tor aus und ein gingen.

18. Furent assurés en propriété à Abraham, en présence des enfants de Heth, devant tous ceux qui entraient par la porte de sa ville.

18. Por de Abraham en posesión delante de los hijos de Jet, y de todos los que entraban por la puerta de la ciudad.

18 Aan Abraham tot een bezitting, voor de ogen van de zonen Heths, bij allen, die tot zijn stadspoort ingingen.

18. Abrahamowi w osiadłość przed oczyma synów Hetowych, i wszystkich, którzy wchodzili w bramę miasta onego.

18. Ábrahámnak birtoka, a Khéth fiainak, mind azoknak szeme előtt, a kik az ő városának kapuján bemennek vala.

18 владением Авраамовым пред очами сынов Хета, всех входящих во вратагорода его.

18. Авраамові в наслїдню державу перед синами Хетовими й перед усїма, що приходили до міської царини.

19. Senjälkeen Aabraham hautasi vaimonsa Saaran luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta, se on Hebronista, Kanaanin maassa.

19. Ja sitte hautasi Abraham emäntänsä Saaran siihen luolaan, joka oli Makpelan vainiossa Mamren kohdalla; se on Hebron Kanaanin maalla:

19. JA sijtte hautais Abraham Saran hänen emändäns sijhen caxikertaiseen luolaan joca oli wainios Mamren cohdalla se on Hebron Canaan maalla.

19 And after this, Abraham buried Sarah his wife in the cave of the field of Machpelah before Mamre (what is Hebron), in the land of Canaan.

19. And after this, Abraham buried Sarah his wife in the cave of the field of Machpelah before Mamre: the same is Hebron in the land of Canaan.

19. Og siden begrov Abraham Sara, sin Hustru, i Hulen paa Ageren, i Makpela tværsover for Mamre, det er Hebron i Kanaans Land.

19. Sedan begrof då Abraham Sara sina hustru uti kulone i åkrenom, den dubbel var, tvärs öfver ifrå Mamre, det är Hebron i Canaans lande.

19. Ja pärrast sedda mattis Abraam omma naese Sara mahha Makpela wälja kopa sisse Kanaani male Mamre kohhale, se on Hebron.

19. Abraomas palaidojo savo žmoną Sarą Machpelos lauko oloje, esančioje ties Mamre, Hebrone, Kanaano šalyje.

19. Darnach begrub Abraham Sara, sein Weib, in der Höhle des Ackers, die zwiefach ist, Mamre gegenüber, das ist Hebron, im Lande Kanaan.

19. Et, après cela, Abraham enterra Sara sa femme dans la caverne du champ de Macpéla, en face de Mamré, qui est Hébron, au pays de Canaan.

19. Y después de esto sepultó Abraham a Sara su mujer en la cueva de la heredad de Macpela enfrente de Mamré, que es Hebrón en la tierra de Canaán.

19 En daarna begroef Abraham zijn huisvrouw Sara in de spelonk des akkers van Machpela, tegenover Mamre, hetwelk is Hebron, in het land Kanaan.

19. A tak pogrzebał Abraham Sarę, żonę swoję, w jaskini pola w Machpelu przeciwko Mamre, to jest Hebron, w ziemi Chananejskiej.

19. Azután eltemeté Ábrahám az ő feleségét [5†] Sárát a Makpelá mezejének barlangjába Mamréval szemben. Ez Hebron a Kanaán földén.

19 После сего Авраам похоронил Сарру, жену свою, в пещере поля в Махпеле, против Мамре, что ныне Хеврон, в земле Ханаанской.

19. І після того поховав Авраам Сарру, жінку свою, в печері Махпелевого поля, навпроти Мамрійщини. Се Геброн у Канаан землї.

20. Niin vainio ja siellä oleva luola siirtyi heettiläisiltä Aabrahamille, perintöhaudaksi.

20. Niin vahvistettiin siis vainio ja luola, joka siinä oli, Abrahamille perintöhaudaksi, Hetin lapsilta.

20. Nijn wahwistettin sijs wainio ja luola joca sijnä oli Hethin lapsilda Abrahamille perindöhaudaxi.

20 And the field and the cave that is in it, were made sure to Abraham for a burial possession by the sons of Heth.

20. And the field, and the cave that is therein, were made sure unto Abraham for a possession of a buryingplace by the sons of Heth.

20. Saa blev Ageren og Hulen paa den stadfæstede Abraham til en Begravelses Ejgndom af Heths Børn.

20. Och alltså vardt Abraham stadfäst den åkren, och kulan, till begrafnings egendom af Hets barnom.

20. Ja se wälli ja se kobas, mis seäl sees, sai Abraami kätte pärris-hauaks Hetti laste käest.

20. Taip sklypas ir ola, kuri buvo jame, iš hetitų perėjo Abraomo nuosavybėn kapinėms.

20. Also ward bestätigt der Acker und die Höhle darin Abraham zum Erbbegräbnis von den Kindern Heth.

20. Et le champ, et la caverne qui y est, furent assurés par les Héthiens à Abraham en propriété sépulcrale.

20. Y quedó la heredad, y la cueva que estaba en ella, por de Abraham, en heredad de sepultura, de los hijos de Jet.

20 Alzo werd die akker, en de spelonk die daarin was, aan Abraham gevestigd tot een erfbegrafenis van de zonen Heths.

20. I oddane jest pole i jaskinia, która była na niem, Abrahamowi w osiadłość grobu, od synów Hetowych.

20. Így erősítteték meg a mező és a benne lévő barlang Ábrahámnak temetésre való örökségűl a [6†] Khéth fiaitól.

20 Так достались Аврааму от сынов Хетовых поле и пещера, которая на нем, в собственность для погребения.

20. Так дісталось Авраамові від синів Хетових поле й печера на йому в наслїдню державу на гробовище.