37 luku

Joosefin unet ja hänen veljiensä kateus. Joosef myydään Egyptiin.

1. Mutta Jaakob asui siinä maassa, jossa hänen isänsä oli oleskellut muukalaisena, Kanaanin maassa.

1. Ja Jakob asui sillä maalla, jossa hänen isänsä muukalainen oli ollut: (nimittäin) Kanaanin maalla.

1. JA Jacob asui sillä maalla josa hänen Isäns muucalainen oli ollut nimittäin Canaan maalla.

1 And Jacob dwelt in the land of his father's travels, in the land of Canaan.

1. And Jacob dwelt in the land wherein his father was a stranger, in the land of Canaan.

1. Og Jakob boede i det Land, hvor hans Fader havde været fremmed, i det Land Kanaan.

1. Men Jacob bodde i de landena, der hans fader var en främling uti, nemliga i Canaans lande.

1. Ja Jakob ellas seäl maal, kus temma issa kui woöras olnud, Kanaani maal.

1. Jokūbas apsigyveno Kanaano šalyje, kur jo tėvas buvo ateivis.

1. Jakob aber wohnte im Lande, darin sein Vater ein Fremdling gewesen war, im Lande Kanaan.

1. Or, Jacob demeura au pays où son père avait séjourné, au pays de Canaan.

1. Y HABITÓ Jacob en la tierra donde peregrinó su padre, en la tierra de Canaán.

1 En Jakob woonde in het land der vreemdelingschappen zijns vaders, in het land Kanaan.

1. I mieszkał Jakób w ziemi, gdzie przychodniem był ojciec jego, w ziemi Chananejskiej.

1. Jákób pedig lakozék [1†] az ő atyja bujdosásának földén, Kanaán földén.

1 Иаков жил в земле странствования отца своего, в земле Ханаанской.

1. Осївся ж Яков на країнї, де пробував отець його Ізаак, у Канаан землї.

2. Tämä on kertomus Jaakobin suvusta. Kun Joosef oli seitsemäntoista vuoden vanha, oli hän veljensä kanssa lampaita paimentamassa; hän oli nuorukaisena isänsä vaimojen Bilhan ja Silpan poikien seurassa. Ja hän kertoi isälleen, mitä pahaa kuuli heistä puhuttavan.

2. Ja nämät ovat Jakobin sukukunnat: Joseph oli seitsemäntoistakymmenen ajastaikainen, koska hän kaitsi karjaa veljeinsä kanssa, ja hän oli nuorella ijällänsä Bilhan ja Silpan, isänsä emäntäin lasten kanssa: ja Joseph ilmoitti isällensä, mikä paha sanoma heistä kuului.

2. Ja nämät owat Jacobin sucucunnat: Joseph oli seidzementoistakymmenen ajastaicainen cosca hän caidzi carja weljeins cansa ja hän oli hänen nuorella ijälläns Bilhan ja Silpan hänen Isäns emändäin lasten cansa ja Joseph ilmoitti Isällens mikä paha sanoma heistä cuului.

2 These are the genealogies of Jacob. Joseph, being seventeen years old, was feeding the flock with his brothers. And he was a lad with the sons of Bilhah and with the sons of Zilpah, his father's wives and Joseph brought the evil report of them to their father.

2. These are the generations of Jacob. Joseph, being seventeen years old, was feeding the flock with his brethren; and the lad was with the sons of Bilhah, and with the sons of Zilpah, his father's wives: and Joseph brought unto his father their evil report.

2. Disse er Jakobs Slægter. Josef var sytten Aar gammel, der han vogtede Kvæg med sine Brødre, og var som Dreng hos Bilhas Sønner og hos Silpas Sønner hans Faders Hustrus Børn; og Josef førte deres onde Rygte for deres Fader.

2. Och detta är Jacobs slägt: Joseph var sjutton år gammal, då han vardt en herde öfver hjorden med sina bröder; och pilten var när Bilhas och Silpas sins faders hustrurs barnom; och han sade för deras fader, hvilket ondt rykte öfver dem var.

2. Need on Jakobi sündimissed: Josep olli seitseteistkümmend aastat wanna, ja olli omma wendadega karja lodussed hoidmas, (ja ta olli pois omma issa naeste Pilla poegadega ja Silpa poegadega) ja Josep töi keik se pahha könne neist nende issa ette.

2. Tokia yra Jokūbo istorija. Juozapas, būdamas septyniolikos metų, ganė su savo broliais avis; vaikinas gyveno su savo tėvo žmonų Bilhos ir Zilpos sūnumis. Juozapas pranešdavo tėvui, kai jie ką pikta kalbėdavo.

2. Und dies sind die Geschlechter Jakobs: Joseph war siebzehn Jahre alt, da er ein Hirte des Viehs ward mit seinen Brüdern; und der Knabe war bei den Kinder Bilhas und Silpas, der Weiber seines Vaters, und brachte vor ihren Vater, wo ein böses Geschrei wider sie war.

2. Voici l'histoire des descendants de Jacob. Joseph, âgé de dix-sept ans, paissait les troupeaux avec ses frères; et il était jeune berger auprès des fils de Bilha, et auprès des fils de Zilpa, femmes de son père. Et Joseph rapporta à leur père leurs mauvais discours.

2. Estas fueron las generaciones de Jacob: José, cuando fué de edad de diez y siete años, apacentaba las ovejas con sus hermanos; y era mozo, con los hijos de Bala, y con los hijos de Zelfa, las mujeres de su padre: y José traía la mala fama de ellos a su padre.

2 Dit zijn Jakobs geschiedenissen. Jozef, zijnde een zoon van zeventien jaren, weidde de kudde met zijn broeders (en hij was een jongeling), met de zonen van Bilha, en de zonen van Zilpa, zijns vaders vrouwen; en Jozef bracht hun kwaad gerucht tot hun vader.

2. Teć są pokolenia Jakóbowe: Józef, gdy miał siedemnaście lat, pasł z bracią swoją trzody, (będąc pacholęciem), z synami Bali, i z synami Zelfy, żon ojca swego; i odnosił Józef sławę ich złą do ojca ich.

2. Ezek a Jákób nemzetségének dolgai: József tizenhét esztendős korában az ő bátyjaival együtt juhokat őriz vala, bojtár vala Bilhának és Zilpának az ő atyja feleségeinek fiai mellett, és József rossz híreket hord vala felőlük az ő atyjuknak.

2 Вот житие Иакова. Иосиф, семнадцати лет, пасскот вместе с братьями своими, будучи отроком, с сыновьями Валлы и с сыновьями Зелфы, жен отца своего. И доводил Иосиф худые о них слухи до отца их.

2. Се ж родопись Якова: Як було Йосифові сїмнайцять років, пас він вівцї з браттєм своїм, та був ще недолїтком між синами Балли та Зелфи, жен отця свого. І доводив Йосиф речі їх ледачі до панотця свого.

3. Ja Israel rakasti Joosefia enemmän kuin kaikkia muita poikiansa, koska hän oli syntynyt hänelle hänen vanhalla iällänsä, ja hän teetti hänelle pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan.

3. Mutta Israel rakasti Josephia enemmin kuin kaikkia muita lapsiansa, että hän oli syntynyt hänelle vanhalla ijällänsä: ja teki hänelle kirjavan hameen.

3. MUtta Israel racasti Josephita enä cuin caickia muita lapsians että hän oli syndynyt hänelle hänen wanhalla ijälläns ja teki hänelle kirjawan hamen.

3 Now Israel loved Joseph more than all his sons, because he was the son of his old age. And he made for him a coat of many colors.

3. Now Israel loved Joseph more than all his children, because he was the son of his old age: and he made him a coat of many colours.

3. Og Israel elskede Josef frem for alle sine Sønner, fordi han avlede ham i Alderdommen, og han gjorde ham en broget Kjortel.

3. Men Israel hade Joseph kärare än alla de andra sin barn, efter han hade födt honom i ålderdomen: Och gjorde honom en brokot kjortel.

3. Ja Israel armastas Josepi ennam kui keik ommad poiad, et ta olli temmale wanna ea sees sündinud, ja teggi temmale kirjo kue.

3. Izraelis mylėjo Juozapą labiau už kitus savo sūnus, nes jis gimė jam sulaukus žilos senatvės. Tėvas jam padarė margą apdarą.

3. Israel aber hatte Joseph lieber als alle seine Kinder, darum daß er ihn im Alter gezeugt hatte; und machte ihm einen bunten Rock.

3. Or, Israël aimait Joseph plus que tous ses autres fils, car c'était le fils de sa vieillesse; et il lui fit une robe de diverses couleurs.

3. E Israel amaba a José más que a todos sus hijos, porque le había habido en su vejez: e hízole una ropa de diversos colores.

3 En Israel had Jozef lief, boven al zijn zonen; want hij was hem een zoon des ouderdoms; en hij maakte hem een veelvervigen rok.

3. A Izrael miłował Józefa nad wszystkie syny swe, iż mu się był w starości jego urodził, i sprawił mu suknią rozmaitych farb.

3. Izráel pedig minden fiánál inkább szereti vala Józsefet, mivelhogy vén korában nemzette vala őt; és czifra ruhát csináltat vala néki.

3 Израиль любил Иосифа более всех сыновей своих, потому что он был сын старости его, –и сделал ему разноцветную одежду.

3. Яков же любив Йосифа над усї сини свої; бо родивсь у старощах його, і справив йому одїж квіччасту, рукавчату.

4. Kun hänen veljensä näkivät, että heidän isänsä rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiänsä, vihasivat he häntä eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti.

4. Kuin hänen veljensä näkivät, että hänen isänsä rakasti häntä enemmin kuin kaikkia hänen veljiänsä, vihasivat he häntä; ja ei voineet puhutella häntä ystävällisesti.

4. Cuin hänen weljens näit että hänen Isäns racasti händä enä cuin caickia hänen welijäns cadetit he händä ja ei woinet sanacan puhutella händä ystäwälisest.

4 And his brothers saw that their father loved him more than all his brothers. And they hated him and could not speak peaceably to him.

4. And when his brethren saw that their father loved him more than all his brethren, they hated him, and could not speak peaceably unto him.

4. Der hans Brødre saa, at deres Fader elskede ham mere end alle han Brødre, da fik de Had til ham og kunde ikke tale fredeligen til ham.

4. Då nu hans bröder sågo, att deras fader hade honom kärare än alla hans bröder, vordo de honom hätske, och kunde icke tala honom ett vänligit ord till.

4. Kui temma wennad näggid, et nende issa tedda ennam armastas, kui keik temma wennad, siis wihkasid nemmad tedda ja ei woind hea sannaga temmaga räkida.

4. Jo broliai, pastebėję, kad jų tėvas Juozapą myli labiau už visus brolius, neapkentė jo ir nesugyveno su juo.

4. Da nun seine Brüder sahen, daß ihn ihr Vater lieber hatte als alle seine Brüder, waren sie ihm feind und konnten ihm kein freundlich Wort zusprechen.

4. Mais ses frères, voyant que leur père l'aimait plus que tous ses frères, le haïssaient, et ne pouvaient lui parler sans aigreur.

4. Y viendo sus hermanos que su padre le amaba más que a todos sus hermanos, aborrecíanle, y no le podían hablar pacíficamente.

4 Als nu zijn broeders zagen, dat hun vader hem boven al zijn broederen liefhad, haatten zij hem, en konden hem niet vredelijk toespreken.

4. A widząc bracia jego, że go miłował ojciec ich nad wszystkę bracią jego, nienawidzili go, i nie mogli nic łaskawie z nim mówić.

4. Mikor pedig láták az ő bátyjai, hogy atyjuk minden testvére közt őt szereti legjobban, meggyűlölik [2†] vala, és jó szót sem bírnak vala hozzá szólani.

4 И увидели братья его, что отец их любит его более всех братьев его; и возненавидели его и не могли говорить с ним дружелюбно.

4. Вбачаючи ж браттє його, що любить його батько над усї сини свої, зненавидїли його, і тяжко їм було промовляти до його мирно.

5. Kerran Joosef näki unen ja kertoi sen veljilleen; sen jälkeen he vihasivat häntä vielä enemmän.

5. Niin Joseph näki unen, ja ilmoitti sen veljillensä, josta he rupesivat häntä enemmin vihaamaan.

5. Nijn Joseph näki unen ja ilmoitti sen weljillens josta he rupeisit händä enämmin cadehtiman:

5 And Joseph dreamed a dream and he told it to his brothers and they hated him yet the more.

5. And Joseph dreamed a dream, and he told it his brethren: and they hated him yet the more.

5. Og Josef drømmte en Drøm og forkyndte sine Brødre den; da fik de end større Had til ham.

5. Derutöfver hade Joseph ena reso en dröm, och sade sina bröder deraf. Då blefvo de honom ännu hätskare.

5. Ja Josep näggi unnenäggo ja räkis sedda omma wendadele ülles, ja nemmad hakkasid tedda weel ennam wihkama.

5. Kartą Juozapas sapnavo sapną ir jį papasakojo savo broliams. Tada jie ėmė dar labiau jo nekęsti.

5. Dazu hatte Joseph einmal einen Traum und sagte zu seinen Brüdern davon; da wurden sie ihm noch feinder.

5. Et Joseph eut un songe, et le fit connaître à ses frères, et ils le haïrent encore plus.

5. Y soñó José un sueño, y contólo a sus hermanos; y ellos añadieron a aborrecerle más.

5 Ook droomde Jozef een droom, dien hij aan zijn broederen vertelde; daarom haatten zij hem nog te meer.

5. I śnił się Józefowi sen, a gdy go powiedział braci swej, tem go więcej mieli w nienawiści.

5. És álmot álmodék József és elbeszélé az ő bátyjainak; és azok annál inkább gyűlölik vala őt.

5 И видел Иосиф сон, и рассказал братьям своим: и они возненавидели его еще более.

5. Бачив же Йосиф сон і росказав браттї своїй.

6. Hän näet sanoi heille: Kuulkaa, minkä unen minä olen nähnyt.

6. Sillä hän oli sanonut heille, kuulkaas tätä unta, jonka minä näin.

6. Sillä hän oli sanonut heille: cuulcas tätä unda jonga minä näin.

6 And he said to them, Hear, I beseech you*, this dream which I have dreamed.

6. And he said unto them, Hear, I pray you, this dream which I have dreamed:

6. Og han sagde til dem: Kære, hører denne Drøm, som jeg har drømt.

6. Ty han sade till dem: Käre, hörer hvad mig hafver drömt.

6. Sest ta olli üttelnud nende wasto: Et kuulge se unnenäggo, mis ma ollen unnes näinud:

6. Jis jiems tarė: ‘‘Pasiklausykite mano sapno:

6. Denn er sprach zu ihnen: Höret doch, was mir geträumt hat:

6. Il leur dit donc: Écoutez, je vous prie, ce songe que j'ai eu.

6. Y díjoles: Oid ahora este sueño que he soñado:

6 En hij zeide tot hen: Hoort toch dezen droom, dien ik gedroomd heb.

6. Bo rzekł do nich: Słuchajcie proszę snu tego, który mi się śnił.

6. Mert monda nékik: Hallgassátok meg, kérlek, ezt az álmot, melyet álmodtam.

6 Он сказал им: выслушайте сон, который я видел:

6. І каже їм: Послухайте лишень сна сього, що я бачив.

7. Katso, me olimme sitovinamme lyhteitä vainiolla, ja katso, minun lyhteeni nousi seisomaan, ja teidän lyhteenne asettuivat ympärille ja kumarsivat minun lyhdettäni.

7. Katso, me olimme sitovanamme jalallisia vainiolla ja minun jalalliseni nousi ja seisoi; ja katso, teidän jalallisenne seisoivat ympärillä, ja kumarsivat minun jalallistani.

7. Me olimma sitowanans jalalisia wainiolla ja minun jalalisen nousi ja seisoi mutta teidän jalalisen seisoit ymbärillä ja cumarsit minun jalalistani.

7 For, behold, we were binding sheaves in the field, and behold, my sheaf arose and also stood upright. And behold, your* sheaves came all around and bowed-down to my sheaf.

7. For, behold, we were binding sheaves in the field, and, lo, my sheaf arose, and also stood upright; and, behold, your sheaves stood round about, and made obeisance to my sheaf.

7. Se, vi bandt Neg midt paa Marken, og se, mit Neg rejste sig op og blev ogsaa staaende, og se, eders Neg stode omkring og bøjde sig for mit Neg.

7. Mig tyckte vi bundom kärfvar på markene, och min kärfve reste sig upp och stod; och edre kärfvar der omkring bugade sig för min kärfva.

7. Et wata, meie ollime siddumas wihko wäljal, ja wata minno wihk tousis ülles ja jäi ka püsti seisma, ja wata teie wihhud tullid temma ümber, ja kummardasid minno wihho ette.

7. štai mes rišome pėdus laukuose; mano pėdas atsistojo ir stovėjo tiesus, o jūsų pėdai sustojo aplinkui ir nusilenkė prieš mano pėdą’‘.

7. Mich deuchte, wir banden Garben auf dem Felde, und meine Garbe richtete sich auf und stand, und eure Garben umher neigten sich vor meiner Garbe.

7. Voici, nous étions à lier des gerbes au milieu des champs. Et voici, ma gerbe se leva et se tint debout. Et voici, vos gerbes l'environnèrent et se prosternèrent devant ma gerbe.

7. He aquí que atábamos manojos en medio del campo; y he aquí que mi manojo se levantaba, y estaba derecho: y que vuestros manojos estaban al rededor y se inclinaban al mío.

7 En ziet, wij waren schoven bindende in het midden des velds; en ziet, mijn schoof stond op, en bleef ook staande; en ziet, uw schoven kwamen rondom, en bogen zich neder voor mijn schoof.

7. Otośmy wiązali snopy na polu, a oto, wstawszy snop mój stanął, a około niego stojące snopy wasze kłaniały się snopowi mojemu.

7. Ímé kévéket kötünk vala a mezőben, és ímé az én kévém felkele és felálla; a ti kévéitek pedig körűlállanak, és az én kévém előtt [3†] meghajolnak vala.

7 вот, мы вяжем снопы посреди поля; и вот, мой сноп встал и стал прямо; и вот, ваши снопы стали кругом и поклонились моему снопу.

7. Здавалось бо, нїби вяжемо снопи серед поля; аж ось встав мій сніп, да й стоїть: ваші ж, бачся, снопи постали навкруги, та й уклонились мойму снопові.

8. Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: Sinäkö tulisit meidän kuninkaaksemme, sinäkö hallitsisit meitä? Ja he vihasivat häntä vielä enemmän hänen uniensa ja puheidensa tähden.

8. Niin sanoivat hänen veljensä hänelle: sinäkö tulet meidän kuninkaaksemme, kokonansa hallitsemaan meitä? Ja vihasivat häntä vielä enemmin, hänen unensa ja puheensa tähden.

8. Nijn sanoit hänen weljens hänelle: sinäkö tulet meidän Cuningaxem hallidzeman meitä? ja cadetit händä wielä enämmin hänen unens ja puhens tähden.

8 And his brothers said to him, Shall you indeed reign over us? Or will you indeed have dominion over us? And they hated him yet the more for his dreams and for his words.

8. And his brethren said to him, Shalt thou indeed reign over us? or shalt thou indeed have dominion over us? And they hated him yet the more for his dreams, and for his words.

8. Da sagde hans Brødre til ham: Skulde du virkelig regere over os? eller skulde du virkelig helske os? Saa fik de end mere Had til ham for hans Drømme og for hans Tale.

8. Då sade hans bröder till honom: Skulle du varda vår Konung, och råda öfver oss? Och vordo honom ändå hätskare för hans dröm och hans tals skull.

8. Ja temma wennad ütlesid temmale: Peaksid sinna öiete kunningaks meie ülle sama? kas sa peaksid öiete wallitsema meie ülle? ja nemmad wötsid tedda weel ennam wihkada temma unnenäggude pärrast ja ta könnette pärrast.

8. Broliai jam atsakė: ‘‘Bene būsi mūsų karalius? O gal mus valdysi?’‘ Ir jie dar labiau jo neapkentė dėl jo sapnų ir jo kalbų.

8. Da sprachen seine Brüder zu ihm: Solltest du unser König werden und über uns herrschen? und sie wurden ihm noch feinder um seines Traumes und seiner Rede willen.

8. Alors ses frères lui dirent: Régnerais-tu donc sur nous? ou nous gouvernerais-tu? Et ils le haïrent encore plus pour ses songes et pour ses paroles.

8. Y respondiéronle sus hermanos: ¿Has de reinar sobre nosotros? ¿o haste de enseñorear sobre nosotros? Y añadieron a aborrecerle más a causa de sus sueños y de sus palabras.

8 Toen zeiden zijn broeders tot hem: Zult gij dan ganselijk over ons regeren: zult gij dan ganselijk over ons heersen? Zo haatten zij hem nog te meer, om zijn dromen en om zijn woorden.

8. I odpowiedzieli mu bracia jego: Izali królować będziesz nad nami? i panować nam będziesz? stądże go jeszcze mieli w większej nienawiści, dla snów jego, i dla słów jego.

8. És mondának néki az ő bátyjai: Avagy király akarsz-é lenni felettünk? Vagy uralkodni akarsz-é rajtunk? S annál is inkább gyűlölik vala őt álmáért és beszédéért.

8 И сказали ему братья его: неужели ты будешь царствовать над нами? неужели будешь владеть нами? И возненавидели его еще более за сны его и за слова его.

8. Сказали йому браттє його: Чи то ж бо справдї царювати меш над нами. Та й зненавидїли його ще й надто за сни його і за слова його.

9. Ja hän näki vielä toisenkin unen, jonka hän kertoi veljilleen ja sanoi: Minä näin vielä unen: katso, aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua.

9. Ja hän taas näki toisen unen, ja jutteli sen veljillensä, ja sanoi: katso, minä näin vielä unta: ja katso, aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua.

9. Ja hän taas näki toisen unen ja jutteli sen weljillens ja sanoi: cadzo minä näin wielä unda: minä olin näkewänäns että Auringo Cuu ja yxitoistakymmendä tähte cumarsit minua.

9 And he dreamed yet another dream and told it to his brothers. And said, Behold, I have dreamed a dream again. And behold, the sun and the moon and eleven stars were bowing-down to me.

9. And he dreamed yet another dream, and told it his brethren, and said, Behold, I have dreamed a dream more; and, behold, the sun and the moon and the eleven stars made obeisance to me.

9. Og han drømte endnu en anden Drøm, og han fortalte sine Brødre den og sagde: Se, jeg drømte endnu en Drøm, og se, Solen og Maanen og elleve Stjerner bøjede sig for mig.

9. Och han hade ännu en annan dröm, den förtäljde han sina bröder, och sade: Si, jag hafver ännu haft en dröm: Mig tyckte, att solen och månen och ellofva stjernor bugade sig för mig.

9. Ja ta näggi weel unnes teise unnenäo, ja juttustas sedda omma wendadele, ja ütles: Wata ma ollen unnes weel ühhe unnenäo näinud, ja wata pääw ja ku ja üksteistkümmend tähte kummardasid minno ette.

9. Jis sapnavo dar kitą sapną ir papasakojo savo broliams: ‘‘Sapnavau dar vieną sapną, kad saulė, mėnulis ir vienuolika žvaigždžių lenkėsi prieš mane’‘.

9. Und er hatte noch einen andern Traum, den erzählte er seinen Brüdern und sprach: Siehe, ich habe einen Traum gehabt: Mich deuchte, die Sonne und der Mond und elf Sterne neigten sich vor mir.

9. Il eut encore un autre songe et le raconta à ses frères, et il dit: Voici, j'ai eu encore un songe. Et voici, le soleil, et la lune, et onze étoiles se prosternaient devant moi.

9. Y soñó más otro sueño, y contólo a sus hermanos, diciendo: He aquí que he soñado otro sueño: Y he aquí que el sol y la luna, y once estrellas se inclinaban a mí.

9 En hij droomde nog een anderen droom, en verhaalde dien aan zijn broederen; en hij zeide: Ziet, ik heb nog een droom gedroomd, en ziet, de zon, en de maan, en elf sterren bogen zich voor mij neder.

9. Śnił mu się też jeszcze drugi sen, i powiedział go braci swej, mówiąc: Oto mi się znowu śnił sen: A ono słoóce i miesiąc, i jedenaście gwiazd kłaniało mi się.

9. Más álmot is álmodék, és elbeszélé azt az ő bátyjainak, mondván: ímé megint álmot álmodtam; ímé a nap és a hold, és tizenegy csillag meghajol vala én előttem.

9 И видел он еще другой сон и рассказал его братьям своим, говоря: вот, я видел еще сон: вот, солнце и луна и одиннадцать звезд поклоняются мне.

9. Побачив же сон другий, та й повідав його браттю свойму, і каже: Ось бачив ще сон, і здавалось, нїби соньце й місяць й одинайцятеро зір уклонились менї.

10. Ja kun hän kertoi sen isälleen ja veljilleen, nuhteli hänen isänsä häntä ja sanoi hänelle: Mikä uni se on, jonka sinä olet nähnyt? Olisiko minun ja äitisi ja veljiesi tultava kumartumaan sinun eteesi maahan?

10. Ja kuin hän sitä saneli isällensä ja veljillensä, nuhteli hänen isänsä häntä ja sanoi hänelle: mikä uni se on, kuin sinä olet nähnyt? Pitääkö minun ja sinun äitis ja veljes tuleman ja kumartaman meitämme sinun edessäs maahan?

10. Ja cuin hän sitä saneli Isällens ja weljillens nuhteli hänen Isäns händä ja sanoi hänelle: mikä uni se on cuin sinä olet nähnyt? pitäkö minun ja sinun äitis ja weljes tuleman ja cumartaman meitäm sinun edesäs maahan?

10 And he told it to his father and to his brothers. And his father rebuked him and said to him, What is this dream that you have dreamed? Shall I and your mother and your brothers indeed come to bow-down ourselves to you to the earth?

10. And he told it to his father, and to his brethren: and his father rebuked him, and said unto him, What is this dream that thou hast dreamed? Shall I and thy mother and thy brethren indeed come to bow down ourselves to thee to the earth?

10. Og der han fortalte det til sin Fader og til sine Brødre da straffede hans Fader ham og sagde til ham: Hvad er det for en Drøm, som du drømte? mon jeg og din Moder og dine Brødre virkelig skulde komme og bøje os for dig ned til Jorden.

10. Och då det hans fader och hans bröder sagdt vardt, straffade honom hans fader, och sade till honom: Hvad är det för en dröm, som dig hafver drömt? Skall jag och din moder och dine bröder komma, och falla ned på jordena för dig?

10. Ja ta juttustas sedda omma issale ja omma wendadele, ja ta issa söitles tedda ja ütles temmale: Mis unnenäggo se on, mis sa unnes näinud? kas minna ja so emma ja so wennad peawad öiete tullema, ja sinno ette kummardama mani?

10. Kai jis papasakojo tą sapną savo tėvui ir savo broliams, tėvas jį subarė: ‘‘Koks čia sapnas! Nejaugi aš, tavo motina ir broliai ateisime ir nusilenksime iki žemės prieš tave?’‘

10. Und da das seinem Vater und seinen Brüdern gesagt ward, strafte ihn sein Vater und sprach zu ihm: Was ist das für ein Traum, der dir geträumt hat? Soll ich und deine Mutter und deine Brüder kommen und vor dir niederfallen?

10. Et il le raconta à son père, et à ses frères; mais son père le reprit, et lui dit: Que veut dire ce songe que tu as eu? Faudra-t-il que nous venions, moi et ta mère et tes frères, nous prosterner en terre devant toi?

10. Y contólo a su padre y a sus hermanos, y su padre le reprendió, y díjole: ¿Qué sueño es este que soñaste? ¿Hemos de venir yo y tu madre, y tus hermanos a inclinarnos a tí a tierra?

10 En als hij het aan zijn vader en aan zijn broederen verhaalde, bestrafte hem zijn vader, en zeide tot hem: Wat is dit voor een droom, dien gij gedroomd hebt; zullen wij dan ganselijk komen, ik, en uw moeder, en uw broeders, om ons voor u ter aarde te buigen?

10. I powiedział ojcu swemu i braci swej, i gromił go ojciec jego i mówił mu: Cóż to za sen, coć się śnił? Izali przyjdziemy, ja i matka twoja z bracią twoją, abyśmyć się kłaniali aż do ziemi.

10. S elbeszélé atyjának és bátyjainak, és az ő atyja megdorgálá őt, mondván néki: Micsoda álom az a melyet álmodtál? Avagy elmegyünk-é, én és a te anyád és atyádfiai, hogy meghajtsuk magunkat te előtted a földig?

10 И он рассказал отцу своему и братьям своим; и побранил его отец его и сказал ему: что это за сон, который ты видел? неужели я и твоя мать, и твои братья придем поклониться тебе до земли?

10. І росказав отцеві свойму й браттю свойму. І докорив йому панотець його, каже йому: Що се за сон такий тобі приснивсь? Чи то ж бо се прийдемо, я й мати твоя й браттє твоє, вклонитись тобі до землї?

11. Ja hänen veljensä kadehtivat häntä; mutta hänen isänsä pani tämän mieleensä.

11. Ja hänen veljensä kadehtivat häntä; mutta hänen isänsä piti nämät sanat mielessänsä.

11. Ja hänen weljens cadetit händä mutta hänen Isäns piti nämät sanat mielesäs.

11 And his brothers envied him, but his father kept the saying in mind.

11. And his brethren envied him; but his father observed the saying.

11. Og hans Brødre avindedes paa ham; men hans Fader bevarede den Tale.

11. Och hans bröder afundades vid honom. Men hans fader behöll dessa ord.

11. Ja temma wennad kaetsesid tedda, agga temma issa piddas sedda asja meles.

11. Jo broliai pavydėjo jam, bet tėvas įsidėmėjo tuos žodžius.

11. Und seine Brüder beneideten ihn. Aber sein Vater behielt diese Worte.

11. Et ses frères furent jaloux de lui; mais son père retint ces choses.

11. Y sus hermanos le tuvieron envidia; mas su padre miraba el negocio.

11 Zijn broeders dan benijdden hem; doch zijn vader bewaarde deze zaak.

11. I nienawidzili go bracia jego; ale ojciec jego pilnie uważał tę rzecz.

11. Irígykednek [4†] vala azért reá az ő bátyjai; az ő atyja pedig elméjében tartja vala e dolgot.

11 Братья его досадовали на него, а отец его заметил это слово.

11. Позавидували ж йому браттє його, панотець же його завважив слово се.

12. Kun hänen veljensä olivat menneet kaitsemaan isänsä lampaita Sikemiin,

12. Koska hänen veljensä menivät kaitsemaan karjaa Sikemiin,

12. COsca hänen weljens menit caidzeman Isäns carja Sichemijn:

12 And his brothers went to feed their father's flock in Shechem.

12. And his brethren went to feed their father's flock in Shechem.

12. Og hans Brødre gik at vogte deres Faders Kvæg i Sikem.

12. Då nu hans bröder gingo bort till att beta deras faders boskap i Sichem;

12. Ja ta wennad läksid omma issa karja hoidma Sekemi.

12. Kartą jo broliai ganė tėvo avis prie Sichemo.

12. Da nun seine Brüder hingingen, zu weiden das Vieh ihres Vaters in Sichem,

12. Or, ses frères allèrent paître les troupeaux de leur père à Sichem.

12. Y fueron sus hermanos a apacentar las ovejas de su padre en Siquem.

12 En zijn broeders gingen heen, om de kudde van hun vader te weiden bij Sichem.

12. I odeszli bracia jego, aby paśli trzody ojca swego w Sychem.

12. Mikor pedig az ő bátyjai elmenének Sikhembe, hogy az ő atyjok juhait őrizzék;

12 Братья его пошли пасти скот отца своего в Сихем.

12. І погнались брати його з отецькими вівцями в Сихем.

13. sanoi Israel Joosefille: Sinun veljesi ovat paimenessa Sikemissä; tule, minä lähetän sinut heidän luokseen. Hän vastasi: Tässä olen.

13. Sanoi Israel Josephille: eikö veljes kaitse karjaa Sikemissä? Tule, minä lähetän sinun heidän tykönsä; hän vastasi: tässä minä olen.

13. Sanoi Israel Josephille: eikö weljes caidze carja Sichemis? tule minä lähetän sinun heidän tygöns hän wastais täsä minä olen.

13 And Israel said to Joseph, Are not your brothers feeding the flock in Shechem? Come and I will send you to them. And he said to him, Here I am.

13. And Israel said unto Joseph, Do not thy brethren feed the flock in Shechem? come, and I will send thee unto them. And he said to him, Here am I.

13. Og Israel sagde til Josef: Vogte ikke dine Brødre i Sikem? gak, og jeg vil sende dig til dem; og han sagde til ham: Se, jeg er rede.

13. Sade Israel till Joseph: Vakta icke dine bröder boskapen i Sichem? Kom, jag vill sända dig till dem. Han sade: Här är jag.

13. Ja Israel ütles Josepi wasto: Eks so wennad olle Sekemis karja hoidmas? tulle, ma läkkitan sind nende jure; ja ta ütles temmale: siin ma ollen.

13. Tėvas tarė Juozapui: ‘‘Ar tavo broliai negano prie Sichemo? Eikš, aš tave pasiųsiu pas juos!’‘ Jis atsiliepė: ‘‘Aš čia!’‘

13. sprach Israel zu Joseph: Hüten nicht deine Brüder das Vieh in Sichem? Komm, ich will dich zu ihnen senden. Er aber sprach: Hier bin ich.

13. Et Israël dit à Joseph: Tes frères ne paissent-ils pas les troupeaux à Sichem? Viens, que je t'envoie vers eux. Et il lui répondit: Me voici.

13. Y dijo Israel a José: Tus hermanos apacientan las ovejas en Siquem, ven y enviarte he a ellos. Y él respondió: Héme aquí.

13 Zo zeide Israel tot Jozef: Weiden uw broeders niet bij Sichem? Kom, dat ik u tot hen zende. En hij zeide tot hem: Zie, hier ben ik!

13. Tedy rzekł Izrael do Józefa: Izali bracia twoi nie pasą w Sychem? pójdźże, a poślę cię do nich; a on odpowiedział: Otom ja.

13. Monda Izráel Józsefnek: A te bátyáid avagy nem Sikhemben legeltetnek-é? Jöszte, és én hozzájok küldelek téged. Ő pedig monda: Ímhol vagyok.

13 И сказал Израиль Иосифу: братья твои не пасут ли в Сихеме? пойди, я пошлю тебя к ним. Он отвечал ему: вот я.

13. І каже Ізраїль до Йосифа: Чи не пасуть браттє твоє в Сихемі? Іди навідайся до них. Каже ж йому: Готов!

14. Ja hän sanoi hänelle: Mene katsomaan, kuinka veljesi ja karja voivat, ja kerro sitten minulle. Niin hän lähetti hänet matkalle Hebronin laaksosta, ja hän tuli Sikemiin.

14. Hän sanoi: mene ja katso, ovatko veljes ja karja rauhassa, ja palaja minulle sitä sanomaan. Ja hän lähetti hänen Hebronin laaksosta; ja hän tuli Sikemiin.

14. Hän sanoi: mene ja cadzo owatco weljes ja carja rauhas ja palaja minulle sanoman cuinga heidän käy. Ja hän lähetti hänen Hebronin laxosta menemän Sichemijn.

14 And he said to him, Go now, see whether it is well with your brothers and well with the flock and bring me word again. So he sent him out of the valley of Hebron and he came to Shechem.

14. And he said to him, Go, I pray thee, see whether it be well with thy brethren, and well with the flocks; and bring me word again. So he sent him out of the vale of Hebron, and he came to Shechem.

14. Og han sage de til ham: Kære gak, se, om det gaar vel med dine Brødre og vel med Kvæget, og bring mig Svar, igen; saa sendte han ham fra Hebrons Dal, og han kom til Sikem.

14. Och han sade: Gack bort och se till, om det står väl till med dina bröder och boskapenom; och säg mig igen, huru det hafver sig. Och han sände honom utaf den dalenom Hebron, att han skulle gå till Sichem.

14. Ja ta ütles temmale: Et minne, wata, kas so wendade kässi hästi käib, ja kas hea luggu karjaga, ja to mulle sannumid taggasi; ja ta läkkitas tedda Hebroni orrust, ja ta läks Sekemi.

14. ‘‘Eik, pažiūrėk, kaip tavo broliams ten sekasi, ir parėjęs pranešk man’‘. Taigi tėvas išsiuntė Juozapą iš Hebrono slėnio į Sichemą.

14. Und er sprach: Gehe hin und sieh, ob's wohl stehe um deine Brüder und um das Vieh, und sage mir wieder Antwort. Und er sandte ihn aus dem Tal Hebron, daß er gen Sichem ginge.

14. Et il lui dit: Va donc; vois comment vont tes frères et comment vont les troupeaux, et rapporte-m'en des nouvelles. Il l'envoya ainsi de la vallée d'Hébron, et il vint à Sichem.

14. Y él le dijo: Vé ahora, mira como están tus hermanos, y como están las ovejas, y tráeme la respuesta. Y envióle del valle de Hebrón, y vino a Siquem.

14 En hij zeide tot hem: Ga toch heen, zie naar den welstand van uw broederen, en naar den welstand van de kudde, en breng mij een woord wederom. Zo zond hij hem uit het dal Hebron, en hij kwam te Sichem.

14. Rzekł mu tedy: Idźże teraz, a dowiedz się, jako się mają bracia twoi, i co się dzieje z trzodami, i dasz mi znać. Wysłał go tedy z doliny Hebron, i przyszedł do Sychem.

14. És monda néki: Menj el, nézd meg, hogy s mint vagynak a te bátyáid és a juhok, s hozz hírt nékem. Elküldé tehát őt Hebron völgyéből, és méne Sikhembe.

14 И сказал ему: пойди, посмотри, здоровы ли братья твои и цел ли скот, и принеси мне ответ. И послал его из долины Хевронской; и он пришел в Сихем.

14. Каже ж йому: Іди, синку, та наглянь, чи все гаразд у браття твого, чи все гаразд між вівцями, і принеси вістку. Та й послав його з Геброн долини, і прийшов у Сихем.

15. Ja muuan mies kohtasi hänet, hänen harhaillessaan kedolla; ja mies kysyi häneltä: Mitä etsit?

15. Niin yksi mies kohtasi hänen eksyksissä kedolla; ja kysyi häneltä sanoen: mitäs etsit?

15. Nijn yxi mies löysi hänen exyxis kedolla ja kysyi hänelle sanoden: mitäs edzit?

15 And a certain man found him, and behold, he was wandering in the field. And the man asked him, saying, What do you seek?

15. And a certain man found him, and, behold, he was wandering in the field: and the man asked him, saying, What seekest thou?

15. Da mødte en Mand ham, og se, han vankede hid og did paa Marken, og Manden spurgte ham og sagde: Hvad leder du efter?

15. Då fann honom en man, der han for vill på markene. Han frågade honom, och sade: Hvem söker du?

15. Ja üks mees juhtus temma wasto, ja wata ta olli ärraeksind wälja peäl, ja se mees küssis tedda ja ütles: Mis sa otsid?

15. Vienas vyras sutiko Juozapą beklaidžiojantį lauke ir paklausė: ‘‘Ko ieškai?’‘

15. Da fand ihn ein Mann, daß er irreging auf dem Felde; der fragte ihn und sprach: Wen suchst du?

15. Et un homme le trouva errant par les champs; et cet homme l'interrogea, et lui dit: Que cherches-tu?

15. Y hallóle un hombre andando él perdido por el campo, y preguntóle aquel hombre, diciendo: ¿Qué buscas?

15 En een man vond hem (want ziet, hij was dwalende in het veld); zo vraagde hem deze man, zeggende: Wat zoekt gij?

15. I nadszedł go niektóry mąż, a on się błąkał po polu; i pytał go mąż on mówiąc:

15. Előtalálá pedig őt egy ember, mikor a mezőben bolyong vala, és megkérdé őt az az ember, mondván: Mit keressz?

15 И нашел его некто блуждающим в поле, и спросил его тот человек, говоря: чего ты ищешь?

15. І стьрів його чоловік якийся, аж він блукає по полю. Питає ж його чоловік: Чого шукаєш?

16. Hän vastasi: Minä etsin veljiäni; sano minulle, missä he ovat paimentamassa.

16. Hän vastasi: minä etsin veljiäni: sanos minulle, kussa he kaitsevat karjaa.

16. Hän wastais: minä edzin weljejäni sanos minulle cusa he caidzewat carja?

16 And he said, I am seeking my brothers. I beseech you, tell me where they are feeding.

16. And he said, I seek my brethren: tell me, I pray thee, where they feed their flocks.

16. Og han sagde: Jeg leder efter mine Brødre; kære, giv mig til Kende, hvor de vogte.

16. Han svarade: Jag söker mina bröder: Käre, säg mig, hvarest de vakta hjorden.

16. Ja ta ütles: Minna otsin ommad wennad; et anna mulle teäda, kus nemmad on karja hoidmas.

16. Jis atsakė: ‘‘Ieškau savo brolių. Pasakyk man, kur jie gano?’‘

16. Er antwortete: Ich suche meine Brüder; sage mir doch an, wo sie hüten.

16. Et il répondit: Je cherche mes frères; enseigne-moi, je te prie, où ils paissent.

16. Y él respondió: Busco a mis hermanos: ruégote que me muestres donde pastan.

16 En hij zeide: Ik zoek mijn broederen; geef mij toch te kennen, waar zij weiden.

16. Czegóż szukasz? A on odpowiedział: Braci mojej szukam; powiedz mi proszę, gdzie oni pasą.

16. És monda: Az én bátyáimat keresem, kérlek, mondd meg nékem, hol legeltetnek?

16 Он сказал: я ищу братьев моих; скажи мне, где они пасут?

16. Він же каже: Браття мого шукаю. Повідай, де пасуть.

17. Mies vastasi: He lähtivät pois täältä, sillä minä kuulin heidän sanovan: 'Menkäämme Dootaniin.' Niin Joosef meni veljiensä jäljissä ja löysi heidät Dootanista.

17. Ja mies sanoi: he läksivät täältä; sillä minä kuulin heidän sanovan: käykäämme Dotaniin. Niin Joseph meni veljeinsä perään, ja löysi heidät Dotanista.

17. Ja mies sanoi: he läxit tääldä ja minä cuulin heidän sanowan: käykäm Dothanijn. Nijn Joseph meni weljeins perän ja löysi heidän Dothanist.

17 And the man said, They have departed from here, because I heard them say, Let us go to Dothan. And Joseph went after his brothers and found them in Dothan.

17. And the man said, They are departed hence; for I heard them say, Let us go to Dothan. And Joseph went after his brethren, and found them in Dothan.

17. Og Manden sagde: De droge herfra; thi jeg hørte dem sige: Lader os gaa til Dothan; saa gik Josef efter sine Brødre og fandt dem i Dothan.

17. Mannen sade: De äro hädan farne; ty jag hörde, att de sade: Låt oss gå till Dothan. Då drog Joseph efter sina bröder, och fann dem i Dothan.

17. Ja se mees ütles: Nemmad on seält emale läinud, sest ma kuulsin neid ütlewad: Läkki Totani. Ja Josep läks omma wendade järrele ja leidis neid Totanist.

17. Tas vyras atsakė: ‘‘Jie išėjo iš čia. Nugirdau juos kalbant: ‘Eikime į Dotaną’ ‘‘. Juozapas ėjo paskui savo brolius ir rado juos Dotane.

17. Der Mann sprach: Sie sind von dannen gezogen; denn ich hörte, daß sie sagten: Laßt uns gen Dothan gehen. Da folgte Joseph seinen Brüdern nach und fand sie zu Dothan.

17. Et l'homme dit: Ils sont partis d'ici; car je les ai entendus dire: Allons à Dothaïn. Joseph alla donc après ses frères, et il les trouva à Dothaïn.

17. Y aquel hombre respondió: Ya se han ido de aquí: y yo les oí decir: Vamos a Dotaín: entónces José fué tras sus hermanos, y hallólos en Dotaín.

17 Zo zeide die man: Zij zijn van hier gereisd; want ik hoorde hen zeggen: Laat ons naar Dothan gaan. Jozef dan ging zijn broederen na, en vond hen te Dothan.

17. Tedy rzekł on człowiek: Odeszli stąd; bom słyszał, gdy mówili: Pójdźmy do Dotain. I szedł Józef za bracią swoją, a znalazł je w Dotain.

17. És monda az ember: Elmentek innen, mert hallám, hogy mondák: Menjünk Dóthánba. Elméne azért József az ő bátyjai után, és megtalálá őket Dóthánban.

17 И сказал тот человек: они ушли отсюда, ибо я слышал, как они говорили: пойдем в Дофан. И пошел Иосиф за братьями своими инашел их в Дофане.

17. Каже ж йому чоловік: Погнались ізвідсї; чув бо, як мовляли: Поженимось у Дотан. І пійшов Йосиф слїдом за браттєм своїм, і зустьрів їх у Дотанї.

18. Kun he kaukaa näkivät hänet ja ennenkuin hän saapui heidän luokseen, pitivät he neuvoa tappaaksensa hänet.

18. Kuin he kaukana näkivät hänen, ja ennenkuin hän heitä lähestyi, pitivät he neuvoa häntä vastaan, tappaaksensa häntä.

18. CUin he caucana näit hänen ennencuin hän heitä lähestyi pidit he newo händä wastan tappaxens händä.

18 And they saw him afar off. And before he came near to them, they conspired against him to kill him.

18. And when they saw him afar off, even before he came near unto them, they conspired against him to slay him.

18. Der de saa ham langt fra, og før han kom nær til dem, da lagde de Raad op mod ham at slaa ham ihjel.

18. Som de nu långt ifrå fingo se honom, förra än han kom när intill dem, rådslogo de till att döda honom;

18. Ja nemmad näggid tedda kaugelt, ja enne kui ta nende jure liggi sai, siis piddasid nemmad kawwalaste nou temma pärrast, tedda ärratappa,

18. Jie, iš tolo pamatę jį ateinant, slapta susimokė jį nužudyti.

18. Als sie ihn nun sahen von ferne, ehe er denn nahe zu ihnen kam machten sie einen Anschlag, daß sie ihn töteten,

18. Et ils le virent de loin. Et avant qu'il fût près d'eux, ils complotèrent contre lui de le mettre à mort.

18. Y como ellos le vieron de léjos, ántes que llegase cerca de ellos, pensaron contra él para matarle.

18 En zij zagen hem van verre; en eer hij tot hen naderde, sloegen zij tegen hem een listigen raad, om hem te doden.

18. I ujrzeli go z daleka, a pierwej niż do nich przyszedł, radzili o nim, aby go zabili.

18. Mikor távolról megláták, minekelőtte közel ért volna hozzájok, összebeszélének, hogy megölik.

18 И увидели они его издали, и прежде нежели он приблизился к ним, стали умышлять против него, чтобы убить его.

18. Загледїли ж його оддалеки, перш нїж наближився до них, і змовились на його, щоб убити його.

19. He sanoivat toisillensa: Katso, tuolla tulee se unennäkijä!

19. Ja sanoivat toinen toisellensa: katso, tuo unennäkiä tulee.

19. Ja sanoit toinen toisellens: cadzo toi unen näkiä tule.

19 And they said one to another, Behold, this dreamer comes.

19. And they said one to another, Behold, this dreamer cometh.

19. Og de sagde, den ene til den anden: Se, denne Drømmemester kommer.

19. Och sade inbördes: Si, drömmaren kommer här.

19. Ja ütlesid teine teise wasto: Wata, seäl tulleb se öige unnenäggia.

19. Jie sakė vienas kitam: ‘‘Štai ateina sapnuotojas!

19. und sprachen untereinander: Seht, der Träumer kommt daher.

19. Et ils se dirent l'un à l'autre: Voici ce songeur qui vient.

19. Y dijeron el uno al otro: He aquí, viene el soñador.

19 En zij zeiden de een tot den ander: Ziet, daar komt die meesterdromer aan!

19. I mówili jeden do drugiego: Onoż mistrz on snów idzie.

19. És szólának egymás között: Ímhol jő az álomlátó!

19 И сказали друг другу: вот, идет сновидец;

19. Каже ж брат до брата: От сновидець той ійде.

20. Tulkaa, tappakaamme nyt hänet ja heittäkäämme hänet johonkin kaivoon ja sanokaamme: villipeto on hänet syönyt. Saammepa sitten nähdä, mitä hänen unistaan tulee.

20. Tulkaat siis, tappakaamme häntä, ja heittäkäämme häntä yhteen kuoppaan, ja sanokaamme: paha peto on hänen syönyt: niin saadaan nähdä, mihinkä hänen unensa joutuvat.

20. Käykäm sijs ja tappacam händä ja heittäkäm händä cuoppaan ja sanocam: paha peto on hänen syönyt nijn saadan nähdä mihingä hänen unens joutuwat.

20 Come now therefore and let us kill him and cast him into one of the pits. And we will say, An evil beast has devoured him. And we will see what will become of his dreams.

20. Come now therefore, and let us slay him, and cast him into some pit, and we will say, Some evil beast hath devoured him: and we shall see what will become of his dreams.

20. Og nu, kommer og lader os ihjelslaa ham og kaste ham i en af Gravene og sige: Et vildt Dyr har ædt ham, saa ville vi se, hvad der bliver af hans Drømme.

20. Så kommer nu, och låter oss slå honom ihjäl och kasta honom i ena grop; och säga, att ett ondt djur hafver ätit upp honom: Så får man se, hvad hans drömmar äro.

20. Et tulge nüüd, ja tapkem tedda ärra ja wiskagem tedda ühte neisse auko ja üttelgem: kurri ellajas on tedda ärrasönud; siis same nähha, mis temma unnenäud on.

20. Dabar užmuškime jį, įmeskime į duobę ir sakykime: ‘Plėšrus žvėris jį suėdė’; tada pamatysime, kas bus iš jo sapnų!’‘

20. So kommt nun und laßt uns ihn erwürgen und in eine Grube werfen und sagen, ein böses Tier habe ihn gefressen, so wird man sehen, was seine Träume sind.

20. Maintenant donc, venez, tuons-le, et le jetons dans quelque fosse, et nous dirons qu'une bête féroce l'a dévoré; et nous verrons ce que deviendront ses songes.

20. Ahora pues veníd, y matémosle, y echémosle en una cisterna, y diremos: Alguna mala bestia le tragó: y veremos que serán sus sueños.

20 Nu komt dan, en laat ons hem doodslaan, en hem in een dezer kuilen werpen; en wij zullen zeggen: een boos dier heeft hem opgegeten; zo zullen wij zien, wat van zijn dromen worden zal.

20. Teraz tedy pójdźcie, a zabijmy go, i wrzućmy go w jaką studnią, a rzeczemy: Zły go zwierz pożarł; a tak obaczymy, na co mu wynijdą sny jego.

20. Most hát jertek öljük meg őt, és vessük őt valamelyik kútba; és azt mondjuk, hogy fenevad ette meg, és meglátjuk, mi lesz az ő álmaiból.

20 пойдем теперь, и убьем его, и бросим его в какой-нибудь ров, и скажем, что хищный зверь съел его; и увидим, что будет из его снов.

20. Нумо вбємо його та вкиньмо в який колодязь, та й казати мемо: Зьвір лютий пожер його; от і побачимо, що станеться з тих снів його.

21. Kun Ruuben sen kuuli, tahtoi hän pelastaa hänet heidän käsistään ja sanoi: Älkäämme lyökö häntä kuoliaaksi.

21. Koska Ruben sen kuuli, tahtoi hän häntä pelastaa heidän käsistänsä, ja sanoi: älkäämme hänen henkeänsä ottako.

21. Cosca Ruben sen cuuli tahdoi hän händä pelasta heidän käsistäns ja sanoi: älkäm hänen hengens ottaco.

21 And Reuben heard it and delivered him out of their hand and said, Let us not take his life.

21. And Reuben heard it, and he delivered him out of their hands; and said, Let us not kill him.

21. Der Ruben hørte dette, friede han ham af deres Hænder og sagde: Lader os ikke slaa ham ihjel!

21. När Ruben hörde det, ville han frälsa honom af deras händer, och sade: Låter oss icke slå ena själ.

21. Ja Ruben kulis sedda ja peästis tedda nende käest ärra ja ütles: Ärge wötkem temma hinge seest ärra.

21. Bet Rubenas, tai išgirdęs, išgelbėjo jį iš jų rankų, sakydamas: ‘‘Nežudykime jo.

21. Da das Ruben hörte, wollte er ihn aus ihren Händen erretten, und sprach: Laßt uns ihn nicht töten.

21. Mais Ruben entendit cela, et le délivra de leurs mains, et dit: Ne lui ôtons point la vie.

21. Y como Ruben oyó esto, escapóle de sus manos, y dijo: No le matemos.

21 Ruben hoorde dat, en verloste hem uit hun hand; en hij zeide: Laat ons hem niet aan het leven slaan.

21. Co gdy usłyszał Ruben, chciał go wybawić z rąk ich, mówiąc: Nie zabijajmy go.

21. Meghallá pedig Rúben és megmenté őt kezökből, és mondá: [5†] Ne üssük őt agyon.

21 И услышал сие Рувим и избавил его от рук их, сказав: неубьем его.

21. Чуючи ж се Рубен, одняв його з рук у їх, та й каже: Не губімо душі.

22. Vielä Ruuben sanoi heille: Älkää vuodattako verta; heittäkää hänet tähän kaivoon, joka on täällä erämaassa, mutta älkää satuttako kättänne häneen. Hän näet tahtoi pelastaa hänet heidän käsistään, saattaaksensa hänet takaisin isänsä tykö.

22. Ja Ruben vielä sanoi heille: älkäät vuodattako verta, vaan heittäkäät häntä tähän kuoppaan, joka on korvessa, ja älkäät satuttako kättänne häneen; sillä hän tahtoi pelastaa häntä heidän käsistänsä, saattaaksensa häntä jälleen isänsä tykö.

22. Ja Ruben wielä sanoi: älkät wuodattaco werta waan heittäkät händä tähän cuoppaan joca on corwesa ja älkät satuttaco kättän häneen: sillä hän tahdoi pelasta händä heidän käsistäns saattaxens händä jällens Isäns tygö.

22 And Reuben said to them, Shed no blood. Cast him into this pit that is in the wilderness, but lay no hand upon him, that he might deliver him out of their hand, to restore him to his father.

22. And Reuben said unto them, Shed no blood, but cast him into this pit that is in the wilderness, and lay no hand upon him; that he might rid him out of their hands, to deliver him to his father again.

22. Og Ruben sagde til dem: Udøser ikke Blod, kaster ham i denne Grav, som er i Ørken, og lægger ikke Haand paa ham; thi han vilde fri ham af deres Haand og føre ham tilbage til sin Fader.

22. Och ytterligare sade Ruben till dem: Låter oss icke utgjuta blod: Utan låt oss kasta honom i den gropena, som är i öknene, och icke komma händer vid honom. Men han ville hafva frälst honom utu deras hand, att han måtte hafva haft honom till sin fader igen.

22. Ja Ruben ütles nende wasto: Ärge wallage werd ärra, wiskage tedda senna auko, mis körbes on, ja ärge pistke mitte kät temma külge; (et ta tedda nende käest woiks ärrapeästa ja omma issa jure jälle taggasi sata.)

22. Nepraliekite kraujo! Įmeskite jį į šitą dykumoje esančią duobę, bet nesutepkite savo rankų!’‘ Jis taip kalbėjo, norėdamas jį išgelbėti iš jų rankų ir sugrąžinti tėvui.

22. Und weiter sprach Ruben zu ihnen: Vergießt nicht Blut, sondern werft ihn in die Grube, die in der Wüste ist, und legt die Hand nicht an ihn. Er wollte ihn aber aus ihrer Hand erretten, daß er ihn seinem Vater wiederbrächte.

22. Puis Ruben leur dit: Ne répandez point le sang; jetez-le dans cette fosse, qui est au désert, et ne mettez point la main sur lui. C'était pour le délivrer de leurs mains, pour le rendre à son père.

22. Y díjoles Rubén: No derrameis sangre: echádle en esta cisterna, que está en el desierto; y no metáis mano en él: por escaparle de sus manos, para hacerlo volver a su padre.

22 Ook zeide Ruben tot hen: Vergiet geen bloed; werpt hem in dezen kuil die in de woestijn is, en legt de hand niet aan hem; opdat hij hem uit hun hand verloste, om hem tot zijn vader weder te brengen.

22. Nad to rzekł do nich Ruben: Nie wylewajcie krwi, ale wrzućcie go w tę studnią, która jest na puszczy, a ręki nie ściągajcie naó. A to mówił, aby go wybawił z rąk ich, i powrócił go ojcu swemu.

22. És mondá nékik Rúben: Ne ontsatok vért, vessétek őt ebbe a kútba, a mely itt a pusztában van, de kezet ne vessetek reá. Azért, hogy megszabadítsa őt kezökből, hogy visszavigye atyjához.

22 И сказал им Рувим: не проливайте крови; бросьте его в ров, который в пустыне, а руки не налагайте на него. Сие говорил он , чтобы избавить его от рук их и возвратить его к отцу его.

22. Каже ж Рубен: Не проливайте крові, а вкиньте в степовий колодязь, руки ж не кладїть на його; се, щоб визволити його з рук у них, та й оддати панотцеві.

23. Kun Joosef sitten tuli veljiensä luo, riisuivat he Joosefilta hänen ihokkaansa, pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan, joka oli hänen yllään,

23. Ja tapahtui, koska Joseph tuli veljeinsä tykö, riisuivat he häneltä hameen, (nimittäin) sen kirjavan hameen, joka hänen yllänsä oli;

23. COsca Joseph tuli weljeins tygö rijsuit he häneldä hamen nimittäin sen kirjawan hamen joca hänen päälläns oli.

23 And it happened, when Joseph came to his brothers, that they stripped Joseph of his coat, the coat of many colors that was on him,

23. And it came to pass, when Joseph was come unto his brethren, that they stript Joseph out of his coat, his coat of many colours that was on him;

23. Og det skete, der Josef kom til sine Brødre, da førte de Josef af hans Kjortel, af hans brogede Kjortel, som han havde paa sig.

23. Då nu Joseph kom till sina bröder, afklädde de honom hans kjortel, med den brokota kjortelen, som han hade uppå sig.

23. Ja se sündis, kui Josep omma wendade jure tulli, siis wötsid nemmad Josepi kue temma seljast ärra, se kirjo kue, mis temma selgas olli.

23. Juozapui atėjus pas brolius, jie nutraukė nuo jo margąjį apdarą, kuriuo jis vilkėjo,

23. Als nun Joseph zu seinen Brüdern kam, zogen sie ihm seinen Rock, den bunten Rock, aus, den er anhatte,

23. Et dès que Joseph fut arrivé auprès de ses frères, ils le dépouillèrent de sa robe, de la robe de diverses couleurs qui était sur lui.

23. Y fué, que como José llegó a sus hermanos, ellos hicieron desnudar a José su ropa, la ropa de colores que tenía sobre sí,

23 En het geschiedde, als Jozef tot zijn broederen kwam, zo togen zij Jozef zijn rok uit, den veelvervigen rok, dien hij aanhad.

23. I stało się, gdy przyszedł Józef do braci swej, zwlekli go z sukni jego, z sukni rozmaitych farb, którą miał na sobie.

23. És lőn, a mint oda ére József az ő bátyjaihoz, letépték Józsefről az ő felső ruháját, a czifra ruhát, mely rajta vala.

23 Когда Иосиф пришел к братьям своим, они сняли с Иосифа одежду его, одежду разноцветную, которая была на нем,

23. І сталось, як прийшов Йосиф до браття свого, стягли з Йосифа одїж його квіччасту рукавчату, що була на йому.

24. ja ottivat hänet ja heittivät hänet kaivoon; mutta kaivo oli tyhjä, siinä ei ollut vettä.

24. Ja ottivat hänen ja heittivät kuoppaan: ja kuoppa oli tyhjä, ja ei ollut siinä vettä.

24. Ja otit hänen ja heitit cuoppaan ja cuoppa oli tyhjä ja ei ollut sijnä wettä nijn he istuit syömän.

24 and they took him and cast him into the pit. And the pit was empty; there was no water in it.

24. And they took him, and cast him into a pit: and the pit was empty, there was no water in it.

24. Og de toge ham og kastede ham i Graven, og Graven var tom, intet Vand var i den.

24. Och togo honom, och kastaden i ena grop; men gropen var tom, och intet vatten deruti.

24. Ja nemmad wötsid tedda ja wiskasid tedda auko, agga se auk olli tühhi, ei olnud wet sees.

24. ir, sugriebę jį, įmetė į duobę, kurioje nebuvo vandens.

24. und nahmen ihn und warfen ihn in die Grube; aber die Grube war leer und kein Wasser darin.

24. Et ils le saisirent, et le jetèrent dans la fosse. Or la fosse était vide; il n'y avait point d'eau.

24. Y tomáronle, y echáronle en la cisterna, y la cisterna estaba vacía, que no había agua en ella.

24 En zij namen hem, en wierpen hem in den kuil; doch de kuil was ledig; er was geen water in.

24. A porwawszy go, wrzucili go w studnią, która studnia była czcza, i nie było w niej wody.

24. És megragadák őt és beleveték a kútba; a kút pedig üres vala, nem vala víz benne.

24 и взяли его и бросили его в ров; ров же тот был пуст; воды в нем небыло.

24. І взяли його, та й укинули в колодязь; колодязь же сухий був, води не було.

25. Senjälkeen he istuivat aterioimaan. Ja kun he nostivat silmänsä, näkivät he ismaelilaismatkueen tulevan Gileadista; heidän kamelinsa kuljettivat kumihartsia, balsamia ja hajupihkaa, ja he olivat viemässä niitä Egyptiin.

25. Sitte istuivat he syömään leipää: ja kuin he nostivat silmänsä ja katselivat, niin katso, Ismaelilaisten joukko tuli Gileadista; ja heidän kameleinsa kannatus oli styraks, mastiks ja ladanum, ja vaelsivat viemään niitä alas Egyptiin.

25. Cosca he nostit silmäns ja näit Ismaeliterein joucon tulewan Gileadist Cameleinens cannattaden callita juuria Balsamia ja Mirrhamia ja menewän Egyptijn.

25 And they sat down to eat bread. And they lifted up their eyes and looked, and behold, a caravan of Ishmaelites was coming from Gilead, with their camels bearing spicery and balm and myrrh, going to carry it down to Egypt.

25. And they sat down to eat bread: and they lifted up their eyes and looked, and, behold, a company of Ishmeelites came from Gilead with their camels bearing spicery and balm and myrrh, going to carry it down to Egypt.

25. Saa satte de sig til at æde Brød, og de løftede deres Øjne op og saa, og se, en rejsende Hob Israeliter kom fra Gilead, og deres Kameler bare Urter og Balsam og Ladanum, og de gik for at drage ned til Ægypten.

25. Och de satte sig ned till att äta. I det hofvo de sin ögon upp, och sågo en hop Ismaeliter komma ifrå Gilead med deras camelar; de förde kryddor, balsam och mirrham, och foro ned uti Egypten.

25. Ja nemmad istusid mahha leiba wötma, ja töstsid ommad silmad ülles ja näggid, wata siis tulli Ismaelide teeselts Kileadist, ja nende kamelid kandsid kallid rohhud ja kallist waiko ja mirrid; need läksid sedda Egiptusse-male allawima.

25. Tada jie susėdo valgyti. Staiga jie pamatė izmaelitų karavaną, ateinantį iš Gileado, ir jų kupranugarius, nešančius kvepalų, balzamo ir miros. Jie traukė į Egiptą.

25. Und setzten sich nieder, zu essen. Indes hoben sie ihre Augen auf und sahen einen Haufen Ismaeliter kommen von Gilead mit ihren Kamelen; die trugen Würze, Balsam und Myrrhe und zogen hinab nach Ägypten.

25. Ensuite ils s'assirent pour manger le pain. Et, levant les yeux, ils regardèrent, et voici une caravane d'Ismaélites qui venait de Galaad; et leurs chameaux, chargés d'aromates, de baume, et de myrrhe, allaient les porter en Égypte.

25. Y asentáronse a comer pan: y alzando los ojos miraron, y, he aquí, una compañía de Ismaelitas, que venía de Galaad, y sus camellos traían especias y cera y almáciga, e iban para llevar a Egipto.

25 Daarna zaten zij neder om brood te eten, en hieven hun ogen op, en zagen, en ziet, een reisgezelschap van Ismaelieten kwam uit Gilead; en hun kemelen droegen specerijen en balsem, en mirre, reizende, om dat af te brengen naar Egypte.

25. A usiadłszy, aby jedli chleb, podnieśli oczy swe, i ujrzeli, a ono poczet Ismaelitów, idących z Galaad; a wielbłądy ich niosły korzenie, i kadzidło, i myrrę, a szły, aby to zaniosły do Egiptu.

25. Azután leűlének kenyerezni, és felemelék szemeiket, és láták, hogy ímé egy Ismáelita karaván jő vala Gileádból, és azoknak tevéi visznek vala fűszerszámot, balzsamot és mirhát, menvén, hogy alávigyék Égyiptomba.

25 И сели они есть хлеб, и, взглянув, увидели, вот, идет из Галаада караван Измаильтян, и верблюды их несут стираксу, бальзам и ладан: идут они отвезти это в Египет.

25. І сїли попоїсти, коли ж глянуть, ідуть подорожні Ізмайлитяне від Галааду з верблюдами своїми, везучи бурштин, бальзам та ладан в Египет.

26. Silloin Juuda sanoi veljillensä: Mitä hyötyä meillä on siitä, että surmaamme veljemme ja salaamme hänen verensä?

26. Niin sanoi Juuda veljillensä: mitä me siitä hyödymme, että me murhaamme meidän veljemme ja salaamme hänen verensä?

26. Nijn sanoi Juda weljillens: mitä me sijtä hyödym että me murham meidän weljem ja salam hänen werens?

26 And Judah said to his brothers, What profit is it if we kill our brother and conceal his blood?

26. And Judah said unto his brethren, What profit is it if we slay our brother, and conceal his blood?

26. Da sagde Juda til sine Brødre: Hvad gavner det, om vi ihjelslaa vor Broder og dølge hans Blod

26. Då sade Juda till sina bröder: Hvad hjelper det oss, att vi dräpe vår broder, och fördölje hans blod?

26. Ja Juda ütles omma wendade wasto: Mis kasso sest, et meie omma wenna ärratappame ja mattame kinni temma werd?

26. Judas tarė savo broliams: ‘‘Ką laimėsime, užmušę savo brolį ir nuslėpę jo kraują?

26. Da sprach Juda zu seinen Brüdern: Was hilft's uns, daß wir unseren Bruder erwürgen und sein Blut verbergen?

26. Et Juda dit à ses frères: A quoi nous servira de tuer notre frère et de cacher son sang?

26. Entónces Judá dijo a sus hermanos: ¿Qué provecho que matemos a nuestro hermano, y encubramos su sangre?

26 Toen zeide Juda tot zijn broederen: Wat gewin zal het zijn, dat wij onzen broeder doodslaan, en zijn bloed verbergen?

26. Tedy rzekł Judas do braci swej: Cóż za pożytek, choćbyśmy zabili brata naszego, i zataili krwi jego?

26. És monda Júda az ő atyjafiainak: Mi haszna, ha megöljük a mi atyánkfiát, és eltitkoljuk az ő vérét?

26 И сказал Иуда братьям своим: что пользы, если мы убьем брата нашегои скроем кровь его?

26. Каже ж Юда до браття свого: Що за користь, як убємо брата нашого та й потаїмо кров його.

27. Tulkaa, myykäämme hänet ismaelilaisille, mutta älköön kätemme sattuko häneen, sillä hän on meidän veljemme, meidän omaa lihaamme. Ja hänen veljensä kuulivat häntä.

27. Tulkaat ja myykäämme häntä Ismaelilaisille, ja älkäämme satuttako käsiämme häneen: sillä hän on meidän veljemme ja lihamme; ja he kuulivat häntä.

27. Käykäm ja myykäm händä Ismaelitereille ja älkäm satuttaco käsiäm häneen: sillä hän on meidän weljem ja liham. Ja he cuulit händä.

27 Come and let us sell him to the Ishmaelites and do not let our hand be upon him, because he is our brother, our flesh. And his brothers listened to him.

27. Come, and let us sell him to the Ishmeelites, and let not our hand be upon him; for he is our brother and our flesh. And his brethren were content.

27. Kommer og lader os sælge ham til Ismaeliterne, at vor Haand ikke skal være paa ham, thi han er vor Broder, vort Kød; saa adløde hans Brødre haln.

27. Kommer, och låter oss sälja honom de Ismaeliter, att våra händer icke förtaga sig på honom; ty han är vår broder, vårt kött och blod. Och de lydde honom.

27. Tulge ja mügem tedda ärra Ismaelide kätte, ja ärgo sago mitte meie kässi temma külge, sest temma on meie wend, meie lihha; ja temma wennad wötsid tedda kuulda.

27. Parduokime jį izmaelitams ir nesutepkime savo rankų. Juk jis mūsų brolis, mūsų kūnas!’‘ Broliai paklausė jo.

27. Kommt, laßt uns ihn den Ismaeliten verkaufen, daß sich unsre Hände nicht an ihm vergreifen; denn er ist unser Bruder, unser Fleisch und Blut. Und sie gehorchten ihm.

27. Venez, et vendons-le aux Ismaélites, et que notre main ne soit point sur lui; car il est notre frère, notre chair. Et ses frères lui obéirent.

27. Andád, y vendámosle a los Ismaelitas, y no sea nuestra mano sobre él, que nuestro hermano nuestra carne es. Y sus hermanos acordaron con él.

27 Komt, en laat ons hem aan deze Ismaelieten verkopen, en onze hand zij niet aan hem; want hij is onze broeder, ons vlees, en zijn broederen hoorden hem.

27. Pójdźcie, a przedajmy go Ismaelitom, a ręka nasza niech nie będzie na nim; brat bowiem nasz, i ciało nasze jest; i usłuchali go bracia jego.

27. Jertek adjuk el őt az Ismáelitáknak, és ne tegyük reá kezünket, mert atyánkfia, vérünkből való ő. És hallgatának rá az ő atyjafiai.

27 Пойдем, продадим его Измаильтянам, а руки наши да не будут на нем, ибо он брат наш,плоть наша. Братья его послушались

27. Ходїмо, продаймо його Ізмайлитянам; руки ж наші не будуть на йому, бо він брат наш і тїло наше. І вдовольнились браттє його.

28. Kun nyt midianilaiset kauppiaat menivät siitä ohitse, vetivät veljet Joosefin ylös kaivosta; ja he myivät Joosefin kahdestakymmenestä hopeasekelistä ismaelilaisille. Nämä veivät Joosefin Egyptiin.

28. Koska Midianilaisten kauppamiehet siitä menivät ohitse, vetivät he Josephin ja ottivat ylös kuopasta, ja myivät hänen Ismaelilaisille, kahteenkymmeneen hopiapenninkiin; jotka veivät Josephin pois Egyptiin.

28. Cosca Midianiterein cauppamiehet sijtä menit ohidze wedit he Josephin cuopast ja myit hänen Ismaelitereille cahtenkymmeneen hopiapenningijn jotca weit Josephin pois Egyptijn.

28 And there passed by Midianites, merchants and they drew and lifted Joseph up out of the pit and sold Joseph to the Ishmaelites for twenty pieces of silver. And they brought Joseph into Egypt.

28. Then there passed by Midianites merchantmen; and they drew and lifted up Joseph out of the pit, and sold Joseph to the Ishmeelites for twenty pieces of silver: and they brought Joseph into Egypt.

28. Og da de midiallitiske Mænd, som vare Købmænd, kom forbi, trak de Josef op og droge ham frem af Graven, og de solgte Josef til Ismaeliterne for tyve Sekel Sølv; og disse førte Josef til Ægypten.

28. Och då de Midianitiske köpmännerne foro der fram, drogo de honom upp af gropene, och sålde honom de Ismaeliter för tjugu silfverpenningar: De förde honom in i Egypten.

28. Kui nüüd Midjani mehhed, kes kaupmehhed, mödaläksid, siis tombasid ja wötsid nemmad Josepi seält august ülles, ja müsid Josepi ärra Ismaelide kätte kahhekümne höbbe sekli eest; ja need wisid Josepi Egiptusse-male.

28. Einant pro šalį Midjano pirkliams, jie, ištraukę Juozapą iš duobės, pardavė izmaelitams už dvidešimt sidabrinių; tie nusivedė Juozapą į Egiptą.

28. Und da die Midianiter, die Kaufleute, vorüberreisten, zogen sie ihn heraus aus der Grube und verkauften ihn den Ismaeliten um zwanzig Silberlinge; die brachte ihn nach Ägypten.

28. Et comme les marchands Madianites passaient, ils tirèrent et firent remonter Joseph de la fosse; et ils vendirent Joseph pour vingt pièces d'argent aux Ismaélites, qui l'emmenèrent en Égypte.

28. Y como pasaron los Madianitas mercaderes, ellos sacarón a José de la cisterna, y trajéronle arriba, y vendiéronle a los Ismaelitas por veinte pesos de plata: y llevaron a José a Egipto.

28 Als nu de Midianietische kooplieden voorbijtogen, zo trokken en hieven zij Jozef op uit den kuil, en verkochten Jozef aan deze Ismaelieten voor twintig zilverlingen; die brachten Jozef naar Egypte.

28. A gdy mijali oni mężowie, Madyjaóscy kupcy, tedy wyciągnęli, i wyjęli Józefa z studni, i sprzedali Józefa Ismaelitom za dwadzieścia srebrników, którzy zaprowadzili Józefa do Egiptu.

28. És menének arra Midiánita kereskedő férfiak, és kivonák és felhozák Józsefet a kútból, és eladák Józsefet az Ismáelitáknak húsz ezüstpénzen: [6†] azok pedig elvivék Józsefet Égyiptomba.

28 и, когда проходили купцы Мадиамские, вытащили Иосифа изо рва и продали Иосифа Измаильтянам за двадцать сребренников; а они отвели Иосифа в Египет.

28. І йшли мимо купцї Мидіянські; і витягли вони Йосифа з колодязя, і продали Йосифа Ізмайлитянам за двайцять срібняків; і поведено Йосифа в Египет.

29. Kun sitten Ruuben palasi kaivolle, niin Joosefia ei enää ollut kaivossa. Silloin hän repäisi vaatteensa,

29. Koska Ruben palasi kuopalle, niin katso, ei ollut Joseph kuopassa: ja hän repäisi vaatteensa

29. COsca Ruben palais cuopalle ja ei löytänyt Josephia sieldä rewäis hän waattens/

29 And Reuben returned to the pit, and behold, Joseph was not in the pit. And he tore his clothes,

29. And Reuben returned unto the pit; and, behold, Joseph was not in the pit; and he rent his clothes.

29. Og Ruben korn til Graven igen, og se, Josef var ikke i Graven; og han sønderrev sine Klæder.

29. Då nu Ruben kom åter till gropena, och fann icke Joseph derinne, ref han sin kläder;

29. Kui nüüd Ruben jälle senna augo jure tulli, wata siis ei olnud Josep aukus: siis kärristas ta ommad rided löhki.

29. Rubenas, sugrįžęs prie duobės ir pamatęs, kad Juozapo nebėra, perplėšė savo drabužius.

29. Als nun Ruben wieder zur Grube kam und fand er Joseph nicht darin, zerriß er sein Kleid

29. Et Ruben retourna à la fosse, et voici, Joseph n'était plus dans la fosse. Alors il déchira ses vêtements;

29. Y Ruben volvió a la cisterna, y, he aquí José no estaba dentro; y rompió sus vestidos.

29 Als nu Ruben tot den kuil wederkeerde, ziet, zo was Jozef niet in den kuil; toen scheurde hij zijn klederen.

29. Tedy się wrócił Ruben do onej studni, a oto, już nie było Józefa w studni; i rozdarł szaty swoje.

29. És visszatére Rúben a kúthoz, és ímé József nem vala a kútban, és megszaggatá ruháit.

29 Рувим же пришел опять ко рву; и вот, нет Иосифа ворве. И разодрал он одежды свои,

29. Вернувся ж Рубен до колодязя, аж Йосифа нема в колодязї, і розірвав одїж свою.

30. palasi veljiensä luo ja sanoi: Poika on kadonnut. Voi minua, minne minä joudun!

30. Ja palasi veljeinsä tykö, ja sanoi: ei ole nuorukainen siellä, voi minua! kuhunka minä menen?

30. Ja palais weljeins tygö ja sanoi: ei ole nuorucainen siellä cuhunga minä menen?

30 and he returned to his brothers and said, The child is not and I, where shall I go?

30. And he returned unto his brethren, and said, The child is not; and I, whither shall I go?

30. han kom tilbage til sine Brødre og sagde: Drengen er der ikke! og jeg hvor skal jeg gaa hen!

30. Och kom åter till sina bröder, och sade: Pilten är icke der; hvart skall jag?

30. Ja ta tulli taggasi omma wendade jure ja ütles: Se pois polle seäl mitte, ja minna, kuhho ma nüüd saan?

30. Sugrįžęs pas brolius, tarė: ‘‘Vaiko nebėra! Kur aš eisiu!’‘

30. und kam wieder zu seinen Brüdern und sprach: Der Knabe ist nicht da! Wo soll ich hin?

30. Et il retourna vers ses frères, et dit: L'enfant n'y est plus; et moi, moi, où irai-je?

30. Y tornó a sus hermanos, y dijo: El mozo no parece, y yo ¿adónde iré yo?

30 En hij keerde weder tot zijn broederen, en zeide: De jongeling is er niet; en ik, waar zal ik heengaan?

30. A wróciwszy się do braci swej, rzekł: Pacholęcia nie masz, a ja dokąd? ja dokąd pójdę?

30. És megtére az ő atyjafiaihoz, és monda: Nincsen a gyermek, és én, merre menjek én?

30 и возвратился к братьям своим, и сказал: отрока нет, а я, куда я денусь?

30. І прийшов до браттї своєї й каже: Хлопця нема, а я, куди менї теперенькі йти?

31. Niin he ottivat Joosefin ihokkaan, teurastivat vuohipukin ja kastoivat ihokkaan vereen.

31. Niin he ottivat Josephin hameen ja tappoivat kauriin, ja tahrasivat hameen vereen

31. Nijn he otit Josephin hamen ja tapoit caurin ja tahraisit hamen wereen/

31 And they took Joseph's coat and killed a male-goat and dipped the coat in the blood.

31. And they took Joseph's coat, and killed a kid of the goats, and dipped the coat in the blood;

31. Og de toge Josefs Kjortel og slagtede er Gedebuk og dyppede Kjortelen Blodet,

31. Då togo de Josephs kjortel, och slagtade en bock, och indoppade kjortelen i blodet;

31. Ja nemmad wötsid Josepi kue, ja tapsid ühhe nore sikko ja kastsid se kue werresse.

31. Jie paėmė Juozapo apdarą ir, papjovę ožį, tą apdarą pamirkė jo kraujyje

31. Da nahmen sie Josephs Rock und schlachteten einen Ziegenbock und tauchten den Rock ins Blut

31. Et ils prirent la robe de Joseph, tuèrent un bouc, et trempèrent la robe dans le sang.

31. Entónces ellos tomaron la ropa de José, y degollaron un cabrito de las cabras, y tiñeron la ropa con la sangre.

31 Toen namen zij Jozefs rok, en zij slachtten een geitenbok, en zij doopten den rok in het bloed.

31. Tedy wzięli suknią Józefowe, i zabili kozła, a umaczali suknią we krwi.

31. Akkor vevék a József felső ruháját, és leölének egy kecskebakot, és belemárták a felső ruhát a vérbe.

31 И взяли одежду Иосифа, и закололи козла, и вымарали одежду кровью;

31. Узяли ж вони одежу Йосифову, і закололи кізлика, та й помазали одежу кровю;

32. Sitten he lähettivät tuon pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan kotiin isälleen ja sanoivat: Tämän me löysimme; tarkasta, onko se poikasi ihokas vai eikö.

32. Ja lähettivät sen kirjavan hameen, ja antoivat kantaa isällensä, ja sanoivat: tämän me löysimme: tunnustele, jos tämä on poikas hame taikka ei?

32. Ja lähetit sen kirjawan hamen ja annoit canda Isällens ja sanoit: tämän me löysim tunnustele jos tämä on poicas hame taicka ei?

32 And they sent the coat of many colors and they brought it to their father and said, We have found this. Know now whether it is your son's coat or not.

32. And they sent the coat of many colours, and they brought it to their father; and said, This have we found: know now whether it be thy son's coat or no.

32. og de sendte den brogede Kjortel og lode den bringe til deres Fader og sagde: Denne have vi fundet; kære, kend, om det er din Søns Kjortel eller ej

32. Och sände den brokota kjortelen bort, och läto bära honom till deras fader, och sade: Denna hafvom vi funnit: Se, om det är dins sons kjortel eller ej.

32. Ja nemmad läkkitasid ja saatsid se kirjo kue omma issa kätte ja ütlesid: Sedda olleme leidnud; et tunnista, kas se so poia kuub on ehk ollemata.

32. ir pasiuntė jį tėvui, sakydami: ‘‘Štai ką radome. Pažiūrėk, ar tai ne tavo sūnaus apdaras?’‘

32. und schickten den bunten Rock hin und ließen ihn ihrem Vater bringen und sagen: Diesen haben wir gefunden; sieh, ob's deines Sohnes Rock sei oder nicht.

32. Ensuite ils envoyèrent et firent parvenir à leur père la robe de diverses couleurs, en lui faisant dire: Nous avons trouvé ceci; reconnais si c'est la robe de ton fils, ou non.

32. Y enviaron la ropa de colores, y trajéronla a su padre, y dijeron: Esta hemos hallado: conoce ahora si es la ropa de tu hijo, o no.

32 En zij zonden den veelvervigen rok, en deden hem tot hun vader brengen, en zeiden: Dezen hebben wij gevonden; beken toch, of deze uws zoons rok zij, of niet.

32. I posłali onę suknią rozmaitych farb, aby ją zaniesiono do ojca jego, i rzekli: Tęś my znaleźli, poznajże teraz, jeźli to suknia syna twego, czyli nie

32. És elküldék a czifra ruhát, és elvivék atyjokhoz és mondának: Ezt találtuk, ismerd meg, fiad ruhája-é vagy nem?

32 и послали разноцветную одежду, и доставили к отцу своему, и сказали: мы это нашли; посмотри, сына ли твоего эта одежда, или нет.

32. І послали одежину квіччасту рукавчату, і принесено її до батька, і казали: Се ми знайшли; познавай, чи се одежа сина твого, чи нї.

33. Ja tarkastettuaan sen hän sanoi: Tämä on minun poikani ihokas. Villipeto on hänet syönyt; totisesti, Joosef on raadeltu kuoliaaksi.

33. Ja hän tunsi sen, ja sanoi: tämä on minun poikani hame, paha peto on hänen syönyt: raadellen on Joseph revelty.

33. Ja hän tunsi sen ja sanoi: tämä on minun poicani hame paha peto on hänen syönyt ja raatelewaiselda pedolda on Joseph reweldy.

33 And he recognized it and said, It is my son's coat. An evil beast has devoured him; Joseph is without doubt torn in pieces.

33. And he knew it, and said, It is my son's coat; an evil beast hath devoured him; Joseph is without doubt rent in pieces.

33. Og han kendte den og sagde: Det er min Søn Kjortel, et vildt Dyr har ædt ham Josef er visselig reven ihjel.

33. Men han kände honom, och sade: Det är mins sons kjortel. Ett ondt djur hafver ätit upp honom; ett vilddjur hafver rifvit Joseph.

33. Ja ta tundis sedda ja ütles: Se on mo poia kuub! kurri ellajas on tedda ärrasönud, Josep on töeste ärramurtud.

33. Pažinęs jį, tėvas tarė: ‘‘Tai mano sūnaus apdaras! Plėšrus žvėris jį suėdė! Juozapas tikrai sudraskytas!’‘

33. Er erkannte ihn aber und sprach: Es ist meines Sohnes Rock; ein böses Tier hat ihn gefressen, ein reißendes Tier hat Joseph zerrissen.

33. Et il la reconnut, et dit: C'est la robe de mon fils; une bête féroce l'a dévoré; certainement Joseph a été mis en pièces.

33. Y él la conoció, y dijo: La ropa de mi hijo es; alguna mala bestia le tragó: despedazado ha sido José.

33 En hij bekende hem, en zeide: Het is mijns zoons rok! een boos dier heeft hem opgegeten! voorzeker is Jozef verscheurd!

33. A poznawszy ją, rzekł: Suknia jest syna mego; zwierz zły pożarł go; koniecznie rozszarpany jest Józef.

33. És megismeré azt, és monda: Fiam felső ruhája ez, [7†] fenevad ette meg őt, bizony széllyelszaggatta Józsefet.

33 Он узнал ее и сказал: это одежда сына моего; хищный зверьсъел его; верно, растерзан Иосиф.

33. І впізнав, і каже: Одежа сина мого! Зьвір лютий іззїв його, зьвір ухопив Йосифа.

34. Ja Jaakob repäisi vaatteensa, pani säkin lanteilleen ja suri poikaansa pitkät ajat.

34. Ja Jakob repäisi vaatteensa, ja kääri säkin kupeisiinsa; ja murehti poikaansa monta päivää.

34. Ja Jacob rewäis waattens ja käärei säkin cupeijns ja murhetti poicans monda päiwä.

34 And Jacob tore his garments and put sackcloth upon his loins and mourned for his son many days.

34. And Jacob rent his clothes, and put sackcloth upon his loins, and mourned for his son many days.

34. Og Jakob sønderrev sine Klæder og lagde Sæk om sine Lænder og sørgede over sin Søn lang Tid.

34. Och Jacob ref sin kläder, och svepte en säck om sina länder, och sörjde sin son långan tid.

34. Ja Jakob kärristas ommad rided löhki, ja panni kottiride omma niuette ümber, ja leinas wägga omma poia pärrast mitto päwa.

34. Jokūbas persiplėšė drabužius, užsivilko ašutinę ir daugelį dienų gedėjo savo sūnaus.

34. Und Jakob zerriß sein Kleider und legte einen Sack um seine Lenden und trug Leid um seinen Sohn lange Zeit.

34. Et Jacob déchira ses vêtements, et mit un sac sur ses reins, et mena deuil sur son fils pendant longtemps.

34. Entónces Jacob rompió sus vestidos, y puso saco sobre sus lomos, y enlutóse por su hijo muchos dias.

34 Toen scheurde Jakob zijn klederen, en legde een zak om zijn lenden; en hij bedreef rouw over zijn zoon vele dagen.

34. Tedy rozdarłszy Jakób szaty swe, włożył wór na biodra swoje, żałując syna swego przez wiele dni.

34. És megszaggatá Jákób ruháit, és zsákba öltözék és gyászolá az ő fiát sokáig.

34 И разодрал Иаков одежды свои, и возложил вретище на чресла свои,и оплакивал сына своего многие дни.

34. І розірвав Яков одїж свою, і нагорнув на чересла свої веретище, і плакав по синові свойму днї многі.

35. Ja kaikki hänen poikansa ja tyttärensä kävivät häntä lohduttamaan, mutta hän ei huolinut lohdutuksesta, vaan sanoi: Murehtien minä menen tuonelaan poikani tykö. Ja hänen isänsä itki häntä.

35. Ja kaikki hänen poikansa ja tyttärensä nousivat häntä lohduttamaan; vaan ei hän tahtonut antaa itsiänsä lohdutettaa, mutta sanoi: minä menen murehtien alas poikani tykö hautaan. Ja hänen isänsä itki häntä.

35. Ja caicki hänen poicans ja tyttärens nousit händä lohduttaman waan ei hän tahtonut anda idzens lohdutetta mutta sanoi: minä murehtien menen alas poicani tygö hautaan. Ja hänen Isäns itki händä.

35 And all his sons and all his daughters rose up to comfort him, but he refused to be comforted and he said, For I will go down to Sheol to my son mourning. And his father wept for him.

35. And all his sons and all his daughters rose up to comfort him; but he refused to be comforted; and he said, For I will go down into the grave unto my son mourning. Thus his father wept for him.

35. Og alle hans Sønner og alle han Døtre lagde sig efter at trøste ham men han vilde ikke lade sig trøst og sagde: Thi jeg maa fare med Sorg ned i Graven til min Søn; og hans Fader begræd ham.

35. Och alle hans söner och döttrar gingo till, att de skulle hugsvala honom; men han ville icke låta hugsvala sig, och sade: Jag varder med sorg nederfarande i grafvena till min son. Och hans fader gret honom.

35. Ja keik ta poiad ja keik temma tütred wötsid kätte tedda trööstida, ja ta ei lasknud ennast mitte trööstida ja ütles: Kül ma lähhän leinades omma poia jure hauda. Ja temma issa Isaak nuttis tedda ka.

35. Visi jo sūnūs ir dukterys guodė jį, tačiau jis nesidavė guodžiamas ir tarė: ‘‘Aš gedėdamas nueisiu į mirusiųjų buveinę pas savo sūnų’‘. Taip jį apraudojo jo tėvas.

35. Und alle seine Söhne und Töchter traten auf, daß sie ihn trösteten; aber er wollte sich nicht trösten lassen und sprach: Ich werde mit Leid hinunterfahren in die Grube zu meinem Sohn. Und sein Vater beweinte ihn.

35. Et tous ses fils, et toutes ses filles vinrent pour le consoler; mais il refusa d'être consolé, et il dit: Je descendrai en deuil vers mon fils au Sépulcre! C'est ainsi que son père le pleura.

35. Y levantáronse todos sus hijos y todas sus hijas para consolarle; mas él no quiso tomar consolación, y dijo: Porque tengo de descender a mi hijo enlutado hasta la sepultura. Y lloróle su padre.

35 En al zijn zonen, en al zijn dochteren maakten zich op, om hem te troosten; maar hij weigerde zich te laten troosten, en zeide: Want ik zal, rouw bedrijvende, tot mijn zoon in het graf nederdalen. Alzo beweende hem zijn vader.

35. I zeszli się wszyscy synowie jego, i wszystkie córki jego, aby go cieszyli, lecz nie dał się cieszyć, ale mówił: Zaprawdę zstąpię za synem moim do grobu; i płakał go ojciec jego.

35. Felkelének pedig minden ő fiai, és minden ő leányai, hogy vígasztalják őt, de nem akara vígasztalódni, hanem monda: Sírva megyek [8†] fiamhoz a sírba; és siratá őt az atyja.

35 И собрались все сыновья его и все дочери его, чтобы утешить его; но он не хотел утешиться и сказал: с печалью сойду к сыну моему в преисподнюю. Так оплакивал его отец его.

35. Посходилися ж усї його синове й дочки розважати його, та не слухав розважання говорючи: Пійду до сина мого сумуючи на той сьвіт у землю. Так убивався по йому батько його.

36. Mutta midianilaiset myivät hänet Egyptiin Potifarille, joka oli faraon hoviherra ja henkivartijain päämies.

36. Mutta Midianilaiset myivät hänen Egyptiin Potipharille, Pharaon kamaripalvelialle ja huovinhaltialle.

36. Mutta Midianiterit myit hänen Egyptijn Potipharille Pharaon Camaripalwelialle ja huowinhaldialle.

36 And the Midianites sold him into Egypt to Potiphar, an officer of Pharaoh's, the captain of the guard.

36. And the Midianites sold him into Egypt unto Potiphar, an officer of Pharaoh's, and captain of the guard.

36. Og Midianiterne solgte ham til Ægypten til Potifar, Faraos Hofsinde og Øverse for Livvagten.

36. Men de Midianiter sålde honom in i Egypten Potiphar, Pharaos hofmästare.

36. Ja need Midjanid müsid tedda ärra Egiptusses Potiwarile, kes olli Warao üllem-tener, temma wahhimeeste pealik.

36. Tuo metu midjaniečiai Egipte pardavė jį Potifarui, faraono rūmų valdininkui, sargybos viršininkui.

36. Aber die Midianiter verkauften ihn in Ägypten dem Potiphar, des Pharao Kämmerer und Hauptmann der Leibwache.

36. Et les Madianites le vendirent en Égypte à Potiphar, officier de Pharaon, chef des gardes.

36. Y los Madianitas le vendieron en Egipto a Potifar, eunuco de Faraón, capitán de los de la guardia.

36 En de Midianieten verkochten hem in Egypte, aan Potifar, een hoveling van Farao, overste der trawanten.

36. A Madyjaóczycy sprzedali Józefa do Egiptu Potyfarowi, dworzaninowi Faraonowemu, hetmanowi żołnierstwa.

36. A Midiániták [9†] pedig eladák őt Égyiptomba Pótifárnak, a Faraó főemberének, a testőrök főhadnagyának.

36 Мадианитяне же продали его в Египте Потифару, царедворцу фараонову, начальнику телохранителей.

36. Мидіянії ж продали Йосифа в Египтї Потифарові, дворянину Фараоновому, гетьманові прибічників його.