3 luku

Syntiinlankeemus

1. Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?

1. Ja kärme oli kavalin kaikkia eläimiä maan päällä, jotka Herra Jumala tehnyt oli, ja se sanoi vaimolle: sanoiko Jumala, älkäät syökö kaikkinaisista puista Paradisissa?

1. JA kärme oli cawalin caickia eläimitä maan päällä jotca HERra Jumala tehnyt oli ja sanoi waimolle: sanoico Jumala älkät syökö caickinaisista puista Paradijsis?

1 Now the serpent was more cunning than any beast of the field which Jehovah God had made. And he said to the woman, Yes, because God has said, You will not eat of any tree of the garden?

1. Now the serpent was more subtil than any beast of the field which the LORD God had made. And he said unto the woman, Yea, hath God said, Ye shall not eat of every tree of the garden?

1. Og Slangen var træskere end alle vilde Dyr paa Marken, hvilke Gud Herren havde gjort; og den sagde til Kvinden: Mon Gud skulde have sagt: I maa ikke æde af hvert Træ i Haven?

1. Och ormen var listigare än all djur på jordene, som Herren Gud gjort hade, och sade till qvinnona: Ja, skulle Gud hafva sagt, I skolen icke äta af allahanda trä i lustgårdenom?

1. Agga maddo olli kawwalam kui keik ellajad mis wälja peäl, mis Jehowa Jummal olli teinud, ja se ütles naese wasto: Kas se on, et Jummal sedda öölnud? teie ei pea ei ühhestki rohho-aia puust söma.

1. Gyvatė buvo gudresnė už visus žemės gyvūnus, kuriuos Viešpats Dievas sutvėrė. Ji tarė moteriai: ‘‘Ar tikrai Dievas pasakė: ‘Nevalgykite nuo visų sodo medžių’?’‘

1. Und die Schlange war listiger denn alle Tiere auf dem Felde, die Gott der HERR gemacht hatte, und sprach zu dem Weibe: Ja, sollte Gott gesagt haben: Ihr sollt nicht essen von den Früchten der Bäume im Garten?

1. Or, le serpent était le plus fin de tous les animaux des champs, que l'Éternel Dieu avait faits; et il dit à la femme: Quoi! Dieu aurait dit: Vous ne mangerez point de tout arbre du jardin!

1. EMPERO la serpiente era astuta más que todos los animales del campo, que Jehová Dios había hecho: la cual dijo a la mujer: Cuanto mas que Dios dijo: No comáis de todo árbol del huerto.

1 De slang nu was listiger dan al het gedierte des velds, hetwelk de HEERE God gemaakt had; en zij zeide tot de vrouw: Is het ook, dat God gezegd heeft: Gijlieden zult niet eten van allen boom dezes hofs?

1. A wąż był chytrzejszy nad wszystkie zwierzęta polne, które był uczynił Pan Bóg; ten rzekł do niewiasty: Także to, że wam Bóg rzekł: Nie będziecie jedli z każdego drzewa sadu tego?

1. A kígyó pedig ravaszabb vala minden mezei vadnál, melyet az Úr Isten teremtett vala, és monda az asszonynak: Csakugyan azt mondta az Isten, hogy a kertnek egy fájáról se egyetek?

1 Змей был хитрее всех зверей полевых, которых создал Господь Бог. И сказал змей жене: подлинно ли сказал Бог: не ешьте ни от какого дерева в раю?

1. Змій же був хитріщий над усякого польового зьвіра, що Господь Бог создав. І каже він жіньцї: Чи справдї Бог сказав: Не мусите їсти нї з якого дерева райського? І каже жінка змієві: З усякого дерева райського їсти мемо,

2. Niin vaimo vastasi käärmeelle: Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,

2. Niin vaimo sanoi kärmeelle: me syömme niiden puiden hedelmistä, jotka ovat Paradisissa;

2. Nijn waimo sanoi kärmelle: me syömme nijden puiden hedelmist jotca owat Paradijsis/

2 And the woman said to the serpent, We may eat of the fruit of the trees of the garden,

2. And the woman said unto the serpent, We may eat of the fruit of the trees of the garden:

2. Da sagde Kvinden til Slangen: Vi maa æde af Havens Træers Frugt;

2. Då sade qvinnan till ormen: Vi äte af de träs frukt, som är i lustgårdenom;

2. Ja naene ütles mao wasto: Kül meie söme rohho-aia pu wiljast;

2. Moteris atsakė gyvatei: ‘‘Mums leista valgyti sodo medžių vaisius,

2. Da sprach das Weib zu der Schlange: Wir essen von den Früchten der Bäume im Garten;

2. Et la femme répondit au serpent: Nous mangeons du fruit des arbres du jardin;

2. Y la mujer respondió a la serpiente: Del fruto de los árboles del huerto comemos;

2 En de vrouw zeide tot de slang: Van de vrucht der bomen dezes hofs zullen wij eten;

2. I rzekła niewiasta do węża: Z owocu drzewa sadu tego pożywamy;

2. És monda az asszony a kígyónak: A kert fáinak gyümölcséből ehetünk;

2 И сказала жена змею: плоды с дерев мы можем есть,

2. З плоду ж дерева, що серед раю, рече Бог, не їжте з його, анї доторкати метесь до нього, ато помрете.

3. mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.'

3. Mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä Paradisia, on Jumala sanonut: älkäät syökö siitä, ja älkäät ruvetko siihen, ettette kuolis.

3. Mutta sen puun hedelmäst joca on keskellä Paradijsi on Jumala sanonut: älkät syökö sijtä ja älkät ruwetco sijhen ettet te cuolis.

3 but of the fruit of the tree which is in the midst of the garden, God has said, You will not eat of it, nor will you* touch it, lest you* die.

3. But of the fruit of the tree which is in the midst of the garden, God hath said, Ye shall not eat of it, neither shall ye touch it, lest ye die.

3. men om det Træs Frugt, som er midt i Haven, sagde Gud: Æder ikke deraf og rører ikke derved, at I ikke skulle dø.

3. Men af frukten af det trät, som är midt i lustgårdenom, hafver Gud sagt: Äter icke deraf, och kommer icke heller dervid, att I icke dön.

3. Agga selle pu wiljast, mis kesk aeda, on on Jummal üttelnud: teie ei pea mitte sest söma egga temmasse puutma, et teie ei surre.

3. išskyrus vaisius medžio, kuris yra sodo viduryje. Dievas įsakė: ‘Nevalgykite nuo jo ir nelieskite jo, kad nemirtumėte’ ‘‘.

3. aber von den Früchten des Baumes mitten im Garten hat Gott gesagt: Eßt nicht davon, rührt's auch nicht an, daß ihr nicht sterbt.

3. Mais quant au fruit de l'arbre qui est au milieu du jardin, Dieu a dit: Vous n'en mangerez point, et vous n'y toucherez point, de peur que vous ne mouriez.

3. Mas del fruto del árbol que está en medio del huerto dijo Dios; No comeréis de él, ni tocaréis en él, porque no muráis.

3 Maar van de vrucht des booms, die in het midden des hofs is, heeft God gezegd: Gij zult van die niet eten, noch die aanroeren, opdat gij niet sterft.

3. Ale z owocu drzewa, które jest w pośród sadu, rzekł Bóg: Nie będziecie jedli z niego, ani się go dotykać będziecie, byście snać nie pomarli.

3. De annak a fának gyümölcséből, mely a kertnek közepette van, azt mondá Isten: abból ne egyetek, azt meg se illessétek, hogy meg ne haljatok.

3 только плодов дерева, которое среди рая, сказал Бог, не ешьте их и не прикасайтесь к ним, чтобы вам не умереть.

3. І каже змій жіньцї: Нї бо, не помрете.

4. Niin käärme sanoi vaimolle: Ette suinkaan kuole;

4. Niin kärme sanoi vaimolle: ei suinkaan pidä teidän kuolemalla kuoleman.

4. Niin kärme sanoi vaimolle: ei suinkaan pidä teidän kuolemalla kuoleman.

4 And the serpent said to the woman, You will not surely die.

4. And the serpent said unto the woman, Ye shall not surely die:

4. Da sagde Slangen til Kvinden: I skulle ikke dø Døden;

4. Då sade ormen till qvinnona: Ingalunda skolen I döden dö.

4. Ja maddo ütles naese wasto: Teie ei pea mitte surma surrema.

4. Gyvatė atsakė: ‘‘Nemirsite!

4. Da sprach die Schlange zum Weibe: Ihr werdet mitnichten des Todes sterben;

4. Alors le serpent dit à la femme: Vous ne mourrez nullement;

4. Entónces la serpiente dijo a la mujer: No moriréis.

4 Toen zeide de slang tot de vrouw: Gijlieden zult den dood niet sterven;

4. I rzekł wąż do niewiasty: Żadnym sposobem śmiercią nie pomrzecie;

4. És monda [1†] a kígyó az asszonynak: Bizony nem haltok meg;

4 И сказал змей жене: нет, не умрете,

4. А се Бог знає, що скоро попоїсте з нього, відкриються вам очі, і будете як боги, знающі добре й лукаве.

5. vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.

5. Vaan Jumala tietää, että jona päivänä te syötte siitä, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan.

5. Waan Jumala tietä että jona päiwänä te syötte sijtä aukenewat teidän silmän ja tuletta nijncuin Jumala tietämän hywän ja pahan.

5 For God knows that in the day you* eat of it, then your* eyes will be opened and you* will be like God, knowing good and evil.

5. For God doth know that in the day ye eat thereof, then your eyes shall be opened, and ye shall be as gods, knowing good and evil.

5. men Gud ved, at hvilken Dag I æde deraf, da skulle eders Øjne oplades, og I skulle blive ligesom Gud og kende godt og ondt.

5. Förty Gud vet, att på hvad dag I äten deraf, skola edor ögon öppnas, och I varden såsom Gud, vetandes hvad godt och ondt är.

5. Sest Jummal teab, mil päwal teie sest söte, et teie silmad siis lahti sawad ja sate kui Jummal ja tunnete head ja kurja.

5. Dievas žino, kad tą dieną, kurią valgysite nuo jo, atsivers jūsų akys ir jūs tapsite kaip dievai, pažindami gera ir bloga’‘.

5. sondern Gott weiß, daß, welches Tages ihr davon eßt, so werden eure Augen aufgetan, und werdet sein wie Gott und wissen, was gut und böse ist.

5. Mais Dieu sait qu'au jour où vous en mangerez, vos yeux s'ouvriront, et vous serez comme des dieux, connaissant le bien et le mal.

5. Mas sabe Dios, que en el día que comiereis de él, serán abiertos vuestros ojos; y seréis como dioses, sabiendo el bien y el mal.

5 Maar God weet, dat, ten dage als gij daarvan eet, zo zullen uw ogen geopend worden, en gij zult als God wezen, kennende het goed en het kwaad.

5. Ale wie Bóg, że któregokolwiek dnia z niego jeść będziecie, otworzą się oczy wasze; a będziecie jako bogowie, znający dobre i złe.

5. Hanem tudja az Isten, hogy [2†] a mely napon ejéndetek abból, megnyilatkoznak a ti szemeitek, és olyanok lésztek mint az Isten: jónak és gonosznak tudói.

5 но знает Бог, что в день, в который вы вкусите их, откроются глаза ваши, и вы будете, как боги, знающие добро и зло.

5. І вбачала жінка, що добре дерево на їду, і принадне очима дивитись і надило тим, щоб усе знати; і взяла плоду з його та й скоштувала, і дала чоловікові свойму з собою, і скоштували.

6. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

6. Ja vaimo näki siitä puusta olevan hyvän syödä, ja että se oli ihana nähdä ja suloinen puu antamaan ymmärryksen: ja otti sen hedelmästä ja söi, ja antoi miehellensä siitä, ja hän söi.

6. Ja waimo näki sijtä puusta olewan hywän syödä ja että se oli ihana nähdä ja suloinen puu että se andoi ymmärryxen: ja otti hedelmäst ja söi ja andoi myös miehellens sijtä ja hän söi.

6 And when the woman saw that the tree was good for food and that it was a delight to the eyes and that the tree was to be desired to make (one) wise, she took from its fruit and ate. And she also gave to her husband with her and he ate.

6. And when the woman saw that the tree was good for food, and that it was pleasant to the eyes, and a tree to be desired to make one wise, she took of the fruit thereof, and did eat, and gave also unto her husband with her; and he did eat.

6. Og Kvinden saa, at Træet var godt at æde af, og at det var lysteligt at se til og et ønskeligt Træ til at faa Forstand af, og hun tog af dets Frugt og aad; og hun gav ogsaa sin Mand med sig, og han aad.

6. Och qvinnan såg till, att trät var godt att äta af, och ljufligit uppå se, och att det ett lustigt trä var, efter det gaf förstånd; och tog utaf fruktene, och åt, och gaf desslikes sinom man deraf, och han åt.

6. Ja se naene näggi, et se pu hea olli roaks, ja et ta silmadele himmo teggi, ja et se pu olli armas, et ta piddi targaks teggema; siis wottis ta temma wiljast ja söi, ja andis ühtlase ka omma mehhele, ja temma söi.

6. Kai moteris pamatė, kad medžio vaisiai yra tinkami maistui, patrauklūs akims ir, vieną suvalgius, galima įsigyti išminties, ji paėmė jo vaisių, pati valgė ir davė savo vyrui, ir jis valgė.

6. Und das Weib schaute an, daß von dem Baum gut zu essen wäre und daß er lieblich anzusehen und ein lustiger Baum wäre, weil er klug machte; und sie nahm von der Frucht und aß und gab ihrem Mann auch davon, und er aß.

6. Et la femme vit que le fruit de l'arbre était bon à manger, et qu'il était agréable à la vue, et que l'arbre était désirable pour devenir intelligent; et elle prit de son fruit et en mangea, et en donna aussi à son mari auprès d'elle, et il en mangea.

6. Y vió la mujer que el árbol era bueno para comer, y que era deseable a los ojos, y árbol de codicia para entender: y tomó de su fruto, y comió, y dió también a su marido, y comió con ella.

6 En de vrouw zag, dat die boom goed was tot spijze, en dat hij een lust was voor de ogen, ja, een boom, die begeerlijk was om verstandig te maken; en zij nam van zijn vrucht en at; en zij gaf ook haar man met haar, en hij at.

6. Widząc tedy niewiasta, iż dobre było drzewo ku jedzeniu; a iż było wdzięczne na wejrzeniu, a pożądliwe drzewo dla nabycia umiejętności, wzięła z owocu jego, i jadła; dała też i mężowi swemu, który z nią był; i on też jadł.

6. És látá az asszony, hogy jó az a fa eledelre s hogy kedves a szemnek, és kivánatos az a fa a bölcseségért: szakaszta azért annak gyümölcséből, és evék, és ada [3†] vele levő férjének is, és az is evék.

6 И увидела жена, что дерево хорошо для пищи, и что оно приятно дляглаз и вожделенно, потому что дает знание; и взяла плодов его и ела; и дала также мужу своему, и он ел.

6. І відкрились їм обом очі, і схаменулись вони, що були нагі; і позшивали листя смоковне, та й поробили пояси.

7. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.

7. Silloin aukenivat molempain heidän silmänsä, ja äkkäsivät, että he olivat alasti; ja sitoivat yhteen fikunalehtiä, ja tekivät heillensä peitteitä.

7. Silloin aukenit molembain heidän silmäns ja äckäisit että he olit alasti ja sidoit yhteen Ficuna lehtiä ja teit heillens peitteitä.

7 And the eyes of them were both opened and they knew that they were naked. And they sewed fig leaves together and made themselves aprons.

7. And the eyes of them both were opened, and they knew that they were naked; and they sewed fig leaves together, and made themselves aprons.

7. Da oplodes begges Øjne, og de kendte, at de vare nøgne, og de hæftede Figenblade sammen og gjorde sig Bælter.

7. Då öppnades bägges deras ögon, och de vordo varse, att de voro nakne; och de bundo tillhopa fikonalöf, och gjorde sig skörte.

7. Siis said nende mollematte silmad lahti ja tundsid ennast allasti ollewad: ja nemmad ömblesid wigi-lehtä kokko ja teggid ennestele pölled.

7. Tada atsivėrė abiejų akys ir jie suprato esą nuogi; juodu supynė figmedžio lapus ir pasidarė prijuostes.

7. Da wurden ihrer beiden Augen aufgetan, und sie wurden gewahr, daß sie nackt waren, und flochten Feigenblätter zusammen und machten sich Schürze.

7. Et les yeux de tous deux s'ouvrirent; et ils connurent qu'ils étaient nus; et ils cousirent des feuilles de figuier, et se firent des ceintures.

7. Y fueron abiertos los ojos de ellos ámbos, y conocieron que estaban desnudos: entónces cosieron hojas de higuera, e hiciéronse delantales.

7 Toen werden hun beider ogen geopend, en zij werden gewaar, dat zij naakt waren; en zij hechtten vijgeboombladeren samen, en maakten zich schorten.

7. Zatem otworzyły się oczy obojga, i poznali, że byli nagimi; i spletli liście figowe, a poczynili sobie zasłony.

7. És megnyilatkozának mindkettőjöknek szemei s észrevevék, [4†] hogy mezítelenek; figefa levelet aggatának azért össze, és körülkötőket csinálának magoknak.

7 И открылись глаза у них обоих, и узнали они, что наги, и сшили смоковные листья, и сделали себе опоясания.

7. І почули глас Господа Бога ходячого в раї по прохолодї, і поховались чоловік і жінка його від лиця Господа Бога посеред райського дерева.

8. Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.

8. Ja he kuulivat Herran Jumalan äänen, joka käyskenteli Paradisissa, kuin päivä viileäksi tuli. Ja Adam lymyi emäntinensä Herran Jumalan kasvoin edestä puiden sekaan Paradisissa.

8. JA he cuulit HERran Jumalan änen Paradijsis päiwän wilwetes. Ja Adam lymyi emändinens HERran Jumalan caswon edest puiden secan Paradijsis.

8 And they heard the sound of Jehovah God walking in the garden in the cool of the day. And the man and his wife hid themselves from the presence of Jehovah God among the trees of the garden.

8. And they heard the voice of the LORD God walking in the garden in the cool of the day: and Adam and his wife hid themselves from the presence of the LORD God amongst the trees of the garden.

8. Og de hørte Gud Herrens Røst, som gik i Haven, der Dagen blev sval; da skjulte Adam og hans Hustru sig for Gud Herrens Ansigt iblandt Træerne i Haven.

8. Och de hörde Herrans Guds röst gångandes i lustgårdenom, då dagen svalkades; och Adam undstack sig, med sine hustru, för Herrans Guds ansigte, ibland trän i lustgårdenom.

8. Ja nemmad kuulsid Jehowa Jummala heäle, mis senna ja tenna käis rohho-aedas, kui pääw willuks sai, ja Adam ja temma naene puggesid Jehowa Jummala palle eest kesk rohho-aia pude sekka.

8. Dienai atvėsus, išgirdę Viešpaties Dievo, vaikščiojančio sode, balsą, Adomas ir jo žmona pasislėpė nuo Viešpaties Dievo veido tarp sodo medžių.

8. Und sie hörten die Stimme Gottes des HERRN, der im Garten ging, da der Tag kühl geworden war. Und Adam versteckte sich mit seinem Weibe vor dem Angesicht Gottes des HERRN unter die Bäume im Garten.

8. Et ils entendirent la voix de l'Éternel Dieu, qui se promenait dans le jardin, au vent du jour. Et Adam et sa femme se cachèrent de devant la face de l'Éternel Dieu, au milieu des arbres du jardin.

8. Y oyeron la voz de Jehová Dios, que se paseaba en el huerto al aire del día; y escondióse el hombre y su mujer de delante de Jehová Dios entre los árboles del huerto.

8 En zij hoorden de stem van den HEERE God, wandelende in den hof, aan den wind des daags. Toen verborg zich Adam en zijn vrouw voor het aangezicht van den HEERE God, in het midden van het geboomte des hofs.

8. A wtem usłyszeli głos Pana Boga chodzącego po sadzie z wiatrem dniowym; i skrył się Adam, i żona jego od oblicza Pana Boga między drzewa sadu.

8. És meghallák az Úr Isten szavát, a ki hűvös alkonyatkor a kertben jár vala; és elrejtőzék az ember és az ő felesége az Úr Isten elől a kert fái között.

8 И услышали голос Господа Бога, ходящего в раю во время прохлады дня; и скрылся Адам и жена его от лица Господа Бога между деревьями рая.

8. І покликне Господь Бог до чоловіка, і рече йому: Де єси?

9. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: Missä olet?

9. Ja Herra Jumala kutsui Adamin, ja sanoi hänelle: Kussas olet?

9. Ja HERra Jumala cudzui Adamin ja sanoi hänelle: Cusas olet?

9 And Jehovah God called to the man and said to him, Where are you?

9. And the LORD God called unto Adam, and said unto him, Where art thou?

9. Og Gud Herren kaldte ad Adam og sagde til ham: Hvor er du?

9. Och Herren Gud kallade Adam, och sade till honom: Hvar äst du?

9. Ja Jehowa Jummal hüdis Adamat ja ütles temma wasto: Kus sa olled?

9. Viešpats Dievas pašaukė Adomą: ‘‘Kur tu esi?’‘

9. Und Gott der HERR rief Adam und sprach zu ihm: Wo bist du?

9. Et l'Éternel Dieu appela Adam, et lui dit: Où es-tu?

9. Y llamó Jehová Dios al hombre, y díjole: ¿Dónde estás tú?

9 En de HEERE God riep Adam, en zeide tot hem: Waar zijt gij?

9. I zawołał Pan Bóg Adama, i rzekł mu: Gdzieżeś?

9. Szólítá ugyanis az Úr Isten az embert és monda néki: Hol vagy?

9 И воззвал Господь Бог к Адаму и сказал ему: где ты?

9. І каже він: Голос почув я твій у саду та й злякавсь, тим що наг, та й сховавсь.

10. Hän vastasi: Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin.

10. Ja hän sanoi: minä kuulin sinun äänes Paradisissa, ja pelkäsin: sillä minä olen alasti, ja sen tähden minä lymyin.

10. Ja hän sanoi: minä cuulin sinun änes Paradijsis ja pelkäisin: sillä minä olen alasti ja sentähden minä lymyin.

10 And he said, I heard your sound in the garden and I was afraid, because I was naked. And I hid myself.

10. And he said, I heard thy voice in the garden, and I was afraid, because I was naked; and I hid myself.

10. han sagde: Jeg hørte din Røst i Haven og frygtede; thi jeg var nøgen; og jeg skjulte mig.

10. Och han sade: Jag hörde dina röst i lustgårdenom, och fruktade mig, ty jag är naken, derföre undstack jag mig.

10. Ja temma ütles: Ma kuulsin so heäle rohho-aedas, ja kartsin, sest minna ollen allasti, sepärrast puggesin ma eest ärra.

10. O tas atsiliepė: ‘‘Išgirdau Tavo balsą ir, išsigandęs, kad esu nuogas, pasislėpiau’‘.

10. Und er sprach: Ich hörte deine Stimme im Garten und fürchtete mich; denn ich bin nackt, darum versteckte ich mich.

10. Et il répondit: J'ai entendu ta voix dans le jardin, et j'ai craint, parce que je suis nu; et je me suis caché.

10. Y él respondió: Oí tu voz en el huerto, y tuve miedo; porque estaba desnudo: y escondíme.

10 En hij zeide: Ik hoorde Uw stem in den hof, en ik vreesde; want ik ben naakt; daarom verborg ik mij.

10. Który odpowiedział: Głos twój usłyszałem w sadzie, i zlękłem się dla tego, żem nagi, i skryłem się.

10. És monda: Szavadat hallám a kertben, és megfélemlém, mivelhogy mezítelen vagyok, és elrejtezém.

10 Он сказал: голос Твой я услышал в раю, и убоялся, потому что я наг, и скрылся.

10. І рече він: Хто зъясував тобі, що наг єси? Хиба скоштував з того древа, що заповідав я тобі з одного сього не їсти?

11. Ja hän sanoi: Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?

11. Ja hän sanoi: kuka sinulle ilmoitti, ettäs alasti olet? Etkös syönyt siitä puusta, josta minä sinua haastoin syömästä?

11. Hän sanoi: cuca sinulle ilmoitti ettäs alasti olet? etkös syönyt sijtä puusta josta minä sinua haastoin syömäst?

11 And he said, Who told you that you (were) naked? Have you eaten of the tree, of which I commanded you that you should not eat?

11. And he said, Who told thee that thou wast naked? Hast thou eaten of the tree, whereof I commanded thee that thou shouldest not eat?

11. Og han sagde: Hvo gav dig til Kende, at du var nøgen? har du ædet af det Træ, om hvilket jeg bød dig, at du skulde ikke æde deraf?

11. Han sade: Ho hafver låtit dig förstå, att du äst naken? Hafver du icke ätit af det trä, om hvilket jag dig budit hafver, att du deraf icke äta skulle?

11. Ja Ta ütles: Kes on sulle teäda annud, et sa allasti olled? olled sa sönud sest puust, mis minna sind käsksin, et sinna ei piddand sest mitte söma?

11. Dievas tarė: ‘‘Kas tau pasakė, kad tu nuogas? Gal valgei nuo medžio, nuo kurio tau įsakiau nevalgyti?’‘

11. Und er sprach: Wer hat dir's gesagt, daß du nackt bist? Hast du nicht gegessen von dem Baum, davon ich dir gebot, du solltest nicht davon essen?

11. Et Dieu dit: Qui t'a montré que tu es nu? As-tu mangé de l'arbre dont je t'avais ordonné de ne pas manger?

11. Y díjole: ¿Quién te enseñó, que estabas desnudo? ¿Has comido del árbol de que yo te mandé que no comieses?

11 En Hij zeide: Wie heeft u te kennen gegeven, dat gij naakt zijt? Hebt gij van dien boom gegeten, van welken Ik u gebood, dat gij daarvan niet eten zoudt?

11. I rzekł Bóg: Któż ci pokazał, żeś jest nagim? izaliś nie jadł z drzewa onego, z któregom zakazał tobie, abyś nie jadł?

11. És monda Ő: Ki mondá néked, hogy mezítelen vagy? Avagy talán ettél a fáról, melytől tiltottalak, hogy arról ne egyél?

11 И сказал: кто сказал тебе, что ты наг? не ел ли ты от дерева, с которого Я запретил тебе есть?

11. І каже чоловік: Жінка, що дав єси бути зо мною, вона дала менї з дерева, я й попоїв.

12. Mies vastasi: Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.

12. Niin sanoi Adam: vaimo, jonkas annoit minulle, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.

12. Nijn sanoi Adam: waimo jongas annoit minulle andoi minulle sijtä puusta ja minä söin.

12 And the man said, The woman whom you gave (to be) with me, she gave me of the tree and I ate.

12. And the man said, The woman whom thou gavest to be with me, she gave me of the tree, and I did eat.

12. Og Adam sagde: Kvinden, som du gav til at være hos mig, hun gav mig af Træet, og jeg aad.

12. Då sade Adam: Qvinnan, som du till mig gifvit hafver, gaf mig af trät, så att jag åt.

12. Ja Adam ütles: Se naene mis sa mulle abbi-kasaks andsid, sesamma andis mulle sest puust, ja minna söin.

12. Žmogus atsakė: ‘‘Moteris, kurią Tu man davei, davė man nuo to medžio, ir aš valgiau’‘.

12. Da sprach Adam: Das Weib, das du mir zugesellt hast, gab mir von von dem Baum, und ich aß.

12. Et Adam répondit: La femme que tu as mise auprès de moi, m'a donné du fruit de l'arbre, et j'en ai mangé.

12. Y el hombre respondió: La mujer que diste para estar conmigo, ella me dió del árbol, y comí.

12 Toen zeide Adam: De vrouw, die Gij bij mij gegeven hebt, die heeft mij van dien boom gegeven, en ik heb gegeten.

12. Tedy rzekł Adam: Niewiasta, którąś mi dał, aby była ze mną, ona mi dała z tego drzewa, i jadłem.

12. És monda az ember: Az asszony, a kit mellém adtál vala, ő ada nékem arról a fáról, úgy evém.

12 Адам сказал: жена, которую Ты мне дал, она дала мне от дерева, и я ел.

12. І рече Господь Бог жіньцї: Що ти вкоїла? І каже жінка: Змій спокусив мене, я й скоштувала.

13. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: Mitäs olet tehnyt? Vaimo vastasi: Käärme petti minut, ja minä söin.

13. Silloin sanoi Herra Jumala vaimolle: miksis sen teit? Ja vaimo sanoi: kärme petti minut, ja minä söin.

13. Silloin sanoi HERra Jumala waimolle: mixis sen teit? waimo sanoi: kärme petti minun ja minä söin.

13 And Jehovah God said to the woman, What is this (that) you have done? And the woman said, The serpent deceived me and I ate.

13. And the LORD God said unto the woman, What is this that thou hast done? And the woman said, The serpent beguiled me, and I did eat.

13. Da sagde Gud Herren til Kvinden: Hvi har du gjort dette? Og Kvinden sagde; Slangen forførte mig, og jeg aad.

13. Då sade Herren Gud till qvinnona: Hvi hafver du det gjort? Qvinnan sade: Ormen besvek mig, så att jag åt.

13. Ja Jehowa Jummal ütles naese wasto: Miks sa sedda olled teinud? ja naene ütles: maddo pettis mind ja minna söin.

13. Tada Viešpats Dievas tarė moteriai: ‘‘Kodėl tu taip padarei?’‘ Moteris atsakė: ‘‘Gyvatė mane apgavo, ir aš valgiau’‘.

13. Da sprach Gott der HERR zum Weibe: Warum hast du das getan? Das Weib sprach: Die Schlange betrog mich also, daß ich aß.

13. Et l'Éternel Dieu dit à la femme: Pourquoi as-tu fait cela? Et la femme répondit: Le serpent m'a séduite, et j'en ai mangé.

13. Entónces Jehová Dios dijo a la mujer: ¿Qué es esto que hiciste? Y dijo la mujer: La serpiente me engañó, y comí.

13 En de HEERE God zeide tot de vrouw: Wat is dit, dat gij gedaan hebt? En de vrouw zeide: De slang heeft mij bedrogen, en ik heb gegeten.

13. I rzekł Pan Bóg do niewiasty: Cóżeś to uczyniła? i rzekła niewiasta: Wąż mię zwiódł, i jadłam.

13. És monda az Úr Isten az asszonynak: Mit cselekedtél? Az asszony pedig monda: [5†] A kígyó ámított el engem, úgy evém.

13 И сказал Господь Бог жене: что ты это сделала? Жена сказала: змей обольстил меня, и я ела.

13. І рече Господь Бог змієві: За те, що вдїяв таке, проклят єси між усїма скотами, і між усїм зьвірєм польовим. Лазити меш поповза, човгати меш на грудях твоїх і на череві ходити меш, і їсти меш землю по всї днї життя твого.

14. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi.

14. Ja Herra Jumala sanoi kärmeelle: ettäs tämän teit, kirottu ole sinä kaikesta karjasta, ja kaikista eläimistä maalla: sinun pitää käymän vatsallas, ja syömän maata kaiken elinaikas.

14. Ja HERra Jumala sanoi kärmelle: ettäs tämän teit kirottu ole sinä caikest carjast ja caickist eläimist maalla sinun pitä käymän wadzallas ja syömän maata caiken elinaicas.

14 And Jehovah God said to the serpent, Because you have done this, cursed (are) you above all cattle and above every beast of the field. Upon your belly you will go and dust you will eat all the days of your life.

14. And the LORD God said unto the serpent, Because thou hast done this, thou art cursed above all cattle, and above every beast of the field; upon thy belly shalt thou go, and dust shalt thou eat all the days of thy life:

14. Da sagde Gud Herren til Slangen: Efterdi du gjorde dette, da vær forbandet fremfor alt Kvæget og fremfor alle vilde Dyr paa Marken; du skal gaa paa din Bug og æde Støv alle dit Livs Dage.

14. Och Herren Gud sade till ormen: Efter du detta gjort hafver, förbannad vare du öfver allt det som lif hafver, och öfver all djur på markene; du skall gå på din buk, och äta jord i alla dina lifsdagar.

14. Ja Jehowa Jummal ütles mao wasto: Et sa sedda teinud, siis olled sinna ärranetud keikide lojuste seast ja keikide ellajatte seast mis wälja peäl; omma köhho peäl pead sa käima ja pörmo söma keik omma ello aia.

14. Tada Viešpats Dievas tarė gyvatei: ‘‘Kadangi taip padarei, esi prakeikta tarp visų gyvulių ir laukinių žvėrių. Tu slinksi pilvu ir dulkes ėsi per visą savo gyvenimą!

14. Da sprach Gott der HERR zu der Schlange: Weil du solches getan hast, seist du verflucht vor allem Vieh und vor allen Tieren auf dem Felde. Auf deinem Bauche sollst du gehen und Erde essen dein Leben lang.

14. Alors l'Éternel Dieu dit au serpent: Puisque tu as fait cela, tu seras maudit entre toutes les bêtes et entre tous les animaux des champs; tu marcheras sur ton ventre, et tu mangeras la poussière tous les jours de ta vie.

14. Y Jehová Dios dijo a la serpiente: Porque hiciste esto, maldita serás mas que todas las bestias, y que todos los animales del campo: sobre tu pecho andarás, y polvo comerás todos los dias de tu vida.

14 Toen zeide de HEERE God tot die slang: Dewijl gij dit gedaan hebt, zo zijt gij vervloekt boven al het vee, en boven al het gedierte des velds! Op uw buik zult gij gaan, en stof zult gij eten, al de dagen uws levens.

14. Tedy rzekł Pan Bóg do węża: Iżeś to uczynił, przeklętym będziesz nad wszystkie zwierzęta, i nad wszystkie bestyje polne; na brzuchu twoim czołgać się będziesz, a proch żreć będziesz po wszystkie dni żywota twego.

14. És monda az Úr Isten a kígyónak: Mivelhogy ezt cselekedted, átkozott légy minden barom és minden mezei vad között; hasadon járj, és [6†] port egyél életed minden napjaiban.

14 И сказал Господь Бог змею: за то, что ты сделал это, проклят ты пред всеми скотами и пред всеми зверями полевыми; ты будешь ходить на чреве твоем, и будешь есть прах во все днижизни твоей;

14. І положу ворогуваннє між тобою й жінкою і між насїннєм твоїм і насїннєм її, воно рощавлювати ме тобі голову, ти ж упивати мешся йому в пяту.

15. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.

15. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän.

15. Ja minä panen wainon sinun ja waimon wälille ja sinun siemenes ja hänen siemenens wälille hän polke ricki sinun pääs ja sinä pistät händä candapäähän.

15 And I will put enmity between you and the woman and between your seed and her seed. He will bruise your head and you will bruise his heel.

15. And I will put enmity between thee and the woman, and between thy seed and her seed; it shall bruise thy head, and thou shalt bruise his heel.

15. Og jeg vil sætte Fjendskab imellem dig og imellem Kvinden og imellem din Sæd og imellem hendes Sæd; den skal sønderknuse dit Hoved, men du skal sønderknuse hans Hæl.

15. Och jag skall sätta fiendskap emellan dig och qvinnona, och emellan dina säd och hennes säd. Den samme skall söndertrampa ditt hufvud, och du skall stinga honom i hans häl.

15. Ja ma tahhan wihha-waeno tösta sinno, ja naese wahhele, ja sinno seemne ja tem̃a Seemne wahhele; Sesamma peab so pea röhhuma ja sinna wöttad temmale kanda röhhuda.

15. Aš sukelsiu priešiškumą tarp tavęs ir moters, tarp tavo sėklos ir moters sėklos. Ji sutrins tau galvą, o tu gelsi jai į kulnį’‘.

15. Und ich will Feindschaft setzen zwischen dir und dem Weibe und zwischen deinem Samen und ihrem Samen. Derselbe soll dir den Kopf zertreten, und du wirst ihn in die Ferse stechen.

15. Et je mettrai inimitié entre toi et la femme, entre ta postérité et sa postérité: celle-ci t'écrasera la tête, et toi tu la blesseras au talon.

15. Y enemistad pondré entre tí y la mujer, y entre tu simiente y su simiente; esta te herirá en la cabeza, y tú le herirás en el calcañar.

15 En Ik zal vijandschap zetten tussen u en tussen deze vrouw, en tussen uw zaad en tussen haar zaad; datzelve zal u den kop vermorzelen, en gij zult het de verzenen vermorzelen.

15. Nieprzyjaźó też położę między tobą i niewiastą, i między nasieniem twoim, i między nasieniem jej; to potrze tobie głowę, a ty mu potrzesz piętę.

15. És ellenségeskedést szerzek közötted és az asszony között, a te magod között, és az ő magva között: [7†] az neked fejedre tapos, te pedig annak sarkát mardosod.

15 и вражду положу между тобою и между женою, и между семенем твоим и между семенем ее; оно будет поражать тебя в голову, а ты будешь жалить его в пяту.

15. А жінцї рече: Наготую тобі муки в вагонїннях твоїх; мучившись роджати меш дїти, а до мужа твого поривати ме тебе, він же панувати ме над тобою.

16. Ja vaimolle hän sanoi: Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva.

16. Ja vaimolle sanoi hän: Minä saatan sinulle paljon tuskaa, koskas raskaaksi tulet: sinun pitää synnyttämän lapsia kivulla, ja sinun tahtos pitää miehes alle annettu oleman, ja hänen pitää vallitseman sinua.

16. Ja waimolle sanoi hän: Minä saatan sinulle paljon tusca coscas rascaxi tulet: sinun pitä synnyttämän sinun lapses kiwulla ja sinun tahtos pitä miehes ala annettu oleman ja hän wallidze sinua.

16 He said to the woman, I will greatly multiply your pain and your childbearing, in pain you will bring forth children. And your desire will be to your husband and he will rule over you.

16. Unto the woman he said, I will greatly multiply thy sorrow and thy conception; in sorrow thou shalt bring forth children; and thy desire shall be to thy husband, and he shall rule over thee.

16. Til Kvinden sagde han: Jeg vil meget mangfoldiggøre din Kummer og din Undfangelse, med Smerte skal du føde Børn; og din Attraa skal være til din Mand, men han skal herske over dig.

16. Och till qvinnona sade han: Jag skall få dig mycken vedermödo, då du aflat hafver. Du skall föda din barn med sveda, och din vilje skall dinom manne undergifven vara, och han skall vara din herre.

16. ¤ Naese wasto ütles temma: Ma tahhan sulle wägga paljo wallo sata, kui sa käima peäl olled, walloga pead sa lapsi ilmale toma, ja sinno himmo peab so mehhe järrele ollema, ja sesamma peab sinno ülle wallitsema.

16. Moteriai Jis tarė: ‘‘Aš padauginsiu tavo nėštumo vargus ir su skausmu tu gimdysi vaikus; tave trauks prie tavo vyro, o jis tau viešpataus’‘.

16. Und zum Weibe sprach er: Ich will dir viel Schmerzen schaffen, wenn du schwanger wirst; du sollst mit Schmerzen Kinder gebären; und dein Verlangen soll nach deinem Manne sein, und er soll dein Herr sein.

16. Il dit à la femme: J'augmenterai beaucoup ta peine et ta grossesse; tu enfanteras des enfants avec douleur, et tes désirs se tourneront vers ton mari, et il dominera sur toi.

16. A la mujer dijo: Multiplicando multiplicaré tus dolores, y tus preñeces: con dolor parirás los hijos, y a tu marido será tu deseo, y él se enseñoreará de tí.

16 Tot de vrouw zeide Hij: Ik zal zeer vermenigvuldigen uw smart, namelijk uwer dracht; met smart zult gij kinderen baren; en tot uw man zal uw begeerte zijn, en hij zal over u heerschappij hebben.

16. A do niewiasty rzekł: Obficie rozmnożę boleści twoje, i poczęcia twoje; w boleści rodzić będziesz dzieci, a wola twa poddana będzie mężowi twemu, a on nad tobą panować będzie.

16. Az asszonynak monda: Felette igen megsokasítom viselősséged fájdalmait, fájdalommal szűlsz magzatokat; és epekedel [8†] a te férjed után, ő pedig uralkodik te rajtad.

16 Жене сказал: умножая умножу скорбь твою в беременности твоей; в болезни будешь рождать детей; и к мужу твоему влечение твое, и он будет господствовать над тобою.

16. І чоловікові рече: Що послухав єси гласу жени твоєї та попоїв з того дерева, що заповідав я сього єдиного не їсти, проклята земля задля тебе; в печалї і тузї харчувати мешся з неї по всї днї живота твого.

17. Ja Aadamille hän sanoi: Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;

17. Ja Adamille sanoi hän: ettäs kuulit emäntäs ääntä, ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ei sinun pidä siitä syömän: kirottu olkoon maa sinun tähtes; surulla pitää sinun elättämän itses hänestä kaiken elinaikas.

17. JA Adamille sanoi hän: ettäs cuulit emändäs ändä ja söit puusta josta minä haastoin sinua syömäst: kirottu olcon maa sinun tähtes surulla pitä sinun elättämän idzes hänestä caickena elinaicanas.

17 And to Adam he said, Because you have obeyed the voice of your wife and have eaten of the tree, of which I commanded you, saying, You will not eat of it, cursed is the ground for your sake. You will eat of it in toil all the days of your life.

17. And unto Adam he said, Because thou hast hearkened unto the voice of thy wife, and hast eaten of the tree, of which I commanded thee, saying, Thou shalt not eat of it: cursed is the ground for thy sake; in sorrow shalt thou eat of it all the days of thy life;

17. Og til Adam sagde han: Efterdi du lød din Hustrus Røst og aad af det Træ, om hvilket jeg bød dig og sagde: Du skal ikke æde deraf, da være Jorden forbandet for din Skyld, med Kummer skal du æde deraf alle dit Livs Dage.

17. Och till Adam sade han: Efter du lydde dine hustrus röst, och åt af trät, om hvilket jag dig böd och sade: Du skall icke äta deraf; förbannad vare marken för dina skull, med bekymmer skall du nära dig på henne i alla dina lifsdagar.

17. ¤ Agga Adamale ütles temma: Et sa olled kuulnud omma naese sanna ja sönud sest puust, mis ma sind käsksin ja ütlesin: Sinna ei pea mitte sest söma; ärranetud on se Ma sinno pärrast, waewaga pead sa sest söma keik omma ello aia.

17. O Adomui Jis tarė: ‘‘Kadangi tu paklausei savo žmonos ir valgei nuo medžio, apie kurį tau buvau įsakęs: ‘Nevalgyk nuo jo’,­prakeikta bus žemė dėl tavęs! Vargdamas turėsi maitintis iš jos visą savo gyvenimą.

17. Und zu Adam sprach er: Dieweil du hast gehorcht der Stimme deines Weibes und hast gegessen von dem Baum, davon ich dir gebot und sprach: Du sollst nicht davon essen, verflucht sei der Acker um deinetwillen, mit Kummer sollst du dich darauf nähren dein Leben lang.

17. Et il dit à Adam: Puisque tu as obéi à la voix de ta femme, et que tu as mangé de l'arbre au sujet duquel je t'avais donné cet ordre: Tu n'en mangeras point! le sol sera maudit à cause de toi; tu en mangeras les fruits avec peine tous les jours de ta vie.

17. Y al hombre dijo: Porque obedeciste a la voz de tu mujer, y comiste del árbol de que te mandé, diciendo: No comerás de él: Maldita será la tierra por amor de tí: con dolor comerás de ella todos los dias de tu vida.

17 En tot Adam zeide Hij: Dewijl gij geluisterd hebt naar de stem uwer vrouw, en van dien boom gegeten, waarvan Ik u gebood, zeggende: Gij zult daarvan niet eten; zo zij het aardrijk om uwentwil vervloekt; en met smart zult gij daarvan eten al de dagen uws levens.

17. Zaś rzekł do Adama: Iżeś usłuchał głosu żony twojej, a jadłeś z drzewa tego, o któremem ci przykazał, mówiąc: Nie będziesz jadł z niego; przeklęta będzie ziemia dla ciebie, w pracy z niej pożywać będziesz po wszystkie dni żywota twego.

17. Az embernek pedig monda: Mivelhogy hallgattál a te feleséged szavára, és ettél arról a fáról, a melyről azt parancsoltam, hogy ne egyél arról: Átkozott legyen a föld te miattad, fáradságos munkával élj belőle életednek minden napjaiban.

17 Адаму же сказал: за то, что ты послушал голоса жены твоей и ел от дерева, о котором Я заповедал тебе, сказав: не ешь от него, проклята земля за тебя; со скорбью будешь питаться от нее во все дни жизни твоей;

17. Тернину да осет родитиме вона тобі, і їстимеш польове зело.

18. orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.

18. Orjantappuroita ja ohdakkeita pitää hänen kasvaman, ja sinun pitää maan ruohoja syömän.

18. Orjantappuroita ja ohdackeitä pitä hänen caswaman ja sinun pitä maan ruohoja syömän.

18 Also, it will bring forth thorns and thistles to you and you will eat the herb of the field.

18. Thorns also and thistles shall it bring forth to thee; and thou shalt eat the herb of the field;

18. Og den skal bære dig Torn og Tidsel, og du skal æde Urter paa Marken.

18. Törne och tistlar skall hon bära dig, och du skall äta örter på markene.

18. Ja kibbowitso ja ohhakaid peab ta sulle kaswatama, ja sinna pead wälja rohhud söma.

18. Erškėčius ir usnis ji augins tau, ir tu valgysi lauko augalus.

18. Dornen und Disteln soll er dir tragen, und sollst das Kraut auf dem Felde essen.

18. Et il te produira des épines et des chardons; et tu mangeras l'herbe des champs.

18. Espinos y cardos te producirá, y comerás yerba del campo.

18 Ook zal het u doornen en distelen voortbrengen, en gij zult het kruid des velds eten.

18. A ona ciernie i oset rodzić będzie tobie; i będziesz pożywał ziela polnego.

18. Töviset és bogácskórót [9†] teremjen tenéked; s egyed a mezőnek fűvét.

18 терния и волчцы произрастит она тебе; и будешь питаться полевою травою;

18. У поту лиця твого їстимеш хлїб твій, аж покіль вернешся в землю, що з неї й узято тебе. Земля бо єси і землею візьмешся.

19. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.

19. Sinun otsas hiessä pitää sinun syömän leipää, siihen asti kuin sinä maaksi jällensä tulet, ettäs siitä otettu olet: sillä sinä olet maa, ja maaksi pitää sinun jällensä tuleman.

19. Sinun leipäs pitä sinun syömän odzas hies sijhen asti cuins maaxi jällens tulet jostas otettu olet: sillä sinä olet maa ja maaxi pitä sinun tuleman.

19 You will eat bread by the sweat of your face, till you return to the ground, because out of it you were taken. For you (are) dust and you will return to dust.

19. In the sweat of thy face shalt thou eat bread, till thou return unto the ground; for out of it wast thou taken: for dust thou art, and unto dust shalt thou return.

19. I dit Ansigts Sved skal du æde dit Brød, indtil du bliver til Jord igen, thi deraf er du tagen; thi du er Støv, og du skal blive til Støv igen.

19. Du skall äta ditt bröd i dins anletes svett, till dess du varder åter till jord igen, der du af tagen äst; ty du äst jord, och till jord skall du varda.

19. Omma palle higgi sees pead sa leiba sama, senni kui sa jälle mullaks saad, sest sestsammast olled sa woetud: sest sinna olled pörm ja pead jälle pörmuks sama.

19. Valgysi prakaitu uždirbtą duoną, kol sugrįši į žemę, iš kurios esi paimtas. Esi dulkė ir dulke vėl pavirsi’‘.

19. Im Schweiße deines Angesichts sollst du dein Brot essen, bis daß du wieder zu Erde werdest, davon du genommen bist. Denn du bist Erde und sollst zu Erde werden.

19. Tu mangeras le pain à la sueur de ton visage, jusqu'à ce que tu retournes dans la terre, d'où tu as été pris; car tu es poussière, et tu retourneras dans la poussière.

19. En el sudor de tu rostro comerás el pan, hasta que vuelvas a la tierra, porque de ella fuiste tomado: Porque polvo eres, y al polvo serás tornado.

19 In het zweet uws aanschijns zult gij brood eten, totdat gij tot de aarde wederkeert, dewijl gij daaruit genomen zijt; want gij zijt stof, en gij zult tot stof wederkeren.

19. W pocie oblicza twego będziesz pożywał chleba, aż się nawrócisz do ziemi, gdyżeś z niej wzięty; boś proch, i w proch się obrócisz.

19. Orczád verítékével egyed a te kenyeredet, míglen [10†] visszatérsz a földbe, mert abból vétettél: mert por vagy te s ismét porrá leszesz.

19 в поте лица твоего будешь есть хлеб, доколе не возвратишься в землю, из которой ты взят, ибо прах ты и в прах возвратишься.

19. І дав чоловік жіньцї своїй імя Ева: бо вона мати всїх живих.

20. Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti.

20. Ja Adam kutsui emäntänsä nimen Heva, että hän on kaikkein elävitten äiti.

20. JA Adam cudzui hänen emändäns nimen Hewa että hän on caickein eläwitten Äiti.

20 And the man called his wife's name Eve, because she was the mother of all (the) living.

20. And Adam called his wife's name Eve; because she was the mother of all living.

20. Og Adam kaldte sin Hustrus Navn Eva, thi hun er bleven alle levendes Moder.

20. Och Adam kallade sine hustrus namn Heva, derföre att hon en moder är åt allom lefvandom.

20. Ja Adam panni omma naese nimme Ewa, sest et temma keikide ellawatte emmaks sanud.

20. Adomas pavadino savo žmoną Ieva, nes ji tapo visų gyvųjų motina.

20. Und Adam hieß sein Weib Eva, darum daß sie eine Mutter ist aller Lebendigen.

20. Or, Adam appela sa femme, Eve (vie), parce qu'elle fut la mère de tous les vivants.

20. Y llamó el hombre el nombre de su mujer, Eva: por cuanto ella era madre de todos los vivientes.

20 Voorts noemde Adam den naam zijner vrouw Heva, omdat zij een moeder aller levenden is.

20. I nazwał Adam imię żony swej Ewa, iż ona była matką wszystkich żywiących.

20. Nevezte vala pedig Ádám az ő feleségét Évának, mivelhogy ő lett anyja minden élőnek.

20 И нарек Адам имя жене своей: Ева, ибо она стала матерью всех живущих.

20. І поробив Господь Бог чоловікові й жіньцї його одежу із шкір та й зодїг їх.

21. Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä.

21. Ja Herra Jumala teki Adamille ja hänen emännällensä nahoista hameet, ja puetti heidän yllensä.

21. Ja HErra Jumala teki Adamille ja hänen emännällens nahgoista hamet ja puetti heidän ylöns.

21 And Jehovah God made for Adam and for his wife coats of skins and clothed them.

21. Unto Adam also and to his wife did the LORD God make coats of skins, and clothed them.

21. Og Gud Herren gjorde Adam og hans Hustru Kjortler af Skind og iførte dem.

21. Och Herren Gud gjorde Adam och hans hustru kjortlar af skinn, och klädde uppå dem.

21. Ja Jehowa Jummal teggi Adamale ja tem̃a naesele kassukad, ja panni neid nende selga.

21. Viešpats Dievas padarė Adomui ir jo žmonai kailinius rūbus ir jais apvilko juos.

21. Und Gott der HERR machte Adam und seinem Weibe Röcke von Fellen und kleidete sie.

21. Et l'Éternel Dieu fit à Adam et à sa femme des robes de peau, et les en revêtit.

21. Y Jehová Dios hizo al hombre y a su mujer túnicas de pieles, y vistiólos.

21 En de HEERE God maakte voor Adam en zijn vrouw rokken van vellen, en toog ze hun aan.

21. I uczynił Pan Bóg Adamowi, i żonie jego odzienie skórzane, i oblókł je.

21. És csinála az Úr Isten Ádámnak és az ő feleségének bőr ruhákat, és felöltözteté őket.

21 И сделал Господь Бог Адаму и жене его одежды кожаные и одел их.

21. І рече Господь Бог: Оце і чоловік став як один ізміж нас, зрозумівши добре й лукаве, і тепер коли б не простїг руку свою, та не взяв із древа животового, да не попоїв, і не став жити во вік.

22. Ja Herra Jumala sanoi: Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!

22. Ja Herra Jumala sanoi: katso, Adam on ollut niin kuin yksi meistä, tietäen hyvän ja pahan; mutta nyt ettei hän ojentaisi kättänsä, ja ottaisi myös elämän puusta, söisi ja eläisi ijankaikkisesti:

22. Ja HERra Jumala sanoi: cadzo Adam on tullut cuin yxi meistä tietämän hywän ja pahan mutta nyt ettei hän ojennais kättäns ja ottais myös elämän puusta söis ja eläis ijancaickisest.

22 And Jehovah God said, Behold, the man has become as one of Us, to know good and evil and now, lest he put forth his hand and also take of the tree of life and eat and live everlasting–

22. And the LORD God said, Behold, the man is become as one of us, to know good and evil: and now, lest he put forth his hand, and take also of the tree of life, and eat, and live for ever:

22. Og Gud Herren sagde: Se, Adam er bleven som en af os til at kende godt og ondt; men nu, paa det han ikke skal udrække sin Haand og tage ogsaa af Livsens Træ og æde og leve evindeligen:

22. Och Herren Gud sade: Si, Adam är vorden såsom en af oss, och vet hvad godt och ondt är. Men nu, på det han icke uträcka skall sina hand, och taga desslikes af lifsens trä, och äta, och lefva evinnerliga;

22. Ja Jehowa Jummal ütles: Wata Adam olli kui üks meist, et ta piddi teädma head ja kurja: agga nüüd et ta omma kät siñna külge ei pista, ja ei wötta ka sest ello puust, ja ei sö ja iggawest ei ella;

22. Tada Viešpats Dievas tarė: ‘‘Štai žmogus tapo kaip vienas iš mūsų, pažindamas gera ir bloga; ir dabar, kad jis, ištiesęs savo ranką, neskintų nuo gyvybės medžio ir nevalgytų, ir negyventų per amžius’‘.

22. Und Gott der HERR sprach: Siehe, Adam ist geworden wie unsereiner und weiß, was gut und böse ist. Nun aber, daß er nicht ausstrecke seine Hand und breche auch von dem Baum des Lebens und esse und lebe ewiglich!

22. Et l'Éternel Dieu dit: Voici, l'homme est devenu comme l'un de nous, pour la connaissance du bien et du mal. Et maintenant prenons garde qu'il n'avance sa main, et ne prenne aussi de l'arbre de vie, et qu'il n'en mange, et ne vive à toujours.

22. Y dijo Jehová Dios: He aquí, el hombre es como uno de nos, sabiendo el bien y el mal: ahora pues, porque no meta su mano, y tome también del árbol de la vida, y coma, y viva para siempre.

22 Toen zeide de HEERE God: Ziet, de mens is geworden als Onzer een, kennende het goed en het kwaad! Nu dan, dat hij zijn hand niet uitsteke, en neme ook van den boom des levens, en ete, en leve in eeuwigheid.

22. Tedy rzekł Pan Bóg: Oto Adam stał się jako jeden z nas, wiedzący dobre i złe; tedy wyżeómy go, by snać nie ściągnął ręki swej, i nie wziął z drzewa żywota, i nie jadł, i żyłby na wieki.

22. És monda az Úr Isten: Ímé az ember olyanná lett, mint mi közűlünk egy, jót és gonoszt tudván. Most tehát, hogy ki ne nyújtsa kezét, hogy szakaszszon az élet fájáról is, hogy egyék, s örökké éljen:

22 И сказал Господь Бог: вот, Адам стал как один из Нас, зная добро и зло; и теперь как бы не простер он руки своей, и не взял также от дерева жизни, и не вкусил, и не стал жить вечно.

22. І вислав його Господь Бог із саду Едену порати землю, що з неї й узятий.

23. Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.

23. Niin Herra Jumala johdatti hänen ulos Edenin Paradisista maata viljelemään, josta hän otettu oli.

23. JA HERra Jumala lähetti hänen Paradijsistä Edenis maata wiljelemän osta hän otettu oli.

23 therefore Jehovah God sent him forth from the garden of Eden, to work the ground from where he was taken.

23. Therefore the LORD God sent him forth from the garden of Eden, to till the ground from whence he was taken.

23. da forviste Gud Herren ham af Edens Have til at dyrke Jorden, som han var tagen af.

23. Då lät Herren Gud honom utu lustgårdenom Eden, på det han skulle bruka jordena, der han af tagen var.

23. Siis satis Jehowa Jummal tedda Edeni rohho-aiast wälja, et ta piddi se Ma harrima, kust ta olli woetud.

23. Todėl Viešpats Dievas išvarė jį iš Edeno sodo dirbti žemę, iš kurios jis buvo paimtas.

23. Da wies ihn Gott der HERR aus dem Garten Eden, daß er das Feld baute, davon er genommen ist,

23. Et l'Éternel Dieu le fit sortir du jardin d'Éden, pour cultiver la terre d'où il avait été pris.

23. Y sacóle Jehová del huerto de Edén, para que labrase la tierra, de que fué tomado.

23 Zo verzond hem de HEERE God uit den hof van Eden, om den aardbodem te bouwen, waaruit hij genomen was.

23. I wypuścił go Pan Bóg z sadu Eden, ku sprawowaniu ziemi, z której był wzięty.

23. Kiküldé őt az Úr Isten az Éden kertjéből, hogy mívelje a földet, a melyből vétetett vala.

23 И выслал его Господь Бог из сада Едемского, чтобы возделывать землю, из которой он взят.

23. І вигнав чоловіка. І поставив на востоцї за садом Еденом херовимів з поломяними голими мечами обертасами стерегти дорогу до животового древа.

24. Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.

24. Ja ajoi Adamin ulos, ja pani idän puolelle Edenin Paradisia Kerubimin paljaalla, lyöväisellä miekalla elämän puun tietä vartioitsemaan.

Ja ajoi Adamin ulos ja pani Paradijsin eteen Edenis Cherubimin paljalla lyöwäisellä miecalla elämän puun tietä wartioidzeman.

24 So he drove out the man. And he placed the cherubim and the flame of a sword which turned every way at the east of the garden of Eden to guard the way of the tree of life.

24. So he drove out the man; and he placed at the east of the garden of Eden Cherubims, and a flaming sword which turned every way, to keep the way of the tree of life.

24. Og han drev Mennesket ud og satte Keruber Østen for Edens Have med et blinkende Sværd, som vendte sig hid og did, til at vogte Vejen til Livsens Træ.

24. Och dref Adam ut; och satte för lustgården Eden Cherubim, med ett bart huggande svärd, till att förvara vägen till lifsens trä.

24. Ja aias Adamat wälja, ja panni hommiko poolt wasto Edeni rohho-aeda Kerubid ja moöka kui tulle-leek, mis senna ja tenna ennast pöris, et nemmad piddid sedda ello-pu teed hoidma.

24. Išvaręs žmogų, į rytus nuo Edeno sodo Viešpats pastatė cherubus su švytruojančiu ugniniu kardu saugoti kelią prie gyvybės medžio.

24. und trieb Adam aus und lagerte vor den Garten Eden die Cherubim mit dem bloßen, hauenden Schwert, zu bewahren den Weg zu dem Baum des Lebens.

24. Il chassa donc l'homme; et il plaça à l'orient du jardin d'Éden les chérubins et la lame d'épée flamboyante, pour garder le chemin de l'arbre de vie.

24. Y echó al hombre, y puso al oriente del huerto de Edén querubines, y una espada flamante que andaba alrededor, para guardar el camino del árbol de la vida.

24 En Hij dreef den mens uit; en stelde cherubim tegen het oosten des hofs van Eden, en een vlammig lemmer eens zwaards, dat zich omkeerde, om te bewaren den weg van den boom des levens.

24. A tak wygnał człowieka; i postawił na wschód słoóca sadu Eden Cheruby, i miecz płomienisty i obrotny ku strzeżeniu drogi do drzewa żywota.

24. És kiűzé az embert, és oda helyezteté az Éden kertjének keleti oldala felől a Kerúbokat és a villogó pallos lángját, hogy őrizzék az élet fájának útját.

24 И изгнал Адама, и поставил на востоке у сада Едемского Херувима и пламенный меч обращающийся, чтобы охранять путь к дереву жизни.