30 luku

Jaakobin muut lapset. Hän rikastuu Laabanin palveluksessa.

1. Kun Raakel näki, ettei hän synnyttänyt Jaakobille, kadehti hän sisartaan ja sanoi Jaakobille: Hanki minulle lapsia, muuten minä kuolen.

1. Koska Rakel näki, ettei hän synnyttänyt Jakobille, kadehti hän sisartansa, ja sanoi Jakobille: anna minun lapsia, eli minä kuolen.

1. COsca Rahel näki ettei hän synnyttänyt Jacobille cadehti hän sisartans ja sanoi Jacobille: anna minun lapsia eli minä cuolen.

1 And when Rachel saw that she bore Jacob no sons, Rachel envied her sister and she said to Jacob, Give me sons, or else I die.

1. And when Rachel saw that she bare Jacob no children, Rachel envied her sister; and said unto Jacob, Give me children, or else I die.

1. Og Rakel saa, at hun ikke fødte Jakob Børn; da bar Rakel Avind mod sin Søster og sagde til Jakob: Fly mig Børn! og hvis ikke, da dør jeg.

1. Då Rachel såg, att hon födde Jacob intet, afundades hon vid sina syster, och sade till Jacob: Skaffa mig ock barn, eljest dör jag.

1. Ja kui Rael näggi, et ta Jakobile lapsi ilmale ei tonud, siis kaetses Rael omma öe ja ütles Jakobi wasto: Sada mulle lapsi, agga kui mitte, siis surren minna ärra.

1. Rachelė matydama, kad ji nevaisinga, pavydėjo savo seseriai Lėjai ir tarė Jokūbui: ‘‘Duok man vaikų, kitaip aš mirsiu!’‘

1. Da Rahel sah, daß sie dem Jakob kein Kind gebar, beneidete sie ihre Schwester und sprach zu Jakob: Schaffe mir Kinder, wo nicht, so sterbe ich.

1. Alors Rachel, voyant qu'elle ne donnait point d'enfant à Jacob, fut jalouse de sa sœur, et dit à Jacob: Donne-moi des enfants; sinon je suis morte.

1. Y VIENDO Raquel que no paría a Jacob, tuvo envidia de su hermana, y decía a Jacob: Dáme hijos; y si no, yo soy muerta.

1 Als nu Rachel zag, dat zij Jakob niet baarde, zo benijdde Rachel haar zuster; en zij zeide tot Jakob: Geef mij kinderen! of indien niet, zo ben ik dood.

1. A widząc Rachel, że nie rodziła Jakóbowi, zajrzała Rachel siostrze swej, rzekła do Jakóba: Daj mi syny, a jeźli nie dasz, umrę.

1. És látá Rákhel, hogy ő nem szűle Jákóbnak, irigykedni kezde Rákhel az ő nénjére, és monda Jákóbnak: Adj nékem gyermekeket, mert ha nem, meghalok.

1 И увидела Рахиль, что она не рождает детей Иакову, и позавидовалаРахиль сестре своей, и сказала Иакову: дай мне детей, а если не так, я умираю.

1. Вбачаючи ж Рахеля, що не вродила Яковові нїякої дитини, завидувала Рахеля сестрі своїй, та й каже Яковові: Дай менї дїток, ато вмру.

2. Niin Jaakob vihastui Raakeliin ja sanoi: Minäkö olen Jumala, joka on kieltänyt sinulta kohdun hedelmän?

2. Jakob vihastui kovin Rakelin päälle, ja sanoi: olenko minä Jumalan siassa, joka on sinulta kieltänyt kohdun hedelmän?

2. Jacob wihastui cowin Rahelin päälle ja sanoi: olengo minä Jumala joca on sinulda kieldänyt cohdun hedelmän?

2 And Jacob's anger was kindled against Rachel and he said, Am I in God's place, who has withheld from you the fruit of the womb?

2. And Jacob's anger was kindled against Rachel: and he said, Am I in God's stead, who hath withheld from thee the fruit of the womb?

2. Og Jakob blev saare vred paa Rakel og sagde: Mon jeg være i Guds Sted, som formener dig Livsens Frugt

2. Jacob vardt ganska vred på Rachel, och sade: Icke är jag Gud, som dig förmenar dins lifs frukt?

2. Ja Jakobi wihha süttis Raeli wasto pöllema ja ütles: Ollen minna Jummala assemel, kes sulle ihho suggu kelab?

2. Jokūbas, supykęs ant Rachelės, tarė: ‘‘Ar aš Dievas, kuris tau vaikų neduoda?’‘

2. Jakob aber ward sehr zornig auf Rahel und sprach: Bin ich doch nicht Gott, der dir deines Leibes Frucht nicht geben will.

2. Et la colère de Jacob s'enflamma contre Rachel, et il dit: Suis-je à la place de Dieu, qui t'a refusé la fécondité

2. Y Jacob se enojaba contra Raquel, y decía: ¿Soy yo en lugar de Dios, que te impidió el fruto de tu vientre?

2 Toen ontstak Jakobs toorn tegen Rachel, en hij zeide: Ben ik dan in plaats van God, Die de vrucht des buiks van u geweerd heeft?

2. Zapalił się tedy gniewem Jakób na Rachelę, i rzekł: Zażem ja Bóg, który zawściągnął płód żywota twego?

2. Felgerjede azért Jákób haragja Rákhel ellen, és monda: Avagy Isten vagyok-é én, ki megtagadta tőled a méhnek gyümölcsét.

2 Иаков разгневался на Рахиль и сказал: разве я Бог, Который не дал тебе плода чрева?

2. Загорівся ж Яков гнївом на Рахелю, і каже: Хиба я тобі замість Бога, що не дав тобі утробного плоду?

3. Mutta Raakel sanoi: Tässä on orjattareni Bilha; yhdy häneen, että hän synnyttäisi minun helmaani ja minäkin siten saisin lapsia hänestä.

3. Ja hän sanoi: tässä on minun piikani Bilha, makaa hänen kanssansa; että hän synnyttäis minun helmaani, ja saisin sittenkin hänestä lapsia.

3. Ja hän sanoi: täsä on minun pijcan Bilha maca hänen cansans että hän synnytäis minun helmani ja saisin sijttekin hänestä lapsia.

3 And she said, Behold, my maid Bilhah, go in to her, that she may bear upon my knees and I also may obtain sons by her.

3. And she said, Behold my maid Bilhah, go in unto her; and she shall bear upon my knees, that I may also have children by her.

3. Da sagde hun: Se, der er min Tjenestepige Bilha, gak ind til hende, at hun maa føde over mine Knæ, at ogsaa jeg maa bygges op ved hende.

3. Men hon sade: Si, der är min tjenstepiga Bilha: lägg dig när henne, att hon må föda i mitt sköt, och jag varder dock uppbyggd genom henne.

3. Ja Rael ütles: Seäl on mo ümmardaja Pilla, heida temma jure, et ta mo pölwede peäle lapsi saab, et minnule ka temmast suggu tulleks.

3. Tada ji tarė: ‘‘Štai mano tarnaitė Bilha. Įeik pas ją, kad ji pagimdytų ant mano kelių ir aš galėčiau turėti vaikų iš jos’‘.

3. Sie aber sprach: Siehe, da ist meine Magd Bilha; gehe zu ihr, daß sie auf meinen Schoß gebäre und ich doch durch sie aufgebaut werde.

3. Et elle dit: Voici ma servante Bilha; viens vers elle, et elle enfantera sur mes genoux, et j'aurai, moi aussi, des enfants par elle.

3. Y ella dijo: He aquí mi sierva Bala; entra a ella, y parirá sobre mis rodillas, y ahijarme he yo también de ella.

3 En zij zeide: Zie, daar is mijn dienstmaagd Bilha, ga tot haar in; dat zij op mijn knieen bare, en ik ook uit haar gebouwd worde.

3. A ona rzekła: Oto służebnica moja Bala; wnijdźże do niej, i porodzi na kolanach moich, a będę też miała syny z niej.

3. És monda ez: Ímhol az én szolgálóm Bilha, menj be hozzá, hogy szűljön az én térdeimen, és én is megépüljek ő általa.

3 Она сказала: вот служанка моя Валла; войди к ней; пусть она родит наколени мои, чтобы и я имела детей от нее.

3. Каже ж вона: Ось раба моя Балла; увійди до неї та нехай уродить на колїна мої, щоб і в мене були дїтки від неї.

4. Ja hän antoi hänelle orjattarensa Bilhan vaimoksi, ja Jaakob yhtyi häneen.

4. Niin hän antoi hänelle piikansa Bilhan emännäksi: ja Jakob makasi hänen kanssansa.

4. Nijn hän andoi hänelle Bilhan hänen pijcans emännäxi.

4 And she gave him Bilhah her handmaid as a wife and Jacob went in to her.

4. And she gave him Bilhah her handmaid to wife: and Jacob went in unto her.

4. Saa gav hun ham Bilha, sin Pige, til Hustru, og Jakob gik ind til hende.

4. Och gaf honom så Bilha, sina tjenstepigo, till hustru, och Jacob lade sig när henne.

4. Ja ta andis temmale omma ümmardaja Pilla naeseks, ja Jakob heitis temma jure.

4. Ji davė jam už žmoną savo tarnaitę Bilhą, ir Jokūbas įėjo pas ją.

4. Und sie gab ihm also Bilha, ihre Magd, zum Weibe, und Jakob ging zu ihr.

4. Elle lui donna donc pour femme Bilha, sa servante; et Jacob vint vers elle.

4. Así le dió a Bala su sierva por mujer; y Jacob entró a ella.

4 Zo gaf zij hem haar dienstmaagd Bilha tot een vrouw; en Jakob ging tot haar in.

4. I dała mu Balę, służebnicę swoję, za żonę; i wszedł Jakób do niej.

4. Adá tehát néki az ő szolgálóját Bilhát feleségűl, és beméne ahhoz Jákób.

4 И дала она Валлу, служанку свою, в жену ему; и вошел к ней Иаков.

4. І оддала йому Баллу, рабиню свою за жінку, і ввійшов до неї Яков.

5. Ja Bilha tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille pojan.

5. Niin Bilha tuli raskaaksi ja synnytti Jakobille pojan.

5. Ja Jacob macais hänen cansans. Nijn Bilha tuli rascaxi ja synnytti Jacobille pojan.

5 And Bilhah conceived and bore Jacob a son.

5. And Bilhah conceived, and bare Jacob a son.

5. Og Bilha undfik og fodte Jakob en Søn.

5. Och så vardt Bilha hafvande, och födde Jacob en son.

5. Ja Pilla sai käima peäle ja töi Jakobile poia ilmale.

5. Bilha pastojo ir pagimdė Jokūbui sūnų.

5. Also ward Bilha schwanger und gebar Jakob einen Sohn.

5. Et Bilha conçut, et enfanta un fils à Jacob.

5. Y concibió Bala, y parió a Jacob un hijo.

5 En Bilha werd zwanger, en baarde Jakob een zoon.

5. Tedy poczęła Bala, i urodziła Jakóbowi syna.

5. És teherbe esék Bilha és szűle Jákóbnak fiat.

5 Валла зачала и родила Иакову сына.

5. І завагонїла Балла, та й уродила Яковові сина.

6. Niin Raakel sanoi: Jumala hankki minulle oikeuden, ja hän kuuli minun ääneni ja antoi minulle pojan. Sentähden hän antoi hänelle nimen Daan.

6. Ja Rakel sanoi: Jumala ratkasi minun asiani, ja kuuli myös minun ääneni, ja antoi minulle pojan; sentähden kutsui hän hänen nimensä Dan.

6. Ja Rahel sanoi: Jumala ratcais minun asiani ja cuuli myös minun äneni ja andoi minulle pojan sentähden cudzui hän hänen nimens Dan.

6 And Rachel said, God has judged me and has also heard my voice and has given me a son. Therefore she called his name Dan.

6. And Rachel said, God hath judged me, and hath also heard my voice, and hath given me a son: therefore called she his name Dan.

6. Da sagde Rakel: Gud har dømt mig og hørt ogsaa min Røst og givet mig en Søn; derfor kaldte hun hans Navn Dan.

6. Då sade Rachel: Gud hafver dömt mina sak, och hört mina röst, och gifvit mig en son: Derföre kallade hon honom Dan.

6. Ja Rael ütles: Jummal on mulle kohhut annud ja on ka mo heäle kuulnud ja mulle poia annud: sepärrast panni ta temma nimme Tan.

6. Tada Rachelė tarė: ‘‘Dievas teisingai nusprendė dėl manęs, išklausydamas mano balsą ir davė man sūnų’‘. Todėl ji pavadino jį Danu.

6. Da sprach Rahel: Gott hat meine Sache gerichtet und meine Stimme erhört und mir einen Sohn gegeben. Darum hieß sie ihn Dan.

6. Et Rachel dit: Dieu m'a rendu justice, et il a aussi exaucé ma voix, et m'a donné un fils; c'est pourquoi elle l'appela Dan (juge).

6. Y dijo Raquel: Juzgóme Dios, y también oyó mi voz, y dióme un hijo: Por tanto llamó su nombre Dan.

6 Toen zeide Rachel: God heeft mij gericht, en ook mijn stem verhoord, en heeft mij een zoon gegeven; daarom noemde zij zijn naam Dan.

6. I rzekła Rachel: Skazał za mną Bóg, i usłyszał głos mój, a dał mi syna; i dlatego nazwała imię jego Dan.

6. És monda Rákhel: Ítélt felőlem az Isten, és meg is hallgatta szavamat, és adott énnékem fiat: azért nevezé nevét Dánnak.

6 И сказала Рахиль: судил мне Бог, и услышал голосмой, и дал мне сына. Посему нарекла ему имя: Дан.

6. І рече Рахеля: Бог судив менї, і послухав голосу мого, і дав менї сина. Тим і дала йому імя: Дан.

7. Ja Bilha, Raakelin orjatar, tuli jälleen raskaaksi ja synnytti Jaakobille toisen pojan.

7. Ja taas Bilha Rakelin piika tuli raskaaksi, ja synnytti Jakobille toisen pojan.

7. Ja taas Bilha Rahelin pijca tuli rascaxi ja synnytti Jacobille toisen pojan.

7 And Bilhah Rachel's handmaid conceived again and bore Jacob a second son.

7. And Bilhah Rachel's maid conceived again, and bare Jacob a second son.

7. Og Bilha, Rakels Pige, undfik igen og fødte Jakob den anden Søn.

7. Åter vardt Bilha, Rachels tjensteqvinna, hafvande, och födde Jacob den andra sonen.

7. Ja Pilla Raeli ümmardaja sai ta käima peäle, ja töi Jakobile teise poia ilmale.

7. Rachelės tarnaitė Bilha pastojo ir pagimdė Jokūbui antrą sūnų.

7. Abermals ward Bilha, Rahels Magd, schwanger und gebar Jakob den andern Sohn.

7. Et Bilha, servante de Rachel, conçut encore et enfanta un second fils à Jacob.

7. Y concibió otra vez Bala la sierva de Raquel, y parió el hijo segundo a Jacob.

7 En Bilha, Rachels dienstmaagd, werd wederom bevrucht, en baarde Jakob den tweeden zoon.

7. Potem zaś począwszy porodziła Bala, służebnica Racheli, drugiego syna Jakóbowi.

7. Ismét fogada az ő méhében, és szűle Bilha, a Rákhel szolgálója más fiat is Jákóbnak.

7 И еще зачала и родила Валла, служанка Рахилина, другого сына Иакову.

7. І завагонїла знов Балла, рабиня Рахелина, й уродила сина другого Яковові.

8. Niin Raakel sanoi: Jumalan taisteluja minä olen taistellut sisareni kanssa ja olen voittanut. Ja hän antoi hänelle nimen Naftali.

8. Niin sanoi Rakel: minä olen jalosti kilvoitellut minun sisareni kanssa, ja olen myös voittanut: ja hän kutsui hänen nimensä Naphtali.

8. Nijn sanoi Rahel: minä olen jalosti kilwoitellut minun sisareni cansa ja olen myös woittanut Ja hän cudzui hänen nimens Nephtali.

8 And Rachel said, With mighty wrestlings have I wrestled with my sister and I have indeed prevailed. And she called his name Naphtali.

8. And Rachel said, With great wrestlings have I wrestled with my sister, and I have prevailed: and she called his name Naphtali.

8. Da sagde Rakel: Jeg har kæmpet Guds Kampe med min Søster. Jeg har og faaet Overhaand; og hun kaldte hans Navn Naftali.

8. Då sade Rachel: Gud hafver omvändt det med mig och mine syster, och jag får öfverhandena: Och hon kallade honom Naphthali.

8. Ja Rael ütles: Ma ollen omma öega Jummala woitlemissega woitelnud ja ollen ärrawoitnud; ja ta panni temma nimme Nawtali.

8. Tada Rachelė tarė: ‘‘Didžiose grumtynėse grūmiausi su savo seserimi ir nugalėjau’‘. Ir ji pavadino jį Neftaliu.

8. Da sprach Rahel: Gott hat es gewandt mit mir und meiner Schwester, und ich werde es ihr zuvortun. Und hieß ihn Naphthali.

8. Et Rachel dit: J'ai soutenu contre ma sœur des luttes de Dieu; j'ai même eu la victoire; et elle lui donna le nom de Nephthali (ma lutte).

8. Y dijo Raquel: De luchas de Dios he luchado con mi hermana, también he vencido. Y llamó su nombre Neftalí.

8 Toen zeide Rachel: Ik heb worstelingen Gods met mijn zuster geworsteld; ook heb ik de overhand gehad; en zij noemde zijn naam Nafthali.

8. Tedy rzekła Rachel: Mężniem się biedziła z siostrą moją, a przemogłam; i nazwała imię jego Neftali.

8. És monda Rákhel: Nagy tusakodással tusakodtam az én nénémmel, és győztem; azért nevezé nevét Nafthalinak.

8 И сказала Рахиль: борьбою сильною боролась я с сестрою моею и превозмогла. И нарекла ему имя: Неффалим.

8. І рече Рахеля: Великою боротьбою боролась я з сестрою моєю, та й перемогла. Тим і дала йому імя: Нафталїй.

9. Kun Leea näki lakanneensa synnyttämästä, otti hän orjattarensa Silpan ja antoi hänet Jaakobille vaimoksi.

9. Koska Lea näki, että hän lakkasi synnyttämästä; otti hän piikansa Silpan, ja antoi sen Jakobille emännäksi.

9. COsca Lea näki että hän lackais synnyttämäst otti hän Silpan hänen pijcans ja andoi sen Jacobille emännäxi.

9 When Leah saw that she had left off bearing, she took Zilpah her handmaid and gave her to Jacob as a wife.

9. When Leah saw that she had left bearing, she took Zilpah her maid, and gave her Jacob to wife.

9. Og Lea saa, at hun havde holdt op at føde, og hun tog Silpa, sin Pige, og gav Jakob hende til Hustru.

9. Då nu Lea såg, att hon hade vändt igen att föda, tog hon sina tjenstepigo Silpa, och gaf henne Jacob till hustru.

9. Kui Lea näggi, et ta löpnud lapsi samast, siis wöttis ta omma ümmardaja Silpa ja andis tedda Jakobile naeseks.

9. Lėja matydama, kad nebegali daugiau gimdyti, davė Jokūbui savo tarnaitę Zilpą už žmoną.

9. Da nun Lea sah, daß sie aufgehört hatte zu gebären, nahm sie ihre Magd Silpa und gab sie Jakob zum Weibe.

9. Alors Léa, voyant qu'elle avait cessé d'avoir des enfants, prit Zilpa, sa servante, et la donna pour femme à Jacob.

9. Y viendo Lia que había dejado de parir, tomó a Zelfa su sierva, y dióla a Jacob por mujer.

9 Toen nu Lea zag, dat zij ophield van baren, nam zij ook haar dienstmaagd Zilpa, en gaf die aan Jakob tot een vrouw.

9. A obaczywszy Lija, że przestała rodzić, wzięła też Zelfę, służebnicę swoję, i dała ją Jakóbowi za żonę.

9. Látván pedig Lea hogy ő megszűnt a szűléstől, vevé az ő szolgálóját Zilpát, és adá azt Jákóbnak feleségűl.

9 Лия увидела, что перестала рождать, и взяласлужанку свою Зелфу, и дала ее Иакову в жену.

9. Вбачала ж Лея, що перестала роджати, і взяла Зелфу, рабу свою, та й оддала її Яковові за жінку.

10. Ja Silpa, Leean orjatar, synnytti Jaakobille pojan.

10. Niin synnytti Silpa, Lean piika, Jakobille pojan.

10. Nijn synnytti Silpa Lean pijca Jacobille pojan.

10 And Zilpah Leah's handmaid bore Jacob a son.

10. And Zilpah Leah's maid bare Jacob a son.

10. Og Silpa, Leas Tjenestepige, fødte Jakob en Søn.

10. Så födde Silpa, Leas tjensteqvinna, Jacob en son.

10. Ja Silpa, Lea ümmardaja töi Jakobile poia ilmale.

10. Zilpa, Lijos tarnaitė, pagimdė Jokūbui sūnų.

10. Also gebar Silpa, Leas Magd, Jakob einen Sohn.

10. Et Zilpa, servante de Léa, enfanta un fils à Jacob.

10. Y parió Zelfa, sierva de Lia, a Jacob un hijo.

10 En Zilpa, Lea's dienstmaagd, baarde Jakob een zoon.

10. I urodziła Zelfa, służebnica Lii, Jakóbowi syna.

10. És szűle Zilpa, Lea szolgálója, fiat Jákóbnak.

10 И Зелфа, служанка Лиина, родила Иакову сына.

10. І вродила Зелфа, рабиня Леїна, Яковові сина.

11. Niin Leea sanoi: Onneksi! Ja hän antoi hänelle nimen Gaad.

11. Ja Lea sanoi: joukko tulee: ja kutsui hänen nimensä Gad.

11. Ja Lea sanoi: warustettu ja cudzui hänen nimens Gad.

11 And Leah said, Good-fortune! And she called his name Gad.

11. And Leah said, A troop cometh: and she called his name Gad.

11. Da sagde Lea: Til Lykke! og hun kaldte hans Navn Gad.

11. Då sade Lea: Rustig; och kallade honom Gad.

11. Ja Lea ütles: Hulk tulleb; ja ta panni temma nimme Kad.

11. Tada Lėja tarė: ‘‘Laimingai!’‘ Ir ji pavadino jį Gadu.

11. Da sprach Lea: Rüstig! Und hieß ihn Gad.

11. Et Léa dit: Quel bonheur! Et elle l'appela Gad (bonheur).

11. Y dijo Lia: Vino la buena ventura. Y llamó su nombre Gad.

11 Toen zeide Lea: Er komt een hoop! en zij noemde zijn naam Gad.

11. Zatem Lija rzekła: Przyszedł huf; i nazwała imię jego Gad.

11. És monda Lea: Szerencsére! és nevezé nevét Gádnak!

11 И сказала Лия: прибавилось. И нарекла ему имя:Гад.

11. І рече Лея: Пощастило менї! І дала йому імя: Гад.

12. Ja Silpa, Leean orjatar, synnytti Jaakobille toisen pojan.

12. Ja Silpa, Lean piika, synnytti Jakobille toisen pojan.

12. Ja Silpa Lean pijca synnytti Jacobille toisen pojan.

12 And Zilpah Leah's handmaid bore Jacob a second son.

12. And Zilpah Leah's maid bare Jacob a second son.

12. Og Silpa, Leas Tjenestepige, fødte Jakob en anden Søn.

12. Derefter födde Silpa, Leas tjensteqvinna, Jacob den andra sonen.

12. Ja Silpa, Lea ümmardaja töi Jakobile teise poia ilmale.

12. Vėliau Zilpa pagimdė Jokūbui antrą sūnų.

12. Darnach gebar Silpa, Leas Magd, Jakob den andern Sohn.

12. Et Zilpa, servante de Léa, enfanta un second fils à Jacob.

12. Y Zelfa, la sierva de Lia, parió otro hijo a Jacob.

12 Daarna baarde Zilpa, Lea's dienstmaagd, Jakob een tweeden zoon.

12. Porodziła też Zelfa, służebnica Lii, drugiego syna Jakóbowi.

12. És szűle Zilpa, Lea szolgálója, más fiat is Jákóbnak.

12 И родила Зелфа, служанка Лии, другого сына Иакову.

12. І вродила Зелфа, рабиня Леїна, Яковові сина другого.

13. Niin Leea sanoi: Onnellista minua! Niin, naiset ylistävät minua onnelliseksi. Ja hän antoi hänelle nimen Asser.

13. Ja Lea sanoi: autuasta minua, sillä tyttäret sanovat minua autuaaksi: ja hän kutsui hänen nimensä Asser.

13. Ja Lea sanoi: autuasta minua sillä tyttäret sanowat minua autuaxi ja hän cudzui hänen nimens Asser.

13 And Leah said, I am fortunate! For the daughters will call me fortunate. And she called his name Asher.

13. And Leah said, Happy am I, for the daughters will call me blessed: and she called his name Asher.

13. Da sagde Lea: Held mig! thi Døtre prise mig lykkelig; og hun kaldte hans Navn Aser.

13. Då sade Lea: Väl mig; förty döttrarna skola säga mig saliga: Och hon kallade honom Asser.

13. Ja Lea ütles: Mo önneks; sest tütred wötwad mind önsaks kita; ja ta panni temma nimme Aser.

13. Tada Lėja tarė: ‘‘Aš laimingoji! Nes moterys vadins mane palaiminta’‘. Ir ji pavadino jį Ašeru.

13. Da sprach Lea: Wohl mir! denn mich werden selig preisen die Töchter. Und hieß ihn Asser.

13. Et Léa dit: Que je suis heureuse! car les filles me diront heureuse; et elle l'appela Asser (heureux).

13. Y dijo Lia: Para hacerme bienaventurada; porque las mujeres me dirán bienaventurada: y llamó su nombre Aser.

13 Toen zeide Lea: Tot mijn geluk! want de dochters zullen mij gelukkig achten; en zij noemde zijn naam Aser.

13. I rzekła Lija: To na szczęście moje; bo mię szczęśliwą będą zwały niewiasty; i nazwała imię jego Aser.

13. És monda Lea: Oh én boldogságom! bizony boldognak mondanak engem az asszonyok: és nevezé nevét Ásernek.

13 И сказала Лия: к благу моему, ибо блаженною будут называть меня женщины. И нарекла ему имя: Асир.

13. І каже Лея: Щасна я; бо дочки зватимуть мене блаженною. І дала йому імя: Ассер.

14. Mutta Ruuben meni kerran ulos nisunleikkuun aikana ja löysi lemmenmarjoja vainiolta ja toi ne äidillensä Leealle. Niin Raakel sanoi Leealle: Anna minulle poikasi lemmenmarjoja.

14. Ja Ruben meni ulos nisun elonaikana, ja löysi dudaimia vainioilta, ja toi ne Lealle äidillensä. Niin sanoi Rakel Lealle: anna minulle poikas dudaimista.

14. RUben meni ulos nisun elonaicana ja löysi cuckaisi wainiolda ja toi ne Lealle äitillens. Nijn sanoi Rahel Lealle: anna minulle osa poicas cuckaisist.

14 And Reuben went in the days of wheat harvest and found love-apples in the field and brought them to his mother Leah. Then Rachel said to Leah, I beseech you, give me from your son's love-apples.

14. And Reuben went in the days of wheat harvest, and found mandrakes in the field, and brought them unto his mother Leah. Then Rachel said to Leah, Give me, I pray thee, of thy son's mandrakes.

14. Og Ruben gik i de Dage, man høstede Hvede, og fandt Dudaim paa Marken og bar dem til Lea, sin Moder; da sagde Rakel til Lea: Kæere, giv mig af din Søns Dudaim!

14. Ruben gick ut om hveteandena, och fann liljor på markene, och hade dem hem till sina moder Lea. Då sade Rachel till Lea: Gif mig en del af din sons liljor.

14. Ja Ruben läks nisso leikusse päiwil ja leidis wäljalt Tudaimi-marjo ja töi neid omma emma Lea kätte; ja Rael ütles Lea wasto: Et anna mulle omma poia Tudaimi-marjust.

14. Kviečių pjūties metu Rubenas išėjęs rado mandragorų ir juos parnešė savo motinai Lėjai. Tada Rachelė tarė Lėjai: ‘‘Duok man savo sūnaus mandragorų’‘.

14. Ruben ging aus zur Zeit der Weizenernte und fand Liebesäpfel auf dem Felde und brachte sie heim seiner Mutter Lea. Da sprach Rahel zu Lea: Gib mir von den Liebesäpfeln deines Sohnes einen Teil.

14. Et Ruben s'en alla au temps de la moisson des blés, et trouva des mandragores dans les champs, et les apporta à Léa, sa mère. Et Rachel dit à Léa: Donne-moi, je te prie, des mandragores de ton fils.

14. Y fué Ruben en tiempo de la siega de los trigos, y halló mandrágoras en el campo, y trájolas a Lia su madre; y dijo Raquel a Lia: Ruégote que me dés de las mandrágoras de tu hijo.

14 En Ruben ging in de dagen van de tarweoogst, en hij vond Dudaim in het veld, en hij bracht die tot zijn moeder Lea. Toen zeide Rachel tot Lea: Geef mij toch van uws zoons Dudaim.

14. I wyszedł Ruben czasu żniwa pszenicznego, i znalazł pokrzyki na polu, a przyniósł je do Lii, matki swej; i rzekła Rachel do Lii: Daj mi też proszę z pokrzyków syna twego.

14. És kiméne Rúben búzaaratáskor, és talála a mezőn mandragóra-bogyókat s vivé azokat az ő anyjának, Leának. És monda Rákhel Leának: Adj nékem kérlek a fiad mandragóra-bogyóiból.

14 Рувим пошел во время жатвы пшеницы, и нашел мандрагоровые яблоки в поле, и принес их Лии, матери своей. И Рахиль сказала Лии: дай мне мандрагоров сына твоего.

14. І пійшов Рубен під пшеничні жнива, та й знайшов любовні яблука на полї, та й принїс їх до Леї, матері своєї. Каже ж Рахеля до Леї: Дай менї любовних яблук сина твого!

15. Leea vastasi hänelle: Eikö riitä, että olet vienyt minulta mieheni, koska tahdot ottaa vielä poikani lemmenmarjatkin? Raakel sanoi: Olkoon, maatkoon hän tämän yön sinun kanssasi, kunhan saan poikasi lemmenmarjat.

15. Hän vastasi häntä: vähäkö sinun siinä on, ettäs olet minulta miehen vienyt, mutta tahdot myös ottaa poikani dudaimit? Ja Rakel sanoi: sentähden maatkaan hän tänä yönä sinun kanssas poikas dudaimien tähden.

15. Hän wastais hänelle: wähäkö sinun sijnä on ettäs olet minulda miehen wienyt mutta tahdot myös otta poicani cuckaiset? Ja Rahel sanoi: sentähden maatcan hän tänä yönä sinun cansas poicas cuckaisten tähden.

15 And she said to her, (Is it) a small matter that you have taken away my husband? And would you take away my son's love-apples also? And Rachel said, Therefore he may lie with you tonight for your son's love-apples.

15. And she said unto her, Is it a small matter that thou hast taken my husband? and wouldest thou take away my son's mandrakes also? And Rachel said, Therefore he shall lie with thee to night for thy son's mandrakes.

15. Og hun sagde til hende: Er det en ringe Ting, at du har taget min Mand, og du tager ogsaa min Søns Dudailn? Og Rakel sagde: Derfor maa han liggge hos dig i denne Nat, for din Søns Dudaim.

15. Hon svarade: Hafver du icke nog, att du hafver tagit min man bort, och vill desslikes taga min sons liljor? Rachel sade: Nu väl, låt honom denna nattena sofva när dig, för dins sons liljor.

15. Ja ta ütles temmale: Ons se wähha, et sa mo mehhe olled ärrawötnud, ja tahhad ka mo poia Tudaimi-marjad wötta? ja Rael ütles: Sepärrast maggago temma sel ösel sinno jures ja poia Tudaimi-marjade eest.

15. Bet ji atsakė: ‘‘Ar negana tau, kad turi mano vyrą, ar nori atimti ir mano sūnaus mandragorus?’‘ Rachelė tarė: ‘‘Tegul jis šią naktį praleidžia su tavimi už tavo sūnaus mandragorus!’‘

15. Sie antwortete: Hast du nicht genug, daß du mir meinen Mann genommen hast, und willst auch die Liebesäpfel meines Sohnes nehmen? Rahel sprach: Wohlan, laß ihn diese Nacht bei dir schlafen um die Liebesäpfel deines Sohnes.

15. Et elle lui répondit: Est-ce peu d'avoir pris mon mari, que tu veuilles encore prendre les mandragores de mon fils? Et Rachel dit: Eh bien! qu'il couche avec toi cette nuit en échange des mandragores de ton fils.

15. Y ella respondió: ¿Es poco que hayas tomado mi marido, sino que también tomes las mandrágoras de mi hijo? Y dijo Raquel: Por tanto dormirá contigo está noche por las mandrágoras de tu hijo.

15 En zij zeide tot haar: Is het weinig, dat gij mijn man genomen hebt, dat gij ook mijns zoons Dudaim nemen zult? Toen zeide Rachel: Daarom zal hij dezen nacht voor uws zoons Dudaim bij u liggen.

15. A ona jej odpowiedziała: A małoż na tem, żeś mi wzięła męża mego, iż też chcesz wziąć i pokrzyki syna mego? Tedy rzekła Rachel: Niechajże śpi z tobą tej nocy za pokrzyki syna twego.

15. Az pedig monda néki: Talán keveselled, hogy elvetted tőlem az én férjemet, s a fiam mandragóra-bogyóit is elvennéd tőlem? És monda Rákhel: Háljon veled hát az éjjel a te fiad mandragóra-bogyóiért.

15 Но она сказала ей: неужели мало тебе завладеть мужем моим, что ты домогаешься и мандрагоров сына моего? Рахиль сказала: так пусть он ляжет с тобою эту ночь, за мандрагоры сына твоего.

15. Рече ж вона їй: Хиба се мала річ, що взяла єси мужа мого? Чи й любовні яблука сина мого віднїмеш? Каже ж Рахеля: Дак нехай переночує з тобою сьогоднї за любовні яблука сина твого.

16. Kun Jaakob illalla palasi vainiolta, meni Leea häntä vastaan ja sanoi: Minun luokseni sinun on tultava, sillä minä olen ostanut sinut poikani lemmenmarjoilla. Ja hän makasi sen yön hänen kanssaan.

16. Koska Jakob ehtoona kedolta palasi, meni Lea häntä vastaan, ja sanoi: minun kanssani pitää sinun makaaman: sillä minä olen sinun kallisti ostanut poikani dudaimilla. Ja hän makasi sen yön hänen kanssansa.

16. Cosca Jacob ehtona kedolda palais meni Lea händä wastan ja sanoi: minun cansani pitä sinun macaman: sillä minä olen sinun ostanut poicani cuckaisilla. Ja hän macais sen yön hänen cansans.

16 And Jacob came from the field in the evening and Leah went out to meet him and said, You must come in to me, because I have surely hired you with my son's love-apples. And he lay with her that night.

16. And Jacob came out of the field in the evening, and Leah went out to meet him, and said, Thou must come in unto me; for surely I have hired thee with my son's mandrakes. And he lay with her that night.

16. Der Jakob kom af marken om Aftenen, da gik Lea ud imod ham og sagde: Til mig skal du komme ind; thi jeg har tinget dig for min Søns Dudaim; saa laa han hos hende den samme Nat.

16. Då nu Jacob kom om aftonen af markene, gick Lea ut emot honom, och sade: När mig skall du ligga; förty jag hafver köpt dig för mins sons liljor: Och han låg när henne de nattena.

16. Ja Jakob tulli öhto wäljalt, ja Lea läks ta wasto ja ütles: Minno jure pead sa heitma, sest ma ollen sind palga pärrast palkanud mo poia Tudaimi-marjade eest; ja ta maggas sel ösel temma jures.

16. Jokūbui pareinant vakare iš lauko, Lėja išėjo jo pasitikti ir tarė: ‘‘Tu eisi pas mane, nes aš tave pasamdžiau už mano sūnaus mandragorus’‘. Taip jis praleido su ja tą naktį.

16. Da nun Jakob des Abends vom Felde kam, ging ihm Lea hinaus entgegen und sprach: Zu mir sollst du kommen; denn ich habe dich erkauft um die Liebesäpfel meines Sohnes. Und er schlief die Nacht bei ihr.

16. Et lorsque Jacob revint des champs le soir, Léa alla au-devant de lui, et dit: Tu viendras vers moi; car je t'ai loué pour les mandragores de mon fils; et il coucha avec elle cette nuit-là.

16. Y cuando Jacob volvía del campo a la tarde, salió Lia a él, y díjole: A mí has de entrar; porque alquilando te he alquilado por las mandrágoras de mi hijo. Y durmió con ella aquella noche.

16 Als nu Jakob des avonds uit het veld kwam, ging Lea uit hem tegemoet, en zeide: Gij zult tot mij inkomen; want ik heb u om loon zekerlijk gehuurd voor mijns zoons Dudaim; en hij lag dien nacht bij haar.

16. A gdy się wracał Jakób z pola pod wieczór, wyszła Lija przeciwko jemu, i rzekła: Do mnie wnijdziesz, gdyżem cię pewną zapłatą najęła sobie pokrzykami syna mego; i spał z nią onej nocy.

16. Mikor Jákób este a mezőről jöve, eleibe méne Lea, és monda: Én hozzám jőjj be, mert megvettelek a fiam mandragóra-bogyóiért; és nála hála azon éjszaka.

16 Иаков пришел с поля вечером, и Лия вышла ему навстречу и сказала: войди ко мне; ибо я купила тебя за мандрагоры сына моего. И лег он с нею в ту ночь.

16. Прийшов же Яков з поля в вечорі, і вийшла Лея зустріч йому, і каже: Мусиш увійти до мене; найняла бо я справдї тебе за любовні яблука сина мого. І переночував він з нею тієї ночи.

17. Ja Jumala kuuli Leeaa, ja Leea tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille viidennen pojan.

17. Ja Jumala kuuli Lean, ja hän tuli raskaaksi, ja synnytti Jakobille viidennen pojan.

17. Ja Jumala cuuli Lean ja hän tuli rascaxi ja synnytti Jacobille wijdennen pojan.

17 And God listened to Leah and she conceived and bore Jacob a fifth son.

17. And God hearkened unto Leah, and she conceived, and bare Jacob the fifth son.

17. Og Gud hørte Lea, og hun undfik og fødte Jakob den femte Søn.

17. Och Gud hörde Lea, och hon vardt hafvande, och födde Jacob den femte sonen.

17. Ja Jummal wöttis Lea kuulda, ja ta sai käima peäle, ja töi Jakobile wiendama poia ilmale.

17. Dievas išklausė Lėją; ji pagimdė Jokūbui penktąjį sūnų.

17. Und Gott erhörte Lea, und sie ward schwanger und gebar Jakob den fünften Sohn

17. Et Dieu exauça Léa, et elle conçut, et enfanta à Jacob un cinquième fils.

17. Y oyó Dios a Lia, y concibió, y parió a Jacob el quinto hijo.

17 En God verhoorde Lea; en zij werd bevrucht, en baarde Jakob den vijfden zoon.

17. Tedy wysłuchał Bóg Liję; i poczęła, i porodziła Jakóbowi syna piątego.

17. És meghallgatá Isten Leát, mert fogada az ő méhében és szűle Jákóbnak ötödik fiat.

17 И услышал Бог Лию, и она зачала и родила Иакову пятого сына.

17. І послухав Бог Леї, і завагонїла вона, і вродила Яковові сина пятого.

18. Niin Leea sanoi: Jumala on palkinnut minulle sen, että annoin orjattareni miehelleni. Ja hän antoi hänelle nimen Isaskar.

18. Ja Lea sanoi: Jumala on maksanut sen minulle, että minä annoin piikani miehelleni: ja kutsui hänen nimensä Isaskar.

18. Ja Lea sanoi: Jumala on costanut minun andamast pijcan miehelleni ja cudzui hänen Isaschar.

18 And Leah said, God has given me my hire, because I gave my handmaid to my husband. And she called his name Issachar.

18. And Leah said, God hath given me my hire, because I have given my maiden to my husband: and she called his name Issachar.

18. Og Lea sagde: Gud har givet mig min Løn, fordi jeg gav min Mand min Tjenestepige; og hun kaldte hans Navn Isaskar.

18. Och sade: Gud hafver lönt mig, för det jag gaf minom manne mina tjenstepigo; och hon kallade honom Isaschar.

18. Ja Lea ütles: Jummal on mulle mo palka annud, sepärrast et ma ollen omma ümmardaja omma mehhele annud; ja ta panni temma nimme Isaskar.

18. Tada Lėja tarė: ‘‘Dievas man atlygino, nes aš daviau savo tarnaitę savo vyrui’‘. Ji pavadino jį Isacharu.

18. und sprach Gott hat mir gelohnt, daß ich meine Magd meinem Manne gegeben habe. Und hieß ihn Isaschar.

18. Et elle dit: Dieu m'a donné mon salaire, pour avoir donné ma servante à mon mari; et elle l'appela Issacar (il y a salaire).

18. Y dijo Lia: Dios ha dado mi salario, por cuanto dí mi sierva a mi marido: por eso llamó su nombre Isacar.

18 Toen zeide Lea: God heeft mijn loon gegeven, nadat ik mijn dienstmaagd aan mijn man gegeven heb; en zij noemde zijn naam Issaschar.

18. I rzekła Lija: Oddał mi Bóg zapłatę moją, żem była dała służebnicę moję mężowi mojemu; i nazwała imię jego Isaszar.

18. És monda Lea: Megadta az Isten jutalmamat, a miért szolgálómat férjemnek adtam; azért nevezé nevét Izsakhárnak.

18 И сказала Лия: Бог дал возмездие мне за то, что я отдала служанку мою мужу моему. И нарекла ему имя: Иссахар.

18. І каже Лея: Дав менї Бог плату мою; бо оддала рабиню мою мужеві мойму. І дала йому імя: Іссахар.

19. Ja Leea tuli jälleen raskaaksi ja synnytti Jaakobille kuudennen pojan.

19. Ja Lea taas tuli raskaaksi, ja synnytti Jakobille kuudennen pojan.

19. Ja Lea taas tuli rascaxi ja synnytti Jacobille cuudennen pojan.

19 And Leah conceived again and bore a sixth son to Jacob.

19. And Leah conceived again, and bare Jacob the sixth son.

19. Og Lea undfik igen og fødte Jakob den sjette Søn.

19. Åter vardt Lea hafvande, och födde Jacob den sjette sonen.

19. Ja Lea sai ta käima peäle, ja töi Jakobile kuendama poia ilmale.

19. Lėja vėl pastojo ir pagimdė Jokūbui šeštąjį sūnų.

19. Abermals ward Lea schwanger und gebar Jakob den sechsten Sohn,

19. Et Léa conçut encore, et enfanta un sixième fils à Jacob,

19. Y concibió Lia otra vez, y parió el hijo sexto a Jacob.

19 En Lea werd wederom bevrucht, en zij baarde Jakob den zesden zoon.

19. Potem począwszy jeszcze Lija, porodziła szóstego syna Jakóbowi.

19. És ismét fogada az ő méhében Lea, és szűle hatodik fiat Jákóbnak.

19 И еще зачала Лия и родила Иакову шестого сына.

19. І завагонїла знов Лея, і вродила сина шестого Яковові.

20. Silloin Leea sanoi: Jumala on antanut minulle hyvän lahjan. Nyt mieheni on asuva minun luonani, sillä minä olen synnyttänyt hänelle kuusi poikaa. Ja hän antoi hänelle nimen Sebulon.

20. Ja Lea sanoi: Jumala on minun hyvästi lahjoittanut, nyt taas asuu minun mieheni minun tykönäni: sillä minä olen synnyttänyt hänelle kuusi poikaa. Ja kutsui hänen nimensä Sebulon.

20. Ja Lea sanoi: Jumala on minun hywästi lahjoittanut nyt taas asu minun miehen minun tykönän: sillä minä olen synnyttänyt hänelle cuusi poica. Ja cudzui hänen nimens Sebulon.

20 And Leah said, God has endowed me (with) a good endowment. Now my husband will dwell with me, because I have borne him six sons. And she called his name Zebulun.

20. And Leah said, God hath endued me with a good dowry; now will my husband dwell with me, because I have born him six sons: and she called his name Zebulun.

20. Og Lea sagde: Gud har givet mig, ja mig en god Gave; nu vil min Mand bo hos mig, thi jeg har født ham seks Sønner; og hun kaldte hans Navn Sebulon.

20. Och sade: Gud hafver väl försett mig: Nu varder åter min man boendes när mig, ty jag hafver födt honom sex söner: Och kallade honom Sebulon.

20. Ja Lea ütles: Jummal on mulle hea anni kinkinud: sedda puhko wöttab mo mees mo jures maggada, sest ma ollen temmale kuus poega ilmale tonud; ja ta panni temma nimme Sebulon.

20. Tada Lėja tarė: ‘‘Dievas apdovanojo mane gera dovana; dabar mano vyras gyvens su manimi, nes aš jam pagimdžiau šešis sūnus’‘. Ir ji praminė jį Zabulonu.

20. und sprach: Gott hat mich wohl beraten; nun wird mein Mann doch bei mir wohnen, denn ich habe ihm sechs Söhne geboren. Und hieß ihn Sebulon.

20. Et Léa dit: Dieu m'a donné un bon douaire; cette fois mon mari habitera avec moi; car je lui ai enfanté six fils. Et elle l'appela Zabulon (habitation).

20. Y dijo Lia: Dios me ha dado buena dádiva: esta vez morará conmigo mi marido, porque le he parido seis hijos. Y llamó su nombre Zabulón.

20 En Lea zeide: God heeft mij, mij heeft Hij begiftigd met een goede gift; ditmaal zal mijn man mij bijwonen; want ik heb hem zes zonen gebaard; en zij noemde zijn naam Zebulon.

20. I mówiła Lija: Obdarzył mnie Bóg zacnym upominkiem; już teraz będzie ze mną mieszkał mąż mój, bom mu urodziła sześciu synów; i nazwała imię jego Zabulon.

20. És monda Lea: Megajándékozott az Isten engem jó ajándékkal; most már velem lakik az én férjem, mert hat fiat szűltem néki, és nevezé nevét Zebulonnak.

20 И сказала Лия: Бог дал мне прекрасный дар; теперь будет жить у меня муж мой, ибо я родила ему шесть сынов. И нарекла ему имя: Завулон.

20. І каже Лея: Подарував менї Бог гостиньца гарного, поважити ме мене муж мій; уродила бо йому шестьох синів. І дала імя йому: Себулон.

21. Sitten hän synnytti tyttären ja antoi hänelle nimen Diina.

21. Sitte synnytti hän tyttären, ja kutsui hänen nimensä Dina.

21. Sijtte synnytti hän tyttären ja cudzui hänen nimens Dina.

21 And afterwards she bore a daughter and called her name Dinah.

21. And afterwards she bare a daughter, and called her name Dinah.

21. Og siden fødte hun en Datter og kaldte hendes Navn Dina.

21. Derefter födde hon ena dotter, och kallade henne Dina.

21. Ja pärrast sai temma tütre, ja panni temma nimme Tina.

21. Po to ji pagimdė dukterį ir ją pavadino Dina.

21. Darnach gebar sie eine Tochter, die hieß sie Dina.

21. Ensuite elle enfanta une fille, et elle l'appela Dina.

21. Y después parió una hija, y llamó su nombre Dina.

21 En zij baarde daarna een dochter; en zij noemde haar naam Dina.

21. Potem porodziła córkę, i nazwała imię jej Dyna.

21. Annakutána szűle leányt, és nevezé nevét Dínának.

21 Потом родила дочь и нарекла ей имя: Дина.

21. А потім уродила дочку, і дала імя їй: Дина.

22. Mutta Jumala muisti Raakeliakin, ja Jumala kuuli häntä ja avasi hänen kohtunsa.

22. Mutta Jumala muisti myös Rakelin, ja Jumala kuuli hänen, ja saatti hedelmälliseksi.

22. Mutta Jumala muisti myös Rahelin cuuli hänen ja saatti hedelmälisexi.

22 And God remembered Rachel. And God listened to her and opened her womb.

22. And God remembered Rachel, and God hearkened to her, and opened her womb.

22. Og Gud ihukom Rakel, og Gud hørte hende og aabnede hendes Moderliv.

22. Men Gud tänkte på Rachel, och hörde henne, och gjorde henne fruktsamma.

22. Ja Jummal mötles Raeli peäle , ja Jummal wöttis tedda kuulda ja teggi temma lapsekodda lahti.

22. Dievas atsiminė Rachelę, išklausė ją ir padarė vaisingą.

22. Gott gedachte aber an Rahel und erhörte sie und machte sie fruchtbar.

22. Et Dieu se souvint de Rachel, et Dieu l'exauça et la rendit féconde.

22. Y acordóse Dios de Raquel, y oyóla Dios, y abrió su matriz.

22 God dacht ook aan Rachel; en God verhoorde haar, en opende haar baarmoeder.

22. Wspomniał też Bóg, na Rachelę, i wysłuchał ją Bóg, a otworzył żywot jej.

22. Megemlékezék pedig az Isten Rákhelről; és meghallgatá őt az Isten és megnyitá az ő méhét.

22 И вспомнил Бог о Рахили, и услышал ее Бог, и отверз утробу ее.

22. І зглянувся Бог на Рахелю, і почув її Бог, і відчинив утробу їй.

23. Niin hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: Jumala on ottanut pois minun häpeäni.

23. Niin hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan, ja sanoi: Jumala on ottanut pois minun häväistykseni.

23. Nijn hän tuli rascaxi ja synnytti pojan ja sanoi:

23 And she conceived and bore a son and said, God has taken away my reproach.

23. And she conceived, and bare a son; and said, God hath taken away my reproach:

23. Og hun undfik og fødte en Søn og sagde: Gud har borttaget min Forsmædelse.

23. Då vardt hon hafvande, och födde en son, och sade: Gud hafver min smälek ifrå mig tagit.

23. Ja ta sai käima peäle, ja töi poia ilmale ja ütles: Jummal on mo teotust hopis ärrawötnud.

23. Ji pagimdė sūnų ir tarė: ‘‘Dievas pašalino mano gėdą’‘.

23. Da ward sie schwanger und gebar einen Sohn und sprach: Gott hat meine Schmach von mir genommen.

23. Et elle conçut, et enfanta un fils, et dit: Dieu a ôté mon opprobre;

23. Y concibió, y parió un hijo; y dijo: Quitado ha Dios mi vergüenza.

23 En zij werd bevrucht, en baarde een zoon; en zij zeide: God heeft mijn smaadheid weggenomen!

23. Tedy począwszy porodziła syna, i rzekła: Odjął Bóg zelżywość moję.

23. És fogada méhében, és szűle fiat, s monda: Elvevé Isten az én gyalázatomat.

23 Она зачала и родила сына, и сказала: снял Бог позор мой.

23. І завагонївши вродила сина, і каже: Одняв Бог докір мій.

24. Ja hän antoi hänelle nimen Joosef, sanoen: Herra antakoon minulle vielä toisen pojan.

24. Ja kutsui hänen nimensä Joseph, sanoen: Herra lisätköön minulle vielä toisen pojan.

24. Jumala on ottanut pois minun häwäistyxeni ja cudzui hänen nimens Joseph sanoden: HERra lisätkön minulle wielä toisen pojan.

24 And she called his name Joseph, saying, Jehovah adds another son to me.

24. And she called his name Joseph; and said, The LORD shall add to me another son.

24. Saa kaldte hun hans Navn Josef og sagde: Herren give mig endnu en anden Søn!

24. Och kallade honom Joseph, och sade: Herren gifve mig ännu en son härtill.

24. Ja panni temma nimme Josep, ja ütles: Jehowa andko mulle teise poia weel jure.

24. Ji pavadino jį Juozapu, sakydama: ‘‘Viešpats duos man dar kitą sūnų!’‘

24. Und hieß ihn Joseph und sprach: Der HERR wolle mir noch einen Sohn dazugeben!

24. Et elle l'appela Joseph (il ôte ou il ajoute), en disant: Que l'Éternel m'ajoute encore un autre fils!

24. Y llamó su nombre José, diciendo: Añádame Jehová otro hijo.

24 En zij noemde zijn naam Jozef, zeggende: De HEERE voege mij een anderen zoon daartoe.

24. I nazwała imię jego Józef, mówiąc: Niech mi przyda Pan drugiego syna.

24. És nevezé nevét Józsefnek, mondván: Adjon ehhez az Úr nékem más fiat is.

24 И нарекла ему имя: Иосиф, сказав: Господь дастмне и другого сына.

24. І дала імя йому: Йосиф, говорючи: Дай менї, Господе, й другого сина.

25. Ja kun Raakel oli synnyttänyt Joosefin, sanoi Jaakob Laabanille: Päästä minut menemään kotiini ja omaan maahani.

25. Ja tapahtui, koska Rakel oli synnyttänyt Josephin; sanoi Jakob Labanille: päästä minua menemään kotiani ja maalleni.

25. JA cosca Rahel oli synnyttänyt Josephin sanoi Jacob Labanille: päästä minua menemän cotiani ja maalleni.

25 And it happened, when Rachel had borne Joseph, that Jacob said to Laban, Send me away, that I may go to my own place and to my country.

25. And it came to pass, when Rachel had born Joseph, that Jacob said unto Laban, Send me away, that I may go unto mine own place, and to my country.

25. Og det skete, der Rakel havde født Josef, da sagde Jakob til Laban: Lad mig fare, og jeg vil gaa til mit Sted og til mit Land.

25. Då nu Rachel hade födt Joseph, sade Jacob till Laban: Låt mig färdas, och resa hem till mitt, och i mitt land.

25. Ja se sündis, kui Rael olli Josepi ilmale tonud, siis ütles Jakob Labani wasto: Lasse mind lahti, et ma lähhän omma paika ja ommale male.

25. Rachelei pagimdžius Juozapą, Jokūbas tarė Labanui: ‘‘Paleisk mane, grįšiu į tėvynę, į savo šalį!

25. Da nun Rahel den Joseph geboren hatte, sprach Jakob zu Laban: Laß mich ziehen und reisen an meinen Ort in mein Land.

25. Et lorsque Rachel eut enfanté Joseph, Jacob dit à Laban: Donne-moi mon congé, que je m'en aille en mon lieu, dans mon pays.

25. Y fué, que como Raquel parió a José, dijo Jacob a Labán: Envíame, e irme he a mi lugar, y a mi tierra.

25 En het geschiedde, dat Rachel Jozef gebaard had, dat Jakob tot Laban zeide: Laat mij vertrekken, dat ik ga tot mijn plaats, en naar mijn land.

25. I stało się, gdy porodziła Rachel Józefa, mówił Jakób do Labana: Puść mię, abym się wrócił do miejsca mego, i do ziemi mojej.

25. És lőn, a mint szűlte vala Rákhel Józsefet, monda Jákób Lábánnak: Bocsáss el engemet, hadd menjek el az én helyembe, az én hazámba.

25 После того, как Рахиль родила Иосифа, Иаков сказал Лавану: отпусти меня, и пойду я в свое место, и в свою землю;

25. Сталося ж, як уродила Рахеля Йосифа, каже Яков Лабанові: Відпусти мене, нехай іду в домівку мою й на вкраїну мою.

26. Anna minulle vaimoni ja lapseni, joiden vuoksi olen sinua palvellut, mennäkseni pois; sillä tiedäthän itse, kuinka olen sinua palvellut.

26. Anna minulle minun emäntäni ja lapseni, joiden tähden minä olen sinua palvellut, että minä menisin pois: sillä sinä tiedät minun palvelukseni, kuin minä olen sinua palvellut.

26. Anna minulle minun emändäni ja lapseni joiden tähden minä olen sinua palwellut että minä menisin pois: sillä sinä tiedät minun palweluxeni cuin minä olen sinua palwellut.

26 Give (me) my wives and my children (for) whom I have served you and let me go, because you know my service with which I have served you.

26. Give me my wives and my children, for whom I have served thee, and let me go: for thou knowest my service which I have done thee.

26. Giv mig mine Hustruer og mine Børn, for hvilke jeg har tjent dig, og jeg vil vandre bort; thi du kender min Tjeneste, hvorledes jeg har tjent dig.

26. Gif mig mina hustrur och min barn, som jag hafver tjent dig före, att jag må färdas; förty du vetst, hvad jag hafver gjort dig för en tjenst.

26. Anna mo naesed ja mo lapsed, kelle pärrast ma ollen sind teninud, et ma ärralähhän: sest sa tead mo tenistust, kudda ma sind ollen teninud.

26. Duok man mano žmonas ir mano vaikus, už kuriuos tau tarnavau, ir leisk man eiti. Tu juk žinai, kaip aš tau tarnavau!’‘

26. Gib mir meine Weiber und meine Kinder um die ich dir gedient habe, daß ich ziehe; denn du weißt, wie ich dir gedient habe.

26. Donne-moi mes femmes et mes enfants, pour lesquels je t'ai servi, et que je m'en aille; car tu sais le service que j'ai fait pour toi.

26. Dáme mis mujeres y mis hijos por las cuales he servido contigo; porque tú sabes el servicio que te he servido.

26 Geef mijn vrouwen, en mijn kinderen, om welke ik u gediend heb, dat ik vertrek; want gij weet mijn dienst, dien ik u gediend heb.

26. Daj mi żony moje, i dzieci moje, za którem ci służył, że odejdę; bo ty wiesz posługi moje, jakom ci służył.

26. Add meg nékem az én feleségeimet és magzatimat, a kikért szolgáltalak téged, hadd menjek el, mert te tudod az én szolgálatomat, a melylyel szolgáltalak téged.

26 отдай жен моих и детей моих, за которых я служил тебе, и я пойду, ибо ты знаешь службу мою, какую я служил тебе.

26. Віддай жени й діти мої, що за них парубкував тобі; ти знаєш роботу, що робив тобі.

27. Laaban vastasi hänelle: Jospa saisin armon silmiesi edessä! Merkkini ilmoittavat, että Herra sinun tähtesi on siunannut minua.

27. Ja Laban sanoi hänelle: anna minun löytää armo sinun edessäs, minä ymmärrän, että Herra on siunannut minun sinun tähtes.

27. Ja Laban sanoi hänelle: anna minun löytä armo sinun edesäs minä ymmärrän että HERra on siunannut minun sinun tähtes.

27 And Laban said to him, If now I have found favor in your eyes, (stay here, because) I have learned by experience that Jehovah has blessed me for your sake.

27. And Laban said unto him, I pray thee, if I have found favour in thine eyes, tarry: for I have learned by experience that the LORD hath blessed me for thy sake.

27. Da sagde Laban til ham: Kære, maatte jeg have fundet Naade for dine Øjne! jeg har en Anelse om, at Herren har velsignet mig for din Skyld.

27. Laban sade till honom: Kan jag icke finna nåd för din ögon? Jag förnimmer, att Herren hafver välsignat mig för dina skull.

27. Ja Laban ütles ta wasto: Ollen ma nüüd armo leidnud so melest? ma ollen ärraarwanud, et Jehowa mind sinno pärrast on önnistanud.

27. Labanas jam tarė: ‘‘O kad aš rasčiau malonę tavo akyse! Aš patyriau, kad Viešpats laimino mane dėl tavęs.

27. Laban sprach zu ihm: Laß mich Gnade vor deinen Augen finden. Ich spüre, daß mich der HERR segnet um deinetwillen;

27. Et Laban lui répondit: Puissé-je avoir trouvé grâce à tes yeux; car j'ai deviné que l'Éternel m'a béni à cause de toi.

27. Y Labán le respondió: Halle yo ahora gracia en tus ojos: experimentado he, que Jehová me ha bendecido por tú causa.

27 Toen zeide Laban tot hem: Zo ik nu genade gevonden heb in uw ogen; ik heb waargenomen, dat de HEERE mij om uwentwil gezegend heeft.

27. I rzekł do niego Laban: Proszę, jeźlim znalazł łaskę w oczach twoich, zostaó ze mną; bom doznał tego, że mi Pan dla ciebie błogosławił.

27. És monda néki Lábán: Vajha kedvet találtam volna szemeid előtt! Úgy sejtem, hogy te éretted áldott meg engem az Úr.

27 И сказал ему Лаван: о, если бы я нашел благоволение пред очами твоими! я примечаю, что за тебя Господь благословил меня.

27. Каже йому Лабан: Коли б знайшов я ласку в тебе! Вбачаю бо, що благословив мене Господь задля тебе.

28. Ja hän sanoi vielä: Määrää palkka, joka minun on sinulle maksettava, niin minä sen annan.

28. Ja sanoi (vielä): määrää siis sinun palkkas minulle, ja minä annan.

28. Määrä sijs sinun palckas minulle ja minä annan.

28 And he said, Appoint for me your wages and I will give it.

28. And he said, Appoint me thy wages, and I will give it.

28. Og han sagde: Nævn din Løn for mig, og den vil jeg give dig.

28. Säg, hvad lön jag skall gifva dig?

28. Ja ta ütles: Nimmeta öiete mulle omma palka, siis ma tahhan sedda anda.

28. Nustatyk tu pats sau užmokestį, ir aš tau jį duosiu!’‘

28. bestimme den Lohn, den ich dir geben soll.

28. Puis il dit: Fixe-moi ton salaire, et je te le donnerai.

28. Y dijo: Señálame tu salario, que yo lo daré.

28 Hij zeide dan: Noem mij uitdrukkelijk uw loon, dat ik geven zal.

28. I rzekł: Mianuj mi zapłatę twoję, a dam ci ją.

28. És monda: Szabj bért magadnak és én megadom.

28 И сказал: назначь себе награду от меня, и я дам.

28. І каже: Визнач плату свою в мене, я й дам тобі.

29. Hän vastasi hänelle: Itsehän tiedät, kuinka minä olen sinua palvellut ja millaiseksi karjasi on tullut minun hoidossani.

29. Mutta hän sanoi hänelle: sinä tiedät, kuinka minä olen palvellut sinua: ja kuinka paljo sinun karjaas on minun haltuuni annettu.

29. Mutta hän sanoi hänelle: sinä tiedät cuinga minä olen palwellut sinua ja cuinga paljo sinun carjas on minun halduni annettu.

29 And he said to him, You yourself know how I have served you and how your cattle have fared with me.

29. And he said unto him, Thou knowest how I have served thee, and how thy cattle was with me.

29. Og han sagde til ham: Du ved selv, hvormed jeg har tjent dig og hvad dit Kvæg er blevet til hos mig.

29. Men han sade till honom: Du vetst, huru jag hafver tjent dig, och hvad boskap du hafver under mig.

29. Ja ta ütles temma wasto: Sinna tead, kuida ma sind ollen teninud, ja kuida so lodussed mo jures olnud.

29. Jokūbas atsakė: ‘‘Tu pats žinai, kaip tau tarnavau ir kokia tapo tavo banda mano priežiūroje.

29. Er aber sprach zu ihm: Du weißt, wie ich dir gedient habe und was du für Vieh hast unter mir.

29. Et il lui répondit: Tu sais comment je t'ai servi, et ce qu'est devenu ton bétail avec moi.

29. Y él respondió: Tú sabes como te he servido, y cuanto ha sido tu ganado conmigo:

29 Toen zeide hij tot hem: Gij weet, hoe ik u gediend heb, en hoe uw vee bij mij geweest is.

29. Tedy mu odpowiedział Jakób: Ty wiesz, jakom ci służył, i jaki był dobytek twój przy mnie.

29. Ez pedig monda: Te tudod mimódon szolgáltalak téged, és hogy mivé lett nálam a te jószágod.

29 И сказал ему Иаков : ты знаешь, как я служил тебе, и каков сталскот твой при мне;

29. Каже йому: Ти знаєш, як я парубкував у тебе, і якою твоя скотина зробилась у мене.

30. Sillä vähän sinulla oli ennen minun tuloani, mutta sitten se on karttunut suureksi, ja Herra on siunannut sinua, missä vain minä liikuin. Mutta milloin saan ruveta tekemään työtä minäkin oman perheeni hyväksi?

30. Sinulla oli vähä ennenkuin minä tulin, mutta nyt se on paljoksi kasvanut, ja Herra on siunannut sinun, minun jalkajuonteni kautta. Koska minä siis oman huoneeni parasta katson?

30. Sinulla oli wähä ennencuin minä tulin mutta nyt se on paljoxi caswanut ja HERra on siunannut sinun minun jalcajuondeni cautta.

30 For (it was) little which you had before I (came) and it has increased to a multitude and Jehovah has blessed you wherever I turned. And now when shall I also provide for my own house?

30. For it was little which thou hadst before I came, and it is now increased unto a multitude; and the LORD hath blessed thee since my coming: and now when shall I provide for mine own house also?

30. Thi det, som du havde, før jeg kom, var lidet; men nu har de udbredt sig mangfoldigt, og Herren har velsignet dig ved min Fod; og nu, naar skal jeg ogsaa gøre noget for mit eget Hus?

30. Du hade litet, förra än jag kom, men nu äst du riker vorden; och Herren hafver välsignat dig för mina skull: Och nu, när skall jag ock något bestyra till mitt hus?

30. Sest pissut olli se, mis sul enne mind olli, agga se on wägga paljuks sigginud; ja Jehowa on sind minno jalla waewa läbbi önnistanud: ja nüüd, millal pean minna ka omma perre heaks middagi tegema?

30. Tu mažai turėjai prieš man atvykstant, bet dabar tai smarkiai padaugėjo, nes Viešpats tave laimino, kai aš atėjau. O dabar ar ne laikas man pasirūpinti savo namais?’‘

30. Du hattest wenig, ehe ich her kam, nun aber ist's ausgebreitet in die Menge, und der HERR hat dich gesegnet durch meinen Fuß. Und nun, wann soll ich auch mein Haus versorgen?

30. Car ce que tu avais avant moi était peu de chose; mais depuis il s'est fort accru, et l'Éternel t'a béni depuis que j'ai mis le pied chez toi; et maintenant, quand travaillerai-je aussi pour ma maison?

30. Porque poco tenías ántes de mí, y ha crecido en multitud, y Jehová te ha bendecido con mi entrada: y ahora ¿cuándo tengo de hacer también yo por mi casa?

30 Want het weinige, dat gij voor mij gehad hebt, dat is tot een menigte uitgebroken; en de HEERE heeft u gezegend bij mijn voet; nu dan, wanneer zal ik ook werken voor mijn huis?

30. Bo ta trocha, którąś miał przede mną, rozmnożyła się wielce; i błogosławił ci Pan na przyjście moję, a teraz kiedyż ja się też starać będę o dom swój?

30. Mert a mi kevesed vala én előttem, sokra szaporodott, és megáldott az Úr téged az én lábam nyomán. Immár mikor tehetek valamit a magam házáért is?

30 ибо мало было у тебя до меня, а стало много; Господь благословилтебя с приходом моим; когда же я буду работать для своего дома?

30. Мало бо що було в тебе до мене, та й наросло багацько, і благословив тебе Господь з приходу мого. Тепер же коли менї дбати й про власну господу?

31. Hän vastasi: Mitä minun on sinulle annettava? Jaakob sanoi: Ei sinun tarvitse antaa minulle mitään. Jos myönnät minulle tämän, niin minä yhä edelleen paimennan ja vartioitsen sinun laumojasi:

31. Ja (Laban) sanoi: mitästä minä sinulle annan? Ja Jakob sanoi: ei sinun pidä mitään antaman minulle. Mutta jos sinä tämän minulle teet, niin minä vielä tästälähin kaitsen ja varjelen sinun laumaas:

31. Cosca minä sijs oman huoneni parasta cadzon? Ja Laban sanoi: mitäst minä sinulle annan? Ja Jacob sanoi: ei sinun pidä mitän andaman minulle. Mutta jos sinä tämän minulle teet nijn minä wielä nyt caidzen ja warjelen sinun laumas.

31 And he said, What shall I give you? And Jacob said, You will not give me anything. If you will do this thing for me, I will again feed your flock and keep it.

31. And he said, What shall I give thee? And Jacob said, Thou shalt not give me any thing: if thou wilt do this thing for me, I will again feed and keep thy flock:

31. Og han sagde Hvad skal jeg bive dig? Og Jakob sagde: Du skal ikke give mig noget dersom du vil gøre mig dette, saa vil jeg fremdeles røgte og vogte dine Faar.

31. Laban sade: Hvad skall jag då gifva dig? Jacob sade: Du skall allsintet gifva mig; utan om du vill göra mig det jag säger, så skall jag ännu beta och vakta din får.

31. Siis ütles ta: Mis pean ma sulle andma? ja Jakob ütles: Sinna ei pea mulle ühtegi andma, kui sa agga mulle sedda asja teed, siis tahhan ma jälle so puddolojuksed söta ja hoida:

31. Labanas tarė: ‘‘Ką turiu tau duoti?’‘ Jokūbas atsakė: ‘‘Nieko man neduok! Jei sutiksi su mano reikalavimu, aš vėl ganysiu ir saugosiu tavo kaimenę:

31. Er aber sprach: Was soll ich dir denn geben? Jakob sprach: Du sollst mir nichts geben; sondern so du mir tun willst, was ich sage, so will ich wiederum weiden und hüten deine Schafe.

31. Et Laban lui dit: Que te donnerai-je? Et Jacob répondit: Tu ne me donneras rien. Je paîtrai encore tes troupeaux, et je les garderai, si tu fais ceci pour moi:

31. Y él dijo: ¿Qué te daré? Jacob respondió: No me des nada: si hicieres conmigo esto, volveré a apacentar tus ovejas.

31 En hij zeide: Wat zal ik u geven? Toen zeide Jakob: Gij zult mij niet met al geven, indien gij mij deze zaak doen zult; ik zal wederom uw kudden weiden, en bewaren.

31. I rzekł: Cóżci mam dać? I odpowiedział Jakób: Nie dasz mi nic; ale jeźli to uczynisz coć powiem, tedy się wrócę, a będę pasł i strzegł bydła twego.

31. És monda Lábán: Mit adjak néked? Felele Jákób: Ne adj nékem semmit; juhaidat ismét legeltetem és őrizem, ha nekem ezt a dolgot megteszed:

31 И сказал Лаван : что дать тебе? Иаков сказал: не давай мне ничего. Если только сделаешь мне, что я скажу, то я опять буду пасти и стеречь овец твоих.

31. І каже: Що мушу тобі дати? Каже ж Яков: Не давай менї нїчогісїнько, аби вчинив, що скажу, знов пасти му вівцї твої й доглядати му.

32. minä tarkastan tänään kaiken laumasi; erota siitä pois kaikki pilkulliset ja kirjavat lampaat sekä karitsoista kaikki mustat ja vuohista kirjavat ja pilkulliset. Ja minun palkkani on sitten oleva tämä,

32. Minä käyn tänäpänä kaiken sinun laumas lävitse, eroittaen sieltä kaikki pilkulliset ja kirjavat lampaat, ja kaikki hallavat karitsain seassa, ja kirjavat ja pilkulliset vuohten seassa, (mitä sitte kirjavaksi ja pilkulliseksi tulee) se olkoon minun palkkani.

32. Minä käyn tänäpän caiken sinun laumas läpidze eroittaden sieldä caicki pilculiset ja kirjawat lambat ja caicki mustat caridzain seas ja kirjawat ja pilculiset wuohet mitä sijtte kirjawaxi ja pilculisexi tule se olcon minun palckan.

32 I will pass through all your flock today, removing from there every speckled and spotted one and every black one among the sheep and the spotted and speckled among the goats and (these) will be my hire.

32. I will pass through all thy flock to day, removing from thence all the speckled and spotted cattle, and all the brown cattle among the sheep, and the spotted and speckled among the goats: and of such shall be my hire.

32. Jeg vil i Dag gaa igennem al din Hjord og skille derfra hvert spættet og spraglet Stykke hvert sort Stykke iblandt Faarene og hvad der er spraglet og spættet iblandt Gederne; og dette skal være min Løn.

32. Jag vill i dag gå igenom alla dina hjordar, och skilj du derifrån all fläckot och brokot får, och all svart får ibland lamben och kiden: Hvad nu sedan brokot och fläckot blifver, det skall vara min lön.

32. Ma tahhan tännapääw keik so puddolojuksed läbbikäia, ja seält ärralahhutada keik tähnelissed ja kirjud lambad ja keik suitso-karwa lambad tallede seast, ja kirjud ja tähnelissed kitsede seast; ja se olgo minno palk.

32. šiandien pereisiu visas avių bandas, išskirdamas iš jų kiekvieną dėmėtą bei lopiniuotą avį ir kiekvieną juodą avį, ir visas lopiniuotas bei dėmėtas ožkas. Tai bus mano atlyginimas.

32. Ich will heute durch alle deine Herden gehen und aussondern alle gefleckten und bunten Schafe und alle schwarzen Schafe und die bunten und gefleckten Ziegen. Was nun bunt und gefleckt fallen wird, das soll mein Lohn sein.

32. Je passerai aujourd'hui parmi tous tes troupeaux; ôtes-en toute bête picotée et tachetée, et toute bête noire parmi les agneaux, et ce qui est tacheté et picoté parmi les chèvres; et ce sera mon salaire.

32. Yo pasaré hoy por todas tus ovejas para quitar de allí toda oveja pintada y manchada; y todo carnero bermejo en los carneros: y lo pintado y manchado en las cabras; y esto será mi salario.

32 Ik zal heden door uw ganse kudde gaan, daarvan afzonderende al het gespikkelde en geplekte vee, en al het bruine vee onder de lammeren, en het geplekte en gespikkelde onder de geiten; en zulks zal mijn loon zijn.

32. Przejdę dziś przez wszystkie trzody twoje, odłączając stamtąd każde bydlę pstre i nakrapiane, i każde bydlę płowe między owcami, a nakrapiane i pstre między kozami; to będzie zapłatą moją.

32. Nyájaidat ma mind végig járom, minden pettyegetett és tarka bárányt kiszaggatok közűlök, és minden fekete bárányt a juhok közűl, s a tarkát és pettyegetettet a kecskék közűl, s legyen ez az én bérem.

32 Я пройду сегодня по всему стаду овец твоих; отдели из него всякий скот скрапинами и с пятнами, всякую скотину черную из овец, также с пятнами и с крапинами из коз. Такой скот будет наградою мне.

32. Пройду я через усю отару твою сьогоднї, а й вилучу все переполасе й крапасте, і все чорне між вівцями, й усе переполасе й крапаcте між козами, і се буде моя плата.

33. ja siinä minun rehellisyyteni tulee toteennäytetyksi: kun vasta tulet omin silmin katsomaan minun palkkaani, niin kaikki vuohet, jotka eivät ole pilkullisia eivätkä kirjavia, ja kaikki karitsat, jotka eivät ole mustia, katsottakoon minun varastamikseni.

33. Niin minun vanhurskauteni on todistava tästedes minusta, koska se siihen tulee, että minun pitää palkkani sinun nähtes saaman: niin että kaikki, jotka ei ole pilkulliset taikka kirjavat vohlista, eikä hallavat karitsoista, se olkoon varkaus minun tykönäni.

33. Nijn minun wanhurscauten on todistapa tänäpänä taicka huomena minust sinun edesäs cosca se sijhen tule että minä palckani sinulda otan nijn että caicki jotca ei ole pilculiset taicka kirjawat eikä ole caridzoista ja wohlista mustat se luettacon minulle warcaudexi.

33 So will my righteousness answer for me after this, when you will come concerning my hire that is before you. Every one that (is) not speckled and spotted among the goats and black among the sheep, that (is) with me, will be considered stolen.

33. So shall my righteousness answer for me in time to come, when it shall come for my hire before thy face: every one that is not speckled and spotted among the goats, and brown among the sheep, that shall be counted stolen with me.

33. Saa skal min Retfærdighed svare for mig den Dag Morgen, naar du kommer at bede min Løn; hvad som ikke er spætet eller spraglet iblandt Gederne og som iblandt Lammene, det skal agtes for stjaalet hos mig.

33. Så varder mig min rättfärdighet betygandes i dag eller morgon, när dertill kommer, att jag skall taga min lön af dig, alltså, att hvad som icke fläckot eller brokot, eller ock hvad svart är ibland lamben och kiden, det vare en tjufnad med mig.

33. Ja mo öigus peab mo eest kostma tullewal aial, kui se luggu mo palga pärrast so ette tulleb: keik mis ei olle tähnelinne egga kirjo kitsede seas egga suitso-karwa tallede seas, se olgo mo kä kui warrastud:

33. Mano sąžiningumas kalbės už mane, kai ateis laikas man atsiimti užmokestį tavo akivaizdoje. Visa, kas nebus dėmėta bei lopiniuota tarp ožkų ir avių, tebūna kaip mano pavogta!’‘

33. So wird meine Gerechtigkeit zeugen heute oder morgen, wenn es kommt, daß ich meinen Lohn von dir nehmen soll; also daß, was nicht gefleckt oder bunt unter den Ziegen und nicht schwarz sein wird unter den Lämmern, das sei ein Diebstahl bei mir.

33. Et ma justice me rendra témoignage à l'avenir devant toi, quand tu viendras reconnaître mon salaire. Tout ce qui ne sera point picoté ou tacheté parmi les chèvres, et noir parmi les agneaux, aura été volé, s'il est trouvé chez moi.

33. Y responderme ha mi justicia mañana, cuando viniere sobre mí mi salario delante de tí: todo lo que no fuere pintado ni manchado en las cabras, y bermejo en las ovejas, serme ha tenido por de hurto.

33 Zo zal mijn gerechtigheid op den dag van morgen met mij betuigen, als gij komen zult over mijn loon, voor uw aangezicht; al wat niet gespikkeld en geplekt is onder de geiten en bruin onder de lammeren, dat zij bij mij gestolen.

33. I da świadectwo o mnie sprawiedliwość moja na potem, gdy przyjdzie do zapłaty mojej przed tobą; wszystko co nie będzie pstre i nakrapiane między kozami, a płowe między owcami, niech będzie za kradzież poczytane przy mnie.

33. S a mikor majd bérem iránt eljövéndesz, mi előtted lesz, becsületességemről ez felel: a mi nem pettyegetett vagy tarka a kecskék, s nem fekete a juhok közt, az mind lopott jószág nálam.

33 И будет говорить за меня пред тобою справедливость моя в следующее время, когда придешь посмотреть награду мою. Всякая из коз не с крапинами и не с пятнами, и из овец не черная, краденое это у меня.

33. Так моя правда говорити ме за мене завтрашнёго дня, як прийдеш давати плату мою. Усе непереполасе й не крапаcте між козами і не чорне між вівцями, мусить уважатись у мене за вкрадене.

34. Laaban vastasi: Hyvä, olkoon, niinkuin olet puhunut.

34. Niin sanoi Laban: katso, joska se olis sanas jälkeen.

34. Nijn sanoi Laban: minä tydyn sijhen olcon sanas jälken.

34 And Laban said, Behold, O that it might be according to your word.

34. And Laban said, Behold, I would it might be according to thy word.

34. Da sagde Laban: Se, gid det maa være, som I har sagt!

34. Då sade Laban: Jag är till frids, blifve som sagt hafver.

34. Ja Laban ütles: Wata, olgo nenda so sanna järrele.

34. Labanas atsakė: ‘‘Sutinku. Tebūna kaip sakai!’‘

34. Da sprach Laban: Siehe da, es sei, wie du gesagt hast.

34. Alors Laban dit: Eh bien! qu'il en soit comme tu dis.

34. Y dijo Labán: He aquí, ojalá fuese como tú dices.

34 Toen zeide Laban: Zie, och ja, het zij naar uw woord!

34. Tedy rzekł Laban: Oby się stało według słowa twego!

34. És monda Lábán: Ám legyen: Vajha a te beszéded szerint lenne.

34 Лаван сказал: хорошо, пусть будет по твоему слову.

34. Каже ж йому Лабан: Добре, нехай буде по слову твойму.

35. Ja samana päivänä hän erotti pois juovikkaat ja kirjavat vuohipukit ja kaikki pilkulliset ja kirjavat vuohet — kaikki, joissa oli jotakin valkoista — sekä kaikki mustat karitsat ja jätti ne poikiensa hoitoon.

35. Ja sinä päivänä eroitti hän pilkulliset ja kirjavat kauriit ja kaikki pilkulliset ja kirjavat vuohet, kaikki joissa jotakin valkeutta oli, ja kaikki hallavat karitsat: ja antoi ne lastensa haltuun.

35. Ja sinä päiwänä eroitti hän pilculiset ja kirjawat caurit ja caicki pilculiset ja kirjawat wuohet caicki joisa jotakin walkeutta oli ja caicki mustat caridzat ja andoi ne hänen lastens haldun.

35 And he removed that day the male-goats that were striped and spotted and all the female-goats that were speckled and spotted, every one that had white in it and all the black ones among the sheep and gave (them) into the hand of his sons.

35. And he removed that day the he goats that were ringstraked and spotted, and all the she goats that were speckled and spotted, and every one that had some white in it, and all the brown among the sheep, and gave them into the hand of his sons.

35. Og samme Dag skilte han de brogede og spraglede Bukke og alle spættede og spraglede Geder, alt det, som havde noget hvidt paa sig, og alt sort iblandt Faarene, og han gav det i sine Børns fænder.

35. Och han skilde i den dagen ut spräcklota och brokota bockar, och all fläckot och brokot kid, der som ju något hvitt var uppå, och allt det svart var ibland lamben; och fick det sin barn i händer.

35. Ja ta lahhutas selsammal päwal lappilissed ja kirjud sikkud ja keik tähnelissed ja kirjud kitsed, keik kus ial walget külges olli, ja mis ial suitso-karwa tallede seast, ja ta andis neid omma poegade kätte.

35. Ir jis atskyrė tą dieną ožkas ir avis, ožius ir avinus­lopiniuotus ir dėmėtus; visus vienos spalvos gyvulius atidavė savo sūnums.

35. Und sonderte des Tages die sprenkligen und bunten Böcke und alle gefleckten und bunten Ziegen, wo nur was Weißes daran war, und alles, was schwarz war unter den Lämmern, und tat's unter die Hand seiner Kinder

35. Et le jour même il sépara les boucs rayés et tachetés, et toutes les chèvres picotées et tachetées, tout ce qui avait du blanc, et tout ce qui était noir parmi les agneaux; et il les confia à ses fils.

35. Y apartó aquel día los machos cabríos cinchados y manchados, y todas las cabras pintadas y manchadas, todo lo que tenía alguna cosa blanca, y todo lo bermejo en las ovejas, y púsolo en la mano de sus hijos.

35 En hij zonderde af ten zelfden dage de gesprenkelde en geplekte bokken en al de gespikkelde en geplekte geiten, al waar wit aan was, en al het bruine onder de lammeren; en hij gaf dezelve in de hand zijner zonen.

35. I odłączył onegoż dnia kozły strokate, i nakrapiane, i wszystkie kozy pstre, i nakrapiane, i wszystkie, co jaką białą odmianę miały, także i płowe między owcami, i oddał je do rąk synów swych.

35. Külön választá azért azon a napon a pettyegetett és tarka kosokat, és minden csíkos lábú és tarka kecskét, mind a melyikben valami fehérség vala, és minden feketét a juhok közűl, és adá az ő fiainak keze alá.

35 И отделил в тот день козлов пестрых и с пятнами, и всех коз скрапинами и с пятнами, всех, на которых было несколько белого, и всех черных овец, и отдал на руки сыновьям своим;

35. І повилучував того ж дня козли переполасі й крапасті, і усе, що мало біле в себе і все, що чорне між вівцями, та й пооддавав в руки синам своїм.

36. Ja hän asetti niin, että oli kolmen päivän välimatka hänen ja Jaakobin välillä; ja Jaakob paimensi Laabanin muuta karjaa.

36. Ja asetti kolmen päiväkunnan matkan, itsensä ja Jakobin vaiheelle: ja Jakob kaitsi niitä, jotka Labanin laumasta jäivät.

36. Ja asetti colmen päiwäcunnan matcan idzens ja Jacobin waihella ja Jacob caidzi nijtä jotca Labanin laumasta jäit.

36 And he set three days' journey between himself and Jacob. And Jacob fed the rest of Laban's flocks.

36. And he set three days' journey betwixt himself and Jacob: and Jacob fed the rest of Laban's flocks.

36. Og han gjorde tre Dages Rejse imellem sig og Jakob, og Jakob vogtede Labans øvrige Hjorde.

36. Och lät blifva tre dagsleder långe emellan sig och Jacob. Så bette Jacob det öfver var af Labans hjord.

36. Ja panni kolme päwa teed ennese ja Jakobi wahhele: ja Jakob olli teised Labani puddolojuksed hoidmas.

36. Labanas nustatė, kad tarp jo ir Jokūbo būtų trijų dienų atstumas. Jokūbas ganė likusią Labano kaimenę.

36. und machte Raum drei Tagereisen weit zwischen sich und Jakob. Also weidete Jakob die übrigen Herden Labans.

36. Et il mit l'espace de trois jours de chemin entre lui et Jacob. Et Jacob paissait le reste des troupeaux de Laban.

36. Y puso tres dias de camino entre sí y Jacob; y Jacob apacentaba las otras ovejas de Labán.

36 En hij stelde een weg van drie dagen tussen hem, en tussen Jakob; en Jakob weidde de overige kudde van Laban.

36. I odłączył się Laban od Jakóba, jakoby na trzy dni drogi; a Jakób pasł ostatek owiec Labanowych.

36. És három napi járó földet vete maga közé és Jákób közé; Jákób pedig legelteti vala Lábán egyéb juhait.

36 и назначил расстояние между собою и между Иаковом на три дня пути. Иаков же пас остальной мелкий скот Лаванов.

36. І поставив три днї ходи між собою й Яковом. Яков же пас остальні вівцї Лабанові.

37. Mutta Jaakob otti itselleen tuoreita haavan, mantelipuun ja plataanin oksia ja kuori niihin valkeita juovia, paljastaen oksien valkoisen rungon.

37. Mutta Jakob otti viherjäisiä haapaisia sauvoja, mandelpuisia ja plataneapuisia; ja kuori niihin valkiat juonteet, valkian paikan paljastamisella, joka sauvain päällä oli.

37. Mutta Jacob otti wiherjäisiä haapaisia sauwoja sarapuisia ja castaneapuisia ja cuorei nijhin walkiat juondet:

37 And Jacob took for him rods of fresh poplar and of the almond and of the plane tree and peeled white streaks in them and made the white which (was) in the rods appear.

37. And Jacob took him rods of green poplar, and of the hazel and chesnut tree; and pilled white strakes in them, and made the white appear which was in the rods.

37. Og Jakob tog sig Kæppe af grønt Poppeltræ og Hassel og Kastanie og uskavede hvide Streger paa dem, saa det hvide blev bart, som var paa Kæppene.

37. Men Jacob tog gröna aspekäppar, hassel och castaneen, och barkade hvita ränder deruppå;

37. Ja Jakob wöttis ennesele tored libne-pu ja lusi-pu ja armoni-pu keppid, ja koris nende külge walged kriipsud, et se walge keppide külges olli nähha.

37. Jokūbas, paėmęs žalias drebulių, migdolų ir liepų lazdeles, išlupinėjo jose dryžius, kad tose vietose, kur buvo žievė, būtų balta.

37. Jakob aber nahm Stäbe von grünen Pappelbäumen, Haseln und Kastanien und schälte weiße Streifen daran, daß an den Stäben das Weiß bloß ward,

37. Alors Jacob prit des branches vertes de peuplier, d'amandier et de platane, et y fit des raies blanches, en découvrant le blanc qui était aux branches.

37. Y tomóse Jacob varas de álamo verdes, y de almendro, y de castaño, y descortezó en ellas unas mondaduras blancas descubriendo la blancura de las varas.

37 Toen nam zich Jakob roeden van groen populierenhout, en van hazelaar, en van kastanje; en hij schilde daarin witte strepen, ontblotende het wit, hetwelk aan die roeden was.

37. Nabrał tedy Jakób prętów zielonych topolowych, i laskowych, i kasztanowych, i obłupił miejscami skórę ich do białego, obnażając białość, która na prętach była.

37. És vőn Jákób zöld nyár-, mogyoró- és gesztenye-vesszőket, és meghántá azokat fehéresen csíkosra, hogy látható legyen a vesszők fehére.

37 И взял Иаков свежих прутьев тополевых, миндальных и яворовых,и вырезал на них белые полосы, сняв кору до белизны, которая на прутьях,

37. Узяв же Яков собі по цїпку зеленому тополевому, лїсковому й каштановому, та й помережив білими мережками, і луплячи повиявлював біле, що було на цїпках.

38. Ja kuorimansa oksat hän pani eläinten eteen vesikaukaloihin eli juoma-astioihin, joista ne tulivat juomaan; ja ne olivat kiimallaan tullessansa juomaan.

38. Ja pani ne sauvat, jotka hän kuorinut oli, laumain eteen, vesiruuhiin, ja juoma-astioihin, lauman eteen, joihin he tulivat juomaan, että he juomalle tultuansa siittäisivät.

38. Ja pani ne sauwat jotca hän cuorinut oli laumain eteen wesiruuhijn joihin he tulit juoman että he juomalle tulduans sijtäisit.

38 And he set the rods which he had peeled before the flocks in the gutters in the watering troughs where the flocks came to drink. And they conceived when they came to drink.

38. And he set the rods which he had pilled before the flocks in the gutters in the watering troughs when the flocks came to drink, that they should conceive when they came to drink.

38. Og han lagde Kæppene, som han havde udskavet, i tenderne, i Vandtrugene, hvor Faaene skulde komme at drikke, ret igen for Faarene, og disse parredes, naar de kom for at drikke.

38. Och lade käpparna, som han barkat hade, i dryckehoar för hjordarna, som der komma måste och vattnas, att de skulle hafvande varda, när de kommo till att dricka.

38. Ja ta panni keppid, mis ta olli ärrakorinud, wee-rennide ja künnade sisse, kuhho need puddolojuksed piddid tullema joma, nende puddolojuste ette: ja nemmad ollid tined, kui nemmad tullid joma.

38. Jis tas išpjaustytas lazdeles sudėjo į lovius, į kuriuos pilamas vanduo, prie kurių bandos ateidavo gerti, ir atėję gerti imdavo poruotis.

38. und legte die Stäbe, die er geschält hatte, in die Tränkrinnen vor die Herden, die kommen mußten, zu trinken, daß sie da empfangen sollten, wenn sie zu trinken kämen.

38. Et il mit les branches qu'il avait pelées, dans les auges, dans les abreuvoirs où les brebis venaient boire, en face des brebis; et elles entraient en chaleur, quand elles venaient boire.

38. Y puso las varas que había mondado en las pilas, en los abrevaderos del agua, donde las ovejas venían a beber delante de las ovejas, las cuales se calentaban viniendo a beber.

38 En hij leide deze roeden, die hij geschild had, in de goten, en in de drinkbakken van het water, waar de kudde kwam drinken, tegenover de kudde; en zij werden verhit, als zij kwamen om te drinken.

38. I nakładł onych prętów, które był obłupił, do rynien i do koryt, gdzie lano wody (gdy przychodziły owce, aby piły) nakładł ich przeciwko owcom, aby poczynały, gdyby pić przychodziły.

38. És a vesszőket, melyeket meghántott vala, felállítá a csatornákba, az itató válúkba, melyekre a juhok inni járnak vala, szembe a juhokkal, hogy foganjanak, mikor inni jönnek.

38 и положил прутья с нарезкою перед скотом в водопойных корытах, куда скот приходил пить, и где, приходя пить, зачинал пред прутьями.

38. І клав цїпки, що помережив, у напувальні корита та в водяні ринви, як приходили отарі до водопійла, щоб вагонїли на водопійлї.

39. Ja eläimet pariutuivat oksien edessä ja synnyttivät juovikkaita, pilkullisia ja kirjavia karitsoita.

39. Ja niin laumat siittivät niiden sauvain päällä, ja kantoivat pilkullisia, juonteisia ja kirjavia.

39. Ja nijn laumat sijtit nijden sauwain päällä ja cannoit pilculisia juondeisia ja kirjawita.

39 And the flocks conceived before the rods and the flocks brought out striped, speckled and spotted.

39. And the flocks conceived before the rods, and brought forth cattle ringstraked, speckled, and spotted.

39. Og Faarene parredes ved Kæppene, og Faarene fødte brogede, spættede og praglede.

39. Alltså vordo hjordarne hafvande öfver käpparna, och födde fläckot, spräcklot och brokot.

39. Kui nüüd need puddolojuksed tined ollid nende keppide jures, siis teggid puddolojuksed talled, mis lappilissed ja tähnelissed ja kirjud ollid.

39. Ir avys poruodavosi, žiūrėdamos į lazdeles; ir jos vesdavo dryžuotus, dėmėtus ir lopiniuotus ėriukus.

39. Also empfingen die Herden über den Stäben und brachten Sprenklinge, Gefleckte und Bunte.

39. Les brebis entraient donc en chaleur à la vue des branches, et elles faisaient des agneaux rayés, picotés et tachetés.

39. Y calentábanse las ovejas delante de las varas, y parían las ovejas cinchados, pintados, y manchados.

39 Als dan de kudde verhit werd bij de roeden, zo lammerde de kudde gesprenkelde, gespikkelde, en geplekte.

39. I poczynały owce patrząc na one pręty, i rodziły jagnięta strokate, pstre i nakrapiane.

39. És a juhok a vesszők előtt foganának és ellenek vala csíkos lábúakat, pettyegetetteket és tarkákat.

39 И зачинал скот пред прутьями, и рождался скот пестрый, и с крапинами, и с пятнами.

39. І вагонїли отарі перед цїпками, та й котились ягнятами й козенятами переполасими й крапастими.

40. Sitten Jaakob erotti karitsat; ja hän asetti eläinten päät niihin päin, jotka olivat pilkullisia, ja kaikkiin niihin päin, jotka olivat mustia Laabanin laumassa; siten hän hankki itselleen eri laumansa eikä päästänyt niitä Laabanin laumaan.

40. Niin Jakob eroitti karitsat, ja asetti lauman kasvot, siinä valkiassa laumassa, niitä pilkullisia ja hallavia päin: ja teki itsellensä eri lauman, ja ei laskenut niitä Labanin lauman sekaan.

40. Silloin eroitti Jacob caridzat ja asetti sen eroitetun lauman pilculisten ja mustain cohdalle Labanin laumasa ja teki idzellens eri lauman ja ei laskenut nijtä Labanin secaan.

40 And Jacob separated the lambs and set the faces of the flocks toward the striped and all the black in the flock of Laban. And he put his own herds apart and did not put them near Laban's flock.

40. And Jacob did separate the lambs, and set the faces of the flocks toward the ringstraked, and all the brown in the flock of Laban; and he put his own flocks by themselves, and put them not unto Laban's cattle.

40. Saa lod Jakob Lammenle skille fra og stillede Faarenes Anigter overfor det brogede og alt det sorte iblandt Labans Hjord og gjorde sig Hjorde for sig selv alene, dem lod han ikke komme til Labans Hjord.

40. Då afskiljde Jacob lamben, det icke brokot, och allt det svart var, och lät dem in till Labans hjord, och gjorde sig en egen hjord, den lät han icke till Labans hjord.

40. Ja Jakob lahhutas need talled ärra, ja panni puddolojuste silmad nende pole, mis lappilissed ollid ja keikide pole, mis suitso-karwa, Labani puddolojuste sees; ja ta teggi ennesele karja issepäinis ja ei pannud neid mitte Labani puddolojuste sekka.

40. Jokūbas perskyrė savo bandą. Jis sudėjo lazdeles taip, kad jo avys ir Labano avys matytų jas. Jis laikė savo bandas atskirai ir nesuleisdavo jų su Labano bandomis.

40. Da schied Jakob die Lämmer und richtete die Herde mit dem Angesicht gegen die Gefleckten und Schwarzen in der Herde Labans und machte sich eine eigene Herde, die tat er nicht zu der Herde Labans.

40. Et Jacob partageait les agneaux, et mettait les brebis du troupeau de Laban en face de ce qui était rayé, et de tout ce qui était noir; et il mit ses troupeaux à part, et ne les mit point auprès des troupeaux de Laban.

40. Y apartaba Jacob los corderos y poníalos con las ovejas, los cinchados, y todo lo que era bermejo en el hato de Labán. Y ponía su hato a parte, y no lo ponía con las ovejas de Labán.

40 Toen scheidde Jakob de lammeren, en hij wendde het gezicht der kudde op het gesprenkelde, en al het bruine onder Labans kudde; en hij stelde zijn kudden alleen, en hij zette ze niet bij de kudde van Laban.

40. I odłączył Jakób jagnięta, a stawiał owce twarzą do jagniąt strokatych, i do wszystkich płowych w stadzie Labanowem, a swoje stada stawiał osobno, ani ich obracał ku stadu Labanowemu.

40. Azután külön szakasztá Jákób ezeket a bárányokat, és a Lábán nyáját arczczal fordítja vala a csíkos lábú és fekete bárányokra; így szerze magának külön falkákat, melyeket nem ereszte a Lábán juhai közé.

40 И отделял Иаков ягнят и ставил скот лицем кпестрому и всему черному скоту Лаванову; и держал свои стада особо и не ставил их вместе со скотом Лавана.

40. Ягнята ж вилучав Яков і ставляв отарі лицем до переполасого і чорного в отарі Лабановій, й держав свої отарі окроме, і не ставляв укупі з Лабановими.

41. Ja joka kerta kun voimakkaat eläimet olivat kiimallaan, pani Jaakob oksat eläinten silmien eteen vesikaukaloihin, niin että ne pariutuivat oksien edessä.

41. Ja koska se varhain kantava lauma oli sikoillansa, pani Jakob sauvat laumain silmäin eteen ruuhiin: että he siittäisivät sauvain päällä.

41. Mutta cosca se warhain candawa lauma oli sicoillans pani Jacob sauwat laumain silmäin eteen että he sijtäisit sauwain päällä.

41 And it happened, whenever the stronger of the flock conceived, that Jacob laid the rods before the eyes of the flock in the gutters, that they might conceive among the rods,

41. And it came to pass, whensoever the stronger cattle did conceive, that Jacob laid the rods before the eyes of the cattle in the gutters, that they might conceive among the rods.

41. Og det skete altid, naar de stærkere Faar løb, da lagde Jakob Kæppene for Faarenes Øjne i Renderne, at de skulde Herre sig ved Kæppene.

41. Men när den tidfödde hjorden lopp, lade han käpparna i hoar för hjordens ögon, så att de vordo hafvande öfver käpparna.

41. Ja se sündis, ni mittokord kui need kangemad puddolojuksed piddid tineks sama, et Jakob need keppid rennide sisse panni puddolojuste silma ette, et nemmad piddid tineks sama nende keppide jures.

41. Kai poravosi stipresnieji gyvuliai, Jokūbas įdėdavo lazdeles į lovius taip, kad gyvuliai matytų jas ir poruotųsi.

41. Wenn aber der Lauf der Frühling-Herde war, legte er die Stäbe in die Rinnen vor die Augen der Herde, daß sie über den Stäben empfingen;

41. Et il arrivait que toutes les fois que les brebis vigoureuses entraient en chaleur, Jacob mettait les branches sous les yeux du troupeau dans les auges, afin qu'elles entrassent en chaleur auprès des branches.

41. Y era, que todas las veces que se calentaban las tempranas, Jacob ponía las varas delante de las ovejas en las pilas, para que se calentasen delante de las varas.

41 En het geschiedde, telkens als de kudde der vroegelingen verhit werd, zo stelde Jakob de roeden voor de ogen der kudde in de goten, opdat zij hittig werden bij de roeden.

41. A gdy wszystkich owiec co raószych przypuszczanie bywało, kładł Jakób pręty przed oczy owiec w koryta, aby poczynały patrząc na pręty.

41. És lőn, hogy mikor a nyáj java részének vala párzási ideje, akkor Jákób a vesszőket oda raká a válúkba a juhok eleibe, hogy a vesszőket látva foganjanak.

41 Каждый раз, когда зачинал скот крепкий, Иаков клал прутья в корытах пред глазами скота, чтобы он зачинал пред прутьями.

41. І сталося, як вагонїла лучча скотина, Яков клав цїпки перед очима в скоту в корита, щоб вагонїли між цїпками.

42. Mutta heikkojen eläinten eteen hän ei niitä pannut. Niin joutuivat heikot Laabanille ja voimakkaat Jaakobille.

42. Mutta koska ne hiljain juoksivat, niin ei hän pannut niitä sisälle. Niin tulivat äpöiset Labanille ja varhain kannetut Jakobille.

42. Mutta cosca äpöiset sijtit ei hän pannut nijtä sisälle. Nijn tulit äpöiset Labanille ja warhain cannetut Jacobille.

42 but when the flock were weak, he did not put (them) in. So the weaker were Laban's and the stronger Jacob's.

42. But when the cattle were feeble, he put them not in: so the feebler were Laban's, and the stronger Jacob's.

42. Men naar Faar ene vare svage, lagde han dem ikke; saa bleve de svage Labans og de stærke Jakobs.

42. Men när de senfödda lupo, lade han dem intet deruti. Så vordo då de senfödlingar Labans och de tidfödlingar Jacobs.

42. Ja kui puddolojuksed wäetimad ollid, ei pannud temma mitte; ja need wäetimad said Labanile ja need kangemad Jakobile.

42. Silpnesniems gyvuliams poruojantis, jis neįdėdavo tų lazdelių. Taigi silpnesnieji teko Labanui, o stipresnieji Jokūbui.

42. aber in der Spätlinge Lauf legte er sie nicht hinein. Also wurden die Spätlinge des Laban, aber die Frühlinge des Jakob.

42. Mais quand les brebis étaient chétives, il ne les mettait point. En sorte que les agneaux chétifs étaient pour Laban, et les vigoureux pour Jacob.

42. Y cuando venían las ovejas tardías, no las ponía: así eran las tardías para Labán, y las tempranas para Jacob.

42 Maar als de kudde spade hittig werd, zo stelde hij ze niet, zodat de spadelingen Laban, en de vroegelingen Jakob toekwamen.

42. Lecz gdy późniejszych owiec przypuszczanie było, nie kładł ich: i były późniejsze Labanowe, a raósze Jakóbowe.

42. De mikor satnya vala a nyáj, nem rakja vala oda s ily módon Lábánéi lőnek a satnyák, a java pedig Jákóbé.

42 А когда зачинал скот слабый, тогда он не клал. И доставался слабый скот Лавану, а крепкий Иакову.

42. Як же гуляла скотина слабовита, не клав туди цїпків; тим робом слабовите було Лабанові, а лучче Яковові.

43. Ja siten mies tuli ylen rikkaaksi; hän sai paljon pikkukarjaa sekä palvelijattaria, palvelijoita, kameleja ja aaseja.

43. Siitä tuli mies sangen äveriääksi, niin että hänellä oli paljo lampaita ja piikoja ja palvelioita, ja kameleja ja aaseja.

Sijtä tuli mies sangen äweriäxi nijn että hänellä oli paljo lambaita ja pijcoja ja palwelioita ja Camelejä ja Aseja.

43 And the man increased exceedingly and had large flocks and maid-servants and men-servants and camels and donkeys.

43. And the man increased exceedingly, and had much cattle, and maidservants, and menservants, and camels, and asses.

43. Deraf blev Manden overmaade rig, saa at han havde mange Faar og Piger og Svende og Kameler og Asener.

43. Deraf vardt mannen öfvermåttan riker, så att han hade mycken får, tjenarinnor och tjenare, camelar och åsnar.

43. Ja se mees kossus üpris wägga, ja temmal olli paljo puddolojuksid ja ümmardajaid ja sullasid ja kamelid ja eeslid.

43. Taip šis žmogus nepaprastai pralobo. Jis turėjo daug tarnų ir tarnaičių, galvijų, avių, kupranugarių ir asilų.

43. Daher ward der Mann über die Maßen reich, daß er viele Schafe, Mägde und Knechte, Kamele und Esel hatte.

43. Et cet homme devint extrêmement riche, et il eut de nombreux troupeaux, des servantes et des serviteurs, des chameaux et des ânes.

43. Y multiplicó el varón muy mucho, y tuvo muchas ovejas, y siervas, y siervos, y camellos, y asnos.

43 En die man brak gans zeer uit in menigte, en hij had vele kudden, en dienstmaagden, en dienstknechten, en kemelen, en ezelen.

43. I tak zbogacił się on człowiek bardzo, i miał owiec wiele, i służebnic i sług, i wielbłądów, i osłów.

43. És felette igen meggazdagodék a férfiú; és vala néki sok juha, szolgálója, szolgája, tevéje és szamara.

43 И сделался этот человек весьма, весьма богатым, и было у него множество мелкого скота, и рабынь, и рабов, и верблюдов, и ослов.

43. І збогатився чоловік безлїч, і було в його скотини много, і раби, і рабинї, і верблюди, й осли.