35 luku

Jaakob on jälleen Beetelissä. Benjamin syntyy. Raakelin ja Iisakin kuolema.

1. Ja Jumala sanoi Jaakobille: Nouse, mene Beeteliin, asetu sinne ja rakenna sinne alttari Jumalalle, joka ilmestyi sinulle paetessasi veljeäsi Eesauta.

1. Ja Jumala sanoi Jakobille: nouse ja mene ylös BetEliin, ja asu siellä: ja tee siihen alttari Jumalalle, joka sinulle ilmestyi, koska sinä pakenit veljes Esaun edestä.

1. JA Jumala sanoi Jacobille: nouse ja mene BethElin päin ja asu siellä ja tee sijhen Altari Jumalalle joca sinulle ilmestyi cosca sinä pakenit weljes Esaun edestä.

1 And God said to Jacob, Arise, go up to Bethel and dwell there and make an altar there to God, who appeared to you when you fled from the face of Esau your brother.

1. And God said unto Jacob, Arise, go up to Bethel, and dwell there: and make there an altar unto God, that appeared unto thee when thou fleddest from the face of Esau thy brother.

1. Og Gud sagde til Jakob: Gør dig rede, drag op til Bethel og bliv der, og byg der et Alter for den Gud, som aabenbaredes for dig, der du flyede for din Broder Esaus Ansigt.

1. Och Gud sade till Jacob: Gör dig redo, och far till BethEl, och bo der, och bygg der ett altare Gudi som dig syntes, då du flydde för dinom broder Esau.

1. Ja Jummal ütles Jakobi wasto: wötta kätte, minne ülles Peteli ja jä senna, ja te senna üks altar selle Jummalale, kes sulle ennast näitnud, kui sa pöggenesid omma wenna Esawi eest.

1. Dievas tarė Jokūbui: ‘‘Kelkis ir eik į Betelį, ir apsistok ten; pastatyk aukurą Dievui, kuris tau pasirodė, kai bėgai nuo savo brolio Ezavo’‘.

1. Und Gott sprach zu Jakob: Mache dich auf und ziehe gen Beth-El und wohne daselbst und mache daselbst einen Altar dem Gott, der dir erschien, da du flohest vor deinem Bruder Esau.

1. Et Dieu dit à Jacob: Lève-toi, monte à Béthel, et demeures-y, et fais-y un autel au Dieu qui t'apparut lorsque tu fuyais de devant Ésaü, ton frère.

1. Y DIJO Dios a Jacob: Levántate, sube a Betel, y está allí: y haz allí altar al Dios, que te apareció cuando huías de tu hermano Esaú.

1 Daarna zeide God tot Jakob: Maak u op, trek op naar Beth-el, en woon aldaar; en maak daar een altaar dien God, Die u verscheen, toen gij vluchttet voor het aangezicht van uw broeder Ezau.

1. Rzekł potem Bóg do Jakóba: Wstaó, wstąp do Betela, a mieszkaj tam, i uczyó tam ołtarz Bogu, któryć się ukazał, gdyś uciekał przed obliczem Ezawa, brata twego.

1. Monda pedig az Isten Jákóbnak: Kelj fel, eredj fel Béthelbe és telepedjél le ott; és csinálj ott oltárt amaz Istennek, ki [1†] megjelenék néked, mikor a te bátyád Ézsaú előtt [2†] futsz vala.

1 Бог сказал Иакову: встань, пойди в Вефиль и живи там, и устрой там жертвенник Богу, явившемуся тебе, когда ты бежал от лица Исава, брата твоего.

1. Рече ж Бог до Якова: Уставши, підіймайсь до Бетеля, та й осядься тамо, і сотвори там жертівника Богу, що явився тобі, як утїкав єси од Езава, брата твого.

2. Niin Jaakob sanoi perheellensä ja kaikille, jotka olivat hänen kanssaan: Poistakaa vieraat jumalat, joita teillä on keskuudessanne, puhdistautukaa ja muuttakaa vaatteenne.

2. Niin sanoi Jakob perheellensä, ja kaikille, jotka hänen kanssansa olivat: eroittakaat teistänne vieraat Jumalat, jotka teidän seassanne ovat, ja puhdistakaat teitänne, ja muuttakaat teidän vaatteenne.

2. Nijn sanoi Jacob perhellens ja caikille jotca hänen cansans olit eroittacat teistän wierat jumalat jotca teidän seasan owat ja puhdistacat teitän ja muuttacat teidän waatten.

2 Then Jacob said to his household and to all who were with him, Put away the foreign gods that are among you* and purify yourselves and change your* garments.

2. Then Jacob said unto his household, and to all that were with him, Put away the strange gods that are among you, and be clean, and change your garments:

2. Da sagde Jakob til sit Hus og til alle, som vare med ham: Bortkaster de fremmede Guder, som ere iblandt eder, og renser eder og omskifter eders Klæder!

2. Då sade Jacob till sitt hus, och till alla de som med honom voro: Lägger ifrån eder de främmande gudar, som äro ibland eder, och renser eder, och förvandler edor kläder:

2. Ja Jakob ütles omma perre keikide wasto, kes temmaga ollid: Saatke enneste jurest ärra need woörad jummalad mis teie seas on, ja puhhastage ennast ¤ ja wötke teised rided omma selga.

2. Jokūbas įsakė saviesiems ir visiems, buvusiems su juo: ‘‘Pašalinkite svetimus dievus, kurie yra tarp jūsų, apsivalykite ir pakeiskite drabužius!

2. Da sprach Jakob zu seinem Hause und zu allen, die mit ihm waren: Tut von euch fremde Götter, so unter euch sind, und reinigt euch und ändert eure Kleider

2. Alors Jacob dit à sa famille, et à tous ceux qui étaient avec lui: Otez les dieux étrangers qui sont au milieu de vous, et purifiez-vous, et changez de vêtements;

2. Entónces Jacob dijo a su familia, y a todos los que estaban con él: Quitád los dioses ajenos que hay entre vosotros, y limpiaos, y mudád vuestros vestidos:

2 Toen zeide Jakob tot zijn huisgezin, en tot allen, die bij hem waren: Doet weg de vreemde goden, die in het midden van u zijn, en reinigt u, en verandert uw klederen;

2. Tedy rzekł Jakób do domowników swych, i do wszystkich, którzy z nim byli: Odrzućcie bogi cudze, którzy w pośrodku was są, a oczyśćcie się, i odmieócie szaty wasze.

2. Akkor monda Jákób az ő házanépének, és mind azoknak, kik vele valának: Hányjátok el [3†] az idegen isteneket, kik köztetek vannak, és tisztítsátok meg magatokat, és változtassátok el öltözeteiteket.

2 И сказал Иаков дому своему и всем бывшим с ним: бросьте богов чужих, находящихся у вас, и очиститесь, и перемените одежды ваши;

2. Каже ж Яков домові свому й усїм, що були з ним. Повикидайте боги чужі, які є в кого з вас, та й очищайтесь і поперемінюйте одїж свою.

3. Ja nouskaamme ja menkäämme Beeteliin, rakentaakseni sinne alttarin Jumalalle, joka kuuli minua ahdistukseni aikana ja oli minun kanssani tiellä, jota vaelsin.

3. Ja nouskaamme ja menkäämme ylös BetEliin; että minä tekisin siihen alttarin Jumalalle, joka minua kuuli minun hätäaikanani, ja on ollut minun kanssani tiellä, jota minä matkustin.

3. Ja noscam ja mengäm BethElin päin että minä tekisin sijhen Altarin Jumalalle joca minua cuuli minun hätä aicanani ja on ollut minun cansani tiellä jota minä matcustin.

3 And let us arise and go up to Bethel and I will make there an altar to God, who answered me in the day of my distress and was with me on the way which I went.

3. And let us arise, and go up to Bethel; and I will make there an altar unto God, who answered me in the day of my distress, and was with me in the way which I went.

3. Og lader os gøre os rede og drage op til Bethel, og jeg vil der bygge et Alter for den Gud, som bønhørte mig paa min Nøds Dag og har været med mig paa vejen, som jeg har vandret.

3. Och görom oss redo att fara till BethEl, att jag må göra der ett altare Gudi, den mig hört hafver i min bedröfvelses tid, och hafver varit med mig på vägenom, som jag rest hafver.

3. Ja meie tahhame kätte wotta ja üllesmiñna Peteli, ja senna altari tehha selle Jummalale, kes mind mo ahhastusse aial on wötnud kuulda ja on minnoga olnud seäl tee peäl, kus ma käisin.

3. Eikime į Betelį, ten pastatysiu aukurą Dievui, kuris mane išklausė pavojuje ir buvo su manimi kelyje, kuriuo aš ėjau!’‘

3. und laßt uns auf sein und gen Beth-El ziehen, daß ich daselbst einen Altar mache dem Gott, der mich erhört hat zur Zeit meiner Trübsal und ist mit mir gewesen auf dem Wege, den ich gezogen bin.

3. Et levons-nous, et montons à Béthel, et j'y ferai un autel au Dieu qui m'a répondu au jour de ma détresse, et qui a été avec moi pendant mon voyage.

3. Y levantémonos, y subamos a Betel: y allí haré altar al Dios que me respondió en el día de mi angustia, y ha sido conmigo en el camino que he andado.

3 En laat ons ons opmaken, en optrekken naar Beth-el; en ik zal daar een altaar maken dien God, Die mij antwoordt ten dage mijner benauwdheid, en met mij geweest is op den weg, die ik gewandeld heb.

3. A wstawszy pójdźmy do Betela, i uczynię tam ołtarz Bogu, który mię wysłuchał w dzieó utrapienia mego, i był ze mną w drodze, którąm chodził.

3. És keljünk fel, és menjünk fel Béthelbe, hogy csináljak ott oltárt annak az Istennek, ki meghallgatott engem az én nyomorúságom napján, és velem volt az úton, a melyen jártam.

3 встанем и пойдем в Вефиль; там устрою я жертвенник Богу, Который услышал меня в день бедствия моего и был со мною в пути, которым я ходил.

3. Та вставаймо й підіймаймось у Бетель, та поставимо там жертівника Богу, що послухав мене в день бідування мого, та й був зо мною в дорозї, що верстав я.

4. Niin he jättivät Jaakobille kaikki vieraat jumalat, jotka olivat heidän hallussansa, sekä renkaat, jotka olivat heidän korvissaan, ja Jaakob kätki ne maahan tammen alle, joka oli Sikemissä.

4. Niin he antoivat Jakobille kaikki vieraat Jumalat, jotka heidän käsissänsä olivat, ja korvarenkaansa, jotka heidän korvissansa olivat. Ja Jakob kaivoi ne sen tammen alle, joka oli Sikemin tykönä.

4. Nijn he annoit Jacobille caicki wierat jumalat jotca heidän käsisäns olit ja heidän corwarengans. Ja Jacob caiwoi ne sen tammen ale joca oli Sichemin tykönä ja he matcustit.

4 And they gave to Jacob all the foreign gods which were in their hand and the rings which were in their ears. And Jacob hid them under the oak that was by Shechem.

4. And they gave unto Jacob all the strange gods which were in their hand, and all their earrings which were in their ears; and Jacob hid them under the oak which was by Shechem.

4. Saa gave de Jakob alle de fremmede Guder, som vare i dere Hænder, og Ringene, som vare i deres Øren, og Jakob skjulte dem under Egen, som var ved Sikem.

4. Då fingo de honom alla de främmande gudar, som voro under deras händer, och deras örnaringar; och han grof dem under ena ek, som stod vid Sichem.

4. Ja nemmad andsid Jakobile keik woörad jummalad, mis nende käes ollid, ja need ehted mis nende körwus ollid, ja Jakob mattis neid mahha ühhe tamme alla, mis Sekemi jures on.

4. Jie atidavė Jokūbui visus svetimus dievus, kuriuos jie turėjo, ir auskarus, o Jokūbas juos užkasė po ąžuolu prie Sichemo.

4. Da gaben sie ihm alle fremden Götter, die unter ihren Händen waren, und ihre Ohrenspangen; und er vergrub sie unter einer Eiche, die neben Sichem stand.

4. Alors ils donnèrent à Jacob tous les dieux étrangers qu'ils avaient, et les anneaux qui étaient à leurs oreilles; et Jacob les enterra sous le chêne qui était près de Sichem.

4. Así dieron a Jacob todos los dioses agenos que había en su poder, y los zarcillos que estaban en sus orejas; y Jacob los escondió debajo de un alcornoque, que estaba en Siquem.

4 Toen gaven zij Jakob al die vreemde goden, die in hun hand waren, en de oorsierselen, die aan hun oren waren, en Jakob verborg ze onder den eikeboom, die bij Sichem is.

4. A oddali Jakóbowi wszystkie bogi cudze, które mieli, i nausznice, które były na uszach ich, i zakopał je Jakób pod onym dębem, który był niedaleko Sychem.

4. Átadák azért Jákóbnak mind az idegen isteneket, kik nálok valának, és füleikből a függőket, és elásá azokat Jákób a cserfa alatt, mely Sekhem mellett vala.

4 И отдали Иакову всех богов чужих, бывших в руках их, и серьги, бывшие в ушах у них, и закопал их Иаков под дубом, который близ Сихема.

4. І видали Яковові богів чужих, що були в руках їх, і сережки, що були в ушу їх, і сховав їх Яков під дубом, що під Сихемом.

5. Ja he lähtivät liikkeelle; ja Jumalan kauhu valtasi heidän ympärillään olevat kaupungit, niin etteivät nämä ajaneet takaa Jaakobin poikia.

5. Ja he matkustivat. Ja Jumalan pelko tuli niille kaupungeille, jotka olivat heidän ympärillänsä, ettei he ajaneet Jakobin poikia takaa.

5. Ja Jumalan pelco tuli nijlle Caupungeille jotca olit heidän ymbärilläns ettei he ajanet Jacobin poikia taca.

5 And they traveled and a terror of God was upon the cities that were all around them and they did not pursue after the sons of Jacob.

5. And they journeyed: and the terror of God was upon the cities that were round about them, and they did not pursue after the sons of Jacob.

5. Saa rejste de; og Rædsel fra Gud var over de Stæder, som laa rundt omkring dem, at de ikke forfulgte Jakobs Sønner.

5. Och for ut: Och en Gudsfruktan kom öfver de städer, som lågo der omkring, att de icke foro efter Jacobs söner.

5. Ja nemmad läksid teele: ja Jummala hirm tulli nende liñnade peäle , mis nende ümberkaudo, et nemmad Jakobi poege tagga ei aiand.

5. Jie iškeliavo, ir siaubas nuo Dievo apėmė aplinkinius miestus, kad niekas nedrįso vytis Jokūbo sūnų.

5. Und sie zogen aus. Und es kam die Furcht Gottes über die Städte, die um sie her lagen, daß sie den Söhnen Jakobs nicht nachjagten.

5. Ensuite ils partirent. Et Dieu frappa de terreur les villes qui étaient autour d'eux; et ils ne poursuivirent point les fils de Jacob.

5. Y partiéronse; y el terror de Dios fué sobre las ciudades que estaban en sus alrededores, y no siguieron tras los hijos de Jacob.

5 En zij reisden heen; en Gods verschrikking was over de steden, die rondom hen waren, zodat zij de zonen van Jakob niet achterna jaagden.

5. I wyszli stamtąd; a strach Boży padł na miasta, które były około nich, iż nie gonili synów Jakóbowych.

5. És elindulának. De Istennek rettentése vala a körűltök való városokon, és nem üldözék a Jákób fiait.

5 И отправились они. И был ужас Божий на окрестных городах, и не преследовали сынов Иаковлевых.

5. І помандрували вони, і був страх Божий на містах круг їх, і не вганяли за синами Якововими.

6. Ja Jaakob saapui Luusiin, joka on Kanaanin maassa, se on Beeteliin, kaiken väen kanssa, joka oli hänen seurassaan.

6. Niin tuli Jakob Lutsiin Kanaanin maalle, se on BetEl, kaiken sen väen kanssa kuin hänen kanssansa oli.

6. Nijn tuli Jacob Luzijn Canaan maalle joca cudzutan BethEl caiken sen wäen cansa cuin hänen cansans oli.

6 So Jacob came to Luz, which is in the land of Canaan (what is Bethel), he and all the people that were with him.

6. So Jacob came to Luz, which is in the land of Canaan, that is, Bethel, he and all the people that were with him.

6. Og Jakob kom til Lus, som er i Kanaans Land, det er Bethel, han og alt Folket, som var med ham.

6. Så kom Jacob till Lus i Canaans land, som kallas BethEl, med allt det folk, som med honom var:

6. Ja Jakob tulli Lusi, mis on Kanaani-maal (se on Petel), temma ja keik rahwas mis temmaga ollid.

6. Taip Jokūbas ir visi su juo esantys žmonės atėjo į Lūzą, dar vadinamą Beteliu, kuri yra Kanaano šalyje.

6. Also kam Jakob gen Lus im Lande Kanaan, das da Beth-El heißt, samt all dem Volk, das mit ihm war,

6. Et Jacob vint à Luz, qui est au pays de Canaan (c'est Béthel), lui et tout le peuple qui était avec lui.

6. Y vino Jacob a Luza, que era en tierra de Canaán, esta es Betel; él y todo el pueblo que con él estaba.

6 Alzo kwam Jakob te Luz, hetwelk is in het land Kanaan (dat is Beth-el), hij en al het volk, dat bij hem was.

6. Przyszedł tedy Jakób do Luzy, która jest w ziemi Chananejskiej, ta jest Betel, sam i wszystek lud, który z nim był.

6. Eljuta azért Jákób Lúzba, mely Kanaán földén van, azaz Béthelbe, ő maga és az egész sokaság, mely ő vele vala.

6 И пришел Иаков в Луз, что в земле Ханаанской, то есть в Вефиль, сам и все люди, бывшие с ним,

6. Прийшов же Яков у Луз, що в Канаан землї, се єсть Бетель, він і ввесь люд його, що були з ним.

7. Ja hän rakensi sinne alttarin ja nimitti paikan Eel-Beeteliksi, koska Jumala oli siellä ilmestynyt hänelle, silloin kun hän pakeni veljeään.

7. Ja rakensi siihen alttarin, ja kutsui sen paikan ElBetEl; sillä Jumala ilmestyi siinä hänelle, paetessansa veljensä edestä.

7. Ja rakensi sijhen Altarin ja cudzui sen paican ElBethEl sillä Jumala ilmestyi sijnä hänelle paetesans weljens edest.

7 And he built there an altar and called the place El-bethel, because God was revealed to him there, when he fled from the face of his brother.

7. And he built there an altar, and called the place Elbethel: because there God appeared unto him, when he fled from the face of his brother.

7. Og han byggede der et Alter og kaldte det Sted El-Beth-El, fordi Gud var aabenbaret der for ham, da han flyede for sin Broder.

7. Och byggde der ett altare, och kallade det rummet ElBethEl, efter det Gud vardt honom der uppenbarad, då han flydde för sinom broder.

7. Ja ta ehhitas senna altari, ja panni selle paiga nimme El-Petel, et Jummal temmale seäl ilmus, kui ta omma wenna eest pöggenes.

7. Ten jis pastatė aukurą ir tą vietą pavadino El Betelis, nes ten jam pasirodė Dievas, kai jis bėgo nuo savo brolio veido.

7. und baute daselbst einen Altar und hieß die Stätte El-Beth-El, darum daß ihm daselbst Gott offenbart war, da er floh vor seinem Bruder.

7. Et il y bâtit un autel, et il appela ce lieu: El-Béthel (Dieu de Béthel); car c'est là que Dieu lui était apparu, lorsqu'il fuyait de devant son frère.

7. Y edificó allí altar, y llamó al lugar, El-betel; porque allí le había aparecido Dios cuando huía de su hermano.

7 En hij bouwde aldaar een altaar, en noemde die plaats El Beth-el; want God was hem aldaar geopenbaard geweest, als hij voor zijns broeders aangezicht vlood.

7. I zbudował tam ołtarz, a nazwał miejsce ono El Betel; bo mu się tam był Bóg ukazał, gdy uciekał przed obliczem brata swego.

7. És építe ott oltárt, és nevezé a helyet Él-Béthelnek, mivelhogy ott [4†] jelent meg néki az Isten, mikor az ő bátyja előtt fut vala.

7 и устроил там жертвенник, и назвал сие место: Эл-Вефиль, ибо тут явился ему Бог, когда он бежал от лица брата своего.

7. І поставив там жертівника; і проложив тому врочищу прізвище Ель-Бетель, там бо явивсь йому Бог, як утїкав од Езава, брата свого.

8. Mutta Debora, Rebekan imettäjä, kuoli, ja hänet haudattiin Beetelin alapuolelle tammen alle, ja se sai siitä nimen Itkutammi.

8. Niin kuoli Debora Rebekan imettäjä, ja haudattiin alemmaiselle puolelle BetEliä, tamme alle: ja se kutsuttiin itkutammeksi.

8. Nijn cuoli Debora Rebeckan imettäjä ja haudattin alemmaiselle puolelle BethElitä sen tammen ala joca cudzutan itcutammexi.

8 And Deborah Rebekah's nurse died and she was buried below Bethel under the oak. And the name of it was called Allon-bacuth {Oak of Weeping}.

8. But Deborah Rebekah's nurse died, and she was buried beneath Bethel under an oak: and the name of it was called Allonbachuth.

8. Og Debora, Rebekkas Amme, døde og blev begraven neden for Bethel, I under Egen, og han kaldte dens Navn Graadseg.

8. Då dödde Debora Rebeckas amma, och vardt begrafven nedanför BethEl, under ena ek, hvilken vardt kallad gråtoek.

8. Ja Tebora Rebekka am surri, ja tedda maeti Peteli jure ühhe tamme alla, ja selle nimmi pandi Allonbakut.

8. Ten mirė Debora, Rebekos auklė, ir buvo palaidota prie Betelio po ąžuolu, kurį pavadino Raudos ąžuolu.

8. Da starb Debora, der Rebekka Amme, und ward begraben unterhalb Beth-El unter der Eiche; die ward genannt die Klageeiche.

8. Et Débora, nourrice de Rébecca, mourut; et elle fut ensevelie au-dessous de Béthel, sous le chêne, qu'on appela Allon-Bacuth (chêne des pleurs).

8. Entónces murió Débora, ama de Rebeca, y fué sepultada a las raices de Betel, debajo de un alcornoque; y llamó su nombre, Allón-bacut.

8 En Debora, de voedster van Rebekka, stierf, en zij werd begraven onder aan Beth-el; onder dien eik, welks naam hij noemde Allon-bachuth.

8. Tedy umarła Debora, mamka Rebeki, i pogrzebiona jest przy Betel pod dębem, i nazwał imię onego miejsca, Allon Bachut.

8. És meghala Débora, a Rebeka dajkája, és eltemeték Béthelen alól egy cserfa alatt, és nevezék annak nevét Allon-Bákhutnak.

8 И умерла Девора, кормилица Ревеккина, и погребена ниже Вефиля под дубом, который и назвал Иаков дубом плача.

8. Умерла ж Дебора, мамка Ребечина, і поховали її під дубом і проложили йому прізвище Аллон-Бакут, дуб голосїння.

9. Ja Jumala ilmestyi jälleen Jaakobille hänen palattuaan Mesopotamiasta ja siunasi hänet.

9. Ja Jumala ilmestyi taas Jakobille, sitte kuin hän oli tullut Mesopotamiasta ja siunasi häntä.

9. JA Jumala ilmestyi taas Jacobille sijttecuin hän oli tullut Mesopotamiast ja siunais händä.

9 And God appeared to Jacob again, when he came from Paddan-aram and blessed him.

9. And God appeared unto Jacob again, when he came out of Padanaram, and blessed him.

9. Og Gud aabenbaredes atter for Jakob, da han kom fra Paddam-Aram, og han velsignede ham.

9. Och Gud syntes åter Jacob, sedan han var kommen utaf Mesopotamien, och välsignade honom:

9. Ja Jummal andis ennast ta Jakobile näha, kui ta Mesopotamiast tulli, ja önnistas tedda.

9. Dievas vėl pasirodė Jokūbui, kai jis atvyko iš Mesopotamijos, ir jį palaimino.

9. Und Gott erschien Jakob abermals, nachdem er aus Mesopotamien gekommen war, und segnete ihn

9. Et Dieu apparut encore à Jacob, lorsqu'il venait de Paddan-Aram; et il le bénit.

9. Y aparecióse otra vez Dios a Jacob cuando fué vuelto de Padan-aram, y bendíjole.

9 En God verscheen Jakob wederom, als hij van Paddan-aram gekomen was; en Hij zegende hem.

9. I ukazał się Bóg znowu Jakóbowi, gdy się wracał z Padan Syryjskiego, i błogosławił mu.

9. Az Isten pedig ismét megjelenék Jákóbnak, mikor ez jöve Mésopotámiából, és megáldá őt.

9 И явился Бог Иакову по возвращении его из Месопотамии, и благословил его,

9. Явився ж Бог Яковові знов, як прийшов із Мезопотамиї, і благословив його.

10. Ja Jumala sanoi hänelle: Sinun nimesi on Jaakob; mutta älköön sinua enää kutsuttako Jaakobiksi, vaan nimesi olkoon Israel. — Niin hän sai nimen Israel.

10. Ja Jumala sanoi hänelle: sinun nimes on Jakob: mutta ei silleen pidä sinun nimes kutsuttaman Jakob, vaan IsraEl pitää sinun nimes oleman. Ja niin kutsuttiin hänen nimensä IsraEl.

10. Ja sanoi hänelle: sinun nimes on Jacob mutta ei sillen pidä sinun nimes cudzuttaman Jacob waan IsraEl pitä sinun nimes oleman. Ja nijn hän cudzuttin IsraEl.

10 And God said to him, Your name is Jacob. Your name will not be called any more Jacob, but Israel will be your name. And he called his name Israel.

10. And God said unto him, Thy name is Jacob: thy name shall not be called any more Jacob, but Israel shall be thy name: and he called his name Israel.

10. Og Gud sagde til ham: Dit Navn er Jakob; dit Navn skal ikke ydermere kaldes Jakob; men Israel skal være dit Navn; og han kaldte hans Navn Israel.

10. Och sade till honom: Du heter Jacob; men du skall icke mer heta Jacob, utan Israel skall du heta: Och så kallade man honom Israel.

10. Ja Jummal ütles temmale: So nimmi on Jakob; sinno nimmi ei pea mitte ennam Jakobiks hütama, Israel agga peab so nimmi ollema: ja ta panni temma nimme Israel.

10. Ir Dievas tarė jam: ‘‘Tavo vardas Jokūbas, bet tu nebesivadinsi Jokūbu. Tavo vardas bus Izraelis!

10. und sprach zu ihm: Du heißt Jakob; aber du sollst nicht mehr Jakob heißen, sondern Israel sollst du heißen. Und also heißt man ihn Israel.

10. Et Dieu lui dit: Ton nom est Jacob; tu ne seras plus appelé Jacob, mais Israël sera ton nom. Et il lui donna le nom d'Israël.

10. Y díjole Dios: Tu nombre es Jacob, no se llamará más tu nombre Jacob, mas Israel será tu nombre: y llamó su nombre Israel.

10 En God zeide tot hem: Uw naam is Jakob, uw naam zal voortaan niet Jakob genoemd worden, maar Israel zal uw naam zijn; en Hij noemde zijn naam Israel.

10. I rzekł mu Bóg: Imię twoje jest Jakób; nie tylko będzie zwane imię twoje na potem Jakób, ale Izrael będzie imię twoje; i nazwał imię jego Izrael.

10. És monda néki az Isten: A te neved Jákób; de ne neveztessék többé a [5†] te neved Jákóbnak, hanem Izráel légyen neved. És nevezé nevét Izráelnek.

10 и сказал ему Бог: имя твое Иаков; отныне ты не будешь называться Иаковом, но будет имя тебе: Израиль. И нарек ему имя: Израиль.

10. І рече йому Бог: Імя твоє не звати меться вже Яков, нї! Ізраїль буде імя твоє. І дав йому прізвище Ізраїль.

11. Ja Jumala sanoi hänelle: Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; ole hedelmällinen ja lisäänny. Kansa, suuri kansojen joukko on sinusta tuleva, ja kuninkaita lähtee sinun kupeistasi.

11. Ja Jumala sanoi hänelle: Minä olen kaikkivaltias Jumala, ole hedelmällinen ja enäne, kansa ja kansain joukko pitää sinusta tuleman: ja kuninkaat pitää tuleman sinun kupeistas.

11. Ja Jumala sanoi hänelle: Minä olen caickiwaldias Jumala ole hedelmälinen ja enäne Canssa ja Canssain joucko tulewat sinun cupeistas.

11 And God said to him, I am God Almighty. Be fruitful and multiply. A nation and a company of nations will be of you and kings will come out of your loins.

11. And God said unto him, I am God Almighty: be fruitful and multiply; a nation and a company of nations shall be of thee, and kings shall come out of thy loins;

11. Og Gud sagde til ham: Jeg er den almægtige Gud, vær frugtbar og former dig, Folk og Folkehobe skal der vorde af dig, og Konger skulle udkomme af dine Hænder.

11. Och Gud sade till honom: Jag är den allsmägtige Gud; var fruktsam, och föröka dig: Folk och folks skarar skola komma utaf dig, och Konungar skola komma utaf dina länder.

11. Ja Jummal ütles temmale : Minna ollen keigewäggewam Jummal; te suggu ja siggi, rahwas ja rahwa hulk peab sinnust sama, ja kunningad peawad siño niusist wäljatullema.

11. Aš esu Dievas Visagalis. Būk vaisingas ir dauginkis! Tauta ir daugelis tautų atsiras iš tavęs, ir karaliai išeis iš tavo strėnų!

11. Und Gott sprach zu ihm: Ich bin der allmächtige Gott; sei fruchtbar und mehre dich; Völker und Völkerhaufen sollen von dir kommen, und Könige sollen aus deinen Lenden kommen;

11. Et Dieu lui dit: Je suis le Dieu Tout-Puissant: augmente et multiplie. Une nation, même une multitude de nations naîtront de toi; des rois sortiront de tes reins.

11. Y díjole Dios: Yo soy el Dios omnipotente, crece y multiplícate: gente, y compañía de gente, saldrá de tí; y reyes saldrán de tus lomos.

11 Voorts zeide God tot hem: Ik ben God de Almachtige! wees vruchtbaar, en vermenigvuldig! Een volk, ja, een hoop der volken zal uit u worden, en koningen zullen uit uw lenden voortkomen.

11. I rzekł mu Bóg: Jam jest Bóg wszechmogący, rozradzaj się, i rozmnażaj się; naród, i mnóstwo narodów będzie z ciebie, a królowie z biódr twoich wynijdą.

11. És monda néki az Isten: Én vagyok a mindenható Isten, nevekedjél és sokasodjál, nép és népek sokasága légyen te tőled; és királyok származzanak a te ágyékodból.

11 И сказал ему Бог: Я Бог Всемогущий; плодись и умножайся; народ и множество народов будет от тебя, и цари произойдут из чресл твоих;

11. Рече ж йому Бог: Я Бог всемогущий. Бувай плодющий і намножуйся. Народи і купа народів будуть із тебе, і царі з чересел твоїх вийдуть.

12. Ja maan, jonka minä olen antanut Aabrahamille ja Iisakille, minä annan sinulle; myöskin sinun jälkeläisillesi minä annan sen maan.

12. Ja sen maan, jonka minä olen antanut Abrahamille ja Isaakille, annan minä sinulle: ja sinun siemenelles sinun jälkees, annan minä sen maan.

12. Ja sen maan jonga minä olen andanut Abrahamille ja Isaachille annan minä sinullen ja sinun siemenelles sinun jälkes.

12 And the land which I gave to Abraham and Isaac, I will give it to you and I will give the land to your seed after you.

12. And the land which I gave Abraham and Isaac, to thee I will give it, and to thy seed after thee will I give the land.

12. Og det Land, som jeg har givet Abraham og Isak, det vil jeg give dig, og jeg vil give din Sæd efter dig Landet.

12. Och det landet, som jag Abraham och Isaac gifvit hafver, skall jag gifva dig, och skall det gifva dine säd efter dig.

12. Ja se Ma, mis ma Abraamile ja Isaakile ollen annud, sedda tahhan ma sulle anda; ja so suggule pärrast sind tahhan minna sedda maad anda.

12. Tą žemę, kurią daviau Abraomui ir Izaokui, atiduosiu tau ir po tavęs duosiu tavo palikuonims’‘.

12. und das Land, das ich Abraham und Isaak gegeben habe, will ich dir geben und will's deinem Samen nach dir geben.

12. Et je te donnerai le pays que j'ai donné à Abraham et à Isaac, et je donnerai ce pays à ta postérité après toi.

12. Y la tierra, que yo he dado a Abraham y a Isaac, te daré a tí; y a tu simiente después de tí daré la tierra.

12 En dit land, dat Ik aan Abraham en Izak gegeven heb, dat zal Ik u geven; en aan uw zaad na u zal Ik dit land geven.

12. I ziemię, którąm dał Abrahamowi i Izaakowi, tobie ją dam, i nasieniu twemu po tobie dam tę ziemię.

12. És a földet, melyet adtam Ábrahámnak és Izsáknak, néked adom azt, utánad pedig a te magodnak adom a földet.

12 землю, которую Я дал Аврааму и Исааку, Я дам тебе, и потомству твоемупо тебе дам землю сию.

12. І землю, що дав Авраамові й Ізаакові, тобі віддам, і насїнню твойму по тобі дам землю сю.

13. Ja Jumala kohosi ylös hänen luotaan siitä paikasta, jossa hän oli häntä puhutellut.

13. Ja niin meni Jumala ylös hänen tyköänsä, siinä paikassa, kuin hän hänen kanssansa puhunut oli.

13. Ja nijn meni Jumala ylös hänen tyköns sijtä paicast cuin hän hänen cansans puhunut oli.

13 And God went up from him in the place where he spoke with him.

13. And God went up from him in the place where he talked with him.

13. Og Gud for op fra ham, fra de Sted, hvor han talede med ham

13. Och så for Gud upp ifrå honom, ifrå det rummet, der han med honom talat hade.

13. Ja Jummal läks ta jurest ülles seält paigast, kus ta olli temmaga räkinud.

13. Tada Dievas pasitraukė nuo jo iš tos vietos, kur su juo kalbėjo.

13. Also fuhr Gott auf von ihm von dem Ort, da er mit ihm geredet hatte.

13. Et Dieu remonta d'avec lui, du lieu où il lui avait parlé.

13. Y fuése de él Dios, del lugar donde había hablado con él.

13 Toen voer God van hem op in die plaats, waar Hij met hem gesproken had.

13. I odszedł Bóg od niego z miejsca, na którem mówił z nim.

13. És felméne ő tőle az Isten azon a helyen, a hol vele szólott vala.

13 И восшел от него Бог с места, на котором говорил ему.

13. Знявся ж Бог від його, від урочища, де розмовляв із ним.

14. Ja Jaakob pystytti patsaan siihen paikkaan, jossa hän oli häntä puhutellut, kivipatsaan, ja vuodatti juomauhrin sen päälle ja kaatoi öljyä sen päälle.

14. Mutta Jakob asetti muistopatsaan siihen paikkaan, jossa hän hänen kanssansa puhunut oli, (nimittäin) kivisen patsaan: ja uhrasi juomauhria, ja kaasi öljyä sen päälle.

14. Mutta Jacob asetti sijhen paickaan kiwen muistoxi josa hän hänen cansans puhunut oli ja uhraris juomauhria ja caasi öljyä sen päälle.

14 And Jacob set up a pillar in the place where he spoke with him, a pillar of stone. And he poured out a drink offering on it and poured oil on it.

14. And Jacob set up a pillar in the place where he talked with him, even a pillar of stone: and he poured a drink offering thereon, and he poured oil thereon.

14. Saa oprejste Jakob et Mindesmærke paa det Sted, hvor han taled med ham, et Mindesmærke af Sten og Øste Drikoffer derpaa og over Øste det med Olie.

14. Men Jacob reste upp en stenvård på det rummet, der han med honom talat hade: Och gjöt drickoffer deruppå, och begjöt honom med oljo.

14. Ja Jakob panni ühhe samba püsti senna paika, kus ta olli temmaga räkinud, ühhe kiwwi samba, ja wallas joma-ohwri senna peäle, ja wallas ölli senna peäle.

14. Jokūbas pastatė akmeninį paminklą toje vietoje, kur Dievas kalbėjo su juo, išliejo ant jo geriamąją auką ir aliejaus.

14. Jakob aber richtete ein steinernes Mal auf an dem Ort, da er mit ihm geredet hatte, und goß ein Trankopfer darauf und begoß es mit Öl.

14. Et Jacob dressa un monument au lieu où il lui avait parlé, un monument de pierre, et il fit dessus une aspersion, et y versa de l'huile.

14. Y Jacob puso un título en el lugar donde había hablado con él, un título de piedra: y derramó sobre él derramadura, y echó sobre él aceite.

14 En Jakob stelde een opgericht teken op in die plaats, waar Hij met hem gesproken had, een stenen opgericht teken; en hij stortte daarop drankoffer, en goot olie daarover.

14. Zatem postawił Jakób znak na miejscu onem, gdzie Bóg mówił z nim, a znak on był kamienny, i pokropił go pokropieniem, i polał go oliwą.

14. Jákób pedig emlékoszlopot [6†] állíta azon a helyen, a hol szólott vele, kőoszlopot; és áldozék azon italáldozattal, és önte arra olajat.

14 И поставил Иаков памятник на месте, на котором говорил ему Бог , памятник каменный, и возлил на него возлияние, и возлил на него елей;

14. І поставив Яков стовпа на врочищі, де він розмовляв із ним, стовпа камяного та й злив на його ливною жертвою, і злив олії на його.

15. Ja Jaakob nimitti sen paikan, jossa Jumala oli häntä puhutellut, Beeteliksi.

15. Ja Jakob kutsui sen paikan, jossa Jumala hänen kanssansa puhunut oli, BetEl.

15. Ja Jacob cudzui sen paican josa Jumala oli puhunut hänen cansans BethEl.

15 And Jacob called the name of the place where God spoke with him, Bethel.

15. And Jacob called the name of the place where God spake with him, Bethel.

15. Og Jakob kaldte det Steds Navn, hvor Gud taled med ham, Bethel.

15. Och Jacob kallade det rummet, der Gud hade talat med honom, BethEl.

15. Ja Jakob panni selle paiga nimme, kus Jummal olli temmaga räkinud, Petel.

15. Jokūbas pavadino tą vietą, kur Dievas su juo kalbėjo, Beteliu.

15. Und Jakob hieß den Ort, da Gott mit ihm geredet hatte, Beth-El.

15. Et Jacob appela le lieu où Dieu lui avait parlé, Béthel (maison de Dieu).

15. Y llamó Jacob el nombre de aquel lugar donde Dios había hablado con él, Betel.

15 En Jakob noemde den naam dier plaats, alwaar God met hem gesproken had, Beth-el.

15. I nazwał Jakób imię miejsca onego, gdzie Bóg z nim mówił, Betel.

15. És nevezé Jákób a hely nevét, a hol az Isten szólott vala ő vele, Béthelnek.

15 и нарек Иаков имя месту, на котором Бог говорил ему: Вефиль.

15. І проложив Яков прізвище врочищу тому, де розмовляв із ним Бог, Бетель.

16. Sitten he lähtivät liikkeelle Beetelistä. Ja kun vielä oli jonkun verran matkaa Efrataan, joutui Raakel synnytystuskiin, ja hänen synnytystuskansa olivat hyvin kovat.

16. Ja he matkustivat BetElistä, ja kuin vielä vähä matkaa oli Ephratiin, niin synnytti Rakel, ja synnyttäminen oli hänelle sangen raskas.

16. JA he matcustit BethElist ja cuin wielä wähä matca oli Ephrathijn synnytti Rahel ja synnyttäminen oli hänelle sangen rascas.

16 And they traveled from Bethel. And there was still some distance to come to Ephrath and Rachel travailed and she had hard labor.

16. And they journeyed from Bethel; and there was but a little way to come to Ephrath: and Rachel travailed, and she had hard labour.

16. Og de rejste fra Bethel, og der de vare endnu ikkun et Stykke Vej fra Efiat, da fødte Rakel, og hun havde en haard Fødsel.

16. Och han for ifrå BethEl: Och som ännu ett litet stycke vägs var till Ephrath, då födde Rachel, och födslan var henne svår.

16. Ja nemmad läksid Petelist ärra tele, ja olli weel tük maad Ewrati miñna, siis sai Rael lapse, ja se olli temmale raske, kui ta lapse sai.

16. Iš Betelio jie keliavo toliau. Nepasiekus Efratos, Rachelė gimdė, ir jos gimdymas buvo sunkus.

16. Und sie zogen von Beth-El. Und da noch ein Feld Weges war von Ephrath, da gebar Rahel.

16. Et ils partirent de Béthel, et il y avait encore un espace de pays pour arriver à Éphrath, lorsque Rachel enfanta; et elle eut beaucoup de peine à accoucher.

16. Y partieron de Betel, y había aun como medía legua de tierra para venir a Efrata; y parió Raquel, y hubo trabajo en su parto.

16 En zij reisden van Beth-el; en er was nog een kleine streek lands om tot Efrath te komen; en Rachel baarde, en zij had het hard in haar baren.

16. Potem odeszli z Betel; i było jeszcze jakoby mila drogi do Efraty, i rodziła Rachel a ciężkie rodzenie miała.

16. És elindúlának Béthelből, s mikor Efratától, hogy oda érjenek, már csak egy dűlőföldre valának, szűle Rákhel, és nehéz vala az ő szűlése.

16 И отправились из Вефиля. И когда еще оставалось некоторое расстояние земли до Ефрафы, Рахиль родила, и роды ее были трудны.

16. І рушили вони з Бетеля, і було вже не далеко до Евфрата і настигла Рахелю родїльня мука, і мала вона породи важкі.

17. Ja kun hänen synnytystuskansa olivat kovimmillaan, sanoi kätilövaimo hänelle: Älä pelkää, sillä tälläkin kertaa sinä saat pojan.

17. Ja koska synnyttäminen oli hänelle raskaimmallansa; sanoi lastenämmä hänelle: älä pelkää, sillä tämä poika on sinulla myös oleva.

17. Ja cosca synnyttäminen oli hänellä rascaimmallans sanoi lastenämmä hänelle: älä pelkä sillä tämä poica on sinulla myös olewa.

17 And it happened, when she was in hard labor, that the midwife said to her, Do not fear, now you will have another son.

17. And it came to pass, when she was in hard labour, that the midwife said unto her, Fear not; thou shalt have this son also.

17. Og de skete, da hun havde en haard Fødsel, at Jordemoderen sagde til hende Frygt ikke; thi ogsaa her har du er Søn.

17. Men då det vardt henne så svårt i födslone, sade Jordgumman till henne: Frukta dig icke; förty denna sonen skall du ock hafva.

17. Ja se sündis, kui se temmale raske olli, kui ta lapse sai, siis ütles äm temmale: Ärra karda, sest se poia pead sa ka sama.

17. Jai esant gimdymo kančiose, pribuvėja jai tarė: ‘‘Nebijok! Ir šį kartą turėsi sūnų’‘.

17. Und es kam sie hart an über der Geburt. Da aber die Geburt so schwer ward, sprach die Wehmutter zu ihr: Fürchte dich nicht, denn diesen Sohn wirst du auch haben.

17. Et comme elle avait beaucoup de peine à accoucher, la sage-femme lui dit: Ne crains point, car tu as encore un fils.

17. Y fué, que como hubo trabajo en su parir, díjole la partera: No temas, que aun este hijo también tendrás.

17 En het geschiedde, als zij het hard had in haar baren, zo zeide de vroedvrouw tot haar: Vrees niet; want dezen zoon zult gij ook hebben!

17. A gdy ciężko pracowała przy rodzeniu, rzekła baba do niej: Nie bój się; bo i tego syna będziesz miała.

17. S vajudása közben monda néki a bába: Ne félj, mert [7†] most is fiad lesz.

17 Когда же она страдала в родах, повивальная бабка сказала ей: не бойся, ибо и это тебе сын.

17. Сталося ж, як вона мала важкі породи, каже їй баба сповитуха: Крепись; бо й се буде в тебе син.

18. Mutta kun hänen henkensä oli lähtemäisillään, sillä hänen oli kuoltava, antoi hän hänelle nimen Benoni, mutta hänen isänsä antoi hänelle nimen Benjamin.

18. Mutta hänen henkensä lähteissä, koska hänen piti kuoleman, kutsui hän hänen nimensä BenOni: mutta hänen isänsä kutsui hänen nimensä BenJamin.

18. Mutta hänen hengens lähteis cosca hänen piti cuoleman cudzui hän hänen nimens BenOni mutta hänen Isäns cudzui hänen nimens BenJamin.

18 And it happened, as her soul was departing (for she died), that she called his name Ben-oni {Son of Sorrow}, but his father called him Benjamin {Son of the Right}.

18. And it came to pass, as her soul was in departing, (for she died) that she called his name Benoni: but his father called him Benjamin.

18. Og det skete, der hendes Sjæl for ud - thi hun døde - da kaldte hun hans Navn Ben-Oni; men hans Fader kaldte ham Ben-Jamin.

18. Men då själen utgick, att hon dö måste, kallade hon honom BenOni; men hans fader kallade honom BenJamin.

18. Ja se sündis, kui temma hing olli seest wälja minnemas, sest ta surri ärra, siis panni ta temma nimme Penoni, ja temma issa panni ta nimme Penjamin.

18. Kai jos siela buvo beatsiskirianti, nes ji buvo prie mirties, ji pavadino jį Ben Oniu, bet tėvas jį pavadino Benjaminu.

18. Da ihr aber die Seele ausging, daß sie sterben mußte, hieß sie ihn Ben-Oni; aber sein Vater hieß ihn Ben-Jamin.

18. Et comme elle rendait l'âme, car elle mourut, elle le nomma Bénoni (fils de ma douleur); mais son père l'appela Benjamin (fils de la droite).

18. Y fué, que saliéndosele el alma, porque murió, llamó su nombre Ben-oni; mas su padre le llamó Benjamín.

18 En het geschiedde, als haar ziel uitging (want zij stierf), dat zij zijn naam noemde Ben-oni; maar zijn vader noemde hem Benjamin.

18. A stało się, gdy wychodziła dusza jej, (bo tamże umarła), nazwała imię jego Ben Oni; ale ojciec jego nazwał go Benjamin.

18. És mikor lelke kiméne, mert meghala, nevezé nevét Benóninak, az atyja pedig nevezé őt Benjáminnak.

18 И когда выходила из нее душа, ибо она умирала, то нарекла ему имя: Бенони. Но отец его назвал его Вениамином.

18. Сталося ж, як покидала її душа, умірала бо, дала йому імя Бенонї, болюча дитина, отець же дав йому імя Бенямин, щасна дитина.

19. Niin Raakel kuoli siellä, ja hänet haudattiin Efratan tien varteen, se on Beetlehemiin.

19. Niin kuoli Rakel: ja hän haudattiin Ephratiin tien viereen, se on BetLehem.

19. Nijn cuoli Rahel ja haudattin Ephrathin tien wiereen joca nyt cudzutan BethLehem.

19 And Rachel died and was buried on the way to Ephrath (what is Bethlehem).

19. And Rachel died, and was buried in the way to Ephrath, which is Bethlehem.

19. Saa døde Rakel og blev begraven paa Vejen til Efrat, det er Bethlehem.

19. Så dödde Rachel, och vardt begrafven vid vägen till Ephrath, som nu heter BethLehem.

19. Nenda surri Rael ärra , ja tedda maeti mahha Ewrati tee äre, se on Petlem.

19. Ir Rachelė mirė ir buvo palaidota prie kelio, einančio į Efratą, tai yra Betliejų.

19. Also starb Rahel und ward begraben an dem Wege gen Ephrath, das nun heißt Bethlehem.

19. Rachel mourut donc, et fut ensevelie au chemin d'Éphrath, qui est Bethléhem.

19. Así murío Raquel; y fué sepultada en el camino de Efrata, esta es Belén.

19 Alzo stierf Rachel; en zij werd begraven aan den weg naar Efrath, hetwelk is Bethlehem.

19. A tak umarła Rachel, i pogrzebiona jest na drodze ku Efracie; tać jest Betlehem.

19. És meghala [8†] Rákhel, és eltemetteték az Efratába (azaz Bethlehembe) vivő úton.

19 И умерла Рахиль, и погребена на дороге в Ефрафу, то есть Вифлеем.

19. Умерла ж Рахеля, і поховано її на шляху до Евфрата, се єсть Бетлегем.

20. Ja Jaakob pystytti hänen haudalleen patsaan; tämä Raakelin hautapatsas on olemassa vielä tänäkin päivänä.

20. Ja Jakob pani patsaan hänen hautansa päälle: tämä on Rakelin haudan patsas hamaan tähän päivään asti.

20. Ja Jacob pani padzan hänen hautans tygö ja tämä on Rahelin haudan padzas haman tähän päiwän asti.

20 And Jacob set up a pillar upon her grave, the same is the Pillar of Rachel's grave to this day.

20. And Jacob set a pillar upon her grave: that is the pillar of Rachel's grave unto this day.

20. Og Jakob satte et Mindesmærke over hendes Grav; dette er Rakels Gr avs Mindesmærke indtil denne Dag.

20. Och Jacob reste upp en vård öfver hennes graf: Der sammastädes är Rachels grafvård än i dag.

20. Ja Jakob panni samba temma haua peäle püsti, sesamma on Raeli haua sammas tännapäni.

20. Jokūbas pastatė ant jos kapo paminklą; tas Rachelės kapo paminklas tebestovi iki šios dienos.

20. Und Jakob richtete ein Mal auf über ihrem Grabe; dasselbe ist das Grabmal Rahels bis auf diesen Tag.

20. Et Jacob dressa un monument sur sa tombe; c'est le monument de la tombe de Rachel, qui subsiste encore aujourd'hui.

20. Y puso Jacob un título sobre su sepultura; este es el título de la sepultura de Raquel, hasta hoy.

20 En Jakob richtte een gedenkteken op boven haar graf, dit is het gedenkteken van Rachels graf tot op dezen dag.

20. I postawił Jakób znak nad grobem jej; toć jest znak grobu Rachelinego aż po dziś dzieó.

20. És emlékoszlopot állíta Jákób az ő sírja fölött. Rákhel sírjának emlékoszlopa az mind e mai napig.

20 Иаков поставил над гробом ее памятник. Это надгробный памятник Рахили до сего дня.

20. І поставив Яков стовпа над гробом її. Се стовп на Рахелиному гробу по сей день.

21. Ja Israel lähti liikkeelle sieltä ja pystytti telttansa tuolle puolen Karjatornia.

21. Ja IsraEl matkusti edespäin, ja teki majansa tuolle puolelle Ederin tornia

21. JA IsraEl matcusti edespäin ja teki majans tuolle puolelle Ederin tornia.

21 And Israel traveled and spread his tent beyond the tower of Eder.

21. And Israel journeyed, and spread his tent beyond the tower of Edar.

21. Og Israel rejste derfra og opslog sit Telt paa hin Side Migdal Eder.

21. Och Israel for ut, och slog upp ett tjäll på hinsidon vid det tornet Eder.

21. Ja Israel läks emale ja löi omma telgi ülles teile pole Migdalederi.

21. Izraelis keliavo toliau ir apsistojęs pasistatė palapines anapus Edero bokšto.

21. Und Israel zog aus und richtete seine Hütte auf jenseit des Turms Eder.

21. Puis Israël partit, et il dressa sa tente au delà de Migdal-Eder (tour du troupeau).

21. Y partió Israel, y tendió su tienda de la otra parte de la torre de Eder.

21 Toen verreisde Israel, en hij spande zijn tent op gene zijde van Migdal-eder.

21. I poszedł stamtąd Izrael, i rozbił namiot swój za wieżą Heder.

21. Azután tovább költözék Izráel, és a Héder tornyán túl voná fel sátorát.

21 И отправился Израиль и раскинул шатер свой за башнею Гадер.

21. Помандрував же Ізраїль і напяв намета свого за Мигдаль-Єдером.

22. Ja tapahtui, kun Israel asui siinä maassa, että Ruuben meni ja makasi Bilhan, isänsä sivuvaimon, kanssa. Ja Israel sai sen kuulla.

22. Ja se tapahtui, koska IsraEl asui siinä maakunnassa, meni Ruben ja makasi Bilhan isänsä jalkavaimon kanssa. Ja IsraEl sai sen kuulla. Ja Jakobilla oli kaksitoistakymmentä poikaa.

22. Ja se tapahdui cosca IsraEl asui sijnä maacunnas meni Ruben ja macais Bilhan hänen Isäns jalcawaimon cansa. Ja IsraEl sai sen cuulla.

22 And it happened, while Israel dwelt in that land, that Reuben went and lay with Bilhah his father's concubine and Israel heard of it. Now the sons of Jacob were twelve.

22. And it came to pass, when Israel dwelt in that land, that Reuben went and lay with Bilhah his father's concubine: and Israel heard it. Now the sons of Jacob were twelve:

22. Og det hændte sig, der Israel boede i dette Land, da gik Ruben hen og laa hos Bilha, sin Faders Medhustru, og Israel hørte det. Og Jakob havde tolv Sønner.

22. Och det begaf sig, då Israel bodde der i landet, gick Ruben bort och lade sig när Bilha, sins faders frillo: Och det kom för Israel. Men Jacob hade tolf söner.

22. Ja se sündis, kui Israel seäl maal ellas, siis läks Ruben ja maggas Pilla omma issa lianaese jures; ja Israel sai sedda kuulda. Ja Jakobi poege olli kaksteistkümmend.

22. Izraeliui gyvenant anoje šalyje, Rubenas miegojo su savo tėvo sugulove Bilha. Izraelis tai sužinojo. Jokūbo sūnų buvo dvylika.

22. Und es begab sich, da Israel im Lande wohnte, ging Ruben hin und schlief bei Bilha, seines Vaters Kebsweib; und das kam vor Israel. Es hatte aber Jakob zwölf Söhne.

22. Et il arriva, pendant qu'Israël demeurait dans ce pays-là, que Ruben vint et coucha avec Bilha, concubine de son père; et Israël l'apprit. Or, Jacob avait douze fils.

22. Y fué que morando Israel en aquella tierra, fué Rubén, y durmió con Bala la concubina de su padre: lo cual oyó Israel. Y fueron los hijos de Israel doce.

22 En het geschiedde, als Israel in dat land woonde, dat Ruben heenging, en lag bij Bilha, zijns vaders bijwijf; en Israel hoorde het. En de zonen van Jakob waren twaalf.

22. Stało się tedy, gdy mieszkał Izrael w onej krainie, że szedł Ruben, i spał z Balą, założnicą ojca swego, i usłyszał to Izrael. A było synów Jakóbowych dwanaście.

22. Lőn pedig, mikor Izráel azon a földön lakozék, elméne Rúben, [9†] és hála Bilhával, az ő atyjának ágyasával, s meghallá Izráel. Valának pedig a Jákób fiai tizenketten.

22 Во время пребывания Израиля в той стране, Рувим пошел и переспал с Валлою, наложницею отца своего. И услышал Израиль. Сынов же у Иаковабыло двенадцать.

22. Сталося ж, як осївсь Ізраїль на тій країні, прийшов Рубен та й лїг із Билгою, батьковою наложницею. І дочувсь про се Ізраїль. Було ж синів у Якова дванайцятеро.

23. Jaakobilla oli kaksitoista poikaa. Leean pojat olivat Ruuben, Jaakobin esikoinen, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar ja Sebulon.

23. Lean pojat olivat nämät: Jakobin esikoinen Ruben; niin Simeon, ja Levi, ja Juuda, ja Isaskar ja Zebulon.

23. JA Jacobilla oli caxitoistakymmendä poica. Lean pojat oli nämät: Jacobin esicoinen Ruben Simeon Lewi Juda Isaschar ja Zebulon.

23 The sons of Leah (were): Reuben, Jacob's firstborn and Simeon and Levi and Judah and Issachar and Zebulun.

23. The sons of Leah; Reuben, Jacob's firstborn, and Simeon, and Levi, and Judah, and Issachar, and Zebulun:

23. Leas Sønner vare: Jakobs førstefødte, Ruben, og Sizneon og Levi og Juda og Isaskar og Sebulon.

23. Leas söner voro desse: Ruben, Jacobs förstfödde son, Simeon, Levi, Juda, Isaschar och Sebulon.

23. Lea poiad ollid Ruben Jakobi essimenne poeg, ja Simeon ja Lewi ja Juda ja Isaskar ja Sebulon.

23. Lėjos sūnūs: Jokūbo pirmagimis Rubenas, Simeonas, Levis, Judas, Isacharas ir Zabulonas.

23. Die Söhne Leas waren diese: Ruben, der erstgeborene Sohn Jakobs, Simeon, Levi, Juda, Isaschar und Sebulon;

23. Les fils de Léa: Ruben, premier-né de Jacob, Siméon, Lévi, Juda, Issacar et Zabulon.

23. Los hijos de Lia: el primogénito de Jacob, Rubén; y Simeón, y Leví, y Judá, e Isacar, y Zabulón.

23 De zonen van Lea waren: Ruben, Jakobs eerstgeborene, daarna Simeon, en Levi, en Juda, en Issaschar, en Zebulon.

23. Synowie Lii: pierworodny Jakóbów Ruben, i Symeon, i Lewi, i Judas, i Isaszar, i Zabulon.

23. Lea fiai: [10†] Jákób elsőszülötte Rúben, azután Simeon, Lévi, Júda, Izsakhár és Zebulon.

23 Сыновья Лии: первенец Иакова Рувим, по нем Симеон, Левий, Иуда, Иссахар и Завулон.

23. Синове Леїні: Рубен, первенець Яковів, та Симеон, та Левій, та Юда, та Іссахар, та Зебулон.

24. Raakelin pojat olivat Joosef ja Benjamin.

24. Rakelin pojat olivat: Joseph ja BenJamin.

24. Rahelin pojat olit: Joseph ja BenJamin.

24 The sons of Rachel (were): Joseph and Benjamin {Son of the Right}.

24. The sons of Rachel; Joseph, and Benjamin:

24. Rakels Sønner vare: Josef og Benjamin.

24. Rachels söner voro: Joseph och BenJamin.

24. Raeli poiad ollid Josep ja Penjamin.

24. Rachelės sūnūs: Juozapas ir Benjaminas.

24. die Söhne Rahel waren: Joseph und Benjamin;

24. Les fils de Rachel: Joseph et Benjamin.

24. Los hijos de Raquel: José, y Benjamín.

24 De zonen van Rachel: Jozef en Benjamin.

24. Synowie Racheli: Józef i Benjamin.

24. Rákhel fiai: József és Benjámin.

24 Сыновья Рахили: Иосиф и Вениамин.

24. Синове Рахелині: Йосиф та Бенямин.

25. Bilhan, Raakelin orjattaren, pojat olivat Daan ja Naftali.

25. Bilhan Rakelin piian pojat olivat: Dan ja Naphtali.

25. Bilhan Rahelin pijcan pojat olit: Dan ja Nephtali.

25 And the sons of Bilhah, Rachel's handmaid (were): Dan and Naphtali.

25. And the sons of Bilhah, Rachel's handmaid; Dan, and Naphtali:

25. Rakels Pige Bilhas Sønner vare: Dan og Nafthali.

25. Bilhas Rachels tjensteqvinnos söner: Dan och Naphthali.

25. Ja Pilla Raeli ümmardaja poiad ollid Tan ja Nawtali.

25. Rachelės tarnaitės Bilhos sūnūs: Danas ir Neftalis.

25. die Söhne Bilhas, Rahels Magd: Dan und Naphthali;

25. Les fils de Bilha, servante de Rachel: Dan et Nephthali.

25. Y los hijos de Bala, sierva de Raquel: Dan, y Neftalí.

25 En de zonen van Bilha, Rachels dienstmaagd: Dan en Nafthali.

25. A synowie Bali, służebnicy Rachelinej: Dan i Neftali.

25. A Rákhel szolgálójának Bilhának fiai: Dán és Nafthali.

25 Сыновья Валлы, служанки Рахилиной: Дан и Неффалим.

25. Синове Балли, рабинї Рахелиної: Дан та Нефталїй.

26. Silpan, Leean orjattaren, pojat olivat Gaad ja Asser. Nämä ovat ne Jaakobin pojat, jotka syntyivät hänelle Mesopotamiassa.

26. Silpan Lean piian pojat olivat: Gad ja Asser. Nämät ovat Jakobin pojat, jotka hänelle syntyneet olivat Mesopotamiassa.

26. Silpan Lean pijcan pojat olit: Gad ja Asser. Nämät owat Jacobin pojat jotca hänelle syndynet olit Mesopotamias.

26 And the sons of Zilpah, Leah's handmaid (were): Gad and Asher. These are the sons of Jacob, who were born to him in Paddan-aram.

26. And the sons of Zilpah, Leah's handmaid; Gad, and Asher: these are the sons of Jacob, which were born to him in Padanaram.

26. Og Leas Pige Silpas Sønner vare: Gad og Aser; disse ere Jakobs sønner, som bleve ham fødte i Paddan-Aram.

26. Silpas Leas tjensteqvinnos söner: Gad och Asser. Desse äro Jacobs söner, som honom födde voro i Mesopotamien.

26. Ja Silpa Lea ümmardaja poiad ollid Kad ja Aser. Need on Jakobi poiad, mis temmale on sündinud Mesopotamias.

26. Lėjos tarnaitės Zilpos sūnūs: Gadas ir Ašeras. Šitie yra Jokūbo sūnūs, gimę jam Mesopotamijoje.

26. die Söhne Silpas, Leas Magd: Gad und Asser. Das sind die Söhne Jakobs, die ihm geboren sind in Mesopotamien.

26. Et les fils de Zilpa, servante de Léa: Gad et Asser. Ce sont là les fils de Jacob, qui lui naquirent à Paddan-Aram.

26. Y los hijos de Zelfa, sierva de Lia: Gad, y Aser. Estos fueron los hijos de Jacob, que le nacieron en Padan-aram.

26 En de zonen van Zilpa, Lea's dienstmaagd: Gad en Aser. Deze zijn de zonen van Jakob, die hem geboren zijn in Paddan-aram.

26. Synowie też Zelfy, służebnicy Lii: Gad i Aser. Ci są synowie Jakóbowi, którzy mu się urodzili w Padanie Syryjskim.

26. A Lea szolgálójának Zilpának fiai: Gád és Áser. Ezek a Jákób fiai, a kik születtek néki Mésopotámiában.

26 Сыновья Зелфы, служанки Лииной: Гад и Асир. Сии сыновья Иакова,родившиеся ему в Месопотамии.

26. Синове Зелфи, рабинї Рахелиної: Гад і Ассер. Се синове Яковові, що понароджувались йому в Мезопотамії.

27. Ja Jaakob saapui isänsä Iisakin luo Mamreen, Kirjat-Arbaan, se on Hebroniin, jossa Aabraham ja Iisak olivat asuneet muukalaisina.

27. Ja Jakob tuli isänsä Isaakin tykö Mamreen, Arban kaupunkiin, joka on Hebron, jossa Abraham ja Isaak olivat muukalaiset olleet.

27. JA Jacob tuli hänen Isäns Isaachin tygö Mamreen Arban caupungijn joca cudzutan Hebron josa Abraham ja Isaac olit muucalaiset ollet.

27 And Jacob came to Isaac his father to Mamre, to Kiriath-arba (what is Hebron), where Abraham and Isaac traveled. {Gen_35:28-29, 40:1-23, 41:1-57}

27. And Jacob came unto Isaac his father unto Mamre, unto the city of Arbah, which is Hebron, where Abraham and Isaac sojourned.

27. Og Jakob kom til sin Fader Isak i Mamre, ndi Kirjath-Arba, det er Hebron, hvor Abraham og Isak havde været fremmede.

27. Och Jacob kom till sin fader Isaac till Mamre i hufvudstaden, som heter Hebron, der Abraham och Isaac hade varit främlingar uti.

27. Ja Jakob tulli omma issa Isaaki jure Mamre, Kirjatarba liñna, se on Hebron , kus Abraam ja Isaak ollid kui woörad ¤ ellanud.

27. Jokūbas atėjo pas savo tėvą Izaoką į Mamrę, į Kirjat Arbos miestą, tai yra Hebroną, kur Abraomas ir Izaokas buvo ateiviai.

27. Und Jakob kam zu seinem Vater Isaak gen Mamre zu Kirjat-Arba, das da heißt Hebron, darin Abraham und Isaak Fremdlinge gewesen sind.

27. Et Jacob vint vers Isaac son père, à Mamré, à Kirjath-Arba, qui est Hébron, où avaient séjourné Abraham et Isaac.

27. Y vino Jacob a Isaac su padre a Mamré, ciudad de Arbee, esta es Hebrón, donde habitó Abraham e Isaac.

27 En Jakob kwam tot Izak, zijn vader, in Mamre, te Kirjath-arba, hetwelk is Hebron, waar Abraham als vreemdeling had verkeerd, en Izak.

27. I przyszedł Jakób do Izaaka, ojca swego, do Mamre, do miasta Arba, to jest Hebron, gdzie mieszkał Abraham i Izaak.

27. És eljuta Jákób Izsákhoz, az ő atyjához Mamréba, Kirját-Arbába, azaz Hebronba, a hol Ábrahám és Izsák tartózkodnak vala.

27 И пришел Иаков к Исааку, отцу своему, в Мамре, в Кириаф-Арбу, то есть Хеврон где странствовал Авраам и Исаак.

27. Прийшов же Яков до Ізаака, отця свого, в Мамрійщину, в Киріят-Арбу, се Геброн, де пробував Авраам та Ізаак.

28. Ja Iisakin elinaika oli sata kahdeksankymmentä vuotta.

28. Ja Isaak oli sadan ja kahdeksankymmenen ajastaikainen:

28. Ja Isaac oli sadan ja cahdexankymmenen ajastaicainen

28 And the days of Isaac were a hundred and eighty years.

28. And the days of Isaac were an hundred and fourscore years.

28. Og Isak blev hundrede Aar og firsindstyve Aar gammel.

28. Och Isaac vardt hundrade och åttatio år gammal.

28. Ja Isaaki päwad ollid sadda ja kahheksakümmend aastat.

28. Izaokas sulaukė šimto aštuoniasdešimties metų.

28. Und Isaak ward hundertundachtzig Jahre alt

28. Et les jours d'Isaac furent de cent quatre-vingts ans.

28. Y fueron los dias de Isaac ciento y ochenta años.

28 En de dagen van Izak waren honderd jaren, en tachtig jaren.

28. A było dni Izaakowych sto lat, i osiemdziesiąt lat.

28. Valának pedig Izsák napjai száz nyolczvan esztendő.

28 И было дней жизни Исааковой сто восемьдесят лет.

28. Було ж Ізаакові сто і вісїмдесять год.

29. Ja Iisak vaipui kuolemaan ja tuli otetuksi heimonsa tykö, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena. Ja hänen poikansa Eesau ja Jaakob hautasivat hänet.

29. Ja tuli riutuneeksi, ja kuoli, ja koottiin kansansa tykö, vanhana ja suuttununna elämästä. Ja hänen poikansa Esau ja Jakob hautasivat hänen.

ja tuli sairaxi ja cuoli ja coottin Canssans tygö wanhana ja suuttunun elämäst. Ja hänen poicans Esau ja Jacob hautaisit hänen.

29 And Isaac gave up the spirit and died and was gathered to his people, old and full of days. And Esau and Jacob his sons buried him.

29. And Isaac gave up the ghost, and died, and was gathered unto his people, being old and full of days: and his sons Esau and Jacob buried him.

29. Og Isak opgav Aanden og døde og blev samlet til sit Folk, gammel og mæt af Dage; og Esau og Jakob, hans Søzuler, begrove ham.

29. Och vardt sjuk, och dödde, och vardt samlad till sitt folk, gammal och mätt af lefvande: Och hans söner Esau och Jacob begrofvo honom.

29. Ja Isaak heitis hinge ja surri ärra, ja tedda korristati omma rahwa jure, wanna ja ellatand, ja temma poiad Esaw ja Jakob matsid tedda mahha.

29. Ir Izaokas atidavė savo dvasią, ir mirė, ir susijungė su savo tauta, būdamas senas ir pasisotinęs gyvenimu. Jį palaidojo jo sūnūs Ezavas ir Jokūbas.

29. und nahm ab und starb und ward versammelt zu seinem Volk, alt und des Lebens satt. Und seine Söhne Esau und Jakob begruben ihn.

29. Et Isaac expira et mourut, et fut recueilli vers ses peuples, âgé et rassasié de jours; et Ésaü et Jacob, ses fils, l'ensevelirent.

29. Y espiró Isaac y murió; y fué recogidó a sus pueblos viejo, y harto de dias, y sepultáronle Esaú y Jacob sus hijos.

29 En Izak gaf den geest en stierf, en werd verzameld tot zijn volken, oud en zat van dagen; en zijn zonen Ezau en Jakob begroeven hem.

29. I dokonał Izaak, i umarł, i przyłączony jest do ludu swego, stary i pełen dni; a pogrzebli go Ezaw, i Jakób, synowie jego.

29. És kimúlék [11†] Izsák és meghala, és takaríttaték az ő eleihez vén korban, bételvén az élettel; és eltemeték őt az ő fiai, Ézsaú és Jákób.

29 И испустил Исаак дух и умер, и приложился к народу своему, будучи стар и насыщен жизнью; и погребли его Исав и Иаков, сыновья его.

29. І розлучивсь Ізаак із душею й умер, і прилучивсь до роду свого, старий, нажившись на сьвітї. І поховали його Езав та Яков, синове його.