24 luku

Aabrahain palvelija noutaa Rebekan Iisakille vaimoksi.

1. Ja Aabraham oli vanha ja iälliseksi tullut, ja Herra oli siunannut Aabrahamia kaikessa.

1. Ja Abraham oli vanha ja joutunut ijälliseksi: ja Herra oli siunannut hänen kaikissa.

1. JA Abraham oli wanha ja joutunut ijällisexi ja HERra oli siunannut hänen caikis.

1 And Abraham was old, well stricken in age. And Jehovah had blessed Abraham in all things.

1. And Abraham was old, and well stricken in age: and the LORD had blessed Abraham in all things.

1. Og Abraham var gammel, vel ved Alder, og Herren havde velsignet Abraham i alting.

1. Och Abraham var gammal och väl ålderstigen: Och Herren hade välsignat honom i all stycke.

1. Kui Abraam olli wanna ja ellatand, ja Jehowa olli Abraami keikipiddi önnistand.

1. Abraomas paseno ir sulaukė žilos senatvės. Viešpats viskuo jį laimino.

1. Abraham ward alt und wohl betagt, und der HERR hatte ihn gesegnet allenthalben.

1. Or Abraham était vieux, avancé en âge; et l'Éternel avait béni Abraham en toutes choses.

1. Y ABRAHAM era ya viejo, y venido en dias: y Jehová había bendecido a Abraham en todo.

1 Abraham nu was oud en wel bedaagd; en de HEERE had Abraham in alles gezegend.

1. A Abraham był stary i podeszły w leciech, a Pan błogosławił mu we wszystkiem.

1. Ábrahám pedig vén élemedett ember vala, és az Úr mindenben megáldotta vala Ábrahámot.

1 Авраам был уже стар и в летах преклонных. Господь благословил Авраама всем.

1. Авраам же був старий, у лїтах приклонних, і Господь благословив Авраама в усьому.

2. Niin Aabraham sanoi palvelijallensa, talonsa vanhimmalle, joka hallitsi kaikkea, mitä hänellä oli: Pane kätesi kupeeni alle.

2. Niin sanoi Abraham vanhimmalle huoneensa palvelialle, joka kaikki hallitsi, mitä hänellä oli: laske nyt kätes minun kupeeni alle.

2. Nijn sanoi hän wanhimmalle huonens palwelialle joca caicki hallidzi cuin hänellä oli: laske kätes minun cupeni ala.

2 And Abraham said to his servant, the elder of his house, who ruled over all that he had, I beseech you, put your hand under my thigh.

2. And Abraham said unto his eldest servant of his house, that ruled over all that he had, Put, I pray thee, thy hand under my thigh:

2. Og Abraham sagde til sin ældste Svend i sit Hus, som raadede over alt hans Gods: Kære, læg din Haand under min Lænd,

2. Då sade han till sin äldsta hustjenare, den all hans tingest förestod: Lägg dina hand under mina länd;

2. Siis ütles Abraam omma sullase wasto, kes keigewannem olli ta perres, kes wallitses keige se ülle, mis temmal olli: Et panne omma kät mo pusa alla;

2. Abraomas tarė savo namų vyriausiajam tarnui, kuris prižiūrėjo visa, kas jam priklausė: ‘‘Dėk savo ranką po mano šlaunimi,

2. Und er sprach zu dem ältesten Knecht seines Hauses, der allen seinen Gütern vorstand: Lege deine Hand unter meine Hüfte

2. Et Abraham dit à son serviteur, le plus ancien de sa maison, qui avait le gouvernement de tout ce qui lui appartenait: Mets, je te prie, ta main sous ma cuisse,

2. Y dijo Abraham a su siervo el más viejo de su casa, el que era señor en todo lo que tenía: Pon ahora tu mano debajo de mi muslo;

2 Zo sprak Abraham tot zijn knecht, den oudste van zijn huis, regerende over alles, wat hij had: Leg toch uw hand onder mijn heup,

2. Tedy rzekł Abraham do starszego sługi swego w domu swym, który wszystkiem rządził, co miał: Połóż, proszę, rękę twoję pod biodro moje;

2. Monda azért Ábrahám az ő háza öregebb szolgájának, a ki őnéki mindenében gazda vala: [1†] Tedd a kezed tomporom alá!

2 И сказал Авраам рабу своему, старшему в доме его, управлявшему всем,что у него было: положи руку твою под стегно мое

2. І каже Авраам рабові свойму, найстаршому в господї в його, що правив усїм достатком його: Ось положи руку твою під стегно моє.

3. Minä vannotan sinua Herran, taivaan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun,

3. Ja minä vannotan sinua Herran taivaan ja maan Jumalan kautta; ettes ota emäntää minun pojalleni Kanaanealaisten tyttäristä, joiden seassa minä asun.

3. Ja wanno minulle HERran taiwan ja maan Jumalan cautta ettes ota emändätä minun pojalleni Cananerein tyttärist joiden seas minä asun.

3 And I will make you swear by Jehovah, the God of heaven and the God of the earth, that you will not take a wife for my son of the daughters of the Canaanites, among whom I dwell.

3. And I will make thee swear by the LORD, the God of heaven, and the God of the earth, that thou shalt not take a wife unto my son of the daughters of the Canaanites, among whom I dwell:

3. og jeg vil lade dig sværge ved Herren, Himmelens Gud og Jordens Gud, at du ikke skal tage min Søn en Hustru af Kananiternes Døtre, iblandt hvilke jeg bor;

3. Och svär mig vid Herran, himmelens och jordenes Gud, att du icke tager minom sone hustru af Canaans döttrar, ibland hvilka jag bor:

3. Ja ma tahhan sind panna wanduma Jehowa taewa Jummala ja Ma Jummala jures, et sa mo poiale naest ei wötta neist Kanaani rahwa tütrist, kelle seas minna ellan.

3. kad prisaikdinčiau tave Viešpaties, žemės ir dangaus Dievo vardu, kad neimsi žmonos mano sūnui iš kanaaniečių dukterų, tarp kurių gyvenu,

3. und schwöre mir bei dem HERRN, dem Gott des Himmels und der Erde, daß du meinem Sohn kein Weib nehmest von den Töchtern der Kanaaniter, unter welchen ich wohne,

3. Et je te ferai jurer par l'Éternel, le Dieu des cieux et le Dieu de la terre, que tu ne prendras point de femme pour mon fils, d'entre les filles des Cananéens, parmi lesquels j'habite.

3. Y tomarte he juramente por Jehová, Dios de los cielos, y Dios de la tierra, que no tomes mujer para mi hijo de las hijas de Canaán, entre los cuales yo habito:

3 Opdat ik u doe zweren bij den HEERE, den God des hemels, en den God der aarde, dat gij voor mijn zoon geen vrouw nemen zult van de dochteren der Kanaanieten, in het midden van welke ik woon;

3. A zaprzysięgnę cię przez Pana, Boga nieba, i Boga ziemi, abyś nie brał żony synowi memu z córek Chananejskich, między któremi ja mieszkam;

3. Hogy megeskesselek téged az Úrra, a mennynek Istenére, és a földnek Istenére, hogy nem vészesz feleséget az én fiamnak a Kananeusok leányai közűl, a kik között lakom.

3 и клянись мне Господом, Богом неба и Богом земли, что ты не возьмешь сыну моему жены из дочерей Хананеев, среди которых я живу,

3. І заклену тебе Господом, Богом небесним і Богом земним, що не візьмеш синові мойму жени з дочок Канаанських, що між ними живу.

4. vaan menet minun omaan maahani ja sukuni luo ja otat sieltä vaimon pojalleni Iisakille.

4. Vaan mene minun isäni maalle ja minun sukuni tykö; ja ota minun pojalleni Isaakille emäntä.

4. Waan mene minun Isäni maalle ja minun sucuni tygö ja ota minun pojalleni Isaachille emändä.

4 But you will go to my country and to my kindred and take a wife for my son Isaac.

4. But thou shalt go unto my country, and to my kindred, and take a wife unto my son Isaac.

4. rnen du skal gø til mit Land og til min Slægt og tage min Søn Isak en Hustru.

4. Utan far in uti mitt fädernesland, och till mina slägt, och tag minom sone Isaac hustru.

4. Waid sa pead minno male ja mo suggulaste seltsi jure minnema, ja seält mo poiale Isaakile naest wötma.

4. bet vyksi į mano kraštą, pas mano gimines, ir ten paimsi žmoną mano sūnui Izaokui’‘.

4. sondern daß du ziehst in mein Vaterland und zu meiner Freundschaft und nehmest meinem Sohn Isaak ein Weib.

4. Mais tu iras dans mon pays et vers ma parenté, et tu y prendras une femme pour mon fils, pour Isaac.

4. Mas que irás a mi tierra y a mi parentela, y tomarás de allá mujer para mi hijo Isaac.

4 Maar dat gij naar mijn land, en naar mijn maagschap trekken, en voor mijn zoon Izak een vrouw nemen zult.

4. Ale pójdziesz do ziemi mojej, i do rodziny mojej, a stamtąd weźmiesz żonę Izaakowi, synowi memu.

4. Hanem elmégysz az én hazámba, és az én rokonságim közé és onnan vészesz feleséget az én fiamnak Izsáknak.

4 но пойдешь в землю мою, на родину мою, и возьмешь жену сыну моемуИсааку.

4. А тільки в землю мою, де я родивсь, пійдеш і до роду мого, та й візьмеш жену синові мойму Ізаакові відти.

5. Palvelija sanoi hänelle: Entä jos tyttö ei tahdo seurata minua tähän maahan, onko minun silloin vietävä poikasi takaisin siihen maahan, josta olet lähtenyt?

5. Ja palvelia sanoi: jos niin tapahtuis, ettei vaimo tahtoisi seurata minua tähän maahan: pitääkö minun kumminkin viemän jällensä sinun poikas sille maalle, jostas lähtenyt olet?

5. Palwelia sanoi: jos nijn tapahduis ettei waimo seurais minua tähän maahan pitäkö minun cummingin wiemän jällens sinun poicas sille maalle jostas lähtenyt olet?

5 And the servant said to him, Perhaps the woman will not be willing to follow me to this land. Must I bring your son again to the land from where you came?

5. And the servant said unto him, Peradventure the woman will not be willing to follow me unto this land: must I needs bring thy son again unto the land from whence thou camest?

5. Og Svenden sagde til ham: Maaske Kvinden ikke vil drage med mig til dette Land; skal jeg da vel føre din Søn tilbage til det Land, som du er kommen fra?

5. Tjenaren sade: Om så hände, att qvinnan icke ville komma med mig in i detta land, skall jag då låta din son komma dit i landet igen, dädan du kommen äst?

5. Ja sullane ütles temma wasto: Ehk wahhest se naene ei tahha mo järrele seie male tulla, kas ma siis pean so poia öiete siñna male taggasi wima, kust sa ärratulnud?

5. Tarnas jam atsakė: ‘‘O gal ta moteris nenorės eiti su manimi į šitą kraštą? Ar tuomet turėsiu sugrąžinti tavo sūnų į tą kraštą, iš kurio išvykai?’‘

5. Der Knecht sprach: Wie, wenn das Weib mir nicht wollte folgen in dies Land, soll ich dann deinen Sohn wiederbringen in jenes Land, daraus du gezogen bist?

5. Et le serviteur lui répondit: Peut-être que la femme ne voudra point me suivre en ce pays. Me faudra-t-il ramener ton fils au pays d'où tu es sorti?

5. Y el siervo le respondió: Quizá la mujer no querrá venir en pos de mí a esta tierra: ¿volveré pues tu hijo a la tierra de donde saliste?

5 En die knecht zeide tot hem: Misschien zal die vrouw mij niet willen volgen in dit land; zal ik dan uw zoon moeten wederbrengen in het land, waar gij uitgetogen zijt?

5. Tedy mu rzekł sługa: A jeźliby snać nie chciała niewiasta ona iść ze mną do tej ziemi, mamże odprowadzić syna twego do ziemi, z którejś ty wyszedł?

5. Monda pedig őnéki a szolga: Hátha az a leányzó nem akar velem eljőni e földre, ugyan vissza vigyem-é a te fiadat arra a földre, a honnan kijöttél vala?

5 Раб сказал ему: может быть, не захочет женщина идти со мною в эту землю, должен ли я возвратить сына твоего в землю, из которой ты вышел?

5. Каже ж до його раб: Коли б то не схотїла йти молодиця слїдом за мною в землю сю, чи вернути сина твого в землю, що з неї вийшов єси?

6. Aabraham vastasi hänelle: Varo, ettet vie poikaani takaisin sinne.

6. Abraham sanoi hänelle: kavahda sinuas, ettes vie minun poikaani sinne jällensä.

6. Abraham sanoi hänelle: cawata sinuas ettes wie minun poicani sinne jällens.

6 And Abraham said to him, You beware that you not bring my son there again.

6. And Abraham said unto him, Beware thou that thou bring not my son thither again.

6. Og Abraham sagde til ham: Forvar dig, at du ikke fører min Søn did igen.

6. Abraham sade till honom: Vakta dig derföre, att du icke förer min son dit igen.

6. Siis ütles Abraam temma wasto: Hoia ennast, et sa mo poega mitte seña taggasi ei wi.

6. Abraomas jam tarė: ‘‘Saugokis, kad negrąžintum mano sūnaus tenai!

6. Abraham sprach zu ihm: Davor hüte dich, daß du meinen Sohn nicht wieder dahin bringst.

6. Abraham lui dit: Garde-toi bien d'y ramener mon fils.

6. Y Abraham le dijo: Guárdate que no vuelvas mi hijo allá.

6 En Abraham zeide tot hem: Wacht u, dat gij mijn zoon niet weder daarheen brengt!

6. I rzekł mu Abraham: Strzeż się, abyś tam zasię nie zaprowadzał syna mego.

6. Felele néki Ábrahám: Vigyázz, az én fiamat oda vissza ne vidd.

6 Авраам сказал ему: берегись, не возвращай сынамоего туда;

6. Каже ж до його Авраам: Остерегайся вертати сина мого туди.

7. Herra, taivaan Jumala, joka otti minut pois isäni kodista ja synnyinmaastani, hän, joka puhui minulle ja vannoi minulle sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan', hän lähettää enkelinsä sinun edelläsi, niin että saat sieltä vaimon pojalleni.

7. Herra taivaan Jumala, joka minun otti isäni huoneesta ja syntymä-maaltani, ja joka minun kanssani puhui, ja myös vannoi minulle, sanoen: sinun siemenelles minä annan tämän maan: hän lähettää enkelinsä sinun edelläs, ettäs ottaisit minun pojalleni emännän sieltä.

7. HERra Taiwan Jumala joca minun otti Isäni huonest ja syndymä maaldani ja joca minun cansani puhui ja myös wannoi minulle sanoden: sinun siemenelles minä annan tämän maan hän lähettä Engelins sinun edelles ettäs ottaisit minun pojalleni emännän sieldä.

7 Jehovah, the God of heaven, who took me from my father's house and from the land of my nativity and who spoke to me and who swore to me, saying, To your seed I will give this land. He will send his messenger before you and you will take a wife for my son from there.

7. The LORD God of heaven, which took me from my father's house, and from the land of my kindred, and which spake unto me, and that sware unto me, saying, Unto thy seed will I give this land; he shall send his angel before thee, and thou shalt take a wife unto my son from thence.

7. Herren, Himmelens Gud, som tog mig fra min Faders Hus og fra min Slægts Land, og som talede med mig, og som tilsvor mig og sagde: dette Land vil jeg give din Sæd, han skal sende sin Engel for dig, at du skal tage min Søn enn Hustru derfra.

7. Herren himmelens Gud, som mig tog utu mins faders huse, och utu mitt födsloland, den med mig talat, och desslikes svurit och sagt hafver: Detta landet vill jag gifva dine säd; han skall sända sin Ängel framför dig, att du skall taga minom sone der hustru.

7. Jehowa taewa Jummal, kes mind on wötnud mo issa koiast ja mo sündimisse maalt, ja kes mulle on räkinud ja kes mulle wandunud ja üttelnud: Sinno suggule tahhan ma sesinnatse Ma anda; kül sesamma läkkitab omma ingli sinno ele, et sa mo poiale seält naese wöttad.

7. Viešpats, dangaus Dievas, kuris mane išvedė iš mano tėvo namų, iš mano gimtojo krašto, man kalbėjo ir prisiekė: ‘Tavo palikuonims duosiu šį kraštą’. Jis siųs savo angelą pirma tavęs, ir tu iš ten paimsi žmoną mano sūnui.

7. Der HERR, der Gott des Himmels, der mich von meines Vaters Hause genommen hat und von meiner Heimat, der mir geredet hat und mir auch geschworen hat und gesagt: Dies Land will ich deinem Samen geben, der wird seine Engel vor dir her senden, daß du meinem Sohn daselbst ein Weib nehmest.

7. L'Éternel, le Dieu des cieux, qui m'a pris de la maison de mon père et du pays de ma naissance, et qui m'a parlé, et qui m'a juré, en disant: Je donnerai à ta postérité ce pays, enverra lui-même son ange devant toi, et tu prendras de là une femme pour mon fils.

7. Jehová Dios de los cielos, que me tomó de la casa de mi padre, y de la tierra de mi naturaleza, y me habló, y me juró, diciendo: A tu simiente daré esta tierra; él enviará su ángel delante de tí, y tomarás de allá mujer para mi hijo.

7 De HEERE, de God des hemels, Die mij uit mijns vaders huis en uit het land mijner maagschap genomen heeft, en Die tot mij gesproken heeft, en Die mij gezworen heeft, zeggende: Aan uw zaad zal Ik dit land geven! Die Zelf zal Zijn Engel voor uw aangezicht zenden, dat gij voor mijn zoon van daar een vrouw neemt.

7. Pan Bóg niebieski, który mię wziął z domu ojca mego, i z ziemi rodziny mojej, i który mówił ze mną, a który mi przysiągł, mówiąc: Nasieniu twemu dam ziemię tę; on pośle Anioła swego przed obliczem twojem, i weźmiesz stamtąd żonę synowi memu.

7. Az Úr az égnek Istene, ki engemet kihozott az én atyámnak házából, és az én rokonságimnak földéről, a ki szólt nékem, és megesküdött nékem mondván: A [2†] te magodnak adom ezt a földet; elbocsátja az ő Angyalát te előtted, hogy onnan végy az én fiamnak feleséget.

7 Господь, Бог неба, Который взял меня из дома отца моего и из землирождения моего, Который говорил мне и Который клялся мне, говоря: „потомству твоему дам сию землю", – Он пошлет Ангела Своего пред тобою, и ты возьмешь жену сыну моему оттуда;

7. Господь, Бог неба й Бог землї, що вивів мене з господи панотця мого із землї, що в нїй родився, той що глаголав менї, і що клявся менї глаголючи: Тобі оддам землю сю й насїнню твойму, той пошле ангела свого перед тобою, дак і візьмеш жену синові мойму Ізаакові звідти.

8. Mutta jos tyttö ei tahdo seurata sinua, niin olet tästä valasta vapaa. Älä vain vie poikaani sinne takaisin.

8. Jos ei vaimo tahtoisi seurata sinua, niin sinä olet vapaa tästä minun valastani; ainoastansa älä vie minun poikaani sinne jälleen.

8. Jos ei waimo seura sinua nijns olet wapa tästä walasta ainoastans älä wie minun poicani sinne jällens.

8 And if the woman is not willing to follow you, then you will be clear from this my oath. Only you will not bring my son there again.

8. And if the woman will not be willing to follow thee, then thou shalt be clear from this my oath: only bring not my son thither again.

8. Men dersom Kvinden ikke vil dig, da skal du være fri for denne min Ed: ikkun min Søn skal du ikke føre derhen.

8. Hvar nu qvinnan dig icke följa vill; så äst du qvitt denna ed: Allenast låt icke min son komma dit igen.

8. Ja kui se naene ei tahha so järrele tulla, siis olled sa sestsiñatsest miño wandest lahti: agga mo poega ei pea sa mitte seña taggasi wima.

8. O jei ta moteris nenorės eiti su tavimi, būsi laisvas nuo šito įpareigojimo. Tik mano sūnaus nesugrąžink tenai!’‘

8. So aber das Weib dir nicht folgen will, so bist du dieses Eides quitt. Allein bringe meinen Sohn nicht wieder dorthin.

8. Que si la femme ne veut pas te suivre, tu seras quitte de ce serment que je te fais faire. Quoi qu'il en soit, n'y ramène point mon fils.

8. Y si la mujer no quisiere venir en pos de tí, serás limpio de este mi juramento: solamente que no vuelvas allá a mi hijo.

8 Maar indien de vrouw u niet volgen wil, zo zult gij rein zijn van dezen mijn eed; alleenlijk breng mijn zoon daar niet weder heen.

8. A jeźliby nie chciała ona niewiasta iść z tobą, wolny będziesz od tego poprzysiężenia mego; tylko syna mego nie zaprowadzaj tam.

8. Hogyha pedig nem akar a leányzó teveled eljőni, ment lészesz az én esketésem alól; csakhogy az én fiamat oda vissza ne vidd.

8 если же не захочет женщина идти с тобою, ты будешьсвободен от сей клятвы моей; только сына моего не возвращай туда.

8. Коли ж би не схотїла молодиця пійти за тобою, чист будеш од закляття мого; тільки сина мого не вертай туди.

9. Niin palvelija pani kätensä herransa Aabrahamin kupeen alle ja lupasi sen hänelle valalla vannoen.

9. Niin laski palvelia kätensä herransa Abrahamin kupeen alle; ja vannoi hänelle sen.

9. Nijn laski palwelia kätens Abrahamin hänen herrans cupen ala ja wannoi hänelle sen.

9 And the servant put his hand under the thigh of Abraham his master and swore to him concerning this matter.

9. And the servant put his hand under the thigh of Abraham his master, and sware to him concerning that matter.

9. Da lagde Svenden sin Haand under Abrahams, sin Herres, Lænd og tilsvor ham om denne Sag.

9. Då lade tjenaren sina hand under Abrahams sins herras länd, och svor honom här uppå.

9. Ja se sullane panni omma kät om̃a issanda Abraami pusa alla, ja wandus temmale se asja pärrast.

9. Tada tarnas padėjo savo ranką po savo valdovo Abraomo šlaunimi ir jam prisiekė.

9. Da legte der Knecht seine Hand unter die Hüfte Abrahams, seines Herrn, und schwur ihm solches.

9. Alors le serviteur mit sa main sous la cuisse d'Abraham son maître, et s'engagea par serment à faire ce qu'il avait dit.

9. Entónces el siervo puso su mano debajo del muslo de Abraham su señor, y juróle sobre este negocio.

9 Toen legde de knecht zijn hand onder de heup van Abraham, zijn heer, en hij zwoer hem over deze zaak.

9. Podłożył tedy sługa rękę swoję pod biodro Abrahama, pana swego, i przysiągł mu na to.

9. Veté azért a szolga az ő kezét az ő urának Ábrahámnak tompora alá, és megesküvék néki e dolog felől.

9 И положил раб руку свою под стегно Авраама, господина своего, и клялся ему в сем.

9. І положив раб руку свою під стегно Авраамові, панові свойму, та й клявсь йому про сю річ.

10. Ja palvelija otti herransa kameleista kymmenen sekä kaikkinaisia kalleuksia herransa tavaroista; ja hän nousi ja lähti Mesopotamiaan, Naahorin kaupunkiin.

10. Niin otti palvelia kymmenen kamelia herransa kameleista, ja läksi matkaan, ja otti myötänsä kaikkinaisesta herransa tavarasta: ja vaelsi Mesopotamiaan Nahorin kaupunkiin.

10. NIin otti palwelia kymmenen Cameliä hänen herrans Cameleist ja läxi matcan ja otti cansans caickinaisest hänen herrans tawarast ja waelsi Mesopotamiaan Nahorin Caupungijn.

10 And the servant took ten camels, of the camels of his master and departed, having all good things of his master's in his hand. And he arose and went to Mesopotamia, to the city of Nahor.

10. And the servant took ten camels of the camels of his master, and departed; for all the goods of his master were in his hand: and he arose, and went to Mesopotamia, unto the city of Nahor.

10. Saa tog Svenden ti Kameler af sin Herres Kameler og for bort og havde alle Haande af sin Herres Gods med sig og gjorde sig rede og drog til Aram Naharaim, til Nakors Stad.

10. Så tog tjenaren tio camelar, af sins herras camelar, och drog åstad, och hade med sig af allahanda sins herras håfvor, och var uppe, och for till Mesopotamien till Nahors stad.

10. Ja se sullane wöttis kümme kamelit omma issanda kamelidest ja läks ärra; ja keik suggu temma issanda warra olli temma käes, ja ta wottis kätte ja läks Mesopotamia male Naori liñna.

10. Tarnas ėmė dešimt savo valdovo kupranugarių, geriausių bei brangiausių dovanų ir išvyko į Mesopotamiją, į Nahoro miestą.

10. Also nahm der Knecht zehn Kamele von den Kamelen seines Herrn und zog hin und hatte mit sich allerlei Güter seines Herrn und machte sich auf und zog nach Mesopotamien zu der Stadt Nahors.

10. Puis le serviteur prit dix chameaux d'entre les chameaux de son maître, et partit, avec toute sorte de biens de son maître en ses mains. Il se leva donc, et s'en alla en Mésopotamie, à la ville de Nachor.

10. Y el siervo tomó diez camellos de los camellos de su señor, y fué, llevando en su mano de lo mejor que su señor tenía; y levantóse, y fué a Aaram Naharaim, a la ciudad de Nacor.

10 En die knecht nam tien kemelen van zijns heren kemelen, en toog heen; en al het goed zijns heren was in zijn hand; en hij maakte zich op, en toog heen naar Mesopotamie, naar de stad van Nahor.

10. I wziął on sługa dziesięć wielbłądów, z wielbłądów pana swego, i poszedł; bo wszystkie dobra pana swego miał w rękach swych; a wstawszy puścił się do Aram Naharaim, do miasta Nachorowego.

10. És vőn a szolga tíz tevét az ő urának tevéi közűl, és elindula; (mert az urának minden gazdagsága az ő kezében vala). Felkele tehát és elméne Mésopotámiába, a Nákhor városába.

10 И взял раб из верблюдов господина своего десять верблюдов и пошел. В руках у него были также всякие сокровища господина его. Он встал и пошел в Месопотамию, в город Нахора,

10. І взяв раб десятеро верблюдів з між верблюд пана свого і з усякого добра в господаря свого, та й пійшов, бо всї добра господаря його були в його руцї, та знявсь і пійшов у Месопотамію, у Нахорів город.

11. Ja hän antoi kamelien asettua kaupungin ulkopuolelle vesikaivon ääreen lepäämään, illan suussa, jolloin naiset tulivat vettä ammentamaan.

11. Ja hän antoi kamelein laskea polvillensa ulkona kaupungista vesikaivon tykönä; ehtoopuolella, jolla ajalla vaimoväen tapa oli lähteä vettä ammuntamaan.

11. Ja hän lewätti Camelejä ulcona Caupungist wesicaiwon tykönä ehtona jolla ajalla waimowäen tapa oli lähte wettä ammundaman.

11 And he made the camels to kneel down outside the city by the well of water at the time of evening, the time that women go out to draw water.

11. And he made his camels to kneel down without the city by a well of water at the time of the evening, even the time that women go out to draw water.

11. Der lod han Kamelerne lægge sig uden for Staden ved en Vandbrønd mod Aftens Tid, mod den Tid da Kvinderne gaa ud at drage Vand.

11. Der lät han camelarna blifva utanför stadenom, vid en vattubrunn, om aftonen då qvinfolken plägade der komma och taga vatten,

11. Ja ta laskis need kamelid liñna tahha pölwede peäle ennast mahhaheita wee kaewo jure öhto aial, sel aial kui need wee-toiad wälja tullid.

11. Vakare leido kupranugariams pailsėti už miesto, prie vandens šulinio, tuo metu, kai moterys eina semti vandens.

11. Da ließ er die Kamele sich lagern draußen vor der Stadt bei einem Wasserbrunnen, des Abends um die Zeit, wo die Weiber pflegten herauszugehen und Wasser zu schöpfen,

11. Et il fit reposer les chameaux sur leurs genoux hors de la ville, près d'un puits d'eau, vers le soir, à l'heure où sortent celles qui vont puiser de l'eau.

11. E hizó arrodillar los camellos fuera de la ciudad a un pozo de agua, a la hora de la tarde, a la hora que salen las mozas por agua.

11 En hij deed de kemelen nederknielen buiten de stad, bij een waterput, des avondtijds, ten tijde, als de putsters uitkwamen.

11. I postawił wielbłądy przed miastem u studni wody, pod wieczór, tego czasu, którego zwykły niewiasty wychodzić czerpać wodę.

11. És megpihenteté a tevéket a városon kivűl egy kútfőnél, este felé, mikor a leányok vizet meríteni járnak.

11 и остановил верблюдов вне города, у колодезя воды, под вечер, в то время, когда выходят женщины черпать,

11. І поставив верблюди під городом навколїшки коло колодязя водяного надвечір, як виходять жінки брати воду.

12. Ja hän sanoi: Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, suo minulle tänään menestystä ja tee laupeus herralleni Aabrahamille.

12. Ja sanoi: Herra, minun herrani Abrahamin Jumala, anna minun kohdata tänäpänä (herrani morsiamen); ja tee laupius minun herrani Abrahamin kanssa.

12. Ja sanoi: HERra minun herrani Abrahamin Jumala cohta minua tänäpän ja tee laupius minun herrani Abrahamin cansa.

12 And he said, O Jehovah, the God of my master Abraham, I beseech you, cause (her) to meet before me this day and show kindness to my master Abraham.

12. And he said, O LORD God of my master Abraham, I pray thee, send me good speed this day, and shew kindness unto my master Abraham.

12. Og han sagde: Herre, min Herre Abrahams Gud! Kære, lad det møde mig i Dag, og gør Miskundhed mod min Herre Abraham.

12. Och sade: Herre, mins herras Abrahams Gud, kom i dag emot mig, och gör barmhertighet med minom herra Abraham.

12. Ja ta ütles: Jehowa, minno issanda Abraami Jummal, et sada tänna sedda naest mo wasto tullema, ja te head mo issandale Abraamile.

12. Jis meldėsi: ‘‘Viešpatie, mano valdovo Abraomo Dieve, duok man sėkmę šiandien ir tuo parodyk savo malonę mano valdovui Abraomui!

12. und sprach: HERR, du Gott meines Herrn Abraham, begegne mir heute und tue Barmherzigkeit an meinem Herrn Abraham!

12. Et il dit: Éternel, Dieu de mon maître Abraham, fais-moi, je te prie, rencontrer aujourd'hui ce que je cherche et sois favorable à mon seigneur Abraham.

12. Y dijo: Jehová, Dios de mi señor Abraham, haz encontrar ahora delante de mí hoy, y haz misericordia con mi señor Abraham.

12 En hij zeide: HEERE! God van mijn heer Abraham! doe haar mij toch heden ontmoeten, en doe weldadigheid bij Abraham, mijn heer.

12. I rzekł: Panie, Boże pana mego Abrahama! Niech mię proszę spotka dziś, czego żądam, a uczyó miłosierdzie z panem moim Abrahamem.

12. És monda: Uram! én uramnak Ábrahámnak Istene, hozd elém még ma, és légy kegyelmes az én uram Ábrahám iránt.

12 и сказал: Господи, Боже господина моего Авраама! пошли еесегодня навстречу мне и сотвори милость с господином моим Авраамом;

12. І каже: Господе, Боже пана мого Авраама, погоди менї сьогоднї і сотвори милость панові мойму Авраамові.

13. Katso, minä seison tässä lähteellä, ja kaupunkilaisten tyttäret tulevat ammentamaan vettä.

13. Katso, minä seison tässä vesikaivon tykönä: ja heidän tyttärensä, jotka asuvat tässä kaupungissa, tulevat vettä ammuntamaan.

13. Cadzo minä seison täsä wesicaiwon tykönä ja heidän tyttärens jotca asuwat täsä Caupungis tulewat wettä ammundaman.

13 Behold, I am standing by the fountain of water. And the daughters of the men of the city are coming out to draw water.

13. Behold, I stand here by the well of water; and the daughters of the men of the city come out to draw water:

13. Se, jeg staar ved denne Vandbrønd, og Byens Folks Døtre komme ud at drage Vand.

13. Si, jag står här när vattubrunnenom, och deras döttrar, som bo i denna stad, varda här utkommande till att taga vatten.

13. Wata ma seisan se wee hallika jures, ja liñna rahwa tütred tullewad wälja wet toma:

13. Štai stoviu prie šulinio, o miesto gyventojų dukterys ateis semti vandens.

13. Siehe, ich stehe hier bei dem Wasserbrunnen, und der Leute Töchter in dieser Stadt werden herauskommen, Wasser zu schöpfen.

13. Voici, je me tiens près de la source, et les filles des gens de la ville sortent pour puiser de l'eau.

13. He aquí, yo estoy junto a la fuente de agua, y las hijas de los varones de esta ciudad salen por agua.

13 Zie, ik sta bij de waterfontein, en de dochteren der mannen dezer stad zijn uitgaande om water te putten;

13. Oto, ja stoję u studni, a córki obywateli miasta tego wyjdą czerpać wodę;

13. Ímé én a víz forrása mellé állok és e város lakosainak leányai kijőnek vizet meríteni.

13 вот, я стою у источника воды, и дочери жителей города выходят черпать воду;

13. Оце я став коло колодязя водяного, дочки ж міських людей виходити муть брати воду.

14. Niin tapahtukoon, että se tyttö, jolle minä sanon: 'Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni', ja joka vastaa: 'Juo, minä juotan kamelisikin', on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille; ja siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni.

14. Jos joku piika tulee, jolle minä sanon: kallista tänne vesiastias juodakseni, ja hän sanoo: juo, minä juotan myös sinun kamelis: että hän on se, jonkas olet edeskatsonut palvelialles Isaakille, ja siitä ymmärtäisin tehnees laupiuden minun herrani kanssa.

14. Jos jocu pijca tule jolle minä sanon: callista tänne wesiastias juodaxeni ja hän sano: juo minä juotan myös sinun Camelis että hän on se jongas olet edescadzonut palwelialles Isaachille ja sijtä ymmärräisin tehnes laupiuden minun herrani cansa.

14 And let it happen, that the maiden to whom I will say, I beseech you, let down your pitcher, that I may drink. And she will say, Drink and I will also give your camels drink. Let it be her, the one you have appointed for your servant Isaac. And I will know that you have shown kindness to my master by this.

14. And let it come to pass, that the damsel to whom I shall say, Let down thy pitcher, I pray thee, that I may drink; and she shall say, Drink, and I will give thy camels drink also: let the same be she that thou hast appointed for thy servant Isaac; and thereby shall I know that thou hast shewed kindness unto my master.

14. Og naar det sker, at der kommer en Pige, til hvem jeg siger: Bøj nu din Krukke ned og lad mig drikke, og hun siger: Drik, og jeg vil ogsaa give dine Kameler at drikke, lad hende da være den, som du har udset til din Tjener Isak, saa jeg derpaa kan kende, at du har gjort Miskundhed mod min Herre.

14. Hvar nu någon piga kommer, och jag säger till henne: Håll hit dina kruko, och låt mig dricka, och hon säger: Drick, jag vill ock gifva dina camelar dricka, att hon är den samma, som du hafver beskärt dinom tjenare Isaac, och att jag derpå må förstå, att du hafver gjort barmhertighet med minom herra.

14. Ja se tüttar-laps, kelle wasto ma ütlen: et lasse omma ömber mahha, et minna joon; ja ta ütleb: jo sinna, ja ma tahhan ka so kamelid jota: olgo se sesamma kedda sa omma sullasele Isaakile olled tähhendanud, ja sest saan ma teäda, et sa mo isandale olled head teinud.

14. Jei mergaitė, kuriai sakysiu: ‘Prašau, palenk savo ąsotį ir leisk man atsigerti’, atsakys: ‘Gerk! Aš ir tavo kupranugarius pagirdysiu’, ji bus ta, kurią paskyrei savo tarnui Izaokui. Iš to suprasiu, kad parodei malonę mano valdovui’‘.

14. Wenn nun eine Dirne kommt, zu der ich spreche: Neige deinen Krug, und laß mich trinken, und sie sprechen wird: Trinke, ich will deine Kamele auch tränken: das sei die, die du deinem Diener Isaak beschert hast, und daran werde ich erkennen, daß du Barmherzigkeit an meinem Herrn getan habest.

14. Que la jeune fille à qui je dirai: Penche, je te prie, ta cruche, afin que je boive, et qui répondra: Bois, et j'abreuverai aussi tes chameaux, soit celle que tu as destinée à ton serviteur Isaac; et je connaîtrai par là que tu as été favorable à mon seigneur.

14. Sea pues, que la moza a quien yo dijere: Abaja ahora tu cántaro, y beberé; y ella respondiere: Bebe; y también a tus camellos daré a beber: esta sea la que aparejaste a tu siervo Isaac; y en esto conoceré que habrás hecho misericordia con mi señor.

14 Zo geschiede, dat die jonge dochter, tot welke ik zal zeggen: Neig toch uw kruik, dat ik drinke; en zij zal zeggen: Drink, en ik zal ook uw kemelen drenken; diezelve zij, die Gij Uw knecht Izak toegewezen hebt, en dat ik daaraan bekenne, dat Gij weldadigheid bij mijn heer gedaan hebt.

14. Panienka tedy, do której bym rzekł: Nachyl proszę wiadra twego, że się napiję, a ona by rzekła: Pij, owszem i wielbłądy twoje napoję; ta niech będzie, którąś zgotował słudze twemu Izaakowi; a po tem poznam, żeś uczynił miłosierdzie z panem moim.

14. Legyen azért, hogy a mely leánynak ezt mondom: Hajtsd meg a te vedredet, hogy igyam, és az azt mondándja: igyál, sőt a te tevéidet is megitatom: hogy azt rendelted légyen a te szolgádnak Izsáknak, és erről ismerjem meg, hogy irgalmasságot cselekedtél az én urammal.

14 и девица, которой я скажу: „наклони кувшин твой, я напьюсь", икоторая скажет: „пей, я и верблюдам твоим дам пить", – вот та, которую Ты назначил рабу Твоему Исааку; и по сему узнаю я, что Ты творишь милость с господином моим.

14. І нехай буде дївчина, що їй скажу: Нахили водоносного глека твого напитись менї, і промовить менї: Пий, я й верблюди твої понаповаю, нехай вона буде та, що наготовив рабові твойму Ізаакові, і по сьому відатиму, що сотворив єси милость панові мойму, Авраамові.

15. Tuskin hän oli lakannut puhumasta, niin tuli siihen Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin, tytär; ja hänellä oli vesiastia olallaan.

15. Ja ennenkuin hän lakkasi puhumasta, katso, Rebekka tuli, joka syntynyt oli Betuelille, Milkan, Abrahamin veljen Nahorin emännän pojalle. Ja hänellä vesiastiansa olallansa.

15. JA ennencuin hän lackais puhumast cadzo Rebecka tuli joca syndynyt oli Bethuelille Milcan Nahorin Abrahamin weljen emännän pojalle. Ja hänen wesiastians hänen olallans.

15 And it happened, before he was done speaking, that, behold, Rebekah came out, who was born to Bethuel the son of Milcah, the wife of Nahor, Abraham's brother, with her pitcher upon her shoulder.

15. And it came to pass, before he had done speaking, that, behold, Rebekah came out, who was born to Bethuel, son of Milcah, the wife of Nahor, Abraham's brother, with her pitcher upon her shoulder.

15. Og det skete, før han havde endt at tale, se, da kom Rebekka ud, som var en Datter af Bethuel, som var en Søn af Milka, Nakors, Abrahams Broders, Hustru, og hendes Krukke var paa hendes Skulder.

15. Och förra än han uttalat hade, si, Rebecka Bethuels dotter kom ut, hvilken är Milcas son, den Nahors Abrahams broders hustru var; hon bar ena kruko på axlarna.

15. Ja se sündis, ennego ta löppes räkimast, wata siis tulli Rebekka wälja, kes olli sündinud Petuelile Milka poiale, se olli Naori Abraami wenna naene; ja tem̃a ömber temma Olla peäl.

15. Jam dar nebaigus kalbėti, atėjo Rebeka, Abraomo brolio Nahoro žmonos Milkos sūnaus Betuelio duktė, nešina ąsočiu ant peties.

15. Und ehe er ausgeredet hatte, siehe, da kam heraus Rebekka, Bethuels Tochter, der ein Sohn der Milka war, welche Nahors, Abrahams Bruders, Weib war, und trug einen Krug auf ihrer Achsel.

15. Et avant qu'il eût achevé de parler, voici, Rébecca, fille de Béthuël, fils de Milca, femme de Nachor, frère d'Abraham, sortait, avec sa cruche sur l'épaule.

15. Y aconteció, que ántes que él acabase de hablar, he aquí Rebeca que salía, la cual había nacido a Batuel, hijo de Melca, mujer de Nacor hermano de Abraham, con su cántaro sobre su hombro.

15 En het geschiedde, eer hij geeindigd had te spreken, ziet, zo kwam Rebekka uit, welke aan Bethuel geboren was, de zoon van Milka, de huisvrouw van Nahor, de broeder van Abraham; en zij had haar kruik op haar schouder.

15. I stało się, że pierwej niż przestał mówić, oto, Rebeka wychodziła, która się urodziła Batuelowi, synowi Melchy, żony Nachora, brata Abrahamowego, niosąc wiadro na ramieniu swem.

15. És lőn, minekelőtte elvégezte volna a beszédet, [3†] ímé jő vala Rebeka, Bethuélnek leánya, a ki Milkhának, az Ábrahám testvérének Nákhor feleségének vala fia, és pedig vedrével a vállán.

15 Еще не перестал он говорить, и вот, вышла Ревекка, которая родилась от Вафуила, сына Милки, жены Нахора, брата Авраамова, и кувшин ее на плече ее;

15. І сталось, перш нїж він промовив, аж ось Ребека й виходить, що родилась Бетуїлові, Милчиному синові, жінки Нахорової, брата ж Авраамового, і держачи водоноса на плечі свойму.

16. Ja tyttö oli näöltään hyvin ihana, neitsyt, johon ei mies ollut koskenut. Ja hän astui alas lähteelle, täytti astiansa ja tuli ylös.

16. Ja piika oli sangen ihana nähdä, ja vielä neitsy, ja ei yksikään mies ollut häneen ryhtynyt: hän meni alas kaivon tykö, ja täytti astiansa, ja tuli ylös.

16. Ja se pijca oli sangen ihana caswoilda ja wielä neidzy ja ei yxikän mies ollut häneen ryhtynyt hän tuli sen caiwon tygö ja täytti hänen astians ja tahdoi palata cotians.

16 And the maiden was very fair to look upon, a virgin, no man had known her. And she went down to the fountain and filled her pitcher and came up.

16. And the damsel was very fair to look upon, a virgin, neither had any man known her: and she went down to the well, and filled her pitcher, and came up.

16. Og Pigen var meget smuk af Anseelse, en Jomfru, og ingen Mand havde kendt hende, og hun gik ned til Brønden og fyldte sin Krukke og gik op.

16. Och hon var en ganska dägelig piga under ansigtet, och var ännu jungfru, och ingen man hade känt henne: Hon kom ned till brunnen, och fyllde krukona, och ville gå hem igen.

16. Ja se tüttar-laps olli wägga illusa näoga, üks neitsit, ja ta es olle ei ühhegi mehhega ühte sanud: ja ta läks alla hallika jure ja täitis omma ömbri ja tulli ülles.

16. Mergina buvo labai graži, mergaitė, kurios joks vyras nebuvo pažinęs. Ji, nusileidusi prie šulinio ir pasisėmusi vandens, lipo aukštyn.

16. Und sie war eine sehr schöne Dirne von Angesicht, noch eine Jungfrau, und kein Mann hatte sie erkannt. Die stieg hinab zum Brunnen und füllte den Krug und stieg herauf.

16. Et la jeune fille était très belle; elle était vierge, et nul homme ne l'avait connue. Elle descendit à la source, remplit sa cruche et remonta.

16. Y la moza era muy hermosa de vista, vírgen, que varón no la había conocido: la cual descendió a la fuente, e hinchió su cántaro, y subía.

16 En die jonge dochter was zeer schoon van aangezicht, een maagd, en geen man had haar bekend; en zij ging af naar de fontein, en vulde haar kruik, en ging op.

16. A dzieweczka ona była bardzo piękna na wejrzeniu, panna, a której mąż nie uznał; ta przyszedłszy do studni, napełniła wiadro swe, i wracała się.

16. A leányzó pedig felette szép ábrázatú vala; szűz, és férfi még nem ismeré őt, és aláméne a forrásra, és megtölté vedrét, és feljöve.

16 девица была прекрасна видом, дева, которой не познал муж. Она сошла к источнику, наполнила кувшин свой и пошла вверх.

16. Дївиця ж була дуже вродлива, дївувала ще, нїхто не взнав її. Війшовши ж до колодязя, сповнила водоноса свого та й ійде вгору.

17. Silloin palvelija riensi häntä vastaan ja sanoi: Anna minun juoda vähän vettä astiastasi.

17. Niin palvelia juoksi häntä vastaan, ja sanoi: annas minun juoda vähä vettä astiastas.

17. Nijn palwelia juoxi händä wastan ja sanoi: annas minun juoda wähä wettä sinun astiastas.

17 And the servant ran to meet her and said, I beseech you, give me a little water to drink from your pitcher.

17. And the servant ran to meet her, and said, Let me, I pray thee, drink a little water of thy pitcher.

17. Da løb Svenden imod hende og sagde: Kære, lad mig drikke Vand af din Krukke.

17. Då lopp tjenaren emot henne, och sade: Låt mig dricka något litet vatten af dine kruko.

17. Ja se sullane jooksis temma wasto ja ütles: Et anna mulle pissut wet ommast ömbrist rüpada.

17. Tarnas nuskubėjo jos pasitikti ir tarė: ‘‘Duok man truputį vandens atsigerti iš savo ąsočio!’‘

17. Da lief ihr der Knecht entgegen und sprach: Laß mich ein wenig Wasser aus deinem Kruge trinken.

17. Alors le serviteur courut au-devant d'elle, et dit: Fais-moi boire, je te prie, un peu de l'eau de ta cruche.

17. Entónces el siervo corrió hacia ella, y dijo: Ruégote que me des a beber un poco de agua de tu cántaro.

17 Toen liep die knecht haar tegemoet, en hij zeide: Laat mij toch een weinig waters uit uw kruik drinken.

17. Tedy zabieżał jej on sługa, i rzekł: Daj mi się proszę napić trochę wody z wiadra twego.

17. Akkor a szolga eleibe futamodék és monda: Kérlek, adj innom nékem egy kevés vizet a te vedredből.

17 И побежал раб навстречу ей и сказал: дай мне испить немного воды из кувшина твоего.

17. Побіг же раб на вперейми, та й каже: Дай менї напитись з водоноса твого.

18. Hän vastasi: Juo, herrani. Ja hän laski nopeasti astiansa alas kädelleen ja antoi hänen juoda.

18. Hän sanoi: juo minun herrani: ja hän kiiruusti laski alas vesiastiansa kätensä päälle, ja antoi hänen juoda.

18. Hän sanoi: juo minun herran ja hän kijrust laski alas wesiastians kätens päälle ja andoi hänen juoda.

18 And she said, Drink, my lord. And she hurried and let down her pitcher upon her hand and gave him drink.

18. And she said, Drink, my lord: and she hasted, and let down her pitcher upon her hand, and gave him drink.

18. Og hun sagde: Drik, min Herre! og hun skyndte sig og tog sin Krukke ned i sin Haand og gav ham at drikke.

18. Och hon sade: Drick, min herre; och strax tog hon krukona ned på sina hand, och gaf honom dricka.

18. Ja ta ütles: Jo, mo issand; ja ta laskis ussinaste omma ömbri omma käe peäle mahha ja andis temmale jua.

18. Ji atsakė: ‘‘Gerk, mano viešpatie!’‘ Skubiai nuleidusi ąsotį sau ant rankos, davė jam gerti.

18. Und sie sprach: Trinke, mein Herr! und eilend ließ sie den Krug hernieder auf ihre Hand und gab ihm zu trinken.

18. Et elle dit: Bois, mon seigneur. Et elle se hâta d'abaisser sa cruche sur sa main, et lui donna à boire.

18. Y ella respondió: Bebe, señor mío. Y dióse priesa a abajar su cántaro sobre su mano, y dióle a beber.

18 En zij zeide: Drink, mijn heer! en zij haastte zich en liet haar kruik neder op haar hand, en gaf hem te drinken.

18. A ona rzekła: Pij, panie mój, i prędko złożyła wiadro swe na rękę swoję, i dała mu pić.

18. Az pedig monda: Igyál uram! és sietve leereszté a vedret az ő kezére, és inni ada néki.

18 Она сказала: пей, господин мой. И тотчас спустила кувшин свой на руку свою и напоила его.

18. Вона ж каже: Пий, добродїю. І хутенько зняла водоноса на руку, та й дала йому напитись до схочу.

19. Ja annettuaan hänen juoda hän sanoi: Minä ammennan vettä myös sinun kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen.

19. Ja kuin hän oli antanut hänen juoda, sanoi hän: minä myös ammunnan vettä kameleilles, niinkauvan että he kaikki saavat juoda.

19. Ja cuin hän oli andanut hänen juoda sanoi hän: minä ammunnan wettä myös Cameleilles nijncauwan että he caicki saawat juoda.

19 And when she had finished giving him drink, she said, I will also draw for your camels, until they have done drinking.

19. And when she had done giving him drink, she said, I will draw water for thy camels also, until they have done drinking.

19. Der hun havde givet ham at drikke, da sagde hun: Jeg vil og drage vand til dine Kameler, til de have afdrukket.

19. Och då hon hade gifvit honom dricka, sade hon: Jag vill ock ösa vatten åt dina camelar, till dess att de få alle dricka.

19. Ja kui ta sai temmale jua annud, siis ütles temma: Ma tahhan ka sinno kamelidele wet üllestommata senni kui nemmad sawad jonud.

19. Jam atsigėrus, ji tarė: ‘‘Ir tavo kupranugarius pagirdysiu’‘.

19. Und da sie ihm zu trinken gegeben hatte, sprach sie: Ich will deinen Kamelen auch schöpfen, bis sie alle getrunken haben.

19. Quand elle eut achevé de lui donner à boire, elle dit: J'en puiserai aussi pour tes chameaux, jusqu'à ce qu'ils aient achevé de boire.

19. Y acabando de darle a beber, dijo: También para tus camellos sacaré agua, hasta que acaben de beber.

19 Als zij nu voleindigd had van hem drinken te geven, zeide zij: Ik zal ook voor uw kemelen putten, totdat zij voleindigd hebben te drinken.

19. A gdy mu się dała napić, rzekła: I wielbłądom twoim naczerpię, aż się napiją.

19. És minekutána eleget adott néki innia, monda: A te tevéidnek is merítek, míg eleget nem isznak.

19 И, когда напоила его, сказала: я стану черпать и для верблюдов твоих, пока не напьются.

19. І напоївши каже: І верблюдам твоїм наливати му докіль понапиваються.

20. Niin hän tyhjensi nopeasti astiansa kaukaloon ja riensi jälleen kaivolle ammentamaan vettä ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.

20. Ja hän kaasi kohta veden astiastansa ruuheen, ja juoksi taas kaivolle ammuntamaan: ja ammunsi kaikille hänen kameleillensa.

20. Ja hän caasi cohta weden astiastans ruuheen ja juoxi taas caiwolle ammundaman ja juotti caicki hänen Camelins.

20 And she hurried and emptied her pitcher into the trough and ran again to the well to draw and drew for all his camels.

20. And she hasted, and emptied her pitcher into the trough, and ran again unto the well to draw water, and drew for all his camels.

20. Og hun skyndte sig og tømte sin krukke i Truget og løb fremdeles til Brønden at øse, og hun drog til alle hans Kameler.

20. Och hon slog straxt vattnet utu krukone i hoen, och lopp åter till brunnen till att ösa, och vattnade alla hans camelar.

20. Ja ta wallas ussinaste omma ömbri wälja künna sisse, ja jooksis jälle kaewo jure wet üllestombama, ja ta tombas wet ülles keikile temma kamelidele.

20. Skubiai išpylusi savo ąsotį į lovį, vėl nubėgo prie šulinio. Taip ji pagirdė visus jo kupranugarius.

20. Und eilte und goß den Krug aus in die Tränke und lief abermals zum Brunnen, zu schöpfen, und schöpfte allen seinen Kamelen.

20. Et elle se hâta de vider sa cruche dans l'abreuvoir, courut encore au puits pour en puiser, et en puisa pour tous ses chameaux.

20. Y dióse priesa, y vació su cántaro en la pila, y corrió otra vez al pozo para sacar agua, y sacó para todos sus camellos.

20 En zij haastte zich, en goot haar kruik uit in de drinkbak, en liep weder naar den put om te putten, en zij putte voor al zijn kemelen.

20. I wylała prędko wodę z wiadra swego w koryto, a bieżawszy jeszcze do studni czerpać, naczerpała wszystkim wielbłądom jego.

20. És sietett és kiüríté vedrét a válúba és ismét elfuta a forrásra meríteni, és meríte mind az ő tevéinek.

20 И тотчас вылила воду из кувшина своего в поило и побежала опять кколодезю почерпнуть, и начерпала для всех верблюдов его.

20. І хутенько спорожнила водоноса в пійло та й метнулась ізнов до колодязя черпнути води та й улила верблюдам усїм.

21. Ja mies katseli häntä ääneti saadakseen tietää, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua vai ei.

21. Mutta mies ihmetteli häntä: ja oli ääneti, ja tahtoi tietää, jos Herra oli tehnyt hänen matkansa onnelliseksi, taikka ei.

21. Mutta mies ihmetteli händä ja oli äneti nijncauwan cuin hän tutkisteli jos HERra oli tehnyt hänen matcans onnellisexi taicka ei.

21 And the man looked steadfastly on her, keeping silent, to know whether Jehovah had made his journey prosperous or not.

21. And the man wondering at her held his peace, to wit whether the LORD had made his journey prosperous or not.

21. Og anden undrede sig over hende, tav og stille for at faa at vide, om Herren havde ladet hans Rejse lykkes eller ej.

21. Men mannen undrade på henne, och var stilla, till dess han kunde få veta, om Herren hade gjort hans resa lyckosam, eller ej.

21. Ja se mees ehmatas tem̃a pärrast ärra, ja jäi wait, et ta piddi teäda sama, kas Jehowa temma teed olli korda saatnud, ehk mitte.

21. Tuo metu jis tylomis ją stebėjo, norėdamas patirti, ar Viešpats padarė jo kelionę sėkmingą, ar ne.

21. Der Mann aber wunderte sich ihrer und schwieg still, bis er erkennete, ob der HERR zu seiner Reise Gnade gegeben hätte oder nicht.

21. Et cet homme la contemplait en silence, pour savoir si l'Éternel avait fait réussir son voyage ou non.

21. Y el varón estaba maravillado de ella callando, para saber si Jehová había prosperado su camino, o no.

21 En de man ontzette zich over haar, stilzwijgende, om te merken, of de HEERE zijn weg voorspoedig gemaakt had, of niet.

21. A on mąż zdumiewał się nad nią, uważając z milczeniem, jeźli mu Pan zdarzył drogę jego, czyli nie.

21. Az ember pedig álmélkodva néz vala reá, és veszteg hallgat vala, tudni akarván: vajjon szerencséssé teszi-é az Úr az ő útját, vagy nem.

21 Человек тот смотрел на нее с изумлением в молчании,желая уразуметь, благословил ли Господь путь его, или нет.

21. Чоловік же придивлявся до неї мовчки, щоб зрозуміти, чи погодив Бог у дорозї йому, чи нї.

22. Kun kamelit olivat juoneet, otti mies kultaisen nenärenkaan, joka painoi puolen sekeliä, ja hänen käsiinsä kaksi rannerengasta, jotka painoivat kymmenen kultasekeliä.

22. Ja koska kaikki kamelit olivat juoneet, antoi mies hänelle kulta-otsalehden, joka painoi puolen sikliä: niin myös kaksi rannerengasta hänen käsiinsä, jotka painoivat kymmenen sikliä kultaa.

22. Ja cosca caicki Camelit olit juonet toi mies culdaodzaladin joca painoi puolen sicli ja caxi rannerengast hänen käsijns jotca painoit kymmenen sicli culda.

22 And it happened, as the camels had finished drinking, that the man took a golden ring of half a shekel weight and two bracelets for her hands of ten shekels weight of gold,

22. And it came to pass, as the camels had done drinking, that the man took a golden earring of half a shekel weight, and two bracelets for her hands of ten shekels weight of gold;

22. Og det skete, der Kamelerne havde afdrukket, gav Mand en hende en Guldring, som vejede en halv Sekel, og satte to Armbaand paa hendes Hænder, de vejede ti Guldsekler.

22. Då nu alle camelarne hade druckit, tog han fram ett gyldene ännespann, vägandes en half sikel, och två armringar till hennes händer, vägande tio siklar guld;

22. Ja se sündis kui need kamelid said jonud, siis wöttis se mees ühhe kuld-pea-otsa-ehte, se wagis poolt sekli, ja kaks kässi-keed temma kätte ümber, mis kümme kuld-sekli wagisid.

22. Kupranugariams atsigėrus, jis išėmė auksinę sagtį kaktai, sveriančią pusę šekelio, ir dvi apyrankes, sveriančias dešimt šekelių aukso,

22. Da nun die Kamele alle getrunken hatten, nahm er einen goldenen Reif, ein halbes Lot schwer, und zwei Armringe an ihre Hände, zehn Lot Goldes schwer,

22. Et, dès que les chameaux eurent achevé de boire, cet homme prit un anneau d'or, pesant un demi-sicle, et deux bracelets pour ses mains, pesant dix sicles d'or.

22. Y fué, que como los camellos acabaron de beber, el varón sacó un pendiente de oro de medio siclo de peso; y dos ajorcas para sus manos de diez siclos de oro de peso,

22 En het geschiedde, als de kemelen voleindigd hadden te drinken, dat die man een gouden voorhoofdsiersel nam, welks gewicht was een halve sikkel, en twee armringen aan haar handen, welker gewicht was tien sikkelen gouds.

22. I gdy się napiły wielbłądy, wyjął on mąż nausznicę złotą, która ważyła pół sykla, i dwie manele, i dał na ręce jej, które ważyły dziesięć syklów złota.

22. És lőn, mikor a tevék már eleget ittak, elévőn az ember [4†] egy aranyfüggőt, a melynek súlya fél siklus, és két karpereczet, a melynek súlya tíz arany.

22 Когда верблюды перестали пить, тогда человек тот взял золотую серьгу, весом полсикля, и два запястья на руки ей, весом в десять сиклей золота;

22. Сталося ж, як перестали всї верблюди пити, узяв чоловік каблучку золоту, вагою в пів секля, та двї запинки на руки їй, у десять секлїв ваги.

23. Ja hän kysyi: Kenenkä tytär olet? Sano minulle. Onko isäsi talossa tilaa yötä ollaksemme?

23. Ja sanoi: kenenkäs tytär olet? sanos minulle se: onko isäs huoneessa siaa meidän yötä ollaksemme?

23. Ja sanoi: kenengäs tytär olet? sanos minulle se ongo Isäs huones sia meidän yötä ollaxem?

23 and said, Whose daughter are you? Tell me, I beseech you. Is there room in your father's house for us to lodge in?

23. And said, Whose daughter art thou? tell me, I pray thee: is there room in thy father's house for us to lodge in?

23. Og han sagde: Hvis Datter er du? Kære, sig mig, monne der være Rum i din Faders Hus at give os Nattely?

23. Och sade: Min dotter, hvem hörer du till? Säg mig dock det. Hafve vi ock rum till att få herberge i dins faders huse?

23. Ja ta ütles: Kelle tüttar sa olled? et anna mulle teäta; kas on so issa koias maad meile ö-maiaks?

23. ir klausė: ‘‘Kieno duktė esi? Ar yra tavo tėvo namuose mums vietos pernakvoti?’‘

23. und sprach: Wes Tochter bist du? das sage mir doch. Haben wir Raum in deines Vaters Hause, zu beherbergen?

23. Et il dit: De qui es-tu fille? apprends-le-moi, je te prie. Y a-t-il dans la maison de ton père de la place pour nous, pour y passer la nuit?

23. Y dijo: ¿Hija de quién eres? Ruégote que me declares: ¿Hay lugar en casa de tu padre donde posemos?

23 Want hij had gezegd: Wiens dochter zijt gij? geef het mij toch te kennen; is er ook ten huize uws vaders plaats voor ons, om te vernachten?

23. I rzekł: Czyjaś ty córka, powiedz mi, proszę? a jeźli w domu ojca twego miejsce dla nas, gdzie byśmy przenocowali?

23. És monda: Kinek a leánya vagy te? kérlek mondd meg nékem: van-é a te atyádnak házában hálásra való helyünk?

23 И сказал: чья ты дочь? скажи мне, есть ли в доме отца твоего место нам ночевать?

23. І поспитав її та й каже: Чия єси дочка? Скажи менї, чи єсть у панотця твого в господї місце про нас на ночлїги?

24. Hän vastasi hänelle: Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär.

24. Hän sanoi hänelle: minä olen Betuelin, Milkan pojan, tytär, jonka hän synnytti Nahorille.

24. Hän sanoi hänelle: minä olen Bethuelin Milcan pojan tytär jonga hän synnytti Nahorille.

24 And she said to him, I am the daughter of Bethuel the son of Milcah, whom she bore to Nahor.

24. And she said unto him, I am the daughter of Bethuel the son of Milcah, which she bare unto Nahor.

24. Og hun sagde til ham: Jeg er en Datter af Bethuel, som er en Søn af Tilka, der fødte ham for Nakor.

24. Hon sade till honom: Jag är Bethuels dotter, Milcas sons, som hon hafver födt Nahor.

24. Ja ta ütles temma wasto: Ma ollen Petueli Milka poia tüttar, kedda temma on Naorile ilmale tonud.

24. Ji atsakė: ‘‘Aš esu duktė Betuelio, Milkos sūnaus, kurį ji pagimdė Nahorui’‘.

24. Sie sprach zu ihm: Ich bin Bethuels Tochter, des Sohnes Milkas, den sie dem Nahor geboren hat,

24. Et elle lui dit: Je suis fille de Béthuël, le fils de Milca, qu'elle enfanta à Nachor.

24. Y ella respondió: Yo soy hija de Batuel, hijo de Melca, al cual parió a Nacor.

24 En zij had tot hem gezegd: Ik ben de dochter van Bethuel, den zoon van Milka, die zij Nahor gebaard heeft.

24. A ona mu rzekła: Jestem córka Batuela, syna Melchy, którego urodziła Nachorowi.

24. Az pedig felele néki: Bethuél leánya vagyok [5†] a Milkha fiáé, a kit ő Nákhornak szűlt.

24 Она сказала ему: я дочь Вафуила, сына Милки, которого она родилаНахору.

24. Вона ж каже йому: Дочка я Бетуїлова, сина Милчаного, що його вродила Нахорові.

25. Ja hän sanoi hänelle vielä: Meillä on runsaasti olkia ja rehua; myöskin yösijaa on meillä antaa.

25. Ja hän vielä sanoi hänelle: on myös olkia ja karjan ruokaa kyllä meillä: ja myös siaa yötä olla.

25. Ja hän wielä sanoi hänelle: on myös olkia ja carjan ruoca kyllä meillä ja sia yötä olla.

25 Moreover, she said to him, We both have enough straw and fodder and room to lodge in.

25. She said moreover unto him, We have both straw and provender enough, and room to lodge in.

25. Og hun sagde til ham: Der er baade Straa og meget Foder hos os, ogsaa er der Rum til Herberge i Nat.

25. Och hon sade ytterligare till honom: Är ock så mycket halm och foder när oss, och rum nog till herberge.

25. Ja ta ütles temma wasto: Meil on ka ölge kül, ka weiste söma-aega, ka maad ö-maiaks.

25. Ji tęsė: ‘‘Šiaudų ir pašaro pas mus daug, taip pat ir vietos nakvynei’‘.

25. und sagte weiter zu ihm: Es ist auch viel Stroh und Futter bei uns und Raum genug, zu beherbergen.

25. Puis elle lui dit: Il y a chez nous beaucoup de paille et de fourrage, et aussi de la place pour y passer la nuit.

25. Y díjole: También hay en nuestra casa paja y mucho forrage, y también lugar para posar.

25 Voorts had zij tot hem gezegd: Ook is er stro en veel voeders bij ons, ook plaats om te vernachten.

25. Nad to rzekła mu: Jest u nas dosyć plew i pastwy, i miejsce do przenocowania.

25. Azt is mondá: Szalma is, abrak is bőven van minálunk, és hálásra való hely is van.

25 И еще сказала ему: у нас много соломы и корму, и есть место для ночлега.

25. І каже йому: І соломи й харчі в нас доволї, і місце є про ночлїги.

26. Silloin mies kumartui maahan ja rukoili Herraa

26. Ja mies kumarsi maahan ja rukoili Herraa:

26. Ja mies cumarsi idzens maahan ja rucoili HERra/

26 And the man bowed his head and worshiped Jehovah.

26. And the man bowed down his head, and worshipped the LORD.

26. Og Manden bøjede sig og tilbad Herren.

26. Då böjde mannen sig ned, och bad till Herran.

26. Ja se mees kummardas Peaga ja heitis silmili mahha Jehowa ette.

26. Vyras nusilenkė ir pagarbino Viešpatį:

26. Da neigte sich der Mann und betete den HERRN an

26. Et cet homme s'inclina et se prosterna devant l'Éternel;

26. Entónces el varón se inclinó, y adoró a Jehová.

26 Toen neigde die man zijn hoofd, en aanbad den HEERE;

26. I pokłonił się on człowiek i dał chwałę Panu,

26. Meghajtá azért magát az ember, és imádá az Urat.

26 И преклонился человек тот и поклонился Господу,

26. І дякуючи Господу чоловік поклонивсь,

27. ja sanoi: Kiitetty olkoon Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, joka ei ole ottanut pois armoansa ja totuuttansa minun herraltani. Herra on johdattanut minut tätä tietä herrani veljen kotiin.

27. Ja sanoi: kiitetty olkoon Herra, minun herrani Abrahamin Jumala, joka ei ottanut pois laupiuttansa ja totuuttansa minun herraltani: minua on Herra johdattanut tällä tiellä, minun herrani veljen huoneesen.

27. Ja sanoi: kijtetty olcon HERra minun herrani Abrahamin Jumala joca ei ottanut pois laupiuttans ja totuuttans minun herraldani: sillä HERra on minun johdattanut oikia tietä minun herrani weljen huoneseen.

27 And he said, Praise Jehovah, the God of my master Abraham, who has not forsaken his loving kindness and his truth toward my master, I (being) in the way, Jehovah has led me to the house of my master's brothers.

27. And he said, Blessed be the LORD God of my master Abraham, who hath not left destitute my master of his mercy and his truth: I being in the way, the LORD led me to the house of my master's brethren.

27. Og han sagde: Lovet være Herren, min Herre Abrahams Gud, som ikke har afladt med sin Miskundhed og sin Trofasthed mod min Herre! mig, ja, mig har Herren ført paa Vejen til min Herres Broders Hus.

27. Och sade: Lofvad vare Herren, mins herras Abrahams Gud, som icke hafver tagit sina barmhertighet och sina sanning ifrå minom herra; förty Herren hafver fört mig den rätta vägen till mins herras broders hus.

27. Ja ütles: kidetud olgo Jehowa, mo issanda Abraami Jummal, kes omma heldust ja omma töt ei olle mahhajätnud minno issandast: minna ollen se, kedda Jehowa tee peäle saatnud minno issanda wendade kotta.

27. ‘‘Tebūna palaimintas Viešpats, mano valdovo Abraomo Dievas, kuris buvo malonus ir teisingas mano valdovui ir atvedė mane teisingu keliu į mano valdovo brolio namus!’‘

27. und sprach: Gelobt sei der HERR, der Gott meines Herrn Abraham, der seine Barmherzigkeit und seine Wahrheit nicht verlassen hat an meinem Herrn; denn der HERR hat mich den Weg geführt zum Hause des Bruders meines Herrn.

27. Et il dit: Béni soit l'Éternel, le Dieu d'Abraham, mon maître, qui n'a pas cessé d'être miséricordieux et fidèle envers mon seigneur! Quand j'étais en chemin, l'Éternel m'a conduit dans la maison des frères de mon seigneur.

27. Y dijo: Bendito sea Jehová, Dios de mi señor Abraham, que no quitó su misericordia y su verdad de mi señor, guiándome Jehová en el camino a casa de los hermanos de mi señor.

27 En hij zeide: Geloofd zij de HEERE, de God van mijn heer Abraham, Die Zijn weldadigheid en waarheid niet nagelaten heeft van mijn heer; aangaande mij, de HEERE heeft mij op dezen weg geleid, ten huize van mijns heren broederen.

27. I rzekł: Błogosławiony Pan, Bóg pana mego Abrahama, który nie oddalił miłosierdzia swego i prawdy swojej od pana mojego, albowiem gdym był w drodze, przyprowadził mię Pan w dom braci pana mego.

27. És monda: Áldott az Úr az én uramnak Ábrahámnak Istene, ki nem vonta meg az ő irgalmasságát és hűségét az én uramtól. Az Úr vezérlett engem ez útamban az én uram atyjafiainak házához.

27 и сказал: благословен Господь Бог господина моего Авраама, Который неоставил господина моего милостью Своею и истиною Своею! Господь прямым путем привел меня к дому брата господина моего.

27. І каже: Благословен Господь, Бог пана мого Авраама, що не оставив без милостї своєї й правди пана мого, і менї погодив Господь прибути в домівку брата пана мого.

28. Mutta tyttö riensi ilmoittamaan äitinsä perheelle, mitä oli tapahtunut.

28. Niin piika juoksi ja ilmoitti nämät asiat äitinsä huoneessa.

28. NIin pijca juoxi ja ilmoitti caicki nämät hänen äitins huones.

28 And the girl ran and told her mother's house according to these words.

28. And the damsel ran, and told them of her mother's house these things.

28. Og Pigen løb og kundgjorde i sin Moders Hus disse Ting.

28. Och pigan lopp, och sade allt detta i sins moders huse.

28. Ja se tüttar-laps jooksis ja andis se teäda omma emma perrele, nenda kui se olli sündinud.

28. Mergaitė, nubėgusi namo, pranešė visiems, kas atsitiko.

28. Und die Dirne lief und sagte solches alles an in ihrer Mutter Hause.

28. Et la jeune fille courut et rapporta ces choses à la maison de sa mère.

28. Y la moza corrió; e hizo saber en casa de su madre estas cosas.

28 En die jonge dochter liep, en gaf ten huize harer moeder te kennen, gelijk deze zaken waren.

28. Bieżała tedy dzieweczka, i oznajmiła w domu matki swej, jako się co stało.

28. Elfuta azonközben a leányzó, és elbeszélé az ő anyja házában, a mint ezek történtek.

28 Девица побежала и рассказала об этом в доме матери своей.

28. І побігла дївиця і з'ясувала в господї матері своїй сї речі.

29. Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laaban; ja Laaban riensi ulos miehen luo lähteelle.

29. Oli myös Rebekallla veli, jonka nimi oli Laban: ja Laban juoksi miehen tykö lähteelle.

29. Oli myös Rebeckalla weli jonga nimi oli Laban.

29 And Rebekah had a brother and his name was Laban. And Laban ran out to the man, to the fountain.

29. And Rebekah had a brother, and his name was Laban: and Laban ran out unto the man, unto the well.

29. Og Rebekka havde en Broder, og hans Navn var Laban, og Laban løb ud til Manden, til Brønden.

29. Och Rebecka hade en broder, som het Laban: Och Laban lopp ut till mannen vid brunnen.

29. Ja Rebekkal olli wend, Laban nimmi, ja Laban jooksis wälja se mehhe jure hallika jure.

29. Rebeka turėjo brolį, vardu Labaną. Ir Labanas išbėgo pas vyrą prie šulinio.

29. Und Rebekka hatte einen Bruder, der hieß Laban; und Laban lief zu dem Mann draußen bei dem Brunnen.

29. Or, Rébecca avait un frère nommé Laban. Et Laban courut dehors vers cet homme, près de la source.

29. Y Rebeca tenía un hermano que se llamaba Labán, el cual corrió fuera al varón a la fuente.

29 En Rebekka had een broeder, wiens naam was Laban; en Laban liep tot dien man naar buiten tot de fontein.

29. I miała Rebeka brata imieniem Labana; i wybieżał Laban przeciwko onemu mężowi aż ku studni.

29. Vala pedig Rebekának egy bátyja, kinek neve Lábán vala. És kifutamodék Lábán ahhoz az emberhez a forráshoz.

29 У Ревекки был брат, именем Лаван. Лаван выбежал к тому человеку, к источнику.

29. Ребецї ж доводивсь братом на імя Лабан. І метнеться Лабан до чоловіка до колодязя.

30. Sillä kun hän näki nenärenkaan ja rannerenkaat sisarensa käsissä ja kuuli sisarensa Rebekan kertovan ja sanovan: Näin mies puhui minulle, meni hän miehen luo; ja katso, hän seisoi vielä kamelien luona lähteellä.

30. Sillä koska hän näki otsalehden ja rannerenkaat sisarensa käsissä, ja kuuli sisarensa Rebekan puheet, sanovan: näin on mies puhunut minulle; tuli hän miehen tykö, ja katso, hän seisoi kamelein tykönä lähteellä.

30. Ja Laban juoxi miehen tygö caiwolle. Ja cosca hän näki odzaladin ja rannerengat sisarens käsis ja cuuli sisarens Rebeckan puhet sanowan: näin on mies puhunut minulle tuli hän miehen tygö ja cadzo hän seisoi Camelein tykönä caiwolla.

30 And it happened, when he saw the ring and the bracelets upon his sister's hands and when he heard the words of Rebekah his sister, saying, Thus spoke the man to me, that he came to the man. And behold, he was standing by the camels at the fountain.

30. And it came to pass, when he saw the earring and bracelets upon his sister's hands, and when he heard the words of Rebekah his sister, saying, Thus spake the man unto me; that he came unto the man; and, behold, he stood by the camels at the well.

30. Og det skete, der han saa Ringen og Armbaandene paa sin Søsters Hænder, og der han hørte Rebekkas, sin Søsters, Ord, at hun sagde: Saaledes har Manden sagt til mig, da kom han til Manden, og se, han stod hos Kamelerne ved Brønden.

30. Och när han såg ännespannet och armringarna i sine systers händer, och hörde Rebeckas sine systers ord, att hon sade: Så hafver mannen sagt mig; kom han till mannen: Och si, han stod när camelarna vid brunnen:

30. Sest se sündis, kui ta se pea-otsa-ehte ja need kässikeed omma öe kätte ümber olli näinud, ja kui ta omma öe Rebekka könned kuulnud, et ta üttelnud: nenda on mulle se mees räkind; siis tulli temma se mehhe jure, ja wata, ta seisis kamelide jures hallika jures.

30. Pamatęs sagtį ir apyrankes ant sesers rankų ir išgirdęs sesers Rebekos žodžius: ‘‘Taip kalbėjo tas vyras’‘, atėjo jis pas tą vyrą, kuris stovėjo šalia kupranugarių prie šulinio,

30. Und als er sah den Reif und die Armringe an seiner Schwester Händen und hörte die Worte Rebekkas, seiner Schwester, daß sie sprach: Also hat mir der Mann gesagt, kam er zu dem Mann, und siehe, er stand bei den Kamelen am Brunnen.

30. Aussitôt qu'il eut vu l'anneau et les bracelets aux mains de sa sœur, et qu'il eut entendu les paroles de Rébecca sa sœur, qui disait: Cet homme m'a parlé ainsi, il vint vers cet homme; et voici, il se tenait près des chameaux, vers la source.

30. Y fué, que como vió el pendiente y las ajorcas en las manos de su hermana, y como oyó las palabras de Rebeca su hermana, que decía: Así me dijo aquel varón; vino al varón; y, he aquí, él estaba junto a los camellos a la fuente.

30 En het geschiedde, als hij dat voorhoofdsiersel gezien had, en de armringen aan de handen zijner zuster; en als hij gehoord had de woorden zijner zuster Rebekka, zeggende: Alzo heeft die man tot mij gesproken, zo kwam hij tot dien man, en ziet, hij stond bij de kemelen, bij de fontein.

30. Bo ujrzawszy nausznicę, i manele na ręku siostry swej, i usłyszawszy słowa Rebeki, siostry swej, mówiącej: Tak mówił do mnie ten mąż; przyszedł do onego męża, a oto, on stał przy wielbłądach u studni.

30. Mert mikor látta a függőt, és a pereczeket az ő húgának karjain, és hallotta húgának Rebekának beszédét, a ki ezt mondja vala: Így szóla nékem az a férfiú; akkor méne ki a férfiúhoz; és ímé ez ott áll vala a tevék mellett a forrásnál.

30 И когда он увидел серьгу и запястья на руках у сестры своей и услышал слова Ревекки, сестры своей, которая говорила: так говорил со мною этот человек, – то пришел к человеку, и вот, он стоит при верблюдах у источника;

30. І сталось, як побачив каблучку й запинки на руках у сестри своєї, і як почув слова Ребечині, сестри своєї, що каже: Так мовляв менї чоловік, дак прийшов Лабан до чоловіка, аж він стоїть при верблюдах коло колодязя.

31. Ja hän sanoi hänelle: Tule sisään, sinä Herran siunattu. Minkätähden seisot ulkona? Minä olen valmistanut tilaa talossa ja sijaa kameleille.

31. Ja sanoi: tule sisälle, sinä Herran siunattu, mitäs seisot ulkona? minä olen huoneen valmistanut, ja sian kameleille.

31. Ja sanoi: tule sisälle sinä HERran siunattu mitäs seisot ulcona? minä olen sinulle huonen walmistanut ja sian Cameleilles.

31 And he said, Come in, you blessed of Jehovah. Why do you stand outside? For I have prepared the house and room for the camels.

31. And he said, Come in, thou blessed of the LORD; wherefore standest thou without? for I have prepared the house, and room for the camels.

31. Og han lidt sagde: Kom ind, du Herrens Velsignede, hvi staar du herude thi jeg har beredt Huset, og der er Rum for Kamelerne.

31. Och sade: Kom här in, du Herrans välsignade, hvi står du här ute? Jag hafver rymt huset, och gjort rum för camelarna.

31. Ja ta ütles: Tulle sinna Jehowast önnistud, mikspärrast seisad sa wäljas? ja minna ollen koia walmistanud ja maad kamelidele.

31. ir jam tarė: ‘‘Ateik pas mus, Viešpaties palaimintasis! Ko stovi lauke? Aš paruošiau namą ir vietą kupranugariams’‘.

31. Und er sprach: Komm herein, du Gesegneter des HERRN! Warum stehst du draußen? Ich habe das Haus geräumt und für die Kamele auch Raum gemacht.

31. Et il dit: Entre, béni de l'Éternel, pourquoi te tiens-tu dehors, quand j'ai préparé la maison, et un lieu pour les chameaux.

31. Y díjole: Ven, bendito de Jehová; ¿por qué estás fuera? Yo he limpiado la casa y el lugar para los camellos.

31 En hij zeide: Kom in, gij, gezegende des HEEREN! waarom zoudt gij buiten staan? want ik heb het huis bereid, en de plaats voor de kemelen.

31. I rzekł do niego: Wnijdź błogosławiony Paóski; przecz byś stał na dworze, jużem ja nagotował dom, i miejsce wielbłądom?

31. És monda: Jőjj be Istennek áldott embere; mit állasz ide kinn? holott én elkészítettem a házat, és a tevéknek is van hely.

31 и сказал: войди, благословенный Господом; зачем ты стоишь вне? я приготовил дом и место для верблюдов.

31. І каже: Увійди, благословенний од Господа. Чого стоїш ізнадвору? Я ж наготовив господу й місце про верблюди.

32. Niin mies tuli taloon, ja Laaban riisui kamelit ja antoi kameleille olkia ja rehua sekä hänelle ja hänen seuralaisilleen vettä jalkojen pesemiseksi.

32. Niin meni mies huoneesen, ja riisui kamelit: ja hän antoi olkia ja ruokaa kameleille, ja vettä pestä hänen jalkojansa, ja miesten jalkoja, jotka hänen kanssansa olivat.

32. Nijn wei hän miehen huoneseen ja rijsui camelit ja andoi olkia ja ruoca Cameleille ja wettä pestä hänen jalcojans ja miesten jalcoja jotca hänen cansans olit.

32 And the man came into the house and he ungirded the camels. And he gave straw and fodder for the camels and water to wash his feet and the feet of the men who were with him.

32. And the man came into the house: and he ungirded his camels, and gave straw and provender for the camels, and water to wash his feet, and the men's feet that were with him.

32. Saa kom Manden i Huset og løste Kamelerne, og han gav Straa og Foder til Kamelerne og Vand til at to hans Fødder og de Mænds Fødder, som vare med ham.

32. Så hade han mannen in i huset, och lade af camelarna, och gaf dem halm och foder, och vatten till att två hans fötter, och männernas, som med honom voro.

32. se mees siñna kotta tulli ja neid kamelid lahti peästis, siis andis teine kamelidele ölge ja weiste söma-aega, ja wet temma jallad ja nende meeste jallad pesta, kes temmaga ollid.

32. Taip jis tą vyrą parsivedė į savo namus, nubalnojo kupranugarius, padavė šiaudų bei pašaro jiems ir vandens jam ir su juo buvusiems vyrams kojoms nuplauti.

32. Also führte er den Mann ins Haus und zäumte die Kamele ab und gab ihnen Stroh und Futter und Wasser, zu waschen seine Füße und die Füße der Männer, die mit ihm waren,

32. L'homme entra donc dans la maison, et Laban déharnacha les chameaux, et donna de la paille et du fourrage aux chameaux, et de l'eau, pour laver ses pieds et les pieds des gens qui étaient avec lui.

32. Entónces el varón vino a casa; y Labán desató los camellos, y dió paja y forrage a los camellos, y agua para lavar los piés de él y los piés de los varones que venían con él.

32 Toen kwam die man naar het huis toe, en men ontgordde de kemelen, en men gaf den kemelen stro en voeder; en water om zijn voeten te wassen, en de voeten der mannen, die bij hem waren.

32. Tedy wszedł mąż on w dom; a Laban rozsiodłał wielbłądy, i dał plew i pastwy wielbłądom, i wody dla umycia nóg jego, i nóg mężów onych, którzy z nim byli.

32. Beméne azért a férfiú a házhoz, ő pedig lenyergelé a tevéket, és ada a tevéknek szalmát és abrakot; és vizet az ő lábai megmosására és az emberek lábainak, kik ő vele valának.

32 И вошел человек. Лаван расседлал верблюдов и дал соломы и корму верблюдам, и воды умыть ноги ему и людям, которые были с ним;

32. І ввійшов чоловік у господу, і порозсїдлував верблюди, і дав Лабан соломи й сїна верблюдам і води помити ноги йому і людям, що були з ним.

33. Sitten pantiin ruokaa hänen eteensä, mutta hän sanoi: En syö, ennenkuin olen puhunut asiani. Laaban vastasi: Puhu.

33. Sitte pantiin ruokaa hänen eteensä: mutta hän sanoi: en minä syö ennenkuin minä olen puhunut minun asiani. He vastasivat: puhu.

33. Ja pandin ruoca hänen eteens. MUtta hän sanoi: en minä syö ennencuin minä olen puhunut minun asiani.

33 And there was (food) set before him to eat. But he said, I will not eat until I have told (of) my errand. And he said, Speak on.

33. And there was set meat before him to eat: but he said, I will not eat, until I have told mine errand. And he said, Speak on.

33. Og der blev sat Mad for ham; men han sagde: Jeg vil ikke æde, før jeg har udsagt mit Ærinde; og han sagde: Tal!

33. Och satte mat för honom. Då sade han: Jag vill icke äta, förra än jag hafver värfvat mitt ärende. De svarade: Säg.

33. Ja roga pandi temma ette, ja ta ütles: Ei ma sö enne mitte, kui ma saan ommad asjad ärraräkinud; ja teine ütles: rägi.

33. Ir jam buvo paduota maisto, bet jis tarė: ‘‘Aš nevalgysiu, kol nepasakysiu, dėl ko esu siųstas’‘. Labanas tarė: ‘‘Kalbėk!’‘

33. und setzte ihnen Essen vor. Er sprach aber: Ich will nicht essen, bis daß ich zuvor meine Sache vorgebracht habe. Sie antworteten: Sage an!

33. Et on lui présenta à manger. Mais il dit: Je ne mangerai point, que je n'aie dit ce que j'ai à dire. Et Laban dit: Parle.

33. Y pusieron delante de él de comer; mas él dijo: No comeré hasta que haya hablado mis palabras. Y él le dijo: Habla.

33 Daarna werd hem te eten voorgezet; maar hij zeide: Ik zal niet eten, totdat ik mijn woorden gesproken heb. En hij zeide: Spreek!

33. I położył przedeó, coby jadł; ale on rzekł: Nie będę jadł, aż pierwej odprawię rzecz swoję. Tedy rzekł Laban: Mówże.

33. És enni valót tevének eleibe, de ő monda: Nem eszem, míg el nem mondom az én beszédemet. És szóla: Mondd el.

33 и предложена была ему пища; но он сказал: не стану есть, доколе не скажу дела своего. И сказали: говори.

33. І поставив перед ними наїдки. Він же каже: Не їсти му, поки не виповню мого посольства. І каже: Говори.

34. Hän sanoi: Minä olen Aabrahamin palvelija.

34. Hän sanoi: minä olen Abrahamin palvelia.

34. He wastaisit: puhu. Hän sanoi: minä olen Abrahamin palwelia/

34 And he said, I am Abraham's servant.

34. And he said, I am Abraham's servant.

34. Og han sagde: Jeg er Abrahams Svend.

34. Han sade: Jag är Abrahams tjenare.

34. Siis ütles ta: Minna ollen Abraami sullane,

34. Jis tarė: ‘‘Aš esu Abraomo tarnas.

34. Er sprach: Ich bin Abrahams Knecht.

34. Alors il dit: Je suis serviteur d'Abraham.

34. Entónces él dijo: Yo soy siervo de Abraham;

34 Toen zeide hij: Ik ben een knecht van Abraham;

34. I rzekł: Jam jest sługa Abrahamów;

34. Monda azért: Én az Ábrahám szolgája vagyok.

34 Он сказал: я раб Авраамов;

34. І говорить він: Раб Авраамів я.

35. Herra on suuresti siunannut minun herraani, niin että hänestä on tullut mahtava mies; hän on antanut hänelle pikkukarjaa ja raavaskarjaa, hopeata ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleja ja aaseja.

35. Ja Herra on runsaasti siunannut minun herrani, ja hän on suureksi tullut, ja on antanut hänelle lampaita ja karjaa, hopiaa ja kultaa, palvelioita ja piikoja, kameleja ja aaseja.

35. Ja HERra on runsast siunannut minun herrani ja hän on suurexi tullut ja on andanut hänelle lambaita ja carja hopiata ja culda palwelioita ja pijcoja Camelejä ja Aseja.

35 And Jehovah has blessed my master greatly and he has become great. And he has given him flocks and herds and silver and gold and men-servants and maid-servants and camels and donkeys.

35. And the LORD hath blessed my master greatly; and he is become great: and he hath given him flocks, and herds, and silver, and gold, and menservants, and maidservants, and camels, and asses.

35. Og Herren har velsignet min Herre meget, at han er bleven mægtig; og han har givet ham Faar og Kvæg og Sølv og Guld og Svende og Tjenestepiger og Kameler og Asener.

35. Och Herren hafver rikeliga välsignat min herra, och han är stor vorden, och han hafver gifvit honom får och fä, silfver och guld, tjenare och tjenarinnor, camelar och åsnar.

35. Ja Jehowa on minno issandat wägga önnistanud, ja ta on sureks sanud, ja Temma on temmale annud puddo-lojuksid ja weiksid ja höbbedat ja kulda ja sullasid ja ümmardajaid ja kamelid ja eeslid.

35. Viešpats labai palaimino mano valdovą: jis tapo didžiu ir Jis jam davė avių ir galvijų, sidabro ir aukso, tarnų ir tarnaičių, kupranugarių ir asilų.

35. Und der HERR hat meinen Herrn reichlich gesegnet, daß er groß geworden ist, und hat ihm Schafe und Ochsen, Silber und Gold, Knechte und Mägde, Kamele und Esel gegeben.

35. Or, l'Éternel a comblé de bénédictions mon seigneur, et il est devenu grand; et il lui a donné des brebis et des bœufs, de l'argent et de l'or, des serviteurs et des servantes, des chameaux et des ânes.

35. Y Jehová ha bendecido mucho a mi señor, y háse engrandecido; y le ha dado ovejas y vacas, plata y oro, siervos y siervas, camellos y asnos.

35 En de HEERE heeft mijn heer zeer gezegend, zodat hij groot geworden is; en Hij heeft hem gegeven schapen, en runderen, en zilver, en goud, en knechten, en maagden, en kemelen, en ezelen.

35. A Pan ubłogosławił pana mego bardzo, i stał się możnym; bo mu nadał owiec, i wołów, i srebra, i złota, i sług, i służebnic, i wielbłądów, i osłów.

35. Az Úr pedig igen megáldotta az én uramat, úgy hogy nagygyá lett: mert adott néki juhokat, barmokat, ezüstöt, aranyat, szolgákat, szolgálóleányokat, tevéket, szamarakat.

35 Господь весьма благословил господина моего, и он сделался великим: Он дал ему овец и волов, серебро и золото, рабов ирабынь, верблюдов и ослов;

35. Господь же благословив пана мого велико, і зробивсь він великим; і дав йому товар і отари, і срібло й золото, і раби і рабинї, і верблюди й осли.

36. Ja Saara, herrani vaimo, on vanhalla iällänsä synnyttänyt herralleni pojan; ja tälle hän on antanut kaiken omaisuutensa.

36. Niin myös Saara minun herrani emäntä on synnyttänyt minun herralleni pojan, vanhalla ijällänsä: hänelle on hän antanut kaikki mitä hänellä on.

36. Nijn myös Sara minun herrani emändä on synnyttänyt minun herralleni pojan wanhalla ijälläns hänelle on hän andanut caicki mitä hänellä on.

36 And Sarah my master's wife bore a son to my master when she was old. And to him he has he given all that he has.

36. And Sarah my master's wife bare a son to my master when she was old: and unto him hath he given all that he hath.

36. Og Sara, min Herres Hustru, har født min Herre en Søn, efter at hun var gammel, og denne har han givet alt det, han ejer.

36. Dertill hafver Sara, mins herras hustru, födt minom herra en son i sinom ålderdom, honom hafver han gifvit allt det han hafver.

36. Ja mo issanda naene Sara on mo issandale poia ilmale tonud, kui ta jo olli wannaks sanud, ja sellele on ta annud keik, mis temmal on.

36. Mano valdovo žmona Sara senatvėje pagimdė sūnų mano valdovui, kuriam jis atidavė viską, ką turėjo.

36. Dazu hat Sara, meines Herrn Weib, einen Sohn geboren meinem Herrn in seinem Alter; dem hat er alles gegeben, was er hat.

36. Et Sara, femme de mon seigneur, a enfanté un fils à mon seigneur, après être devenue vieille, et il lui a donné tout ce qu'il a.

36. Y Sara , mujer de mi señor, parió un hijo a mi señor después de su vejez, al cual ha dado todo cuanto tiene.

36 En Sara, de huisvrouw van mijn heer, heeft mijn heer een zoon gebaard, nadat zij oud geworden was; en hij heeft hem gegeven alles, wat hij heeft.

36. A urodziła Sara, żona pana mego syna panu memu, w starości jego, któremu dał wszystko, co ma.

36. És Sára az én uramnak felesége fiat szűlt az én uramnak, az ő vénségében, és annak adá [6†] mindenét, a mije van.

36 Сарра, жена господина моего, уже состарившись, родила господину моемусына, которому он отдал все, что у него;

36. І вродила Сарра, жона пана мого, сина панові мойму, як була стара, і оддав йому все, що мав.

37. Ja herrani vannotti minua sanoen: 'Älä ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden maassa minä asun,

37. Ja minun herrani vannotti minua, sanoen: ei sinun pidä ottaman minun pojalleni emäntää Kanaanealaisten tyttäristä, joiden maalla minä asun.

37. Ja minun herran wannotti minua sanoden: ei sinun pidä ottaman minun pojalleni emändätä Cananerein tyttärist joiden maalla minä asun.

37 And my master made me swear, saying, You will not take a wife for my son of the daughters of the Canaanites, in whose land I dwell,

37. And my master made me swear, saying, Thou shalt not take a wife to my son of the daughters of the Canaanites, in whose land I dwell:

37. Og min Herre har taget en Ed af mig og sagt: Du skal ikke tage min Søn en Hustru af Kananiternes Døtre, i hvis Land jeg bor.

37. Och min herre hafver tagit en ed af mig, och sagt: Du skall icke taga minom sone någon hustru af de Cananeers döttrar, i hvilkas land jag bor;

37. Ja mo issand on mind pannud wanduma ja üttelnud: Sinna ei pea mitte mo poiale naest wötma neist Kanaani-rahwa tütrist, kus maal ma ellan.

37. Mano valdovas mane prisaikdino: ‘Neimk mano sūnui žmonos iš kanaaniečių dukterų, kurių šalyje gyvenu,

37. Und mein Herr hat einen Eid von mir genommen und gesagt: Du sollst meinem Sohn kein Weib nehmen von den Töchtern der Kanaaniter, in deren Land ich wohne,

37. Et mon seigneur m'a fait jurer, en disant: Tu ne prendras point de femme pour mon fils, parmi les filles des Cananéens, dans le pays desquels j'habite.

37. Y mi señor me hizo jurar, diciendo: No tomarás mujer para mi hijo de las hijas de los Cananeos, en cuya tierra yo habito:

37 En mijn heer heeft mij doen zweren, zeggende: Gij zult voor mijn zoon geen vrouw nemen van de dochteren der Kanaanieten, in welker land ik wone;

37. I poprzysiągł mię pan mój, mówiąc: Nie weźmiesz żony synowi memu z córek Chananejskich, w których ziemi ja mieszkam;

37. Engem pedig megesküdtetett az én uram, mondván: Ne végy feleséget az én fiamnak a Kananeusok leányai közűl, a kiknek földjén én lakom.

37 и взял с меня клятву господин мой, сказав: не бери жены сыну моему из дочерей Хананеев, в земле которых я живу,

37. І закляв мене пан мій говорючи: Не візьмеш ти жени синові мойму зміж дочок Кананейських, що я седжу в їх землї,

38. vaan mene minun isäni kotiin ja sukuni luo ja ota sieltä pojalleni vaimo.'

38. Vaan mene minun isäni huoneesen, ja minun sukuni tykö; ja ota (sieltä) minun pojalleni emäntä.

38. Waan mene minun Isäni huoneseen minun sucuni tygö ja ota sieldä minun pojalleni emändä.

38 but you will go to my father's house and to my kindred and take a wife for my son.

38. But thou shalt go unto my father's house, and to my kindred, and take a wife unto my son.

38. Men du skal fare hen til min Faders Hus og til min Slægt og tabe min Søn en Hustru.

38. Utan far bort till mins faders hus, och till mina slägt, tag der minom sone hustru.

38. Agga sa pead minno issa kotta ja mo sugguwössa jure minnema, ja mo poiale naese seält wötma.

38. bet keliauk į mano tėvo namus, pas mano gimines, ir ten surask mano sūnui žmoną’.

38. sondern ziehe hin zu meines Vaters Hause und zu meinem Geschlecht; daselbst nimm meinem Sohn ein Weib.

38. Mais tu iras vers la maison de mon père, et vers ma parenté, et tu y prendras une femme pour mon fils.

38. Mas irás a la casa de mi padre, y a mi parentela, y tomarás de allá mujer para mi hijo.

38 Maar gij zult trekken naar het huis mijns vaders, en naar mijn geslacht, en zult voor mijn zoon een vrouw nemen!

38. Ale do domu ojca mego pójdziesz i do rodziny mojej; a weźmiesz stamtąd żonę synowi mojemu.

38. Hanem menj el az én atyámnak házához, és az én rokonságom közé, hogy onnan végy feleséget az én fiamnak.

38 а пойди в дом отца моего и к родственникам моим, и возьмешь жену сыну моему.

38. А в господу панотця мого пійдеш і до роду мого, і візьмеш мойму синові жону звідти.

39. Silloin minä sanoin herralleni: 'Entä jos tyttö ei seuraa minua?'

39. Mutta minä sanoin minun herralleni: taitais tapahtua, ettei vaimo seuraisi minua?

39. Mutta minä sanoin minun herralleni: cuinga jos ei waimo seura minua?

39 And I said to my master, Perhaps the woman will not follow me.

39. And I said unto my master, Peradventure the woman will not follow me.

39. Og jeg sagde til min Herre: Maaske Kvinden ikke vil drage med mig.

39. Men jag sade till min herra: Huru? Om qvinnan icke vill följa mig?

39. Ja ma ütlesin omma issanda wasto: Ehk wahhest se naene ei tulle mo järrele?

39. Tada atsakiau savo valdovui: ‘O gal ta moteris nesutiks keliauti su manimi?’

39. Ich aber sprach zu meinem Herrn: Wie, wenn mir das Weib nicht folgen will?

39. Et je dis à mon seigneur: Peut-être que la femme ne me suivra pas.

39. Y yo dije a mi señor: Quizá no querrá venir en pos de mí la mujer.

39 Toen zeide ik tot mijn heer: Misschien zal mij de vrouw niet volgen.

39. I rzekłem do pana mego: Nie pójdzie snać ta niewiasta ze mną.

39. Mikor pedig azt mondám az én uramnak: Hátha nem akarna velem az a leányzó eljőni?

39 Я сказал господину моему: может быть, не пойдет женщина со мною.

39. Сказав же я панові мойму: А може не схоче молодиця зі мною йти.

40. Hän vastasi minulle: 'Herra, jonka edessä minä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä sinun kanssasi ja antaa matkasi onnistua, niin että saat pojalleni vaimon minun suvustani ja isäni perheestä.

40. Niin hän sanoi minulle: Herra, jonka edessä minä vaellan, lähettää enkelinsä sinun kanssas, joka tekee sinun matkas onnelliseksi, ottamaan minun pojalleni emäntä minun suvustani ja minun isäni huoneesta.

40. Nijn hän sanoi minulle: HERra jonga edes minä waellan lähettä hänen Engelins sinun cansas joca teke sinun matcas onnellisexi ottaman minun pojalleni emändä minun sugustani ja minun Isäni huonest.

40 And he said to me, Jehovah, before whom I walk, will send his messenger with you and prosper your way. And you will take a wife for my son of my kindred and of my father's house.

40. And he said unto me, The LORD, before whom I walk, will send his angel with thee, and prosper thy way; and thou shalt take a wife for my son of my kindred, and of my father's house:

40. Og han sagde til mig: Herren, for hvis Ansigt jeg har vandret, skal sende sin Engel med dig og give dig en lyksalig Rejse, og du skal tage min Søn en Hustru af min Slægt og af min Faders Hus.

40. Då sade han till mig: Herren, för hvilkom jag vandrar, varder sändandes sin Ängel med dig, och skall göra din väg lyckosam, så att du skall taga minom sone hustru af mine slägt och mins faders huse.

40. Siis ütles ta mo wasto: Kül Jehowa, kelle ees ma ollen köndinud, läkkitab omma ingli sinnoga, ja sadab korda so teed, et sinna mo poiale naese wöttad minno sugguwössast ja mo issa suggust.

40. Bet jis man tarė: ‘Viešpats, kurio akivaizdoje vaikščioju, siųs su tavimi angelą ir padarys tavo kelionę sėkmingą, ir tu paimsi mano sūnui žmoną iš mano giminės ir iš mano tėvo namų.

40. Da sprach er zu mir: Der HERR, vor dem ich wandle, wird seinen Engel mit dir senden und Gnade zu deiner Reise geben, daß du meinem Sohn ein Weib nehmest von meiner Freundschaft und meines Vaters Hause.

40. Et il me répondit: L'Éternel, devant la face de qui je marche, enverra son ange avec toi, et fera réussir ton voyage, et tu prendras une femme pour mon fils, de ma parenté et de la maison de mon père.

40. Entónces él me respondió: Jehová, en cuya presencia yo he andado, enviará su ángel contigo, y prosperará tu camino, y tomarás mujer para mi hijo de mi linaje y de la casa de mi padre:

40 En hij zeide tot mij: De HEERE, voor Wiens aangezicht ik gewandeld heb, zal Zijn Engel met u zenden, en Hij zal uw weg voorspoedig maken, dat gij voor mijn zoon een vrouw neemt, uit mijn geslacht en uit mijns vaders huis.

40. Tedy mi odpowiedział: Pan, przed któregom ja obliczem chodził, pośle Anioła swego z tobą, i poszczęści drogę twoję; a weźmiesz żonę synowi memu z rodziny mojej, i z domu ojca mego.

40. Monda nékem: Az Úr, a kinek én színe előtt jártam, elbocsátja az ő angyalát teveled, és szerencséssé teszi a te útadat, hogy feleséget vehess az én fiamnak az én nemzetségem közűl, és az én atyám házából.

40 Он сказал мне: Господь, пред лицем Которого я хожу,пошлет с тобою Ангела Своего и благоустроит путь твой, и возьмешь женусыну моему из родных моих и из дома отца моего;

40. Каже тодї менї: Господь, що перед ним ходжу, пошле ангела свого з тобою, і погодить у дорозї твоїй, і візьмеш ти жену синові мойму з мого роду, і з дому панотця мого.

41. Silloin, kun saavut sukuni luo, olet vapaa valasta, jonka minulle vannoit; jos he eivät häntä sinulle anna, olet valasta vapaa.'

41. Silloin sinä tulet vapaaksi minun valastani, koskas tulet minun sukuni tykö: ja jos ei he anna sinulle, niin sinä olet vapaa valasatani.

41. Nijns tulet wapaxi walasta cosca sinä tulet minun sucuni tygö ja jos ei he anna sinulle nijns olet wapa walasta.

41 Then you will be clear from my oath, when you come to my kindred. And if they do not give her to you, you will be clear from my oath.

41. Then shalt thou be clear from this my oath, when thou comest to my kindred; and if they give not thee one, thou shalt be clear from my oath.

41. Da skal du være fri for min Ed, naar du kommer til min Slægt; og om de ikke ville give dig hende, saa er du fri for min Ed.

41. Då skall du vara min ed qvitt, när du kommer till mina slägt; gifva de dig icke, så äst du min ed qvitt.

41. Siis pead sinna mo wandest lahti ollema, kui sa minno sugguwössa jure tulled, ja kui nemmad sulle ei anna, siis pead sa mo wandest lahti ollema.

41. Jeigu, tau atvykus pas mano gimines, jie tau jos neduos, būsi laisvas nuo priesaikos’.

41. Alsdann sollst du meines Eides quitt sein, wenn du zu meiner Freundschaft kommst; geben sie dir sie nicht, so bist du meines Eides quitt.

41. Tu seras quitte du serment solennel que tu me fais, quand tu seras allé vers ma parenté; et si on ne te la donne pas, tu seras quitte du serment solennel que tu me fais.

41. Entónces serás limpio de mi juramento, cuando hubieres llegado a mi linaje: y si no te la dieren, serás limpio de mi juramento.

41 Dan zult gij van mijn eed rein zijn, wanneer gij tot mijn geslacht zult gegaan zijn; en indien zij haar u niet geven, zo zult gij rein zijn van mijn eed.

41. Tedy wolen będziesz od poprzysiężenia mego, gdy przyjdziesz do rodziny mojej; ale jeźlićby jej nie dano, wolen będziesz od poprzysiężenia mego.

41. Csak akkor leszesz fölmentve esketésem alól, ha elmenéndesz az én nemzetségem közé; és ha nem adják oda: ment leszesz az én esketésem alól.

41 тогда будешь ты свободен от клятвы моей, когда сходишь к родственникам моим; и если они не дадут тебе, то будешь свободен от клятвы моей.

41. Тодї будеш чист од заклинання мого; коли бо дійдеш до родини моєї, і не дадуть тобі, будеш чист од заклинання мого.

42. Niin minä tänään tulin lähteelle ja sanoin: 'Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, jos annat onnistua sen matkan, jolla olen,

42. Niin tulin minä tänäpänä lähteelle, ja sanoin: Herra, minun herrani Abrahamin Jumala, jos sinä olet tehnyt minun matkani onnelliseksi, jota minä nyt vaellan.

42. Nijn tulin minä tänäpän caiwolle ja sanoin: HERra minun herrani Abrahamin Jumala jos sinä olet tehnyt minun matcan onnellisexi jota minä nyt waellan.

42 And I came this day to the fountain and said, O Jehovah, the God of my master Abraham, I pray, if you will, prosper the way on which I am now going,

42. And I came this day unto the well, and said, O LORD God of my master Abraham, if now thou do prosper my way which I go:

42. Saa kom jeg i Dag til Brønden og sagde: Herre, min Herre Abrahams Gud! Kære, dersom du har givet Lykke paa min Rejse, paa, hvilken jeg har vandret,

42. Så kom jag i dag till brunnen, och sade: Herre, mins herras Abrahams Gud, hafver du gjort min väg lyckosam, den jag nu reser:

42. Ja ma tullin tänna se hallika jure ja ütlesin: Jehowa mo issanda Abraami Jummal, kui sa nüüd tahhad korda sata mo teed, kus peäl minna käin:

42. Šiandien, atėjęs prie šulinio, tariau: ‘Viešpatie, mano valdovo Abraomo Dieve, jei darai mano kelionę sėkmingą,

42. Also kam ich heute zum Brunnen und sprach: HERR, Gott meines Herrn Abraham, hast du Gnade zu meiner Reise gegeben, auf der ich bin,

42. Et quand je suis venu aujourd'hui à la source, j'ai dit: Éternel, Dieu de mon seigneur Abraham! si tu daignes faire réussir le voyage que j'ai entrepris,

42. Y vine hoy a la fuente, y dije: Jehová, Dios de mi señor Abraham, si tú prosperas hoy mi camino por el cual yo ando;

42 En ik kwam heden aan de fontein; en ik zeide: O, HEERE! God van mijn heer Abraham! zo Gij nu mijn weg voorspoedig maken zult, op welke ik ga;

42. Przyszedłem tedy dziś do studni, i rzekłem Panie, Boże pana mego Abrahama, jeźliż ty teraz szczęścisz drogę moję, którę ja idę:

42. Mikor ma a forráshoz érkezém, mondék: Uram, én uramnak, Ábrahámnak Istene, vajha szerencséssé tennéd az én útamat, melyen járok:

42 И пришел я ныне к источнику, и сказал: Господи, Боже господина моего Авраама! Если Ты благоустроишь путь, который я совершаю,

42. І прийшовши сьогоднї до колодязя, казав я: Господе, Боже пана мого Авраама, коли погодив єси в дорозї моїй, що її оце верстаю,

43. salli tapahtua niin, että se neitonen, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä astiastasi',

43. Katso, niin seison minä tässä vesilähteen tykönä: koska yksi piika tulee vettä ammuntamaan, ja minä sanon hänelle: annas minulle vähä vettä juoda astiastas:

43. Cadzo nijn seison minä täsä wesicaiwon tykönä cosca yxi pijca tule wettä ammundaman ja minä sanon hänelle: anna minulle wähä wettä juoda astiastas/

43 behold, I am standing by the fountain of water and let it happen, that the maiden who comes out to draw, to whom I will say, I beseech you, give me a little water from your pitcher to drink,

43. Behold, I stand by the well of water; and it shall come to pass, that when the virgin cometh forth to draw water, and I say to her, Give me, I pray thee, a little water of thy pitcher to drink;

43. se, jeg staar ved denne Vandbrønd, og naar det sker, der kommer en Jomfru ud at drage Vand, og jeg siger til hende: Giv mig nu lidet Vand at drikke af din Krukke;

43. Si, så står jag här vid vattubrunnen. När nu en jungfru kommer här ut till att taga vatten, och jag säger till henne: Gif mig litet vatten att dricka af dine kruko;

43. Wata ma seisan wee hallika jures, siis olgo se neitsit, mis wäljatulleb wet toma, ja ma temmale ütlen; et anna mulle pissut wet ommast ömbrist jua;

43. tai aš dabar atsistosiu prie šito vandens šulinio. Ta mergaitė, kuriai atėjus semti vandens tarsiu: ‘Duok man truputį vandens atsigerti iš savo ąsočio’,

43. siehe, so stehe ich hier bei dem Wasserbrunnen. Wenn nun eine Jungfrau herauskommt, zu schöpfen, und ich zu ihr spreche: Gib mir ein wenig Wasser zu trinken aus deinem Krug,

43. Voici, je me tiens près de la source: que la jeune fille qui sortira pour puiser, et à qui je dirai: Donne-moi, je te prie, à boire un peu de l'eau de ta cruche,

43. He aquí, yo estoy junto a esta fuente de agua; sea pues, que la doncella que saliere por agua, a la cual yo dijere: Dáme ahora de beber un poco de agua de tu cántaro;

43 Zie, ik sta bij de waterfontein; zo geschiede, dat de maagd, die uitkomen zal om te putten, en tot welke ik zeggen zal: Geef mij toch een weinig waters te drinken uit uw kruik;

43. Oto, ja stoję u studni wody; niechajże panienka, która wynijdzie czerpać wodę, a gdybym jej rzekł: Daj mi proszę napić się trochę wody z wiadra twego;

43. Ímé én e forrás mellett állok; és legyen, hogy az a hajadon, a ki kijön vizet meríteni, s a kinek azt mondom: Adj innom nékem egy kevés vizet a te vedredből,

43 то вот, я стою у источника воды, и девица, которая выйдет почерпать, и которой я скажу: дай мне испить немного из кувшина твоего,

43. Ось я став коло колодязя водного, і дочки городянські виходять брати воду, і коли буде дївиця, що ій промовлю: Дай менї напитись із водоноса твого трохи води,

44. vastaa minulle: 'Juo itse, ja minä ammennan myös sinun kameleillesi' — että hän on se vaimo, jonka Herra on määrännyt minun herrani pojalle.'

44. Ja hän sanoo minulle: juo sinä, minä ammunnan myös sinun kameleilles: se on se vaimo, jonka Herra on edeskatsonut minun herrani pojalle.

44. Ja hän sano minulle: juo sinä minä juotan myös sinun Camelis se on se waimo jonga HERra on edescadzonut minun herrani pojalle.

44 and she will say to me, Both drink you and I will also draw for your camels, let her be the woman whom Jehovah has appointed for my master's son.

44. And she say to me, Both drink thou, and I will also draw for thy camels: let the same be the woman whom the LORD hath appointed out for my master's son.

44. og hun siger mig: Baade maa du drikke, og jeg vil ogsaa Øse til dine Kameler, lad hende være den Kvinde, som Herren har udset til min Herres Søn.

44. Och hon varder sägandes: Drick du; jag vill ock vattna dina camelar: det är den qvinna, som Herren hafver beskärt mins herras sone.

44. Ja temma mo wasto ütleb: Jo agga sinna, ja ma tahhan so kamelidele ka wet ülles wötta; olgo se naene, kedda Jehowa mo issanda poiale on tähhendanud.

44. o ji atsakys: ‘Gerk, ir tavo kupranugarius pagirdysiu’, bus moteris, kurią Viešpats paskyrė mano valdovo sūnui’.

44. und sie wird sagen: Trinke du, ich will deinen Kamelen auch schöpfen: die sei das Weib, das der HERR meines Herrn Sohne beschert hat.

44. Et qui me répondra: Bois toi-même, et j'en puiserai aussi pour tes chameaux, soit la femme que l'Éternel a destinée au fils de mon seigneur.

44. Y ella me respondiere: Bebe tú, y también para tus camellos sacaré agua: esta sea la mujer que aparejó Jehová al hijo de mi señor.

44 En zij tot mij zal zeggen: Drink gij ook, en ik zal ook uw kemelen putten; dat deze die vrouw zij, die de HEERE aan den zoon van mijn heer heeft toegewezen.

44. A ona by rzekła do mnie: I ty pij, naczerpię też i wielbłądom twoim: ta będzie żoną, którą zgotował Pan synowi pana mego.

44. És az ezt mondja nékem: Te is igyál, és a te tevéidnek is merítek; az legyen a feleség, a kit az Úr az én uram fiának rendelt.

44 и которая скажет мне: „и ты пей, и верблюдам твоим я начерпаю" – вот жена, которую Господь назначил сыну господина моего.

44. І скаже менї: І ти пий, і верблюдам твоїм вільлю, нехай ся буде жена, що наготовив Господь мого пана синові.

45. Tuskin olin lakannut näin puhumasta itsekseni, niin katso, Rebekka tuli sinne, vesiastia olallansa, astui alas lähteelle ja ammensi. Ja minä sanoin hänelle: 'Anna minun juoda.'

45. En minä vielä päässyt puhumasta sydämessäni, katso, niin Rebekka tuli, ja hänen vesiastiansa hänen olallansa, astui alas lähteelle ja ammunsi: ja minä sanoin hänelle: annas minun juoda.

45. Ja ennencuin minä lackaisin puhumast sydämesäni cadzo nijn Rebecka tuli ja hänen wesiastians hänen olallans joca astui alas caiwolle ja ammunsi.

45 And before I was done speaking in my heart, behold, Rebekah came out with her pitcher on her shoulder. And she went down to the fountain and drew. And I said to her, Let me drink, I beseech you.

45. And before I had done speaking in mine heart, behold, Rebekah came forth with her pitcher on her shoulder; and she went down unto the well, and drew water: and I said unto her, Let me drink, I pray thee.

45. Førend jeg havde udtalet i mit Hjerte, se, da kom Rebekka ud, og hendes Krukke var paa hendes Skulder, og hun gik ned til Brønden og drog Vand! da sagde jeg til hende: Kære, giv mig at drikke.

45. Förra än jag nu sådan ord utsagt hade i mino hjerta, si, då kom Rebecka ut med ene kruko på sine axel, och gick ned åt brunnen till att taga vatten. Då sade jag till henne: Gif mig dricka.

45. Enne kui ma sedda ommas süddames sain möttelnud, wata, siis tulli Rebekka wälja, ja temma ömber temma Olla peäl, ja ta läks alla hallika jure ja wöttis wet ülles, siis ütlesin ma temma wasto: Et anna mulle jua.

45. Man dar nebaigus kalbėti, atėjo Rebeka su ąsočiu ant peties ir, nusileidusi prie šulinio, sėmė. Tada jai tariau: ‘Duok man gerti!’

45. Ehe ich nun solche Worte ausgeredet hatte in meinem Herzen, siehe, da kommt Rebekka heraus mit einem Krug auf ihrer Achsel und geht hinab zum Brunnen und schöpft. Da sprach ich zu ihr: Gib mir zu trinken.

45. Avant que j'eusse achevé de parler en mon cœur, voici, Rébecca sortait avec sa cruche sur son épaule; et elle est descendue à la source et a puisé de l'eau. Et je lui ai dit: Donne-moi à boire, je te prie;

45. Y ántes que acabase de hablar en mi corazón, he aquí Rebeca que salía con su cántaro sobre su hombro, y descendió a la fuente, y sacó agua: y yo la dije: Ruégote que me des a beber.

45 Eer ik geeindigd had te spreken in mijn hart, ziet, zo kwam Rebekka uit, en had haar kruik op haar schouder, en zij kwam af tot de fontein en putte; en ik zeide tot haar: Geef mij toch te drinken!

45. Niżelim ja tedy przestał mówić w sercu swem, oto, Rebeka wychodziła, niosąc wiadro swe na ramieniu swem, i przyszła do studni, a czerpała; którejm rzekł: Daj mi pić proszę.

45. Én még el sem végeztem vala az én szívemben a beszédet, és ímé kijő vala Rebeka, vedrével a vállán, és leméne a forrásra és meríte, én pedig mondék néki: Adj innom kérlek.

45 Еще не перестал я говорить в уме моем, и вот вышла Ревекка, и кувшин ее на плече ее, и сошла к источнику и почерпнула; и я сказал ей: напой меня.

45. І перш, нїж я промовив у серцї мойму, вже Ребека йшла з водоносом на плечі, і спустилась вона до колодязя, і набрала води. І сказав я їй: Дай, будь ласко, напитись менї.

46. Hän laski nopeasti astian alas olaltansa ja sanoi: 'Juo, minä juotan myös sinun kamelisi.' Niin minä join, ja hän juotti myös kamelit.

46. Ja hän riensi ja laski vesiastian olaltansa alas, ja sanoi: juo, minä juotan myös kamelis. Niin minä join, ja hän juotti myös kamelit.

46. Ja minä sanoin hänelle: annas minun juoda. Ja hän riensi ja laski wesiastian olaldans alas ja sanoi: juo minä juotan myös Camelis. Nijn minä join ja hän juotti myös Camelit.

46 And she made haste and let down her pitcher from her shoulder and said, Drink and I will also give your camels drink. So I drank and she also made the camels drink.

46. And she made haste, and let down her pitcher from her shoulder, and said, Drink, and I will give thy camels drink also: so I drank, and she made the camels drink also.

46. Saa skyndte hun sig og tog sin Krukke ned ad sig og sagde: Drik, og jeg vil ogsaa give dine Kameler at drikke; og jeg drak, og hun gav ogsaa Kamelerne at drikke.

46. Och hon tog snarliga krukona af sin axel, och sade: Drick; dina camelar vill jag ock vattna. Så drack jag, och hon vattnade också camelarna.

46. Ja ta laskis ussinaste omma ömbri ennese peält mahha ja ütles: Jo, ja ma tahhan so kamelid ka jota. Ja minna jöin, ja ta jotis ka mo kamelid.

46. Ji, skubiai nuleidusi ąsotį nuo peties, tarė: ‘Gerk! Aš ir tavo kupranugarius pagirdysiu!’ Aš gėriau, o ji pagirdė ir kupranugarius.

46. Und sie nahm eilend den Krug von ihrer Achsel und sprach: Trinke, und deine Kamele will ich auch tränken. Also trank ich, und sie tränkte die Kamele auch.

46. Et elle s'est hâtée d'abaisser sa cruche de dessus son épaule, et elle m'a dit: Bois, et j'abreuverai aussi tes chameaux. J'ai donc bu, et elle a aussi abreuvé les chameaux.

46. Y ella prestamente abajó su cántaro de encima de sí, y dijo: Bebe, y también a tus camellos daré a beber. Y bebí, y dió también de beber a mis camellos.

46 Zo haastte zij zich en liet haar kruik van zich neder, en zeide: Drink gij, en ik zal ook uw kemelen drenken; en ik dronk, en zij drenkte ook de kemelen.

46. Ona tedy prędko złożywszy wiadro z siebie, rzekła: Pij, owszem i wielbłądy twoje napoję. I piłem; napoiła też i wielbłądy.

46. Ő pedig sietett és leereszté az ő vedrét és monda: Igyál, sőt a te tevéidnek is inni adok; és én ivám, s a tevéknek is inni ada.

46 Она тотчас спустила с себя кувшин свой и сказала: пей, и верблюдов твоих я напою. И я пил, и верблюдов она напоила.

46. І хутенько зняла вона водоноса свого із себе на руку, та й каже: Пий, і верблюди твої понаповаю. От я напивсь і верблюди мої понаповала.

47. Ja minä kysyin häneltä sanoen: 'Kenenkä tytär sinä olet?' Hän vastasi: 'Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär.' Niin minä panin nenärenkaan hänen nenäänsä ja rannerenkaat hänen käsiinsä.

47. Ja minä kysyin häneltä, ja sanoin: kenekä tytär sinä olet? hän vastasi: minä olen Betuelin tytär, Nahorin pojan, jonka Milka hänelle synnytti. Niin minä panin otsalehden hänen otsaansa, ja rannerenkaat hänen käsiinsä:

47. Ja minä kysyin hänelle ja sanoin: kenengä tytär sinä olet? hän wastais: minä olen Bethuelin Nahorin pojan tytär jonga Milca hänelle synnytti.

47 And I asked her and said, Whose daughter are you? And she said, The daughter of Bethuel, Nahor's son, whom Milcah bore to him. And I put the ring upon her nose and the bracelets upon her hands.

47. And I asked her, and said, Whose daughter art thou? And she said, The daughter of Bethuel, Nahor's son, whom Milcah bare unto him: and I put the earring upon her face, and the bracelets upon her hands.

47. Og jeg spurgte hende og sagde: Hvis Datter er du og hun sagde: Jeg er en Datter af Bethuel, Nakors Søn, som Milka fødte ham. Saa hængte jeg en Ring i hendes Næse og Armbaand paa hendes Hænder.

47. Och jag frågade henne, och sade: Hvars dotter äst du? Hon svarade: Jag är Bethuels dotter, Nahors sons, som Milca honom födt hafver. Då hängde jag ett ännespann på hennes anlete, och armringar öfver hennes händer:

47. Ja ma küssisin temma käest ja ütlesin: Kelle tüttar, sa olled? ja ta ütles: Petueli Naori poia tüttar, mis temmale Milka ilmale tonud; siis pannin ma pea-otsa-ehte temma ninna peäle, ja kässi-keed temma kätte ümber;

47. Po to paklausiau: ‘Kieno tu duktė?’ Ji atsakė: ‘Esu duktė Betuelio, Nahoro sūnaus, kurį Milka jam pagimdė’. Tada užkabinau sagtį ant jos kaktos ir uždėjau apyrankes jai ant rankų.

47. Und ich fragte sie und sprach: Wes Tochter bist du? Sie antwortete: Ich bin Bethuels Tochter, des Sohnes Nahors, den ihm Milka geboren hat. Da legte ich einen Reif an ihre Stirn und Armringe an ihre Hände

47. Et je l'ai interrogée, et j'ai dit: De qui es-tu fille? Elle a répondu: Je suis fille de Béthuël, fils de Nachor, que Milca lui enfanta. Alors j'ai mis l'anneau à son visage et les bracelets à ses mains.

47. Entónces preguntéle, y dije: ¿Cúya hija eres? Y ella respondió: Hija de Batuel, hijo de Nacor, que le parió Melca. Entónces púsele un pendiente sobre su frente y ajorcas sobre sus manos.

47 Toen vraagde ik haar, en zeide: Wiens dochter zijt gij? En zij zeide: De dochter van Bethuel, den zoon van Nahor, welken Milka hem gebaard heeft. Zo leide ik het voorhoofdsiersel op haar aangezicht, en de armringen aan haar handen;

47. I pytałem jej, mówiąc: Czyjaś ty córka? i odpowiedziała: Jestem córka Batuela, syna Nachorowego, którego mu urodziła Melcha, tedym włożył nausznice na twarz jej, i manele na ręce jej.

47. És megkérdezém őt és mondék: Ki leánya vagy? ő pedig felele: Bethuélnek, a Nákhor fiának leánya vagyok, a kit Milkha szűlt vala őnéki. Ekkor a függőt orrába, és e pereczeket karjaira tevém.

47 Я спросил ее и сказал: чья ты дочь? Она сказала: дочь Вафуила, сына Нахорова, которого родила ему Милка. И дал я серьги ей и запястья на руки ее.

47. І поспитав її, і промовив: Чия дочка єси, повідай менї. Вона ж каже: Дочка я Бетуїла Нахоренка, що вродила йому Милка. І дав я їй каблучку і запинки на руки її.

48. Ja minä kumarruin maahan ja rukoilin Herraa, kiittäen Herraa, minun herrani Aabrahamin Jumalaa, joka oli johdattanut minut oikeata tietä saamaan herrani veljen tyttären hänen pojalleen.

48. Ja kumarsin itseni maahan ja rukoilin Herraa: ja kiitin Herraa, minun herrani Abrahamin Jumalaa, joka minun oli johdattanut oikiaa tietä, ottamaan hänen pojallensa minun herrani veljen tytärtä.

48. Nijn minä panin odzaladin hänen odzaans ja rannerengat hänen käsijns ja cumarsin maahan ja rucoilin HERra ja kijtin HERra minun herrani Abrahamin Jumalata joca minun oli johdattanut oikiata tietä ottaman hänen pojallens minun herrani weljen tytärtä.

48 And I bowed my head and worshiped Jehovah and blessed Jehovah, the God of my master Abraham, who had led me in the right way to take my master's brother's daughter for his son.

48. And I bowed down my head, and worshipped the LORD, and blessed the LORD God of my master Abraham, which had led me in the right way to take my master's brother's daughter unto his son.

48. Og jeg bøjede mig og tilbad Herren og lovede Herren, min Herre Arahams Gud, som havde ledet mig paa den rette Vej at tage min Herres Broders Datter til hans Søn.

48. Och böjde mig neder, och bad till Herran, och lofvade Herran, mins herras Abrahams Gud, som mig hade fört rätta vägen, att jag skulle taga till hans son mins herras broders dotter.

48. Ja kummardasin peaga ja heitsin silmili mahha Jehowa ette, ja kiitsin Jehowa omma issanda Abraami Jummalat, kes mind öige tee peäle saatnud, et ma omma issanda wenna tütre temma poiale wöttan.

48. Nusilenkęs pagarbinau Viešpatį ir palaiminau mano valdovo Abraomo Viešpatį Dievą, kuris mane atvedė teisingu keliu, kad imčiau mano valdovo brolio dukterį jo sūnui.

48. und neigte mich und betete den HERRN an und lobte den HERRN, den Gott meines Herrn Abraham, der mich den rechten Weg geführt hat, daß ich seinem Sohn die Tochter nehme des Bruders meines Herrn.

48. Ensuite je me suis incliné et prosterné devant l'Éternel, et j'ai béni l'Éternel, le Dieu de mon maître Abraham, qui m'a conduit dans le droit chemin, pour prendre la fille du frère de mon seigneur pour son fils.

48. E inclinéme, y adoré a Jehová, y bendije a Jehová, Dios de mi señor Abraham, que me había guiado por camino derecho para tomar la hija del hermano de mi señor para su hijo.

48 En ik neigde mijn hoofd, en aanbad den HEERE; en ik loofde den HEERE, den God van mijn heer Abraham, Die mij op den rechten weg geleid had, om de dochter des broeders van mijn heer voor zijn zoon te nemen.

48. Zatem pokłoniwszy się, dałem chwałę Panu, i błogosławiłem Panu, Bogu pana mego Abrahama, który mię prowadził drogą prawą, abym wziął córkę brata pana mego, synowi jego

48. Meghajtván azért magamat, imádám az Urat, és áldám az Urat, az én uramnak Ábrahámnak Istenét, ki engem igaz úton vezérelt, hogy az én uram atyjafiának leányát vegyem az ő fiának feleségűl.

48 И преклонился я и поклонился Господу, и благословил Господа, Бога господина моего Авраама, Который прямым путем привел меня, чтобы взять дочь брата господина моего за сына его.

48. І дякуючи поклонивсь Господу, і благословив Господа Бога пана мого, Авраама, що погодив менї в дорозї праведній, узяти дочку в брата панового синові його.

49. Ja jos nyt tahdotte osoittaa suosiota ja uskollisuutta minun herralleni, niin ilmoittakaa se minulle; jollette, niin ilmoittakaa minulle sekin, kääntyäkseni toisaalle, oikealle tai vasemmalle.

49. Ja nyt, jos te olette ne, jotka osotatte minun herralleni laupiuden ja totuuden, niin sanokaat minulle: ja jos ei, niin sanokaat myös minulle, että minä kääntäisin itseni oikialle taikka vasemmalle puolelle.

49. Ja nyt jos te oletta ne jotca osotatte minun herralleni laupiuden ja totuden nijn sanocat minulle. Ja jos ei nijn sanocat myös minulle että minä käändäisin idzeni oikialle taicka wasemalle puolelle.

49 And now if you* will deal kindly and truly with my master, tell me. And if not, tell me, that I may turn to the right hand, or to the left.

49. And now if ye will deal kindly and truly with my master, tell me: and if not, tell me; that I may turn to the right hand, or to the left.

49. Og nu, dersom I ville vise Miskundhed og Trofasthed mod min Herre, siger mig det; men dersom I ikke ville det, da siger mig det, at jeg kan vende mig til den højre eller til den venstre Side.

49. Om I nu ären de, som bevisen minom herra barmhertighet och sanning, så säger mig det; hvar ock icke, så säger mig ock det; att jag vänder mig antingen till den högra sidona, eller till den venstra.

49. Ja nüüd kui teie need ollete, kes tahhawad heldust ja truust üllesnäidata mo issanda wasto, siis andke mulle sedda teäda: agga kui mitte, siis andke mulle teäda, et ma ennast pöran parrema ehk pahhema pole.

49. Taigi dabar, jei norite parodyti mano valdovui malonę ir ištikimybę, sakykite, o jei ne, tai pasakykite man, kad galėčiau pasukti į dešinę ar į kairę’‘.

49. Seid ihr nun die, so an meinem Herrn Freundschaft und Treue beweisen wollen, so sagt mir's; wo nicht, so sagt mir's auch, daß ich mich wende zur Rechten oder zur Linken.

49. Et maintenant, si vous voulez être favorables et fidèles à mon seigneur, déclarez-le-moi; sinon déclarez-le-moi aussi, et je me tournerai à droite ou à gauche.

49. Ahora pues, si vosotros hacéis misericordia y verdad con mi señor, declarádmelo: y si no, declarádmelo, y echaré, o a diestra, o a siniestra.

49 Nu dan, zo gijlieden weldadigheid en trouw aan mijn heer doen zult, geeft het mij te kennen; en zo niet, geeft het mij ook te kennen, opdat ik mij ter rechter hand of ter linkerhand wende.

49. Przetoż teraz, jeźli chcecie uczynić miłosierdzie i prawdę z panem moim, oznajmijcie mi: a jeźli nie, powiedzcie mi też, żebym się obrócił na prawo albo na lewo.

49. Most azért, ha szeretettel és hűséggel akartok lenni az én uramhoz, mondjátok meg; ha pedig nem, adjátok tudtomra, hogy én vagy jobbra vagy balra forduljak.

49 И ныне скажите мне: намерены ли вы оказать милость и правду господину моему или нет? скажите мне, и я обращусь направо, или налево.

49. Оце ж, коли ви сотворите милость і правду до пана мого, повідайте менї, щоб я повернувсь або праворуч, або лїворуч.

50. Laaban ja Betuel vastasivat sanoen: Herralta tämä on tullut; emme voi tässä asiassa puhua sinulle hyvää emmekä pahaa.

50. Niin vastasi Laban ja Betuel, ja sanoivat: tämä asia on tullut Herralta; sentähden emme taida sinua vastaan puhua, pahaa taikka hyvää.

50. NIin wastais Laban ja Bethuel ja sanoit: tämä asia tule HERralda sentähden en me taida sinua wastan puhua hywä taicka paha.

50 Then Laban and Bethuel answered and said, The thing proceeds from Jehovah; we cannot speak to you bad or good.

50. Then Laban and Bethuel answered and said, The thing proceedeth from the LORD: we cannot speak unto thee bad or good.

50. Da svarede Laban og Bethuel og sagde: Denne Sag er kommen fra Herren, vi kunne hverken tale til dig ondt eller godt.

50. Då svarade Laban och Bethuel, och sade: Det är utgånget af Herranom, derföre kunne vi intet säga dig emot, hvarken ondt eller godt.

50. Ja Laban wastas ja Petuel, ja ütlesid: Jehowast on se assi wälja tulnud, meie ei woi sannagi lausta sinno wasto, ei kurja egga head.

50. Tada Labanas ir Betuelis atsakė: ‘‘Tai Viešpaties padaryta. Negalime nei prieštarauti, nei pritarti.

50. Da antworteten Laban und Bethuel und sprachen: Das kommt vom HERRN; darum können wir nicht wider dich reden, weder Böses noch Gutes;

50. Et Laban et Béthuël répondirent, et dirent: La chose procède de l'Éternel; nous ne pouvons te dire ni mal ni bien.

50. Entónces Labán y Batuel respondieron, y dijeron: De Jehová ha salido esto, no podemos hablarte malo ni bueno.

50 Toen antwoordde Laban, en Bethuel, en zeiden: Van den HEERE is deze zaak voortgekomen; wij kunnen kwaad noch goed tot u spreken.

50. Tedy odpowiedział Laban i Batuel, mówiąc: Od Pana ta rzecz wyszła; my tobie w niczem przeczyć nie możemy.

50. És felele Lábán és Bethuél, és mondának: Az Úrtól van e dolog: Nem mondhatunk neked sem jót, sem rosszat.

50 И отвечали Лаван и Вафуил и сказали: от Господа пришло это дело; мы не можем сказать тебе вопреки ни худого, ни доброго;

50. Відказуючи ж Лабан та Бетуїл сказали: Від Господа прийшло се дїло. Не зможемо тобі сказати проти нї лихого, нї доброго.

51. Katso, siinä on Rebekka edessäsi, ota hänet ja mene. Tulkoon hän herrasi pojan vaimoksi, niinkuin Herra on sanonut.

51. Siinä on Rebekka edessäs, ota häntä ja mene, ja olkaan sinun herras pojan emäntä, niinkuin Herra on sanonut.

51. Sijnä on Rebecka edesäs ota händä ja mene ja olcan sinun herras pojan emändä nijncuin HERra on sanonut.

51 Behold, Rebekah is before you, take her and go and let her be your master's son's wife, as Jehovah has spoken.

51. Behold, Rebekah is before thee, take her, and go, and let her be thy master's son's wife, as the LORD hath spoken.

51. Se, der er Rebekka for dig, tag hende og gak, at hun bliver din Herres Søns Hustru, som Herren har sagt.

51. Der är Rebecka för dig, tag henne, och far din väg, att hon blifver dins herras sons hustru, som Herren sagt hafver.

51. Wata Rebekka on sinno ees, wotta tedda ja minne, et ta saaks so issanda poiale naeseks, nenda kui Jehowa on räkinud.

51. Štai Rebeka yra tavo akivaizdoje. Imk ją ir eik, tebūna ji tavo valdovo sūnaus žmona, kaip Viešpats kalbėjo’‘.

51. da ist Rebekka vor dir, nimm sie und zieh hin, daß sie das Weib sei des Sohnes deines Herrn, wie der HERR geredet hat.

51. Voici, Rébecca est devant toi, prends-la et pars, et qu'elle soit la femme du fils de ton seigneur, comme l'Éternel l'a dit.

51. He ahí Rebeca delante de tí; tómala, y véte, y sea mujer del hijo de tu señor, como lo ha dicho Jehová.

51 Zie, Rebekka is voor uw aangezicht; neem haar en trek henen; zij zij de vrouw van den zoon uws heren, gelijk de HEERE gesproken heeft!

51. Oto Rebeka przed tobą; weźmij ją, a idź; a niech będzie żoną syna pana twego, jako rzekł Pan.

51. Ímé előtted van Rebeka, vegyed, menj el; és legyen felesége a te urad fiának, a mint az Úr elvégezte.

51 вот Ревекка пред тобою; возьми и пойди; пусть будет она женою сыну господина твоего, как сказал Господь.

51. Ось, Ребека перед тобою, возьми її та й піди, і нехай буде вона жоною синові пана твого, яко же глаголав Господь.

52. Kuultuaan heidän sanansa Aabrahamin palvelija kumartui maahan Herran eteen.

52. Ja koska Abrahamin palvelia kuuli heidän sanansa; kumarsi hän maahan Herran eteen.

52. Ja cosca Abrahamin palwelia cuuli heidän sanans cumarsi hän idzens maahan HERran eteen.

52 And it happened, that, when Abraham's servant heard their words, he bowed himself down to the earth to Jehovah.

52. And it came to pass, that, when Abraham's servant heard their words, he worshipped the LORD, bowing himself to the earth.

52. Og det skete, der Abrahams Svend hørte deres Ord, da bøjede han sig til Jorden for Herren.

52. Då Abrahams tjenare hörde dessa ord, bugade han sig till jordena för Herranom.

52. Ja se sündis kui Abraami sullane nende könned sai kuulnud, siis kummardas temma Jehowat mani.

52. Išgirdęs jų žodžius, Abraomo tarnas pagarbino Viešpatį, nusilenkdamas iki žemės.

52. Da diese Worte hörte Abrahams Knecht, bückte er sich vor dem Herrn zur Erde

52. Et dès que le serviteur d'Abraham eut entendu leurs paroles, il se prosterna en terre devant l'Éternel.

52. Y fué, que como el siervo de Abraham oyó sus palabras, inclinóse a tierra a Jehová.

52 En het geschiedde, als Abrahams knecht hun woorden hoorde, zo boog hij zich ter aarde voor den HEERE.

52. I stało się, gdy usłyszał sługa Abrahamów słowa ich pokłonił się aż do ziemi Panu.

52. És lőn, a mint hallja vala az Ábrahám szolgája azoknak beszédét, meghajtá magát a földig az Úr előtt.

52 Когда раб Авраамов услышал слова их, то поклонился Господу до земли.

52. І сталось, як почув раб Авраамів словеса сї, поклонився до землї Господу.

53. Sitten palvelija otti esille hopea- ja kultakaluja sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Myöskin hänen veljelleen ja äidilleen hän antoi kallisarvoisia lahjoja.

53. Ja palvelia toi hopia- ja kultakalut, ja vaatteet, ja antoi Rebekalle: vaan hänen veljellensä ja äidillensä antoi hän (muita) kalleita kaluja.

53. Ja toi hopia ja culdacalut ja waattet ja andoi Rebeckalle waan hänen weljellens ja äitillens andoi hän yrtejä.

53 And the servant brought out jewels of silver and jewels of gold and garments and gave them to Rebekah. He also gave precious things to her brother and to her mother.

53. And the servant brought forth jewels of silver, and jewels of gold, and raiment, and gave them to Rebekah: he gave also to her brother and to her mother precious things.

53. Og Svenden udtog Sølvtøj og Guldtøj og Klæder og gav Rebekka; men hendes Broder og hendes Moder gav han dyrebar Skænk.

53. Och tog fram silfver och gyldene klenodier och kläder, och gaf dem Rebecka; men hennes broder och moder gaf han örter.

53. Ja se sullane wöttis höbbe-riisto ja kuld-riisto ja ridid wälja, ja andis Rebekkale, ja tem̃a wennale ja tem̃a emmale andis ta kallid asjo.

53. Tarnas, išėmęs sidabrinių ir auksinių indų bei drabužių, juos dovanojo Rebekai; be to, jis dovanojo vertingų daiktų jos broliui ir motinai.

53. und zog hervor silberne und goldene Kleinode und Kleider und gab sie Rebekka; aber ihrem Bruder und der Mutter gab er Würze.

53. Le serviteur tira ensuite des objets d'argent et des objets d'or, et des vêtements, et les donna à Rébecca; il donna aussi des choses précieuses à son frère et à sa mère.

53. Y sacó el siervo vasos de plata, y vasos de oro, y vestidos, y dió a Rebeca: también dió cosas preciosas a su hermano, y a su madre.

53 En de knecht langde voort zilveren kleinoden, en gouden kleinoden, en klederen, en hij gaf die aan Rebekka; hij gaf ook aan haar moeder kostelijkheden.

53. Zatem wyjął sługa on naczynia srebrne, i naczynia złote, i szaty, a oddał je Rebece; dał też upominki drogie bratu jej, i matce jej.

53. És hoza elő a szolga ezüst edényeket és arany edényeket és ruhákat, és adá azokat Rebekának: drága ajándékokat ada az ő bátyjának is és az ő anyjának.

53 И вынул раб серебряные вещи и золотые вещи и одежды и дал Ревекке; также и брату ее и матери ее дал богатые подарки.

53. І повносив раб сосуди золоті і срібляні, і сукнї, та оддав Ребецї, і подав гостинцї братові її й матері її.

54. Ja he söivät ja joivat, hän ja hänen seuralaisensa, ja olivat siellä yötä. Mutta kun he olivat nousseet seuraavana aamuna, sanoi hän: Päästäkää minut menemään herrani luo.

54. Niin he söivät ja joivat, hän ja miehet, jotka hänen kanssansa olivat, ja siellä pitivät yötä: ja he nousivat aamulla varhain: ja hän sanoi: päästäkäät minua herrani tykö.

54. Nijn he söit ja joit hän ja miehet jotca hänen cansans olit ja siellä pidit yötä.

54 And they ate and drank, he and the men who were with him and stayed all night. And they rose up in the morning and he said, Send me away to my master.

54. And they did eat and drink, he and the men that were with him, and tarried all night; and they rose up in the morning, and he said, Send me away unto my master.

54. Saa aade de og drak, han og de Mænd, som vare med ham, og bleve der om Natten, og de stode op om Morgenen, og han sagde: Lader mig fare til min Herre!

54. Då åt han och drack samt med männerne, som med honom voro, och blefvo der öfver nattena. Om morgonen stod han upp, och sade: Låter mig fara till min herra.

54. Ja nemmad söid ja jöid, temma ja need mehhed, mis temmaga ollid, ja jäid senna ömaiale, ja tousid ülles homiko, ja ta ütles: Saatke mind mo issanda jure minnema.

54. Jie valgė, gėrė ir pasiliko tenai per naktį. Rytą, jiems atsikėlus, jis tarė: ‘‘Leiskite man keliauti pas mano valdovą’‘.

54. Da aß und trank er samt den Männern, die mit ihm waren, und blieb über Nacht allda. Des Morgens aber stand er auf und sprach: Laß mich ziehen zu meinem Herrn.

54. Et ils mangèrent et burent, lui et les gens qui étaient avec lui, et ils y passèrent la nuit. Et ils se levèrent le lendemain, et le serviteur dit: Renvoyez-moi à mon seigneur.

54. Y comieron y bebieron él y los varones que venían con él, y durmieron: y levantándose de mañana, dijo: Enviádme a mi señor.

54 Toen aten en dronken zij, hij en de mannen, die bij hem waren; en zij vernachtten, en zij stonden des morgens op, en hij zeide: Laat mij trekken tot mijn heer!

54. Jedli tedy i pili, on i mężowie, którzy z nim byli, i zostali tam na noc; a rano wstawszy, rzekł: Puśćcie mię do pana mego.

54. Evének azután és ivának, ő és a férfiak, a kik ő vele valának, és ott hálának. Mikor pedig felkelének reggel, monda: Bocsássatok el engem az én uramhoz.

54 И ели и пили он и люди, бывшие с ним, и переночевали. Когда же встали поутру, то он сказал: отпустите меня к господину моему.

54. І їли й пили, і він і чоловіки, що були з ним, та опочили, і повставали вранцї, і каже: Відпустїте мене до пана мого.

55. Tytön veli ja äiti vastasivat: Anna tytön viipyä luonamme vielä joku aika, edes kymmenen päivää. Sitten saat lähteä.

55. Mutta hänen veljensä ja äitinsä sanoivat: olkaan piika meidän tykönämme edes kymmenenkin päivää: sitte sinä saat mennä.

55. Amulla hän nousi ja sanoi: päästäkät minua minun herrani tygö. Mutta hänen weljens ja äitins sanoit: olcan pijca meiden tykönäm päiwän eli kymmenen sijtte sinä saat mennä.

55 And her brother and her mother said, Let the maiden abide with us (a few) days, (for) at the least ten. After that she will go.

55. And her brother and her mother said, Let the damsel abide with us a few days, at the least ten; after that she shall go.

55. abde hendes Broder og hendes Moder: Lad Pigen blive hos os nogle Dage eller ti; siden maa du fare.

55. Men hennes broder och moder sade: Låt dock blifva pigona vid tio dagar när oss; sedan skall du fara.

55. Ja temma wend ütles ja temma emma: Jägo se tüttar-laps monned ehk kümmekonna päwa meie jure, pärrast woid sa miñna.

55. Jos brolis ir motina prašė: ‘‘Tepasilieka mergina pas mus kurį laiką, nors dešimt dienų, po to išleisime’‘.

55. Aber ihr Bruder und ihre Mutter sprachen: Laß doch die Dirne einen Tag oder zehn bei uns bleiben; darnach sollst du ziehen.

55. Et son frère et sa mère dirent: Que la jeune fille demeure avec nous quelques jours, une dizaine; puis elle s'en ira.

55. Entónces respondió su hermano y su madre: Espere la moza con nosotros a lo menos diez dias, y después irá.

55 Toen zeide haar broeder, en haar moeder: Laat de jonge dochter enige dagen, of tien, bij ons blijven; daarna zult gij gaan.

55. I rzekł brat jej, i matka jej: Niechaj pomieszka z nami dzieweczka dzieó, albo dziesięć; potem pójdziesz.

55. Monda pedig a leány bátyja és anyja: Maradjon velünk a leány még vagy tíz napig, azután menjen el.

55 Но брат ее и мать ее сказали: пусть побудет с нами девица дней хотя десять, потом пойдешь.

55. Промовили ж браттє її й мати її: Нехай пробуде дївиця з нами з десяток день, а потім і пійде.

56. Mutta hän sanoi heille: Älkää viivyttäkö minua, koska Herra on antanut matkani onnistua. Päästäkää minut menemään, tahdon lähteä herrani luo.

56. Niin sanoi hän heille: älkäät viivyttäkö minua: sillä Herra on tehnyt minun matkani onnelliseksi: laskekaat minua menemään minun herrani tykö.

56. Nijn sanoi hän heille: älkät wijwyttäkö minua: sillä HERra on tehnyt minun matcani onnelisexi laskecat minua menemän minun herrani tygö.

56 And he said to them, Do not hinder me, since Jehovah has prospered my way. Send me away that I may go to my master.

56. And he said unto them, Hinder me not, seeing the LORD hath prospered my way; send me away that I may go to my master.

56. Og han sagde til dem: Holder mig ikke op, thi Herren har givet Lykke paa min Rejse; lader mig fare, og jeg vil vandze til min Herre.

56. Då sade han till dem: Förhåller mig icke, förty Herren hafver gjort min väg lyckosam; släpper mig, att jag far till min herra.

56. Ja ta ütles nende wasto: Ärge wiwitage mind mitte, sest Jehowa on mo teed korda saatnud: saatke mind minnema, et ma omma issanda jure lähhän.

56. Jis atsakė: ‘‘Netrukdykite manęs, nes Viešpats padarė mano kelionę sėkmingą. Leiskite man grįžti pas savo valdovą’‘.

56. Da sprach er zu ihnen: Haltet mich nicht auf; denn der HERR hat Gnade zu meiner Reise gegeben. Laßt mich, daß ich zu meinem Herrn ziehe.

56. Et il leur dit: Ne me retardez point, puisque l'Éternel a fait réussir mon voyage. Renvoyez-moi, que je m'en aille à mon seigneur.

56. Y él les dijo: No me detengáis, pues que Jehová ha prosperado mi camino: enviádme que me vaya a mi señor.

56 Maar hij zeide tot hen: Houdt mij niet op, dewijl de HEERE mijn weg voorspoedig gemaakt heeft! laat mij trekken, dat ik tot mijn heer ga.

56. A on rzekł do nich: Nie zatrzymywajcie mię, gdyż Pan poszczęścił drogę moję, puśćcie mię, abym jechał do pana mego.

56. A szolga pedig monda nékik: Ne késleljetek meg engem, holott az Úr szerencséssé tette az én útamat; bocsássatok el azért engem, hogy menjek az én uramhoz.

56 Он сказал им: не удерживайте меня, ибо Господь благоустроил путь мой;отпустите меня, и я пойду к господину моему.

56. Він же каже до них: Не держіте мене. Господь погодив у дорозї менї; мушу йти до пана мого.

57. He vastasivat: Kutsukaamme tänne tyttö ja kysykäämme häneltä itseltään.

57. Niin he sanoivat: kutsukaamme piika, ja kysykäämme mitä hän sanoo.

57. Nijn he sanoit: cudzucam pijca ja kysykäm mitä hän sano?

57 And they said, We will call the maiden and inquire at her mouth.

57. And they said, We will call the damsel, and enquire at her mouth.

57. Og de sagde: Lader os kalde Pigen og spørge, hvad hun siger.

57. Då sade de: Låter oss kalla pigona, och fråga hvad hon säger dertill.

57. Ja nemmad ütlesid: Meie tahhame se tüttar-lapse hüda ja küssida temma suust.

57. Jie tarė: ‘‘Pašaukime mergaitę ir jos paklauskime’‘.

57. Da sprachen sie: Laßt uns die Dirne rufen und fragen, was sie dazu sagt.

57. Alors ils dirent: Appelons la jeune fille et demandons-lui son avis.

57. Ellos respondieron entónces: Llamemos a la moza y preguntémosle.

57 Toen zeiden zij: Laat ons de jonge dochter roepen, en haar mond vragen.

57. Zatem rzekli: Zawołajmy dzieweczki, a spytajmy, co na to rzecze.

57. Mondának akkor: Hívjuk elő a leányt, és kérdjük meg őt.

57 Они сказали: призовем девицу и спросим, что она скажет.

57. Вони ж сказали: Прикличмо дївицю, та й спитаймо її з уст її.

58. Ja he kutsuivat Rebekan ja sanoivat hänelle: Tahdotko lähteä tämän miehen kanssa? Hän vastasi: Tahdon.

58. Ja he kutsuivat Rebekan, ja sanoivat hänelle: tahdotkos mennä tämän miehen kanssa? hän vastasi: menen.

58. Ja he cudzuit Rebeckan ja sanoit hänelle: tahdockos mennä tämän miehen cansa? hän wastais: menen.

58 And they called Rebekah and said to her, Will you go with this man? And she said, I will go.

58. And they called Rebekah, and said unto her, Wilt thou go with this man? And she said, I will go.

58. Saa kaldte de ad Rebekka og sagde til hende: Vil du fare med denne Mand og hun sagde: Jeg vil fare.

58. Och de kallade Rebecka, och sade till henne: Vill du fara med denne mannenom? Hon svarade: Ja, jag vill med honom.

58. Ja nemmad hüüdsid Rebekka ja ütlesid ta wasto: Tahhad sa selle mehhega miñna? ja ta ütles: Ma tahhan miñna.

58. Pašaukę Rebeką, klausė: ‘‘Ar keliausi su šiuo vyru?’‘ Ji atsakė: ‘‘Taip, keliausiu’‘.

58. Und sie riefen Rebekka und sprachen zu ihr: Willst du mit diesem Mann ziehen? Sie antwortete: Ja, ich will mit ihm.

58. Ils appelèrent donc Rébecca et lui dirent: Veux-tu aller avec cet homme? Et elle répondit: J'irai.

58. Y llamaron a Rebeca, y dijéronle: ¿Irás tú con este varón? Y ella respondio: Si; iré.

58 En zij riepen Rebekka, en zeiden tot haar: Zult gij met dezen man trekken? En zij antwoordde: Ik zal trekken.

58. Tedy zawołali Rebeki, i mówili do niej: Chceszże jechać z tym człowiekiem? A ona odpowiedziała: Pojadę.

58. Szólíták azért Rebekát, és mondának néki: Akarsz-é elmenni e férfiúval? és monda: Elmegyek.

58 И призвали Ревекку и сказали ей: пойдешь ли с этим человеком? Онасказала: пойду.

58. І прикликали Ребеку, і казали їй: Чи пійдеш з чоловіком сим? Вона ж каже: Пійду.

59. Niin he lähettivät sisarensa Rebekan imettäjineen matkalle Aabrahamin palvelijan ja hänen miestensä mukana.

59. Niin he laskivat sisarensa Rebekan menemään, ja hänen imettäjänsä, Abrahamin palvelian kanssa; ja ne jotka hänen seurassansa olivat.

59. Nijn he laskit sisarens Rebeckan menemän ja hänen imettäjäns Abrahamin palwelian cansa ja ne cuin hänen seurasans olit.

59 And they sent Rebekah their sister away and her nurse and Abraham's servant and his men.

59. And they sent away Rebekah their sister, and her nurse, and Abraham's servant, and his men.

59. Saa lode de deres Søster Rebekka og hendes Amme og Abrahams Svend og hans Mænd fare.

59. Så läto de Rebecka sina syster fara med hennes ammo, och Abrahams tjenare, och hans följare.

59. Ja nemmad saatsid omma öe Rebekka ärra, ja temma amme ja Abraami sullase ja temma mehhed.

59. Tada jie išlydėjo Rebeką, jos auklę, Abraomo tarną ir jo vyrus.

59. Also ließen sie Rebekka, ihre Schwester, ziehen mit ihrer Amme samt Abrahams Knecht und seinen Leuten.

59. Alors ils laissèrent aller Rébecca leur sœur, et sa nourrice, et le serviteur d'Abraham, et ses gens.

59. Entónces enviaron a Rebeca su hermana, y a su ama, y al siervo de Abraham, y a sus varones.

59 Toen lieten zij Rebekka, hun zuster, en haar voedster trekken, mitsgaders Abrahams knecht en zijn mannen.

59. I puścili Rebekę siostrę swoję, z mamką jej, i sługę Abrahamowego, z mężami jego.

59. Elbocsáták azért Rebekát, az ő húgokat, és az ő dajkáját, és az Ábrahám szolgáját, és az ő embereit.

59 И отпустили Ревекку, сестру свою, и кормилицу ее, и раба Авраамова,и людей его.

59. І відпустили Ребеку, сестру свою, і мамку її, і раба Авраамового, і хто з ним були.

60. Ja he siunasivat Rebekan ja lausuivat hänelle: Oi sisaremme, tulkoon sinusta tuhat kertaa kymmenentuhatta, ja vallatkoot sinun jälkeläisesi vihamiestensä portit!

60. Ja he siunasivat Rebekkaa ja sanoivat hänelle: sinä olet meidän sisaremme, lisäänny tuhannen tuhanteen; ja sinun siemenes omistakoon vihamiestensä portit.

60. Ja he siunaisit Rebeckat ja sanoit hänelle: sinä olet meidän sisarem lisänny tuhanen tuhandeen ja sinun siemenes omistacon wihamiestens portit.

60 And they blessed Rebekah and said to her, Our sister, you (will) be (the mother) of thousands of ten thousands and let your seed possess the gate of those who hate them.

60. And they blessed Rebekah, and said unto her, Thou art our sister, be thou the mother of thousands of millions, and let thy seed possess the gate of those which hate them.

60. Og de velsignede Rebekka og sagde til hende: Vor Søster bliv du til tusinde Gange Titusinde, og din Sæd skal eje sine Fjenders Port.

60. Och de välsignade Rebecka, och sade till henne: Du äst vår syster, förkofra dig till tusende tusend, och din säd besitte sina fienders portar.

60. Ja nemmad önnistasid Rebekka ja ütlesid temmale: Meie ödde, sago sa kümme tuhhat kord tuhhandeks, ja so suggu pärrigo nende wärrawad kes sedda wihkawad.

60. Atsisveikindami jie laimino ją: ‘‘Mūsų sesuo, tapk nesuskaitomų tūkstančių motina, tavo palikuonys tevaldo savo priešų miestų vartus!’‘

60. Und sie segneten Rebekka und sprachen zu ihr: Du bist unsre Schwester; wachse in vieltausendmal tausend, und dein Same besitze die Tore seiner Feinde.

60. Et ils bénirent Rébecca et lui dirent: O notre sœur, sois la mère de milliers de myriades, et que ta postérité possède la porte de ses ennemis!

60. Y bendijeron a Rebeca, y dijéronle: Nuestra hermana eres, seas en millares de millares: y tu generación posea la puerta de sus enemigos.

60 En zij zegenden Rebekka, en zeiden tot haar: O, onze zuster! wordt gij tot duizenden millioenen, en uw zaad bezitte de poort zijner haters!

60. Tedy błogosławili Rebece, mówiąc jej: Siostraś nasza, rozmnóż się w tysiąc tysięcy, a niech posiądzie nasienie twoje bramy nieprzyjaciół swych.

60. És megáldák Rebekát, és mondák néki: Te mi húgunk! szaporodjál ezerszer való ezerig. És bírja a te magod [7†] az ő ellenségeinek kapuját.

60 И благословили Ревекку и сказали ей: сестра наша! да родятся от тебятысячи тысяч, и да владеет потомство твое жилищами врагов твоих!

60. І благословили Ребеку, і промовили до неї: Нехай же родяться від тебе, сестро наша, тисячі тисяч, і потомство твоє нехай підгортає під себе царини ворогів твоїх!

61. Ja Rebekka nousi palvelijattarineen, ja he istuivat kamelien selkään ja seurasivat miestä. Niin palvelija otti Rebekan mukaansa ja lähti matkalle.

61. Niin Rebekka nousi piikoinensa, ja istuivat kamelein päälle, ja seurasivat sitä miestä. Ja palvelia otti Rebekan, ja meni matkaansa.

61. Nijn Rebecka nousi pijcoinens ja istuit Camelein päälle ja seuraisit sitä miestä. Ja palwelia otti Rebeckan ja meni matcans.

61 And Rebekah arose and her maidens and they rode upon the camels and followed the man. And the servant took Rebekah and went his way.

61. And Rebekah arose, and her damsels, and they rode upon the camels, and followed the man: and the servant took Rebekah, and went his way.

61. Saa stod Rebekka op og hendes Piger, og de satte sig paa Kameler og fore med Manden, og Svenden annammede Rebekka og for bort.

61. Så redde Rebecka sig till med sina pigor, och satte sig på camelarna, och följde mannen efter. Och tjenaren tog Rebecka till sig, och for sin väg.

61. Ja Rebekka tousis ülles ja temma tüdrukkud, ja nemmad söitsid kamelide selgas ja läksid se mehhe järrele: nenda wöttis se sullane Rebekkat ja läks ärra.

61. Tada Rebeka ir jos tarnaitės išjojo ant kupranugarių, sekdamos tą vyrą.

61. Also machte sich Rebekka auf mit ihren Dirnen, und setzten sich auf die Kamele und zogen dem Manne nach. Und der Knecht nahm Rebekka und zog hin.

61. Et Rébecca et ses servantes se levèrent et montèrent sur les chameaux, et suivirent cet homme. Le serviteur prit donc Rébecca et s'en alla.

61. Levantóse entónces Rebeca y sus mozas, y subieron sobre los camellos, y siguieron al varón: y el siervo tomó a Rebeca, y fuése.

61 En Rebekka maakte zich op met haar jonge dochteren, en zij reden op kemelen, en volgden den man; en die knecht nam Rebekka, en toog heen.

61. Tedy wstawszy Rebeka z dzieweczkami swemi, i wsiadłszy na wielbłądy jechały za onym mężem; i wziął sługa on Rebekę, i odjechał.

61. És felkele Rebeka és az ő szolgálóleányai, és felűlének a tevékre, s követék azt a férfiút. Így vevé a szolga Rebekát, és elméne.

61 И встала Ревекка и служанки ее, и сели на верблюдов, и поехали за тем человеком. И раб взял Ревекку и пошел.

61. Уставши ж Ребека й рабинї її посїдали на верблюди, та й пішли з чоловіком. І взяв раб Ребеку, та й пішов.

62. Ja Iisak oli tulossa Lahai-Roin kaivon tienoilta; hän asui näet Etelämaassa.

62. Mutta Isaak palasi siltä kaivolta, joka kutsuttiin sen elävän, joka minun näkee: sillä hän asui etelän maalla.

62. MUtta Isaac palais sildä caiwolda joca cudzuttin sen eläwän ja näkewän: sillä hän asui etelän maalla.

62 And Isaac came from the way of Beer-lahai-roi {Well of the Living One, My Beholder}, and he dwelt in the land of the South.

62. And Isaac came from the way of the well Lahairoi; for he dwelt in the south country.

62. Isak kom gaaende fra den Brønd, som kaldes Beer Lakai Roi; thi han boede i Landet imod Sønden.

62. Men Isaac kom ifrå den brunnen, som kallades dens lefvandes och seendes; ty han bodde i det landet söder ut.

62. Ja Isaak tulli seält kust tullakse Lahai-Roi kaewo jurest, sest ta ellas louna maal.

62. Tuo metu Izaokas ėjo keliu nuo Lahai Roijo šulinio, nes jis gyveno pietų krašte.

62. Isaak aber kam vom Brunnen des Lebendigen und Sehenden (denn er wohnte im Lande gegen Mittag)

62. Or, Isaac revenait du puits du Vivant-qui-me-voit; et il demeurait au pays du Midi.

62. Y venía Isaac del pozo del Viviente que me ve; porque él habitaba en la tierra del mediodía:

62 Izak nu kwam, van daar men komt tot den put Lachai-roi; en hij woonde in het zuiderland.

62. A Izaak wracał się z przechadzki od studni, którą zowią Żywiącego i Widzącego mię; bo mieszkał w ziemi południowej.

62. Izsák pedig visszajő vala a Lakhai Rói forrástól; [8†] és lakik vala a déli tartományban.

62 А Исаак пришел из Беэр-лахай-рои, ибо жил он в земле полуденной.

62. Ізаак же прийшов з Бейер-Лахай-Рої; жив бо він у землї полуденнїй.

63. Ja Iisak oli illan suussa lähtenyt kedolle käyskentelemään, ja kun hän nosti silmänsä, näki hän kamelien lähestyvän.

63. Ja oli lähtenyt rukoilemaan kedolle ehtoopuolella: ja nosti silmänsä, ja näki, ja katso, kamelit lähestyivät.

63. Ja oli lähtenyt rucoileman kedolle ehtopuolella ja nosti silmäns ja näki ja cadzo Camelit lähestyit.

63 And Isaac went out to meditate in the field at the evening. And he lifted up his eyes and saw, and behold, there were camels coming.

63. And Isaac went out to meditate in the field at the eventide: and he lifted up his eyes, and saw, and, behold, the camels were coming.

63. Og Isak var udgangen til at gøre Bøn paa Marken mod Aften, og han opløftede sine Øjne og saa, og se, Kamelerne kom.

63. Och var utgången till att bedja i markene om aftonen; och hof upp sin ögon, och såg att camelarne kommo der.

63. Ja Isaak olli öhto pole läinud wälja peäle Jummala asjad järrele mötlema, ja ta töstis ommad silmad ülles ja näggi, ja wata kamelid tullid.

63. Pavakary Izaokas buvo išėjęs į lauką pamąstyti. Pakėlęs akis, jis pamatė ateinančius kupranugarius.

63. und war ausgegangen, zu beten auf dem Felde um den Abend, und hob seine Augen auf und sah, daß Kamele daherkamen.

63. Et Isaac était sorti pour méditer dans les champs, vers le soir; et levant les yeux, il regarda, et voici que des chameaux arrivaient.

63. Y había salido Isaac a orar al campo a la hora de la tarde; y alzando sus ojos, miró; y, he aquí, los camellos que venían.

63 En Izak was uitgegaan om te bidden in het veld, tegen het naken van den avond; en hij hief zijn ogen op en zag toe, en ziet, de kemelen kwamen!

63. A wyszedł był Izaak, dla modlitwy na pole pod wieczór, i podniósłszy oczy swe, ujrzał wielbłądy przychodzące.

63. És kiméne Izsák este felé elmélkedni a mezőre, és felemelé szemeit és látá, hogy ímé tevék jőnek.

63 При наступлении вечера Исаак вышел в поле поразмыслить, и возвел очи свои, и увидел: вот, идут верблюды.

63. Вийшов же над вечір Ізаак на поле, розігнати думки. І позирне очима своїми, та й бачить, ідуть верблюда.

64. Kun Rebekka nosti silmänsä ja näki Iisakin, laskeutui hän nopeasti maahan kamelin selästä

64. Ja Rebekka nosti silmänsä ja näki Isaakin: ja pudotti itsensä maahan kamelin päältä:

64. Ja Rebecka nosti silmäns ja näki Isaachin. Ja maahan laski idzens Camelin pääldä.

64 And Rebekah lifted up her eyes and when she saw Isaac, she fell from the camel.

64. And Rebekah lifted up her eyes, and when she saw Isaac, she lighted off the camel.

64. Og Rebekka opløftede sine Øjne og saa Isak og steg hastig ned ad Kamelen.

64. Och Rebecka hof upp sin ögon, och såg Isaac; då steg hon af camelen,

64. Ja Rebekka töstis ommad silmad ülles ja näggi Isaakit, ja kargas kameli seljast mahha,

64. Rebeka, pamačiusi Izaoką, nulipo nuo kupranugario

64. Und Rebekka hob ihre Augen auf und sah Isaak; da stieg sie eilend vom Kamel

64. Rébecca leva aussi les yeux, vit Isaac, et se jeta à bas du chameau.

64. Rebeca también alzó sus ojos, y vió a Isaac, y descendió del camello.

64 Rebekka hief ook haar ogen op, en zij zag Izak; en zij viel van den kemel af.

64. Podniosła też i Rebeka oczy swe, i ujrzała Izaaka, i zsiadła z wielbłąda;

64. Rebeka is felemelé szemeit s meglátá Izsákot, és leszálla a tevéről.

64 Ревекка взглянула, и увидела Исаака, и спустилась с верблюда.

64. І позирнувши Ребека очима своїми, побачила Ізаака та й ізскочила з верблюда.

65. ja kysyi palvelijalta: Kuka on tuo mies, joka tulee kedolla meitä vastaan? Palvelija vastasi: Hän on minun herrani. Niin hän otti hunnun ja verhoutui siihen.

65. Ja sanoi palvelialle: mikä mies tämä on, joka kedolla käy meitä vastaan? palvelia vastasi: se on minun herrani: niin hän otti vaatteen ja peitti itsensä.

65. Ja sanoi palwelialle: mikä mies tämä on joca kedolla käy meitä wastan? palwelia wastais se on minun herran.

65 And she said to the servant, What man is this who walks in the field to meet us? And the servant said, It is my master. And she took her veil and covered herself.

65. For she had said unto the servant, What man is this that walketh in the field to meet us? And the servant had said, It is my master: therefore she took a vail, and covered herself.

65. Og hun sagde til Svenden: Hvo er den Mand, som gaar paa Marken imod os og Svenden sagde: Det er min Herre; saa tog hun et Slør og skjulte sig.

65. Och sade till tjenaren: Hvad man är det, som kommer emot oss på markene? Tjenaren sade: Det är min herre. Då tog hon mantelen och höljde sig.

65. Ja ütles sullase wasto: Mis mees se on, sesamma, kes seäl wälja peäl meie wasto tulleb? ja se sullane ütles: Se on mo issand; ja ta wöttis ühhe silma-katte ja kattis ennast.

65. ir klausė tarną: ‘‘Kas tas vyras, kuris eina mums priešais per lauką?’‘ Tarnas atsakė: ‘‘Jis yra mano valdovas!’‘ Tada ji apsigaubė šydu.

65. und sprach zu dem Knecht: Wer ist der Mann auf dem Felde? Der Knecht sprach: Das ist mein Herr. Da nahm sie den Mantel und verhüllte sich.

65. Car elle dit au serviteur: Qui est cet homme-là qui vient dans les champs au-devant de nous? Et le serviteur répondit: C'est mon seigneur. Et elle prit son voile et s'en couvrit.

65. Porque había preguntado al siervo: ¿Quién es este varón que viene por el campo hacia nosotros? Y el siervo había respondido: Este es mi señor. Ella entónces tomó el velo, y cubrióse.

65 En zij zeide tot den knecht: Wie is die man, die ons in het veld tegemoet wandelt? En de knecht zeide: Dat is mijn heer! Toen nam zij den sluier, en bedekte zich.

65. Bo rzekła do sługi: Cóż on za mąż, który idzie przez pole przeciwko nam? I odpowiedział sługa: Ten jest pan mój. A ona wziąwszy raótuch nakryła się.

65. És monda a szolgának: Kicsoda az a férfiú, a ki a mezőn előnkbe jő? A szolga pedig monda: Az én uram ő. Akkor fogta a fátyolt és elfedezé magát.

65 И сказала рабу: кто этот человек, который идет по полю навстречу нам? Раб сказал: это господин мой. И она взяла покрывало и покрылась.

65. І каже рабові: Хто сей чоловік, що йде по полю на зустріч нам? Каже ж раб: Се пан мій; вона узявши намітку, закуталась.

66. Ja palvelija kertoi Iisakille kaikki, mitä hän oli toimittanut.

66. Ja palvelia jutteli Isaakille kaiken asian, kuin hän oli toimittanut.

66. Nijn hän otti waatten ja peitti idzens. Ja palwelia jutteli Isaachille caiken asian cuin hän oli toimittanut.

66 And the servant told Isaac all the things that he had done.