34 luku

Diinan raiskaaminen ja hänen veljiensä kosto.

1. Ja Diina, Leean tytär, jonka hän oli synnyttänyt Jaakobille, meni tapaamaan sen maan tyttäriä.

1. Ja Dina, Lean tytär, jonka hän Jakobille synnyttänyt oli, meni katselemaan sen maakunnan tyttäriä.

1. JA Dina Lean tytär jonga hän Jacobille synnyttänyt oli meni cadzeleman sen maacunnan tyttäritä.

1 And Dinah the daughter of Leah, whom she bore to Jacob, went out to see the daughters of the land.

1. And Dinah the daughter of Leah, which she bare unto Jacob, went out to see the daughters of the land.

1. Og Dina, Leas Datter, som hun havde født Jakob, gik ud for at se paa Landets Døtre.

1. Men Dina Leas dotter, den hon Jacob födt hade, gick ut till att bese dess landsens döttrar.

1. Ja Tina Lea tüttar, mis ta Jakobile olli ilmale tonud, läks wälja selle Ma tütred waatma.

1. Kartą Lėjos duktė Dina išėjo pasižiūrėti tos šalies dukterų.

1. Dina aber, Leas Tochter, die sie Jakob geboren hatte, ging heraus, die Töchter des Landes zu sehen.

1. Or, Dina, la fille que Léa avait enfantée à Jacob, sortit pour voir les filles du pays.

1. Y SALIÓ Dina la hija de Lia, que había parido a Jacob, por ver las hijas de la tierra.

1 En Dina, de dochter van Lea, die zij Jakob gebaard had, ging uit, om de dochteren van dat land te bezien.

1. I wyszła Dyna, córka Lii, którą była urodziła Jakóbowi, aby oglądała córki onej ziemi.

1. Kiméne pedig [1†] Dína, Leának leánya, kit Jákóbnak szűlt vala, hogy meglátogassa annak a földnek leányait.

1 Дина, дочь Лии, которую она родила Иакову, вышла посмотреть на дочерей земли той.

1. Вийшла ж Дина, дочка Леїна, що вродила Яковові, спізнатись із дочками тієї країни.

2. Ja Sikem, joka oli hivviläisen Hamorin, sen maan ruhtinaan, poika, näki hänet, otti hänet luokseen, makasi hänen kanssaan ja teki hänelle väkivaltaa.

2. Koska Sikem, Hemorin Heviläisen, sen maakunnan ruhtinaan poika näki hänen, otti hän hänen ja makasi hänen, ja häpäisi hänen.

2. Cosca Sichem Hemorin Hewein sen maacunnan Ruhtinan poica näki hänen otti hän hänen ja macais hänen ja häwäis hänen.

2 And Shechem the son of Hamor the Hivite, the prince of the land, saw her. And he took her and lay with her and humbled her.

2. And when Shechem the son of Hamor the Hivite, prince of the country, saw her, he took her, and lay with her, and defiled her.

2. Og Sikem, Herren Hemor den Heviters Søn, saa hende, og han tog hende og laa hos hende og krænkede hende.

2. Då Sichem, Hemors Heveens son, som var dess landsens herre, såg henne, tog han henne, och belägrade henne, och förkränkte henne.

2. Ja Hiwwi-mehhe Hamori selle Ma würsti poeg Sekem näggi tedda, ja wöttis tedda ja maggas temma jures ja naeris tedda ärra.

2. Šalies kunigaikščio hivo Hamoro sūnus Sichemas, ją pamatęs, nutvėrė ir išprievartavo.

2. Da die sah Sichem, Hemors Sohn, des Heviters, der des Landes Herr war, nahm er sie und lag bei ihr und schwächte sie.

2. Et Sichem, fils de Hémor, le Hévien, prince du pays, la vit, et l'enleva, et coucha avec elle, et lui fit violence.

2. Y vióla Siquem, hijo de Jamor Heveo, príncipe de aquella tierra, y tomóla, y echóse con ella; y afligióla.

2 Sichem nu, de zoon van Hemor den Heviet, den landvorst, zag haar, en hij nam ze, en lag bij haar, en verkrachtte ze.

2. A ujrzawszy ją Sychem, syn Hemora Hewejczyka, książęcia ziemi onej, porwał ją, i spał z nią, i zelżył ją.

2. És meglátá őt Sekhem, a Khivveus Khámornak, az ország fejedelmének fia, és elragadá őt, és vele hála és erőszakot tesz vala rajta.

2 И увидел ее Сихем, сын Еммора Евеянина, князя земли той, и взял ее, и спал с нею, и сделал ей насилие.

2. І побачив її Сихем, син Геммора, Евеяненка, князя тієї країни, та й взяв її, і лїг із нею, і насилував.

3. Ja hänen sydämensä kiintyi Diinaan, Jaakobin tyttäreen, ja hän rakasti tyttöä ja viihdytteli häntä.

3. Ja hänen sydämensä paloi Dinan Jakobin tyttären perään; ja rakasti piikaa, ja puhutteli häntä suloisilla sanoilla.

3. Ja hänen sydämens paloi Dinan Jacobin tyttären päälle ja racasti pijca ja puhutteli händä suloisilla sanoilla.

3 And his soul clung to Dinah the daughter of Jacob and he loved the maiden and spoke kindly to the maiden.

3. And his soul clave unto Dinah the daughter of Jacob, and he loved the damsel, and spake kindly unto the damsel.

3. Og hans Hjerte hængte ved Dina, Jakobs Datter, og han havde Pigen kær og talede kærligen med Pigen.

3. Och hon låg honom hårdt på hjertat, och han hade pigona kära, och talade ljufliga med henne.

3. Ja temma südda hoidis Tina Jakobi tütre takka, ja ta armastas sedda tüttar last ja räkis se tüttarlapse mele pärrast.

3. Jo siela prisirišo prie Jokūbo dukters Dinos. Jis pamilo mergaitę ir meiliai kalbėjo su ja.

3. Und sein Herz hing an ihr, und er hatte die Dirne lieb und redete freundlich mit ihr.

3. Et son âme s'attacha à Dina, fille de Jacob, et il aima la jeune fille, et parla au cœur de la jeune fille.

3. Y apegóse su alma con Dina, la hija de Jacob, y enamoróse de la moza, y habló al corazón de la moza.

3 En zijn ziel kleefde aan Dina, Jakobs dochter; en hij had de jonge dochter lief, en sprak naar het hart van de jonge dochter.

3. I spoiła się dusza jego z Dyną, córką Jakóbową, a rozmiłowawszy się dzieweczki, mówił do serca jej.

3. És ragaszkodék az ő lelke Dínához a Jákób leányához, és megszereté a leányt és szívéhez szól vala a leánynak.

3 И прилепилась душа его в Дине, дочери Иакова, и он полюбил девицу и говорил по сердцу девицы.

3. І прихилилась душа його до Дини, дочки Якова, і влюбив дївицю, й промовляв до неї прихильно.

4. Ja Sikem puhui isällensä Hamorille sanoen: Hanki minulle tämä tyttö vaimoksi.

4. Ja Sikem puhui isällensä Hemorille, sanoen: ota minulle tämä piika emännäksi.

4. Ja Sichem sanoi hänen Isällens Hemorille sanoden: ota minulle tämä pijca emännäxi.

4 And Shechem spoke to his father Hamor, saying, Get me this maiden as a wife.

4. And Shechem spake unto his father Hamor, saying, Get me this damsel to wife.

4. Og Sikem talede til sin Fader, Hemor, og sagde: Tag mig denne Pige til Hustru!

4. Och Sichem sade till sin fader Hemor: Tag mig den pigona till hustru.

4. Ja Sekem räkis omma issa Hamori wasto ja ütles: Wötta se tüttarlaps mulle naeseks.

4. Sichemas prašė savo tėv o Hamoro: ‘‘Leisk man vesti šią mergaitę!’‘

4. Und Sichem sprach zu seinem Vater Hemor: Nimm mir das Mägdlein zum Weibe.

4. Et Sichem parla à Hémor, son père, et lui dit: Donne-moi cette jeune fille pour femme.

4. Y habló Siquem a Jamor su padre, diciendo: Tómame esta moza por mujer.

4 Sichem sprak ook tot zijn vader Hemor, zeggende: Neem mij deze dochter tot een vrouw.

4. Tedy Sychem rzekł do Hemora, ojca swego, mówiąc: Weźmij mi te dzieweczkę za żonę.

4. Szóla pedig Sekhem Khámornak az ő atyjának, mondván: Vedd nékem feleségűl ezt a leányt.

4 И сказал Сихем Еммору, отцу своему, говоря: возьмимне эту девицу в жену.

4. Каже ж Сихем до Геммора, батька свого, говорючи: Возьми менї дївицю сю за жену.

5. Ja Jaakob oli saanut kuulla, että Sikem oli raiskannut hänen tyttärensä Diinan; mutta kun hänen poikansa olivat hänen laumansa kanssa kedolla, oli Jaakob vaiti siksi, kunnes he palasivat.

5. Ja Jakob kuuli, että he hänen tyttärensä Dinan olivat häväisseet, ja hänen poikansa olivat lauman kanssa kedolla. Ja Jakob vaikeni siihenasti kuin he tulivat.

5. Ja Jacob cuuli että hänen tyttärens Dina oli häwäisty ja hänen poicans olit lauman cansa kedolla. Ja Jacob waickeni sijhenasti cuin he tulit.

5 Now Jacob heard that he had defiled Dinah his daughter. And his sons were with his cattle in the field and Jacob held his peace until they came.

5. And Jacob heard that he had defiled Dinah his daughter: now his sons were with his cattle in the field: and Jacob held his peace until they were come.

5. Og Jakob havde hørt, at han havde skændet Dina, hans Datter, og hans Sønner vare med hans Kvæg paa Marken, og Jakob tav, indtil de kom.

5. Och Jacob förnam, att hans dotter Dina var skämd, och hans söner voro med boskapenom ute på markene: Och Jacob tigde till dess de kommo.

5. Ja Jakob sai kuulda, et ta temma tütre Tina ärrateotanud; ja temma poiad ollid temma lodustega wäljal, ja Jakob olli wait, senni kui nemmad tullid.

5. Jokūbas sužinojo, kad Sichemas išprievartavo jo dukterį Diną; kadangi jo sūnūs buvo prie gyvulių laukuose, Jokūbas tylėjo, kol jie pareis.

5. Und Jakob erfuhr, daß seine Tochter Dina geschändet war; und seine Söhne waren mit dem Vieh auf dem Felde, und Jakob schwieg bis daß sie kamen.

5. Or, Jacob apprit qu'il avait déshonoré Dina sa fille; mais ses fils étaient aux champs avec son bétail, et Jacob se tut jusqu'à leur retour.

5. Y oyó Jacob, que había ensuciado a Dina su hija, estando sus hijos con su ganado en el campo; y calló Jacob hasta que ellos viniesen.

5 Toen Jakob hoorde, dat hij zijn dochter Dina verontreinigd had, zo waren zijn zonen met het vee in het veld; en Jakob zweeg, totdat zij kwamen.

5. A gdy Jakób usłyszał, że zgwałcona była Dyna, córka jego, a synowi jego byli z bydłem jego na polu, zamilczał tego Jakób, aż się oni zwrócili.

5. És meghallá Jákób, hogy megszeplősítette Dínát, az ő leányát, fiai pedig a mezőn valának a barommal, azért veszteg marada Jákób, míg azok megjövének.

5 Иаков слышал, что сын Емморов обесчестил Дину, дочь его, но как сыновья его были со скотом его в поле, то Иаков молчал, пока не пришли они.

5. Яков же чув, що збезчестив Гемморенко Дину дочку його, сини ж його та були з його скотиною в полї, і мовчав Яков аж покіль прийшли вони.

6. Ja Hamor, Sikemin isä, meni Jaakobin luo puhuttelemaan häntä.

6. Ja Hemor Sikemin isä meni Jakobin tykö puhuttelemaan häntä.

6. Ja Hemor Sichemin Isä meni Jacobin tygö puhutteleman händä.

6 And Hamor the father of Shechem went out to Jacob to speak with him.

6. And Hamor the father of Shechem went out unto Jacob to commune with him.

6. Og Hemor, Sikems Fader, gik ud til Jakob at tale med ham.

6. Då gick Hemor Sichems fader ut till Jacob, till att tala med honom.

6. Ja Hamor Sekemi issa läks wälja Jakobi jure, temmaga räkima.

6. Sichemo tėvas Hamoras atėjo pas Jokūbą, norėdamas su juo pasikalbėti.

6. Da ging Hemor, Sichems Vater, heraus zu Jakob, mit ihm zu reden.

6. Cependant Hémor, père de Sichem, sortit vers Jacob pour lui parler.

6. Y salió Jamor, padre de Siquem, a Jacob, para hablar con él.

6 En Hemor, de vader van Sichem, ging uit tot Jakob, om met hem te spreken.

6. Tedy wyszedł Hemor, ojciec Sychemów, do Jakóba, aby z nim mówił.

6. És kiméne Khámor, Sekhem atyja Jákóbhoz, hogy szóljon vele.

6 И вышел Еммор, отец Сихемов, к Иакову, поговорить с ним.

6. Вийшов же Геммор, отець Сихемів до Якова на поговорку з ним.

7. Ja Jaakobin pojat tulivat kedolta. Kuultuaan, mitä oli tapahtunut, miehet sydäntyivät ja vihastuivat kovin siitä, että hän oli tehnyt häpeällisen teon Israelissa, kun oli maannut Jaakobin tyttären; sillä semmoista ei saa tehdä.

7. Silloin tulivat Jakobin pojat kedolta: ja koska he sen kuulivat, tulivat miehet surulliseksi, ja vihastuivat sangen kovin; että hän oli tehnyt tyhmyyden Israelissa, maaten Jakobin tyttären: sillä ei ollut se oikein tehty.

7. Silloin tulit Jacobin pojat kedolda: ja cosca he sen cuulit tulit miehet surullisexi ja wihastuit sangen cowan että hän oli tehnyt häpiälisen työn Israelis maaten Jacobin tyttären: sillä ei ollut se oikein tehty.

7 And the sons of Jacob came in from the field when they heard it. And the men were grieved and they were furious, because he had done senselessness in Israel in lying with Jacob's daughter, which thing ought not to be done.

7. And the sons of Jacob came out of the field when they heard it: and the men were grieved, and they were very wroth, because he had wrought folly in Israel in lying with Jacob's daughter; which thing ought not to be done.

7. Og Jakobs Sønner kom fra Marken, der de hørte det, og Mændene forbitredes og bleve saare Vrede; thi han havde gjort en Daarlighed mod Israel ved at ligge hos Jakobs Datter, og saaledes burde det ikke ske.

7. I det kommo Jacobs söner af markene; och då de det hörde, förtröt det männerna, och vordo ganska vrede, att han hade gjort en dårskap i Israel, och belägrat Jacobs dotter; ty det var icke rätt gjordt.

7. Ja Jakobi poiad tullid wäljalt, kui nemmad sedda kuulsid; siis sai nende meeste meel haigeks ja nende wihha süttis wägga pöllema, et ta olli Israelis naero-tööd teinud ja Jakobi tütre jures magganud; ja nenda ei piddand se mitte sündima.

7. Jokūbo sūnūs, tai išgirdę, parėjo iš laukų. Jie įsižeidė ir labai supyko, nes Sichemas padarė gėdą Izraeliui, gulėdamas su Jokūbo dukterimi, nors nederėjo taip daryti.

7. Indes kamen die Söhne Jakobs vom Felde. Und da sie es hörten, verdroß es die Männer, und sie wurden sehr zornig, daß er eine Torheit an Israel begangen und bei Jakobs Tochter gelegen hatte, denn so sollte es nicht sein.

7. Et les fils de Jacob revinrent des champs dès qu'ils apprirent la chose; et ces hommes furent affligés et fort irrités de l'infamie que Sichem avait commise en Israël, en couchant avec la fille de Jacob, ce qui ne devait point se faire.

7. Y los hijos de Jacob vinieron del campo en oyéndolo, y entristeciéronse los varones, y ensañáronse mucho, porque hizo vileza en Israel, echándose con la hija de Jacob, que no se debía de hacer así.

7 En de zonen van Jakob kwamen van het veld, als zij dit hoorden; en het smartte dezen mannen, en zij ontstaken zeer, omdat hij dwaasheid in Israel gedaan had, Jakobs dochter beslapende, hetwelk alzo niet zoude gedaan worden.

7. A synowie Jakóbowi gdy przyszli z pola, a usłyszeli to, boleścią zjęci byli mężowie oni, i rozgniewali się bardzo, że tę sprośność uczynił w Izraelu, śpiąc z córką Jakóbową, co być nie miało.

7. Mikor Jákób fiai megjövének a mezőről és meghallák a dolgot, elkeseredének s nagyon megharaguvának azok az emberek, azért hogy ocsmányságot cselekedett Izráelben, Jákób leányával hálván, a minek nem kellett volna történni.

7 Сыновья же Иакова пришли с поля, и когда услышали, то огорчились мужи те и воспылали гневом, потому что бесчестие сделал он Израилю, переспав с дочерью Иакова, а так не надлежало делать.

7. Сини ж Яковові поприходили з поля, і, почувши про се, досадували вони і були в великому жалю, що він зробив безум ув Ізраїлї, лїгши з дочкою Якововою, чого не годилось чинити аж надто.

8. Niin Hamor puhui heille sanoen: Poikani Sikemin sydän on mielistynyt teidän sisareenne; antakaa hänet hänelle vaimoksi.

8. Niin puhui Hemor heidän kanssansa, sanoen: minun poikani Sikemin sydän halajaa teidän tyttärenne jälkeen; antakaat siis se hänelle emännäksi.

8. NIjn puhui Hemor heidän cansans sanoden: minun poicani Sichemin sydän halaja teidän tyttären jälken andacat sijs se hänelle emännäxi.

8 And Hamor spoke with them, saying, The soul of my son Shechem longs for your* daughter. I beseech you*, give her to him as a wife.

8. And Hamor communed with them, saying, The soul of my son Shechem longeth for your daughter: I pray you give her him to wife.

8. Da talede Hemor med dem og sagde: Min Søn Sikems Hjerte har Lyst til eders i Datter; kære, giver ham hende til Hustru,

8. Då talade Hemor med dem, och sade: Mins sons Sichems hjerta trängtar efter edra dotter; käre, gifver honom henne till hustru.

8. Ja Hamor räkis nendega ja ütles: Mo poia Sekemi hing armatseb wägga teie tütre; et andke tedda temmale naeseks.

8. Hamoras kalbėjosi su jais: ‘‘Mano sūnaus Sichemo siela ilgisi jūsų dukters. Prašau, leiskite mano sūnui ją vesti.

8. Da redete Hemor mit ihnen und sprach: Meines Sohnes Sichem Herz sehnt sich nach eurer Tochter; gebt sie ihm doch zum Weibe.

8. Et Hémor leur parla, en disant: L'âme de Sichem, mon fils, s'est attachée à votre fille; donnez-la-lui, je vous prie, pour femme.

8. Y Jamor habló con ellos, diciendo: El alma de mi hijo Siquem se ha apegado con vuestra hija: ruégoos que se la deis por mujer:

8 Toen sprak Hemor met hen, zeggende: Mijns zoons Sichems ziel is verliefd op ulieder dochter; geeft hem haar toch tot een vrouw.

8. I rzekł Hemor do nich mówiąc: Sychem, syn mój, przyłożył serce swe ku córce waszej; dajcież mu ją proszę za żonę.

8. És szóla nékik Khámor, mondván: Az én fiam Sekhem, lelkéből szereti a ti leányotokat, kérlek, adjátok azt néki feleségűl.

8 Еммор стал говорить им, и сказал: Сихем, сын мой, прилепился душею к дочери вашей; дайте же ее в жену ему;

8. І розмовляв із ними Геммор говорючи: Сихемові, синові мойму, поривало душу до вашої дочки. Оддайте ж її за жену йому.

9. Lankoutukaa meidän kanssamme, antakaa te tyttäriänne meille, ja ottakaa te itsellenne meidän tyttäriämme,

9. Naittakaat teitänne yhteen meidän kanssamme: antakaat teidän tyttärenne meille, ja ottakaat jällensä meidän tyttäremme teille.

9. Yhtennaittacat teitän meidän cansam andacat teidän tyttären meille ja ottacat jällens meidän tyttärem teille.

9 And make you* marriages with us; give your* daughters to us and take our daughters to you*.

9. And make ye marriages with us, and give your daughters unto us, and take our daughters unto you.

9. og gører Svogerskab med os; giver os eders Døtre, og tager eder vore Døtre!

9. Befrynder eder med oss; gifver oss edra döttrar, och tager I våra döttrar.

9. Ja sage langukseks meiega, andke meile omma tütred ja wötke ennastele meie tütred.

9. Susigiminiuokime: duokite mums savo dukteris, o mūsų dukteris veskite!

9. Befreundet euch mit uns; gebt uns eure Töchter und nehmt ihr unsere Töchter

9. Et alliez-vous avec nous; vous nous donnerez vos filles, et vous prendrez nos filles pour vous.

9. Y consagrád con nosotros: dádnos vuestras hijas, y tomád vosotros las nuestras.

9 En verzwagert u met ons; geeft ons uw dochteren; en neemt voor u onze dochteren;

9. A spowinowaćcie się z nami, córki wasze dawając nam, a córki nasze pojmując sobie.

9. És szerezzetek velünk sógorságot: a ti leányaitokat adjátok nékünk, és a mi leányainkat vegyétek magatoknak,

9 породнитесь с нами; отдавайте за нас дочерей ваших, а наших дочерей берите себе.

9. І своячтесь із нами; дочок своїх давайте нам, а дочок наших беріте собі.

10. ja jääkää asumaan meidän luoksemme. Maa on oleva teille avoinna, asukaa siinä ja kierrelkää siinä ja asettukaa sinne.

10. Ja asukaat meidän kanssamme: maan pitää oleman teillä alttiina, asukaat, myykäät ja ostakaat siinä, ja omistakaat maa.

10. Ja asucat meidän cansam maan pitä oleman teille aldin asucat myykät ja ostacat sijnä ja omistacat maa.

10 And you* will dwell with us and the land will be before you*. Dwell and trade you* in it and get possessions for you* in it.

10. And ye shall dwell with us: and the land shall be before you; dwell and trade ye therein, and get you possessions therein.

10. Og I skulle bo hos os, og Landet skal være for edels Aasyn, bor og handler deri, og tager eder Ejendom i det!

10. Och bor när oss: Landet skall stå eder öppet; bygger och bruker, och bor derinne.

10. Ja jäge meie jure ellama ja se Ma on teie ees tühhi, ellage ja kaupelge seäl sees ja assuge seie.

10. Gyvenkite pas mus. Kraštas jums yra atviras. Pasilikite ir laisvai jame gyvenkite ir įsigykite čia nuosavybę’‘.

10. und wohnt bei uns. Das Land soll euch offen sein; wohnt und werbet und gewinnet darin.

10. Et vous habiterez avec nous; et le pays sera à votre disposition: demeurez-y et y trafiquez, et acquérez-y des propriétés.

10. Y habitád con nosotros: porque la tierra estará delante de vosotros: morád y negociád en ella, y tomád en ella posesión.

10 En woont met ons; en het land zal voor uw aangezicht zijn; woont, en handelt daarin, en stelt u tot bezitters daarin.

10. I będziecie z nami mieszkać, a ziemia będzie przed wami; mieszkajcie, i handlujcie w niej, i osadzajcie się w niej.

10. És lakjatok velünk; a föld előttetek van, lakjátok, s kereskedjetek rajta és bírjátok azt.

10 и живите с нами; земля сия пред вами, живите и промышляйте на нейи приобретайте ее во владение.

10. І сїдайте осадами з нами, і наша країна буде перед вами. Сїдайте осадами й торгуйте і здобувайтесь на добро в їй.

11. Ja Sikem sanoi tytön isälle ja veljille: Suokaa minun saada armo silmienne edessä, ja mitä te vaaditte minulta, sen minä annan.

11. Ja Sikem sanoi hänen isällensä ja veljillensä: antakaat minun löytää armo teidän edessänne: ja mitä te sanotte minulle, sen minä annan.

11. Ja Sichem sanoi hänen Isällens ja weljillens: andacat minun löytä armo teidän edesän ja mitä te sanotte minulle sen minä annan.

11 And Shechem said to her father and to her brothers, Let me find favor in your* eyes and what you* will say to me I will give.

11. And Shechem said unto her father and unto her brethren, Let me find grace in your eyes, and what ye shall say unto me I will give.

11. Og Sikem sagde til hendes Fader og til hendes Brødre: Lad mig finde Naade for eders Øjne, og jeg vil give, hvad I ville sige til mig.

11. Och Sichem sade till hennes fader och bröder: Låter mig finna nåd när eder, hvad I mig sägen, det vill jag gifva.

11. Ja Sekem ütles temma issa ja ta wendade wasto: Leian minna armo teie melest, siis tahhan ma anda, mis teie mulle ütlete.

11. Ir Sichemas kalbėjo Dinos tėvui ir broliams: ‘‘O kad rasčiau malonę jūsų akyse! Ko tik iš manęs paprašysite, duosiu.

11. Und Sichem sprach zu ihrem Vater und ihren Brüdern: Laßt uns Gnade bei euch finden; was ihr mir sagt, das will ich euch geben.

11. Et Sichem dit au père et aux frères de la jeune fille: Que je trouve grâce à vos yeux; et je donnerai ce que vous me direz.

11. Siquem también dijo a su padre y a sus hermanos: Halle yo gracia en vuestros ojos: y yo daré lo que vosotros me dijereis.

11 En Sichem zeide tot haar vader, en tot haar broederen: Laat mij genade vinden in uw ogen; en wat gij tot mij zeggen zult, zal ik geven.

11. I mówił też Sychem do ojca jej, i braci jej: Niech znajdę łaskę w oczach waszych, a co mi rzeczecie, to dam.

11. Sekhem is monda a Dína atyjának és az ő bátyjainak: Hadd találjak [2†] kedvet előttetek, és valamit mondotok nékem, megadom.

11 Сихем же сказал отцу ее и братьям ее: только бы мне найти благоволение в очах ваших, я дам, что ни скажете мне;

11. Каже ж ото Сихем до батька й до братів її: Дайте менї знайти ласку в очах ваших, і що ви скажете менї, дам.

12. Vaatikaa minulta kuinka suuri morsiamen hinta ja kuinka suuret antimet tahansa: minä annan, mitä te minulta vaaditte. Antakaa minulle vain se tyttö vaimoksi.

12. Anokaat minulta rohkiasti huomenlahja ja antimia, ja minä annan, mitä te anotte: antakaat minulle vaivoin se piika emännäksi.

12. Anocat minulda rohkiast huomenlahja ja andimita ja minä annan mitä te anotte andacat minulle waiwoin se pijca emännäxi.

12 Ask me never so much wedding-money and gift and I will give as you* will say to me, but give me the maiden as a wife.

12. Ask me never so much dowry and gift, and I will give according as ye shall say unto me: but give me the damsel to wife.

12. Begærer saare meget af mig til Morgengave og Skænk, og jeg vil give, efter som I sige mig, men giver mig Pigen til Hustru!

12. Begärer man troliga af mig morgongåfvor och skänker, jag vill gifva, som I begären; gifver mig allenast pigona till hustru.

12. Pange mo peäle kül paljo kasa-rahha ja andid, ja ma tahhan anda, nenda kui teie mulle ütlete; andke agga se tüttarlaps mulle naeseks.

12. Prašykite pačio didžiausio kraičio ir dovanos; aš viską duosiu, ko paprašysite, tik leiskite man vesti mergaitę!’‘

12. Fordert nur getrost von mir Morgengabe und Geschenk, ich will's geben, wie ihr heischt; gebt mir nur die Dirne zum Weibe.

12. Imposez-moi un grand douaire, et de grands présents, et je les donnerai comme vous me direz; mais donnez-moi la jeune fille pour femme.

12. Aumentád sobre mí mucho ajuar y dones, que yo daré cuanto me dijereis; y dádme la moza por mujer.

12 Vergroot zeer over mij den bruidschat en het geschenk; en ik zal geven, gelijk als gij tot mij zult zeggen; geef mij slechts de jonge dochter tot een vrouw.

12. Podwyższcie mi znacznie wiana, i upominków żądajcie, a dam jako mi rzeczecie; tylko mi dajcie tę dzieweczkę za żonę.

12. Akármily nagy jegyadományt és ajándékot kivántok, megadom a mint mondjátok nékem, csak adjátok nékem a leányt feleségűl.

12 назначьте самое большое вено и дары; я дам, что ни скажете мне, только отдайте мне девицу в жену.

12. Вимагайте над звичай віно й подарунки; дам, скільки скажете менї, аби оддали дївицю заміж.

13. Mutta Jaakobin pojat vastasivat Sikemille ja hänen isällensä Hamorille puhuen petollisesti, sentähden että hän oli raiskannut heidän sisarensa Diinan;

13. Niin vastasivat Jakobin pojat Sikemille, ja hänen isällensä Hemorille, ja puhuivat petoksella; että hän oli heidän sisarensa Dinan häväissyt.

13. Nijn wastaisit Jacobin pojat Sichemille ja hänen Isällens Hemorille ja puhuit petoxella että hän oli heidän sisarens Dinan häwäisnyt.

13 And the sons of Jacob answered Shechem and Hamor his father with guile and spoke, because he had defiled Dinah their sister,

13. And the sons of Jacob answered Shechem and Hamor his father deceitfully, and said, because he had defiled Dinah their sister:

13. Da svarede Jakobs Sønner Sikem og hans Fader Hemor svigagtigen og talede med dem, fordi han havde skændet Dina,

13. Då svarade Jacobs söner Sichem, och hans fader Hemor, och talade bedrägeliga, derföre, att deras syster Dina var skämd:

13. Ja Jakobi poiad kostsid Sekemile ja temma issa Hamorile kawwalussega ja ütlesid: (sepärrast et ta nende öe Tina olli ärrateotanud.)

13. Jokūbo sūnūs klastingai kalbėjo su Sichemu ir jo tėvu Hamoru, nes Sichemas buvo išprievartavęs jų seserį Diną.

13. Da antworteten Jakobs Söhne dem Sichem und seinem Vater Hemor betrüglich, darum daß ihre Schwester Dina geschändet war,

13. Alors les fils de Jacob répondirent avec ruse à Sichem et à Hémor, son père; ils parlèrent ainsi, parce qu'il avait déshonoré Dina leur sœur.

13. Y respondieron los hijos de Jacob a Siquem, y a Jamor, su padre, con engaño, y hablaron; porque había ensuciado a Dina su hermana:

13 Toen antwoordden Jakobs zonen aan Sichem en Hemor, zijn vader, bedriegelijk, en spraken (overmits dat hij Dina, hun zuster, verontreinigd had);

13. Tedy odpowiedzieli synowie Jakóbowi Sychemowi i Hemorowi, ojcu jego, na zdradzie mówiąc z nimi, dla tego iż zgwałcił Dynę, siostrę ich.

13. A Jákób fiai pedig álnokul felelének Sekhemnek és Khámornak az ő atyjának, és szólának, mivelhogy megszeplősítette Dínát az ő húgokat,

13 И отвечали сыновья Иакова Сихему и Еммору, отцу его, с лукавством;а говорили так потому, что он обесчестил Дину, сестру их;

13. Відказали ж сини Яковові Сихемові та Гемморові, батькові його, зрадливо; а мовляли так тим, що він осоромив Дину, сестру їх.

14. he sanoivat heille: Emme voi tehdä sitä, että antaisimme sisaremme ympärileikkaamattomalle miehelle, sillä se olisi meistä häpeällistä.

14. Ja sanoivat heille: emme taida sitä tehdä, että me annamme meidän sisaremme ympärileikkaamattomalle miehelle: sillä se olis meille häpiäksi.

14. Ja sanoit heille: en me taida sitä tehdä että me annam meidän sisarem ymbärinsleickamattomalle miehelle: sillä se olis meille häpiäxi.

14 and said to them, We cannot do this thing, to give our sister to a man who is uncircumcised, because that is a reproach to us.

14. And they said unto them, We cannot do this thing, to give our sister to one that is uncircumcised; for that were a reproach unto us:

14. deres kunne ikke gøre denne Gerning, at give vor Søster til en Mand, som har Forhud; thi det er en Forsmædelse for os.

14. Och sade till dem: Vi kunne det icke göra, att vi skole gifva våra syster enom oomskornom manne; ty det vore oss en skam.

14. Ja nemmad ütlesid nende wasto: Ei meie woi sedda asja mitte tehha, et meie omma öe anname ühhe mehhele, kel eestnahk on, sest se olleks meile teotusseks.

14. Jie sakė jiems: ‘‘Mes negalime to padaryti­išleisti savo seserį už vyro, kuris yra neapipjaustytas, nes tai būtų mums negarbė ir gėda.

14. und sprachen zu ihnen: Wir können das nicht tun, daß wir unsere Schwester einem unbeschnittenem Mann geben; denn das wäre uns eine Schande.

14. Ils leur dirent: C'est une chose que nous ne pouvons faire que de donner notre sœur à un homme incirconcis; car ce nous serait un opprobre.

14. Y dijéronles: No podemos hacer esto, que demos nuestra hermana a hombre que tiene prepucio; porque a nosotros es abominación:

14 En zij zeiden tot hen: Wij zullen deze zaak niet kunnen doen, dat wij onze zuster aan een man geven zouden, die de voorhuid heeft; want dat ware ons een schande.

14. I rzekli im: Nie możemy tej rzeczy uczynić, abyśmy mieli dać siostrę naszę mężowi nieobrzezanemu; bo to obrzydła rzecz u nas.

14. És mondának nékik: Nem mívelhetjük e dolgot, hogy a mi húgunkat [3†] körűlmetélkedetlen férfiúnak adjuk; mert ez nékünk gyalázat volna.

14 и сказали им: не можем этого сделать, выдать сестру нашу за человека, который необрезан, ибо это бесчестно для нас;

14. От і кажуть їм: Неможлива се річ оддати сестру нашу такому, що необрізаний; се ж бо докір нам був би;

15. Me suostumme ainoastaan sillä ehdolla, että te tulette meidän kaltaisiksemme, niin että kaikki miehenpuolenne ympärileikataan.

15. Mutta kuitenkin siinä me suostumme teihin; jos te tulette meidän kaltaiseksemme, että kaikki miehenpuoli teidän seassanne ympärileikattaisiin,

15. Mutta cuitengin sijnä me suostum teihin jos te tuletta meidän caldaisexem että caicki miehenpuoli teidän seasan ymbärinsleicataisin.

15 Only on this condition will we consent to you*, if you* will be as we are, that every male of you* be circumcised.

15. But in this will we consent unto you: If ye will be as we be, that every male of you be circumcised;

15. Dog ville vi være eder til Villie i dette, dersom I ville blive som vi, saa I lade alt Mandkøn hos eder omskære.

15. Dock likväl vilje vi vara eder till viljes, om I varden oss like, och allt mankön ibland eder varder omskoret.

15. Agga sedda wisi tahhame meie teiega ühte nousse heita, kui teie sate nenda kui meie, et teie lassete keik omma meeste-rahwast ümberleikata.

15. Sutiksime su jumis tik su sąlyga, jei jūs tapsite kaip mes ir kiekvienas vyras tarp jūsų bus apipjaustytas.

15. Doch dann wollen wir euch zu Willen sein, so ihr uns gleich werdet und alles, was männlich unter euch ist, beschnitten werde;

15. Nous ne consentirons à ce que vous demandez que si vous devenez semblables à nous, en circoncisant tous les mâles parmi vous.

15. Mas con esta condición os haremos placer. Si fuereis como nosotros, que se circuncide en vosotros todo varón;

15 Doch hierin zullen wij u te wille zijn, zo gij wordt gelijk als wij, dat onder u besneden worde al wat mannelijk is.

15. A wszakże tym sposobem wam pozwolimy, jeźliże chcecie być nam podobni, aby był obrzezany między wami każdy mężczyzna;

15. Veletek csak úgy egyezünk, ha hasonlókká lesztek hozzánk, hogy minden férfiú körűlmetélkedjék ti köztetek.

15 только на том условии мы согласимся с вами, если вы будете как мы, чтобы и у вас весь мужеский пол был обрезан;

15. Тілько тодї поєднаємось і осядемось із вами, коли будете такі, як ми, і обріжете ввесь музький пол.

16. Silloin me annamme omia tyttäriämme teille ja otamme itsellemme teidän tyttäriänne, ja me asetumme teidän luoksenne ja tulemme yhdeksi kansaksi.

16. Niin me annamme meidän tyttäremme teille, ja otamme teidän tyttärenne meille, ja asumme teidän kanssanne ja tulemme yhdeksi kansaksi.

16. Nijn me annam meidän tyttärem teille ja otam teidän tyttären meille ja asum teidän cansan ja tulem yhdexi Canssaxi.

16 Then we will give our daughters to you* and we will take your* daughters to us. And we will dwell with you* and we will become one people.

16. Then will we give our daughters unto you, and we will take your daughters to us, and we will dwell with you, and we will become one people.

16. Og vi ville give eder vore Døtre og tage os eders Døtre og bo hos eder, og vi ville være eet Folk.

16. Då vilje vi gifva eder våra döttrar, och taga oss edra döttrar, och bo när eder, och vara ett folk.

16. Siis tahhame meie ommad tütred teile anda ja teie tütred ennestele wötta, ja teiega ellada ja ühheks rahwaks sada.

16. Tada mes leisime jums vesti savo dukteris ir vesime jūsų; liksime pas jus gyventi ir tapsime viena tauta.

16. dann wollen wir unsere Töchter euch geben und eure Töchter uns nehmen und bei euch wohnen und ein Volk sein.

16. Alors nous vous donnerons nos filles, et nous prendrons vos filles pour nous; et nous habiterons avec vous, et nous ne serons plus qu'un peuple.

16. Entónces os daremos nuestras hijas, y tomaremos nosotros las vuestras; y habitaremos con vosotros, y seremos un pueblo:

16 Dan zullen wij u onze dochteren geven, en uw dochteren zullen wij ons nemen, en wij zullen met u wonen, en wij zullen tot een volk zijn.

16. Tedy wam damy córki nasze, a córki wasze pojmiemy sobie, i będziemy mieszkać z wami, a będziemy ludem jednym.

16. Így a mi leányainkat néktek adjuk, és a ti leányaitokat magunknak vesszük, veletek lakozunk, és egy néppé leszünk;

16 и будем отдавать за вас дочерей наших и брать за себяваших дочерей, и будем жить с вами, и составим один народ;

16. І оддавати мемо наші дочки вам, і брати мемо ваших дочок собі, і седіти мем осадами з вами, і зробимось одним народом.

17. Mutta jos te ette kuule meitä ettekä ympärileikkauta itseänne, niin me otamme sisaremme ja menemme tiehemme.

17. Mutta jollette kuule meitä, ja anna teitänne ympärileikata; niin me otamme meidän tyttäremme, ja menemme matkaamme.

17. Mutta jollette cuule meitä ja anna teitän ymbärinsleicata nijn me otam meidän tyttärem ja menem matcam.

17 But if you* will not listen to us, to be circumcised, then will we take our daughter and we will be gone.

17. But if ye will not hearken unto us, to be circumcised; then will we take our daughter, and we will be gone.

17. Men dersom I ikke ville høre os i at lade eder omskære, da ville vi tage vor Datter og drage bort.

17. Men hvar I icke viljen lyda oss, och omskära eder, så vilje vi taga våra dotter, och fara vår väg.

17. Ja kui teie meid ei wötta mitte kuulda, et teie ei lasse ennast ümberleikata: siis wöttame meie omma tütarlapse ja lähhäme ärra.

17. Bet jei mūsų nepaklausysite ir neapsipjaustysite, pasiimsime savo dukterį ir išeisime’‘.

17. Wo ihr aber nicht darein willigen wollt, euch zu beschneiden, so wollen wir unsere Tochter nehmen und davonziehen.

17. Mais, si vous ne voulez pas nous écouter et vous circoncire, nous prendrons notre fille, et nous nous en irons.

17. Y si no nos oyereis, para circuncidaros, tomaremos nuestra hija, e irnos hemos.

17 Maar zo gij naar ons niet zult horen, om besneden te worden, zo zullen wij onze dochter nemen, en wegtrekken.

17. Ale jeźlibyście nas nie usłuchali, abyście się obrzezali, weźmiemy córkę naszę, i odejdziemy.

17. Hogyha pedig nem hallgattok reánk, hogy körűlmetélkedjetek: felveszszük a mi leányunkat és elmegyünk.

17 а если не послушаетесь нас в том, чтобы обрезаться, то мы возьмем дочь нашу и удалимся.

17. Коли ж не послухаєте нас, тодї візьмемо дочку нашу та й пійдемо собі.

18. Ja heidän puheensa kelpasi Hamorille ja Sikemille, Hamorin pojalle.

18. Ja heidän puheensa kelpasi Hemorille, ja Sikemille Hemorin pojalle.

18. Ja heidän puhens kelpais Hemorille ja Sichemille Hemorin pojalle.

18 And their words pleased Hamor and Shechem Hamor's son.

18. And their words pleased Hamor, and Shechem Hamor's son.

18. Og deres Tale behagede Hemor og Sikem, Hemors Søn.

18. Det talet behagade Hemer och hans son väl.

18. Ja nende könned ollid head Hamori melest ja Hamori poia Sekemi melest.

18. Jų žodžiai patiko Hamorui ir jo sūnui Sichemui.

18. Die Rede gefiel Hemor und seinem Sohn wohl.

18. Et leurs discours plurent à Hémor et à Sichem, fils de Hémor.

18. Y parecieron bien sus palabras a Jamor, y a Siquem hijo de Jamor.

18 En hun woorden waren goed in de ogen van Hemor, en in de ogen van Sichem, Hemors zoon.

18. I podobała się ta rzecz ich Hemorowi i Sychemowi, synowi Hemorowemu.

18. És tetszék azoknak beszéde Khámornak, és Sekhemnek a Khámor fiának.

18 И понравились слова сии Еммору и Сихему, сыну Емморову.

18. І вподобав слова їх Геммор та Сихем Гемморенко.

19. Eikä nuori mies viivytellyt niin tekemästä, sillä hän oli mieltynyt Jaakobin tyttäreen; ja hän oli suuremmassa arvossa kuin kukaan muu hänen isänsä perheessä.

19. Ja se nuori mies ei viivytellyt sitä tehdäksensä: sillä hän rakasti suuresti Jakobin tytärtä, ja hän oli kunniassa pidettävä kaikkein ylitse isänsä huoneessa.

19. Ja se nuori mies ei wijwytellyt sitä tehdäxens: sillä hän racasti suurest Jacobin tytärtä ja hän oli cunnias pidettäpä caickein ylidze hänen Isäns huones.

19 And the young man did not delay to do the thing, because he had delight in Jacob's daughter. And he was honored above all the house of his father.

19. And the young man deferred not to do the thing, because he had delight in Jacob's daughter: and he was more honourable than all the house of his father.

19. Og den unge Karl tøvede ikke med at gøre denne Gerning; thi han havde Lyst til Jakobs Datter, og han var æret, fremfor hele sin Faders Hus.

19. Och den unge mannen fördröjde intet att göra så; förty han hade lust till Jacobs dotter, och han var härlig hållen öfver alla i hans faders huse.

19. Ja se noormees ei wibind mitte sedda teggematta, sest temma meel olli hea Jakobi tütre pärrast, sest ta olli surema au sees, kui keik temma issa perre.

19. Jaunuolis nedelsė įvykdyti pasiūlymo, nes jis buvo įsimylėjęs Jokūbo dukterį. O jis buvo žymiausias savo tėvo namuose.

19. Und der Jüngling verzog nicht, solches zu tun; denn er hatte Lust zu der Tochter Jakobs. Und er war herrlich gehalten über alle in seines Vaters Hause.

19. Et le jeune homme ne différa point de faire la chose; car la fille de Jacob lui plaisait. Or il était le plus considéré de toute la maison de son père.

19. Y no dilató el mozo de hacer aquello, porque la hija de Jacob le había agradado: y él era el más honrado de toda la casa de su padre.

19 En de jongeling vertoogde niet, deze zaak te doen; want hij had lust in Jakobs dochter; en hij was geeerd boven al zijns vaders huis.

19. Tedy nie odkładał on młodzieniec długo tej rzeczy, bo się był rozmiłował córki Jakóbowej; a on był ze wszech najzacniejszy w domu ojca swego.

19. Nem is halasztá az ifjú a dolog véghezvitelét, mivelhogy igen szereti vala a Jákób leányát; néki pedig atyja házanépe között mindenkinél nagyobb becsűlete vala.

19 Юноша не умедлил исполнить это, потому что любил дочь Иакова. А он более всех уважаем был из дома отца своего.

19. І не гаявсь молодик зробити се, закоханий бо був у Якововій дочцї, а поважали його над усю родину в отця його.

20. Niin menivät Hamor ja hänen poikansa Sikem kaupunkinsa porttiin ja puhuivat kaupunkinsa miehille sanoen:

20. Niin tuli Hemor ja hänen poikansa Sikem kaupunkinsa porttiin, ja puhuivat kaupunkinsa miehille, sanoen:

20. NIjn tuli Hemor ja hänen poicans Sichem Caupungins porttijn ja puhuit heidän Caupungins miehille sanoden:

20 And Hamor and Shechem his son came to the gate of their city and spoke with the men of their city, saying,

20. And Hamor and Shechem his son came unto the gate of their city, and communed with the men of their city, saying,

20. Saa kom Hemor og Sikem, hans Søn, til deres Stads Port og talede til deres Bymænd og sagde:

20. Så gingo Hemor och hans son Sichem i stadsporten, och talade med borgarena i stadenom, och sade:

20. Ja Hamor ja temma poeg Sekem tullid omma liñna wärrawa jure, ja räkisid omma liñna meestega ja ütlesid:

20. Hamoras ir jo sūnus Sichemas atėjo prie miesto vartų ir kalbėjo savo miesto vyrams:

20. Da kamen sie nun, Hemor und sein Sohn Sichem, unter der Stadt Tor und redeten mit den Bürgern der Stadt und sprachen:

20. Hémor et Sichem, son fils, vinrent donc à la porte de leur ville, et parlèrent aux gens de leur ville, en disant:

20. Entónces vino Jamor y Siquem su hijo a la puerta de su ciudad, y hablaron a los varones de su ciudad, diciendo:

20 Zo kwam Hemor en Sichem, zijn zoon, tot hunner stadspoort; en zij spraken tot de mannen hunner stad, zeggende:

20. I przyszedł Hemor i Sychem, syn jego, do bramy miasta swego, i rzekli do mężów miasta swego mówiąc:

20. Elméne azért Khámor és Sekhem az ő fia az ő városuk kapujába; és szólának az ő városuk férfiaival, mondván:

20 И пришел Еммор и Сихем, сын его, к воротам города своего, и стали говорить жителям города своего и сказали:

20. Прийшов же Геммор та Сихем Гемморенко до царини мїста їх, і розмовляли з мужами громадськими, говорючи:

21. Näillä miehillä on rauha mielessä meitä kohtaan; antakaamme heidän siis asettua tähän maahan ja kierrellä siinä, onhan maa tilava heillekin joka suuntaan. Ottakaamme me heidän tyttäriänsä vaimoiksemme, ja antakaamme me tyttäriämme heille.

21. Nämät miehet ovat rauhalliset meidän kanssamme, ja tahtovat asua ja elää tällä maalla, ja katso, maa on kyllä avara heidän edessänsä: ottakaamme heidän tyttärensä meille emännäksi, ja antakaamme meidän tyttäremme heille.

21. Nämät miehet owat rauhalliset meidän cansam ja tahtowat asua ja elä tällä maalla ja cadzo maa on kyllä awara heidän edesäns ottacam heidän tyttärens meille emännäxi ja andacam meidän tyttärem heille.

21 These men are peaceable with us, therefore let them dwell in the land and trade in it, for, behold, the land is large enough for them. Let us take their daughters to us for wives and let us give them our daughters.

21. These men are peaceable with us; therefore let them dwell in the land, and trade therein; for the land, behold, it is large enough for them; let us take their daughters to us for wives, and let us give them our daughters.

21. disse Mænd ere fredsommelige hos os og ville bo i Landet og handle deri, og se, Landet er vidt nok for dem vi ville tage os deres Døtre til Hustruer og give dem vore Døtre.

21. Desse män äro fridsamme när oss, och vilja bygga och bo i landena. Så är nu landet vidt begripet; vi vilje taga oss deras döttrar, och gifva dem våra döttrar.

21. Need mehhed on sündsad meie jures ja nem̃ad tahhawad ellada siin maal ja kaupelda seäl sees, ja se Ma, waatke se on keikipiddi lai kül nende ees: siis wötkem nende tütred ennestele naesiks ja andkem ommad tütred neile.

21. ‘‘Šitie žmonės yra taikingi mūsų atžvilgiu. Jie telieka gyventi ir laisvai verstis mūsų krašte. Kraštas juk platus! Jų dukteris vesime, o savo dukteris leisime tekėti už jų.

21. Diese Leute sind friedsam bei uns und wollen im Lande wohnen und werben; so ist nun das Land weit genug für sie. Wir wollen uns ihre Töchter zu Weibern nehmen und ihnen unser Töchter geben.

21. Ces gens-ci sont paisibles à notre égard; qu'ils habitent au pays, et qu'ils y trafiquent. Et voici, le pays est assez étendu pour eux; nous prendrons leurs filles pour femmes, et nous leur donnerons nos filles.

21. Estos varones son pacíficos con nosotros, y habitarán la tierra; y grangearán en ella, que, he aquí, la tierra es ancha de lugares delante de ellos, nosotros tomaremos sus hijas por mujeres, y darles hemos las nuestras.

21 Deze mannen zijn vreedzaam met ons; daarom laat hen in dit land wonen, en daarin handelen, en het land (ziet het is wijd van begrip) voor hun aangezicht zijn; wij zullen ons hun dochteren tot vrouwen nemen, en wij zullen onze dochteren aan hen geven.

21. Mężowie ci spokojnie żyją z nami; niechże mieszkają w tej ziemi, i niech handlują w niej, gdyż oto ziemia nasza dosyć jest przestronna dla nich; córki ich będziemy brać sobie za żony, a córki nasze będziemy im dawać.

21. Ezek az emberek békességesek velünk, hadd lakjanak e földön, és kereskedjenek benne, mert ímé e föld elég tágas nékik; az ő leányaikat vegyük magunknak feleségűl, és a mi leányainkat adjuk nékik.

21 сии люди мирны с нами; пусть они селятся на земле и промышляют на ней; земля же вот пространна пред ними. Станем брать дочерей их себе в жены и наших дочерей выдавать за них.

21. Люде сї в ладу з нами, тим нехай сїдають осадами в нас на країнї, да й торгують у їй; бо наша країна простора геть про них. Берімо дочок їх собі і оддаваймо дочок наших їм.

22. Mutta ainoastaan sillä ehdolla miehet suostuvat asettumaan meidän luoksemme, tullaksensa meidän kanssamme yhdeksi kansaksi, että kaikki miehenpuolemme ympärileikataan, niinkuin he itsekin ovat ympärileikatut.

22. Mutta siihen ne miehet antavat meille suosionsa, asuaksensa meidän kanssamme ja tullaksensa yhdeksi kansaksi: jos meistä ympärileikataan kaikki miehenpuoli, niin kuin he myös ympärileikatut ovat.

22. Mutta sijhen ne miehet andawat meille suosions asuaxens meidän cansam ja tullaxens yhdexi Canssaxi jos meistä ymbärinsleicatan caicki miehenpuoli nijncuin he myös ymbärinsleicatut owat.

22 Only on this condition will the men consent to us to dwell with us, to become one people, if every male among us be circumcised, as they are circumcised.

22. Only herein will the men consent unto us for to dwell with us, to be one people, if every male among us be circumcised, as they are circumcised.

22. Dog i saa Maade ville Mændene være os til Villie med at bo hos os og blive eet Folk med os, om vi ville omskære alt Mandkøn iblandt os, lige som de ere omskaarne.

22. Men då vilja de vara oss till viljes, så att de bo när oss, och varda ett folk med oss, om vi omskäre allt det som mankön är ibland oss, såsom de omskorne äro.

22. Agga sedda wisi tahhawad need mehhed meiega ühte nousse heita, et nemmad meie jure jäwad ellama ja ühheks rahwaks sawad, kui meie lasseme enneste seast keik meeste-rahwast ümberleikata, nenda kui nemmad on ümberleikatud.

22. Tie žmonės sutinka gyventi pas mus ir tapti viena tauta tik su šita sąlyga, jei kiekvienas mūsų vyras apsipjaustys, kaip jie yra apipjaustyti.

22. Aber dann wollen sie uns zu Willen sein, daß sie bei uns wohnen und ein Volk mit uns werden, wo wir alles, was männlich unter uns ist, beschneiden, gleich wie sie beschnitten sind.

22. Mais ils ne consentiront à habiter avec nous, pour n'être qu'un seul peuple, que si tout mâle parmi nous est circoncis, comme ils sont eux-mêmes circoncis.

22. Mas con esta condición nos harán placer los varones, de habitar con nosotros, para que seamos un pueblo: Si se circuncidare en nosotros todo varón, como ellos son circuncidados.

22 Doch hierin zullen deze mannen ons te wille zijn, dat zij met ons wonen, om tot een volk te zijn; als al wat mannelijk is onder ons besneden wordt, gelijk als zij besneden zijn.

22. Ale tym sposobem pozwalają mężowie ci, mieszkać z nami, abyśmy byli jednym ludem: żeby był obrzezan między nami każdy mężczyzna, tak jako oni są obrzezani.

22. De csak úgy egyeznek bele e férfiak, hogy velünk lakjanak és egy néppé legyenek velünk, ha minden férfiú körűlmetélkedik közöttünk, a miképen ők is körűl vannak metélkedve.

22 Только на том условии сии люди соглашаются жить с нами и быть одним народом, чтобы и у нас обрезан был весь мужеский пол,как они обрезаны.

22. Тілько тодї згоджуються з нами, щоб осїстись із нами і єдинитись із нами, коли все музьке між нами та буде обрізане, як вони обрізані.

23. Tulevathan silloin heidän karjansa ja tavaransa ja kaikki heidän juhtansa meidän omiksemme. Suostukaamme siis, niin he asettuvat luoksemme.

23. Heidän karjansa ja hyvyytensä, ja kaikki heidän eläimensä, eikö ne ole meidän omamme? Jos me muutoin olemme heidän tahtonsa jälkeen, niin että he asuvat meidän kanssamme.

23. Heidän carjans ja hywydens ja caicki cuin heillä on tule meidän omaxem jos me muutoin olem heidän tahtons jälken nijn että he asuwat meidän cansam.

23 Shall not their cattle and their substance and all their beasts be ours? Only let us consent to them and they will dwell with us.

23. Shall not their cattle and their substance and every beast of theirs be ours? only let us consent unto them, and they will dwell with us.

23. Deres Fæ og deres Gods og alt deres Kvæg, blive de ikke vore: ikkun at vi ere dem til Villie, da ville de bo hos os.

23. Deras boskap och ägodelar, och allt det de hafva, blifver vårt, om vi eljest blifvom dem till viljes, så att de bo när oss.

23. Nende weiksed, ja mis nende omma on ja keik nende lojuksed, eks need olle meie pärralt? heitkem agga nendega ühte nousse, et nemmad meie jure jäwad ellama.

23. Jų galvijai, jų manta ir visi gyvuliai priklausys mums. Sutikime su jais, ir jie liks pas mus gyventi!’‘

23. Ihr Vieh und ihre Güter und alles, was sie haben, wird unser sein, so wir nur ihnen zu Willen werden, daß sie bei uns wohnen.

23. Leur bétail, et leurs biens, et toutes leurs bêtes, ne seront-ils pas à nous? Accordons-leur seulement cela, et qu'ils demeurent avec nous.

23. Sus ganados y su hacienda, y todas sus bestias será nuestro: solamente que consintamos con ellos, y habitarán con nosotros.

23 Hun vee, en hun bezitting, en al hun beesten, zullen die niet onze zijn? Alleen laat ons hun te wille zijn, en zij zullen met ons wonen.

23. Trzody ich, i majętności ich, i wszystkie bydła ich, azaż nie nasze będą? na to tylko im pozwólmy, a będą mieszkać z nami.

23. Nyájaik, jószáguk, és minden barmuk nemde nem miéink lesznek-é? csak egyezzünk meg velök, akkor velünk laknak.

23 Не для нас ли стада их, и имение их, и весь скот их? Только согласимся с ними, и будут жить с нами.

23. І стада їх, і майно їх, всяка скотина їх хиба не наші? Оце ж поєднаймось із ними, дак і осядуться з нами.

24. Ja he kuulivat Hamoria ja hänen poikaansa Sikemiä, kaikki, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista; ja niin kaikki miehenpuolet, kaikki, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista, ympärileikkauttivat itsensä.

24. Ja he olivat Hemorille kuuliaiset, ja Sikemille hänen pojallensa, kaikki jotka hänen kaupunkinsa portista kävivät ulos: ja ympärileikkasivat itsensä, jokainen miehenpuoli, jotka hänen kaupunkinsa portista kävivät ulos.

24. Ja he olit Hemorille cuuliaiset ja Sichemille hänen pojallens caicki jotca hänen Caupungins portista käwit ulos ja sisälle ja ymbärinsleickaisit heidäns jocainen miehenpuoli jotca hänen Caupungins portista käwit ulos ja sisälle.

24 And all who went out of the gate of his city listened to Hamor and to Shechem his son and every male was circumcised, all who went out of the gate of his city.

24. And unto Hamor and unto Shechem his son hearkened all that went out of the gate of his city; and every male was circumcised, all that went out of the gate of his city.

24. Og de løde Hemor og hans Søn Sikem, alle de, som gik ud af hans Stads Port, og alt Mandkøn lod sig omskære, alle som gik ud af hans Stads Port.

24. Och de lydde Hemor och Sichem hans sone, alle de som genom hans stadsport ut och in gingo, och omskoro allt det som mankön var, det som i deras stad ut och in gick.

24. Ja nemmad wötsid Hamori ja temma poia Sekemi sanna kuulda, keik need kes temma liñna wärrawast wäljaläksid, ja keik meesterahwas leikati ümber, keik kes temma liñna wärrawast wäljaläksid.

24. Visi miesto vyrai paklausė Hamoro ir jo sūnaus Sichemo ir buvo apipjaustyti.

24. Und sie gehorchten dem Hemor und Sichem, seinem Sohn, alle, die zu seiner Stadt Tor aus und ein gingen, und beschnitten alles, was männlich war, das zu dieser Stadt aus und ein ging.

24. Et tous ceux qui sortaient par la porte de leur ville, obéirent à Hémor et à Sichem son fils, et tout mâle qui sortait par la porte de leur ville, fut circoncis.

24. Y obedecieron a Jamor, y a Siquem su hijo, todos los que salían por la puerta de la ciudad; y circuncidaron a todo varón, cuantos salían por la puerta de la ciudad.

24 En zij hoorden naar Hemor, en naar Sichem, zijn zoon, allen, die ter zijner stadspoort uitgingen; en zij werden besneden, al wat mannelijk was, allen, die ter zijner stadspoort uitgingen.

24. I usłuchali Hemora i Sychema, syna jego, wszyscy wychodzący z bramy miasta jego, i obrzezał się każdy mężczyzna, cokolwiek ich wychodziło z bramy miasta jego.

24. És engedének Khámornak, és Sekhemnek az ő fiának mindenek, a kik az ő városa kapuján kijárnak vala, és körűlmetélkedék minden férfiú, a ki az ő városa kapuján kijár vala.

24 И послушались Еммора и Сихема, сына его, все выходящие из воротгорода его: и обрезан был весь мужеский пол, – все выходящие из ворот города его.

24. І послухали Геммора та Сихема Гемморенка всї, що виходили за царину міську, і пообрізувалось усе музьке між ними.

25. Mutta kolmantena päivänä, kun he olivat kipeimmillään, Jaakobin kaksi poikaa, Simeon ja Leevi, Diinan veljet, ottivat kumpikin miekkansa ja hyökkäsivät, kenenkään aavistamatta, kaupunkiin ja tappoivat jokaisen miehenpuolen.

25. Ja tapahtui kolmantena päivänä, koska he kipiämmällänsä olivat, ottivat kaksi Jakobin poikaa Simeon ja Levi, Dinan veljet, kumpikin miekkansa, ja menivät rohkiasti kaupunkiin: ja tappoivat jokaisen miehenpuolen.

25. JA tapahdui colmandena päiwänä cosca he kipiämmälläns olit otit ne caxi Jacobin poica Simeon ja Lewi Dinan weljet cumbikin heidän mieckans ja menit rohkiast Caupungijn ja tapoit jocaidzen miehenpuolen.

25 And it happened on the third day, when they were sore, that two of the sons of Jacob, Simeon and Levi, Dinah's brothers, took each man his sword and came upon the city unawares and killed all the males.

25. And it came to pass on the third day, when they were sore, that two of the sons of Jacob, Simeon and Levi, Dinah's brethren, took each man his sword, and came upon the city boldly, and slew all the males.

25. Og det skete paa den tredje Dag, der de havde Smerter, da toge de to Jakobs Sønner, Simeon og Levi, Dinas Brødre, hver sit Sværd og kom ind i den trygge Stad, og de sloge alt Mandkøn ihjel.

25. Och på tredje dagenom, då det värkte dem, togo de två Jacobs söner, Simeon och Levi, Dinas bröder, hvardera sitt svärd, och gingo dristeliga in i staden, och slogo ihjäl allt det som var mankön.

25. Ja se sündis kolmandamal päwal, kui nemmad wallo tundsid, et Jakobi kaks poega, Simeon ja Lewi Tina wennad, iggaüks omma moöga wötsid, ja läksid julgeste liñna ja tapsid keik meeste-rahwast ärra.

25. Trečią dieną, kai jiems labai skaudėjo, du Jokūbo sūnūs, Simeonas ir Levis, Dinos broliai, pasiėmė savo kardus ir, drąsiai atėję į miestą, išžudė visus vyrus.

25. Und am dritten Tage, da sie Schmerzen hatten, nahmen die zwei Söhne Jakobs, Simeon und Levi, der Dina Brüder, ein jeglicher sein Schwert und gingen kühn in die Stadt und erwürgten alles, was männlich war.

25. Et il arriva au troisième jour, lorsqu'ils étaient souffrants, que deux des fils de Jacob, Siméon et Lévi, frères de Dina, prirent chacun leur épée, se jetèrent sur la ville en sécurité, et tuèrent tous les mâles.

25. Y fué, que al tercero día cuando ellos estaban doloridos, los dos hijos de Jacob, Simeón y Leví, hermanos de Dina, tomaron cada uno su espada, y vinieron contra la ciudad animosamente, y mataron a todo varón.

25 En het geschiedde ten derden dage, toen zij in de smart waren, zo namen de twee zonen van Jakob, Simeon en Levi, broeders van Dina, een iegelijk zijn zwaard, en kwamen stoutelijk in de stad, en doodden al wat mannelijk was.

25. I stało się dnia trzeciego gdy byli w najcięższym bólu, tedy wzięli dwaj synowie Jakóbowi, Symeon i Lewi, bracia Dyny, każdy miecz swój, a weszli do miasta śmiele, i pomordowali wszystkie mężczyzny.

25. És lőn harmadnapon, mikor ezek a seb fájdalmában valának, a Jákób két fia, Simeon és Lévi, Dínának bátyjai, fegyvert ragadának s bátran a városra ütének és minden [4†] férfit megölének.

25 На третий день, когда они были в болезни, два сына Иакова, Симеон и Левий, братья Динины, взяли каждый свой меч, и смело напали на город, и умертвили весь мужеский пол;

25. Сталося ж на третїй день, як недугували вони, два сини Яковові, Симеон та Левій, брати Дининї, взяли кожен меча свого, та ввійшли в город, та й повбивали все музьке.

26. Myöskin Hamorin ja hänen poikansa Sikemin he tappoivat miekan terällä, ottivat Diinan Sikemin talosta ja menivät pois.

26. Ja tappoivat myös Hemorin, ja hänen poikansa Sikemin miekan terällä: ja ottivat Dinan Sikemin huoneesta, ja menivät pois.

26. Ja tapoit myös Hemorin ja hänen poicans Sichemin miecan terällä ja otit heidän sisarens Dinan Sichemin huonesta ja menit pois.

26 And they killed Hamor and Shechem his son with the edge of the sword and took Dinah out of Shechem's house and went forth.

26. And they slew Hamor and Shechem his son with the edge of the sword, and took Dinah out of Shechem's house, and went out.

26. Og de sloge Hemor og hans Søn, Sikem, ihjel med skarpe Sværd og toge Dina af Sikems Hus og gik bort.

26. Och slogo också ihjäl Hemor och hans son Sichem med svärds ägg, och togo sina syster Dina utaf Sichems huse, och gingo sin väg.

26. Ja nemmad tapsid Hamori ja temma poia Sekemi moöga terraga ärra, ja wotsid Tina Sekemi koiast, ja läksid ärra.

26. Jie taip pat nužudė Hamorą ir jo sūnų Sichemą, paėmė Diną iš Sichemo namų ir išėjo.

26. und erwürgten auch Hemor und seinen Sohn Sichem mit der Schärfe des Schwerts und nahmen ihre Schwester Dina aus dem Hause Sichems und gingen davon.

26. Ils passèrent au tranchant de l'épée Hémor et Sichem, son fils; et ils prirent Dina de la maison de Sichem, et ils sortirent.

26. Y a Jamor, y a Siquem su hijo, mataron a filo de espada; y tomaron a Dina de casa de Siquem, y saliéronse.

26 Zij sloegen ook Hemor, en zijn zoon Sichem, dood met de scherpte des zwaards; en zij namen Dina uit Sichems huis, en gingen van daar.

26. Hemora też i Sychema, syna jego, zabili mieczem, a wziąwszy Dynę z domu Sychemowego, odeszli.

26. Khámort, és az ő fiát Sekhemet fegyver élére hányák, és elvivék Dínát a Sekhem házából, és kimenének.

26 и самого Еммора и Сихема, сына его, убили мечом; и взяли Дину из дома Сихемова и вышли.

26. Геммора ж та Сихема Гемморенка постинали мечом, і взяли Дину з господи Сихемової, та й пійшли геть.

27. Ja Jaakobin pojat karkasivat haavoitettujen kimppuun ja ryöstivät kaupungin, sentähden että he olivat raiskanneet heidän sisarensa.

27. Niin tulivat Jakobin pojat tapettuiden päälle, ja ryöstivät kaupungin; että he olivat häväisseet heidän sisarensa.

27. Nijn tulit Jacobin pojat tapettuiden päälle ja ryöstäisit Caupungin että he olit häwäisnet heidän sisarens.

27 The sons of Jacob came upon the slain and plundered the city, because they had defiled their sister.

27. The sons of Jacob came upon the slain, and spoiled the city, because they had defiled their sister.

27. Saa kom Jakobs Sønner over de ihjelslagne og plyndrede Staden, fordi de havde skændet deres Søster.

27. Då kommo Jacobs söner öfver de slagna, och skinnade staden, derföre, att de skämt hade deras syster.

27. Siis tullid Jakobi poiad nende peäle, kes ollid mahha lödud, ja risusid se liñna ärra, sepärrast et nemmad nende öe ollid ärrateotanud.

27. Jokūbo sūnūs atėjo prie nužudytųjų ir apiplėšė miestą, keršydami už sesers išniekinimą.

27. Da kamen die Söhne Jakobs über die erschlagenen und plünderten die Stadt, darum daß sie hatten ihre Schwester geschändet.

27. Les fils de Jacob se jetèrent sur les blessés et pillèrent la ville, parce qu'on avait déshonoré leur sœur.

27. Y los hijos de Jacob vinieron a los muertos, y saquearon la ciudad: por cuanto habían ensuciado a su hermana.

27 De zonen van Jakob kwamen over de verslagenen, en plunderden de stad, omdat zij hun zuster verontreinigd hadden.

27. Drudzy też synowie Jakóbowi przyszli do pobitych, i złupili miasto, przeto iż zgwałcili siostrę ich.

27. A Jákób fiai a megölteknek esének és feldúlák a várost, mivelhogy megszeplősítették vala az ő húgokat.

27 Сыновья Иакова пришли к убитым и разграбили город за то, чтообесчестили сестру их.

27. Сини ж Яковові ввійшли до побитих, та й розграбили город; бо в йому обезчещено Дину, сестру їх.

28. Ja he anastivat heidän pikkukarjansa ja raavaskarjansa ja aasinsa ja kaikki, mitä oli sekä kaupungissa että kedolla.

28. Ja veivät pois heidän lampaansa, karjansa, aasinsa, ja mitä sekä kaupungissa että kedolla oli.

28. Ja weit pois heidän lambans carjans Asins ja mitä sekä Caupungis että kedolla oli.

28 They took their flocks and their herds and their donkeys and what was in the city and what was in the field,

28. They took their sheep, and their oxen, and their asses, and that which was in the city, and that which was in the field,

28. Deres Kvæg og deres Øksen og deres Asener, baade hvad der var i Staden, og hvad der var paa Marken, toge de.

28. Och togo deras får, fä, åsnar, och hvad i stadenom och på markene var:

28. Nemmad wötsid ärra nende puddolojuksed ja nende weiksed ja nende eeslid, ja mis liñnas ja mis wäljal olli.

28. Pasiėmė jų avis, galvijus, asilus ir visa, kas buvo mieste ir laukuose.

28. Und nahmen ihre Schafe, Rinder, Esel und was in der Stadt und auf dem Felde war

28. Et ils prirent leurs troupeaux, leurs bœufs et leurs ânes, ce qui était dans la ville et aux champs;

28. Sus ovejas, y vacas, y sus asnos, y lo que había en la ciudad y en el campo, tomaron.

28 Hun schapen, en hun runderen, en hun ezelen, en hetgeen dat in de stad, en hetgeen dat in het veld was, namen zij.

28. Owce ich, i woły ich, i osły ich, i co w mieście było, i co na polu, pobrali.

28. Azok juhait, barmait, szamarait, és valami a városban, és a mezőn vala, elvivék.

28 Они взяли мелкий и крупный скот их, и ослов их, и что ни было в городе, и что ни было в поле;

28. І вівцї їх, і товарину їх, і осли й усе, що було в містї, і все, що було на полї, позабирали.

29. Ja kaikki heidän tavaransa, kaikki heidän lapsensa ja vaimonsa he veivät saaliinaan, ja he ryöstivät samoin kaiken muun, mitä taloissa oli.

29. Ja kaikki heidän hyvyytensä, lapsensa ja heidän vaimonsa he ottivat vangiksi, ja ryöstivät; niin myös kaikki, mitä huoneissa oli.

29. Ja caicki heidän hywydens lapsens ja heidän waimons he otit fangixi ja ryöstäisit caicki mitä huoneisa oli.

29 and all their wealth and all their little ones and their wives, they took captive and made a prey, even all that was in the house.

29. And all their wealth, and all their little ones, and their wives took they captive, and spoiled even all that was in the house.

29. Og al deres Formue og alle deres Børn og deres Kvinder fangede og røvede de og alt, hvad der var i Huset.

29. Och alla deras håfvor; all barn och qvinnor togo de till fångar, och skinnade allt det i husen var.

29. Ja keik nende warrandust ja keik nende wäetimad lapsed ja nende naesed wisid nemmad wangi ärra ja risusid neid ärra, ja keik mis igga koias olli.

29. Pagrobė visą jų turtą, vaikus ir žmonas išsivedė į nelaisvę ir išplėšė viską, kas buvo namuose.

29. und alle ihre Habe; alle Kinder und Weiber nahmen sie gefangen, und plünderten alles, was in den Häusern war.

29. Ils emmenèrent et pillèrent tous leurs biens, et tous leurs petits enfants, et leurs femmes, et tout ce qui était dans les maisons.

29. Y toda su hacienda, y todos sus niños, y sus mujeres llevaron cautivas, y robaron; y todo lo que había en casa.

29 En al hun vermogen, en al hun kleine kinderen, en hun vrouwen, voerden zij gevankelijk weg, en plunderden dezelven, en al wat binnenshuis was.

29. I wszystkę majętność ich, i wszystkie dzieci ich, i żony ich, w niewolą zabrali, i wybrali wszystko, co w domach było.

29. És minden gazdagságukat, minden gyermekeiket és feleségeiket fogva vivék és elrablák, és mindent a mi a házban vala.

29 и все богатство их, и всех детей их, и жен их взяли в плен, и разграбили все, что было в домах.

29. А все майно їх, і всю малечу їх, і жінок їх позаймали в полонь, і пожакували все, що було в городї по господах.

30. Niin Jaakob sanoi Simeonille ja Leeville: Te olette syösseet minut onnettomuuteen, saattaneet minut tämän maan asukkaiden, kanaanilaisten ja perissiläisten, vihoihin. Minun joukkoni on vähäinen; jos he kokoontuvat minua vastaan, niin he tuhoavat minut, ja niin minut ja minun sukuni hävitetään.

30. Ja Jakob sanoi Simeonille ja Leville: te olette minulle mielikarvauden tehneet, saattaen minun haisevaiseksi tämän maakunnan asuvaisille, Kanaanealaisille ja Pheresiläisille: ja minä olen vähä joukko, koska he heitänsä kokoovat minun päälleni, niin he tappavat minun, ja minä hukutetaan, ja minun huoneeni.

30. Ja Jacob sanoi Simeonille ja Lewille: te oletta minulle mielicarwauden tehnet saattaden minun haisewaisexi tämän maacunnan asuwaisille Cananereille ja Pheresereille ja minä olen wähä joucko cosca he heidäns cocowat minun päälleni nijn he tappawat minun minä hucutetan ja caicki minun huoneni.

30 And Jacob said to Simeon and Levi, You* have troubled me, to make me stink to the inhabitants of the land, among the Canaanites and the Perizzites. And I being few in number, they will gather themselves together against me and kill* me and I will be destroyed, I and my house.

30. And Jacob said to Simeon and Levi, Ye have troubled me to make me to stink among the inhabitants of the land, among the Canaanites and the Perizzites: and I being few in number, they shall gather themselves together against me, and slay me; and I shall be destroyed, I and my house.

30. Da sagde Jakob til Simeon og Levi: have forstyrret mig, idet I gjorde mig stinkende for dette Lands Indbyggere, for Kananitten og Feresiten og jeg er en liden Hob, og de kunne samle sig imod mig og slaa mig og jeg maatte ødelægges; jeg og mit Hus.

30. Och Jacob sade till Simeon och Levi: I hafven åstadkommit, att jag blifver illa känder för alla dessa lands inbyggare, de Cananeer och Phereseer: Och jag är en ringa hop; när de nu församla sig öfver mig, så slå de mig ihjäl, så varder jag om intet gjord med mino huse.

30. Ja Jakob ütles Simeoni ja Lewi wasto: Teie ollete mulle tülli teinud, et teie pahha jutto mo peäle saatnud selle Ma rahwa, Kanaani- ja Perissi-rahwa seas; ja minna ollen pisko rahwaga: kui nemmad ennast mo wasto kogguwad ja mind mahhalöwad, siis kautakse mind ja mo perre ärra.

30. Jokūbas tarė Simeonui ir Leviui: ‘‘Jūs pridarėte man bėdos, padarydami mane nekenčiamą tarp šios šalies gyventojų, tarp kanaaniečių ir perizų. Mūsų labai mažai; jie susirinks prieš mane ir nužudys mane. Taip aš ir mano namai bus sunaikinti’‘.

30. Und Jakob sprach zu Simeon und Levi: Ihr habt mir Unglück zugerichtet und mich stinkend gemacht vor den Einwohnern dieses Landes, den Kanaanitern und Pheresitern; und ich bin ein geringer Haufe. Wenn sie sich nun versammeln über mich, so werden sie mich schlagen. Also werde ich vertilgt samt meinem Hause.

30. Alors Jacob dit à Siméon et à Lévi: Vous m'avez troublé, en me mettant en mauvaise odeur parmi les habitants du pays, parmi les Cananéens et les Phéréziens. Et moi, je n'ai qu'un petit nombre d'hommes; ils s'assembleront contre moi, et me frapperont, et je serai détruit, moi et ma maison.

30. Entónces dijo Jacob a Simeón y a Leví: Turbado me habéis, que me habéis hecho abominable con los moradores de aquesta tierra, el Cananeo y el Ferezeo, teniendo yo pocos hombres: y juntarse han contra mí, y herirme han, y seré destruido yo y mi casa.

30 Toen zeide Jakob tot Simeon en tot Levi: Gij hebt mij beroerd, mits mij stinkende te maken onder de inwoners dezes lands, onder de Kanaanieten, en onder de Ferezieten; en ik ben weinig volks in getal; zo zij zich tegen mij verzamelen, zo zullen zij mij slaan, en ik zal verdelgd worden, ik en mijn huis.

30. Tedy rzekł Jakób do Symeona i Lewiego: Zafrasowaliście mię, a przywiedliście mię w ohydę u obywateli ziemi tej, u Chananejczyków i Ferezejczyków; ja niewielką liczbę ludu mam, a zebrawszy się przeciwko mnie, porażą mię, a tak zginę ja, i dom mój

30. És monda Jákób [5†] Simeonnak és Lévinek: Megháborítottatok engem, és utálatossá tettetek e föld lakosai előtt, a Kananeusok és Perizeusok előtt; én pedig kevesed magammal vagyok, és ha összegyűlnek ellenem, levágnak, és eltörölnek engem, mind házam népével egybe.

30 И сказал Иаков Симеону и Левию: вы возмутили меня, сделав меня ненавистным для жителей сей земли, для Хананеев и Ферезеев. У меня людей мало; соберутся против меня, поразят меня, и истреблен буду я и дом мой.

30. Каже ж Яков до Симеона і Левія: Ненавидним зробили ви мене серед осадників сієї країни, серед Канаанїїв і Ферезіїв; я ж малий лїчбою, так вони скупляться до купи проти мене, та й убють мене, і я загину, і вся родина моя.

31. Mutta he vastasivat: Pitikö hänen kohdella meidän sisartamme niinkuin porttoa!

31. Mutta he vastasivat: pitiköstä heidän tekemän meidän sisaremme kanssa, niinkuin jonkun porton kanssa?

Mutta he wastaisit: pitiköst heidän tekemän meidän sisarem cansa nijncuin jongun porton cansa.

31 And they said, Should he deal with our sister as with a prostitute?

31. And they said, Should he deal with our sister as with an harlot?

31. Og de sagde: Mon han skulde handle med vor Søster som med en Skøge?

31. Men de svarade: Skulle de då handla med våra syster, såsom med ene sköko?

31. Ja nemmad ütlesid: Kas ta siis meie öega kui ühhe horaga piddi teggema?

31. Sūnūs atsakė: ‘‘Argi jam buvo leista pasielgti su mūsų seserimi kaip su paleistuve?’‘

31. Sie antworteten aber: Sollten sie denn mit unsrer Schwester wie mit einer Hure handeln?

31. Et ils répondirent: Doit-on traiter notre sœur comme une prostituée?

31. Y ellos respondieron: ¿Había él de tratar a nuestra hermana como a una ramera?

31 En zij zeiden: Zou hij dan met onze zuster als met een hoer doen?

31. A oni odpowiedzieli: Izali jako wszetecznicy miał używać siostry naszej?

31. Azok pedig mondának: Hát mint tisztátalan személylyel, úgy kellett-é bánni a mi húgunkkal?

31 Они же сказали: а разве можно поступать с сестрою нашею, как с блудницею!

31. Вони ж кажуть: Хиба він за ледащицю вважав сестру нашу?