21 luku

Iisak syntyy; Haagar ja Ismael karkoitetaan. Aabraham tekee liiton Abimelekin kanssa.

1. Ja Herra piti Saarasta huolen, niinkuin oli luvannut; ja Herra teki Saaralle, niinkuin oli puhunut.

1. Ja Herra etsei Saaraa, niinkuin hän sanonut oli: ja Herra teki Saaralle niinkuin hän puhunut oli.

1. JA HERra edzei Sara cuin hän luwannut oli ja teki hänen cansans nijncuin hän puhunut oli.

1 And Jehovah visited Sarah as he had said and Jehovah did to Sarah as he had spoken.

1. And the LORD visited Sarah as he had said, and the LORD did unto Sarah as he had spoken.

1. Og Herren besøgte Sara, ligesom han havde sagt, og Herren gjorde ved Sara, eftersom han havde talet.

1. Och Herren sökte Sara, såsom han sagt hade, och Herren gjorde med henne såsom han talat hade.

1. Ja Jehowa tulli Sara katsma, nenda kui ta olli üttelnud; ja Jehowa teggi Sarale nenda kui ta olli räkinud.

1. Viešpats aplankė Sarą ir įvykdė, ką jai buvo pažadėjęs.

1. Und der HERR suchte heim Sara, wie er geredet hatte, und tat mit ihr, wie er geredet hatte.

1. Et l'Éternel visita Sara, comme il l'avait dit; et l'Éternel fit à Sara comme il en avait parlé.

1. Y VISITÓ Jehová a Sara, como había dicho; e hizo Jehová con Sara como había hablado.

1 En de HEERE bezocht Sara, gelijk als Hij gezegd had; en de HEERE deed aan Sara, gelijk als Hij gesproken had.

1. A Pan nawiedził Sarę, jako był rzekł: i uczynił Pan Sarze, jako był powiedział.

1. Az Úr pedig meglátogatá Sárát, a mint mondotta vala, [1†] és akképen cselekedék az Úr Sárával, a miképen szólott vala.

1 И призрел Господь на Сарру, как сказал; и сделал Господь Сарре, как говорил.

1. І одвідав Господь Сарру, так як рече, і сотворив Господь Саррі так, як глаголав.

2. Ja Saara tuli raskaaksi ja synnytti Aabrahamille pojan hänen vanhoilla päivillään, juuri sinä aikana, jonka Jumala oli hänelle sanonut.

2. Ja Saara tuli raskaaksi, ja synnytti Abrahamille pojan hänen vanhuudessansa; sillä ajalla kuin Jumala hänelle sanonut oli.

2. Ja Sara tuli rascaxi ja synnytti Abrahamille pojan hänen wanhudesans sillä ajalla cuin Jumala hänelle sanonut oli.

2 And Sarah conceived and bore Abraham a son in his old age, at the set time of which God had spoken to him.

2. For Sarah conceived, and bare Abraham a son in his old age, at the set time of which God had spoken to him.

2. Og Sara undfik og fødte Abraham en Søn i hans Alderdom paa den bestemte Tid, som Gud havde sagt ham.

2. Och Sara vardt hafvande, och födde Abraham en son i sinom ålderdom, vid den tiden, som Gud honom föresagt hade.

2. Ja temma sai eñnast wasto ja Sara töi Abraamile poia ilmale temma wanna ea sees sel seätud aial, mis Jummal temmaga olli räkinud.

2. Sara pastojo ir sulaukusiam senatvės Abraomui pagimdė sūnų tuo metu, kurį Dievas buvo jam nurodęs.

2. Und Sara ward schwanger und gebar Abraham einen Sohn in seinem Alter um die Zeit, von der ihm Gott geredet hatte.

2. Et Sara conçut, et enfanta un fils à Abraham dans sa vieillesse, à l'époque que Dieu lui avait dite.

2. Que concibió y parió Sara a Abraham un hijo en su vejez, en el tiempo que Dios dijo.

2 En Sara werd bevrucht, en baarde Abraham een zoon in zijn ouderdom, ter gezetter tijd, dien hem God gezegd had.

2. Bo poczęła i porodziła Sara Abrahamowi syna w starości jego, na tenże czas, który mu był Bóg przepowiedział.

2. Mert fogada Sára az ő méhében, és szűle fiat [2†] Ábrahámnak az ő vénségében, abban az [3†] időben, melyet mondott vala néki az Isten.

2 Сарра зачала и родила Аврааму сына в старости его во время, о котором говорил ему Бог;

2. І завагонївши Сарра, вродила Авраамові сина в старощах того часу, як і глаголав йому Господь.

3. Ja Aabraham nimitti poikansa, joka hänelle oli syntynyt, sen, jonka Saara oli hänelle synnyttänyt, Iisakiksi.

3. Ja Abraham kutsui poikansa nimen, joka hänelle syntynyt oli, ja jonka Saara hänelle synnyttänyt oli, Isaak.

3. Ja Abraham nimitti hänen poicans joca hänelle syndynyt oli Isaac jonga Sara hänelle synnyttänyt oli.

3 And Abraham called the name of his son who was born to him, Isaac, whom Sarah bore to him.

3. And Abraham called the name of his son that was born unto him, whom Sarah bare to him, Isaac.

3. Og Abraham kaldte sin Søns Navn, som var født ham, som Sara havde født ham, Isak.

3. Och Abraham nämnde sin son, som honom född var, Isaac, den honom Sara födt hade.

3. Ja Abraam panni omma poia nimme, mis temmale olli sündinud, mis Sara temmale ilmale tonud, Isaak.

3. Abraomas pavadino iš Saros gimusį sūnų Izaoku.

3. Und Abraham hieß seinen Sohn, der ihm geboren war, Isaak, den ihm Sara gebar,

3. Et Abraham appela son fils, qui lui était né, et que Sara lui avait enfanté, Isaac.

3. Y llamó Abraham el nombre de su hijo, que le nació, que le parió Sara, Isaac.

3 En Abraham noemde den naam zijns zoons, die hem geboren was, dien hem Sara gebaard had, Izak.

3. I nazwał Abraham imię syna swego, który mu się urodził, którego mu urodziła Sara, Izaak.

3. És nevezé Ábrahám az ő fiának nevét, a ki néki született vala, a kit szűlt vala néki Sára, Izsáknak:

3 и нарек Авраам имя сыну своему, родившемуся у него, которого родила ему Сарра, Исаак;

3. І дав Авраам імя синові свойму, що вродивсь йому, що вродила йому Сарра, Ізаак.

4. Ja Aabraham ympärileikkasi poikansa Iisakin, tämän ollessa kahdeksan päivän vanha, niinkuin Jumala oli hänen käskenyt tehdä.

4. Ja Abraham ympärileikkasi poikansa Isaakin kahdeksan päiväisenä: niinkuin Jumala hänen käskenyt oli.

4. Ja ymbärinsleickais hänen cahdexandena päiwänä cuin Jumala hänen käskenyt oli.

4 And Abraham circumcised his son Isaac when he was eight days old, as God had commanded him.

4. And Abraham circumcised his son Isaac being eight days old, as God had commanded him.

4. Og Abraham omskar Isak sin Søn, der han var otte Dage gammel, ligesom Gud havde befalet ham.

4. Och omskar honom på åttonde dagen, som Gud honom budit hade.

4. Ja Abraam leikas omma poia Isaaki ümber, kui ta kahheksa-päwane olli, nenda kui Jummal tedda olli käsknud.

4. Izaokas pagal Dievo įsakymą aštuntą dieną buvo apipjaustytas.

4. und beschnitt ihn am achten Tage, wie ihm Gott geboten hatte.

4. Et Abraham circoncit Isaac son fils à l'âge de huit jours, comme Dieu le lui avait commandé.

4. Y circuncidó Abraham a su hijo Isaac de ocho dias, como Dios le mandó.

4 En Abraham besneed zijn zoon Izak, zijnde acht dagen oud, gelijk als hem God geboden had.

4. I obrzezał Abraham Izaaka, syna swego, gdy był w ośmiu dniach, jako mu był rozkazał Bóg.

4. És körűlmetélé Ábrahám az ő fiát Izsákot, nyolcznapos korában, a mint parancsolta [4†] vala néki az Isten.

4 и обрезал Авраам Исаака, сына своего, в восьмой день, как заповедал ему Бог.

4. Обрізав же Авраам Ізаака, сина свого, у восьмий день, так як заповідав йому Бог.

5. Aabraham oli sadan vuoden vanha, kun hänen poikansa Iisak syntyi hänelle.

5. Ja Abraham oli sadan ajastaikainen, koska Isaak hänen poikansa hänelle syntyi.

5. Abraham oli sadan ajastaicainen cosca Isaac hänen poicans hänelle syndyi.

5 And Abraham (was) a hundred years old, when his son Isaac was born to him.

5. And Abraham was an hundred years old, when his son Isaac was born unto him.

5. Og Abraham var hundrede Aar gammel, der hans Søn Isak blev født ham.

5. Hundrade år gammal var Abraham, då honom hans son Isaac födder var.

5. Ja Abraam olli sadda aastat wanna, kui temma poeg Isaak temmale sündis.

5. Abraomas buvo šimto metų, kai jam gimė sūnus Izaokas.

5. Hundert Jahre war Abraham alt, da ihm sein Sohn Isaak geboren ward.

5. Or, Abrabam était âgé de cent ans, quand Isaac, son fils, lui naquit.

5. Y era Abraham de cien años, cuando le nacio Isaac su hijo.

5 En Abraham was honderd jaren oud, als hem Izak zijn zoon geboren werd.

5. A było Abrahamowi sto lat, gdy mu się urodził Izaak, syn jego.

5. Ábrahám pedig száz esztendős vala, mikor születék néki az ő fia Izsák.

5 Авраам был ста лет, когда родился у него Исаак, сын его.

5. Авраамові ж було сто год віку, як родивсь йому син його Ізаак.

6. Ja Saara sanoi: Jumala on saattanut minut naurunalaiseksi; kuka ikinä saa tämän kuulla, se nauraa minulle.

6. Ja Saara sanoi: Jumala on tehnyt minulle nauron: kuka ikänä sen saa kuulla, hän nauraa minua.

6. Ja Sara sanoi: Jumala on tehnyt minulle nauron: sillä cucaikänäns sen saa cuulla hän naura minua.

6 And Sarah said, God has made me to laugh. Everyone who hears will laugh with me.

6. And Sarah said, God hath made me to laugh, so that all that hear will laugh with me.

6. Da sagde Sara: Gud har gjort mig til Latter; hver den, som hører dette, maa le ad mig.

6. Och Sara sade: Gud hafver gjort mig ett löje; ty hvilken det får höra, han får le åt mig.

6. Ja Sara ütles: Jummal on mulle ühhe naero teinud, iggamees, kes sedda kuleb, naerab minno pärrast.

6. Sara tarė: ‘‘Dievas man suteikė juoko, ir visi kiti, kas išgirs, juoksis su manimi.

6. Und Sara sprach: Gott hat mir ein Lachen zugerichtet; denn wer es hören wird, der wird über mich lachen,

6. Et Sara dit: Dieu m'a fait une chose qui fera rire; tous ceux qui l'apprendront, riront à mon sujet.

6. Entónces dijo Sara: Risa me ha hecho Dios; y cualquiera que lo oyere, se reirá conmigo.

6 En Sara zeide: God heeft mij een lachen gemaakt; al die het hoort, zal met mij lachen.

6. Tedy rzekła Sara: Śmiech mi uczynił Bóg; ktokolwiek usłyszy, śmiać się będzie ze mną.

6. És monda Sára: Nevetést szerzett az Isten, énnékem; a ki csak hallja, nevet rajtam.

6 И сказала Сарра: смех сделал мне Бог; кто ни услышит обо мне, рассмеется.

6. Рече ж Сарра: Сьміх менї сотворив Господь; хто бо почує, сьміятиметься з мене.

7. Ja hän sanoi vielä: Kuka olisi tiennyt sanoa Aabrahamille: Saara on imettävä lapsia? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt hänelle pojan hänen vanhoilla päivillään.

7. Ja sanoi vielä: kuka olis taitanut sanoa Abrahamille: Saara on lapsia imettävä; sillä minä olen synnyttänyt pojan hänen vanhuudessansa.

7. Ja sanoi wielä: cuca olis uscaldanut sanoa Abrahamille että Sara oli imettäwä lasta ja on synnyttänyt pojan hänen wanhudesans?

7 And she said, Who would have said to Abraham, that Sarah should nurse sons? For I have borne him a son in his old age. {Gen_21:8-23:20; Gen_11:32; Gen_24:1-67}

7. And she said, Who would have said unto Abraham, that Sarah should have given children suck? for I have born him a son in his old age.

7. Og hun sagde: Hvo skulde have sagt til Abraham: Sara har givet Børn at die; thi jeg har født en Søn i hans Alderdom.

7. Och sade ytterligare: Ho torde ock säga Abraham sjelfvom, att Sara däggde barn, och hade födt honom en son i sinom ålderdom?

7. Ja ta ütles: Kes olleks Abraamile üttelnud, Sara immetab lapsi? sest et ma ollen poia sanud temma wanna ea sees.

7. Kas būtų pasakęs Abraomui, kad Sara maitins kūdikį? Aš pagimdžiau jam sūnų jo senatvėje’‘.

7. und sprach: Wer durfte von Abraham sagen, daß Sara Kinder säuge? Denn ich habe ihm einen Sohn geboren in seinem Alter.

7. Puis elle dit: Qui eût dit à Abraham que Sara allaiterait des enfants? car je lui ai enfanté un fils dans sa vieillesse.

7. Y dijo: ¿Quién dijera a Abraham, que Sara había de dar leche a hijos? que le he parido un hijo a su vejez.

7 Voorts zeide zij: Wie zou Abraham gezegd hebben: Sara heeft zonen gezoogd? want ik heb een zoon gebaard in zijn ouderdom.

7. I rzekła: Któżby to był rzekł Abrahamowi, że Sara będzie karmiła piersiami syny? gdyżem urodziła syna w starości jego.

7. Ismét monda: Ki mondotta volna Ábrahámnak, hogy Sára fiakat szoptat? s ímé fiat szűltem vénségére.

7 И сказала: кто сказал бы Аврааму: Сарра будет кормить детей грудью? ибо в старости его я родила сына.

7. І рече: Хто б то сповістив Авраамові, що молоком своїм годувати ме дитину Сарра? Бо в старостї його я родила сина.

8. Ja poika kasvoi, ja hänet vieroitettiin. Ja Aabraham laittoi suuret pidot siksi päiväksi, jona Iisak vieroitettiin.

8. Ja lapsi kasvoi ja vieroitettiin: ja Abraham teki suuren pidon sinä päivänä, jona Isaak vieroitettiin.

8. Ja lapsi caswoi ja wieroitettin ja Abraham teki suuren pidon sinä päiwänä jona Isaac wieroitettin.

8 And the child grew and was weaned. And Abraham made a great feast on the day that Isaac was weaned.

8. And the child grew, and was weaned: and Abraham made a great feast the same day that Isaac was weaned.

8. Og Barnet vokste op og blev afvant, og Abraham gjorde et stort Gæstebud den Dag, Isak blev afvant.

8. Och barnet växte, och vardt afvandt. Och Abraham gjorde ett stort gästabud den dagen, då Isaac afvandes.

8. Ja se laps kaswis ja woöreti ärra, ja Abraam teggi sured jodud sel päwal kui Isaakit ärrawoöreti.

8. Kai vaikas paaugo ir buvo nujunkytas, Abraomas tą dieną iškėlė didelį pokylį.

8. Und das Kind wuchs und ward entwöhnt; und Abraham machte ein großes Mahl am Tage, da Isaak entwöhnt ward.

8. Et l'enfant grandit, et fut sevré. Et Abraham fit un grand festin le jour où Isaac fut sevré.

8. Y creció el niño, y fué destetado; e hizo Abraham gran banquete el día que fué destetado Isaac.

8 En het kind werd groot, en werd gespeend; toen maakte Abraham een groten maaltijd op den dag, als Izak gespeend werd.

8. Rosło tedy dziecię, i odstawione jest od piersi; i uczynił Abraham ucztę wielką w dzieó odstawienia Izaaka.

8. És felnevekedék a gyermek, és elválasztaték; Ábrahám pedig nagy vendégséget szerze azon a napon, a melyen Izsák elválasztaték.

8 Дитя выросло и отнято от груди; и Авраам сделал большой пир в тот день, когда Исаак отнят был от груди.

8. І росло хлопятко, і відлучено його. І зробив Авраам бенкет великий того дня, як одлучено Ізаака.

9. Ja Saara näki egyptiläisen Haagarin pojan, jonka tämä oli Aabrahamille synnyttänyt, ilvehtivän

9. Ja Saara näki Egyptiläisen Hagarin pojan, jonka se Abrahamille synnyttänyt oli, pilkkaajaksi.

9. JA Sara näki sen Egyptiläisen Hagarin pojan jonga se Abrahamille synnyttänyt oli pilckajaxi.

9 And Sarah saw the son of Hagar the Egyptian, whom she had borne to Abraham, mocking.

9. And Sarah saw the son of Hagar the Egyptian, which she had born unto Abraham, mocking.

9. Og Sara saa Ægypterinden Hagars Søn, som hun havde født Abraham, at han spottede.

9. Och Sara fick se den Egyptiska qvinnones Hagars son, den hon Abraham födt hade, att han var en bespottare.

9. Ja Sara näggi Hagari se Egiptusse-ma naese poia, mis ta Abraamile ilmale tonud, naerawad;

9. Sara pamatė egiptietės Hagaros sūnų, kurį ta pagimdė Abraomui, besišaipantį iš Izaoko,

9. Und Sara sah den Sohn Hagars, der Ägyptischen, den sie Abraham geboren hatte, daß er ein Spötter war,

9. Et Sara vit le fils d'Agar l'Égyptienne qu'elle avait enfanté à Abraham, qui riait.

9. Y vió Sara al hijo de Agar la Egipcia, que había parido a Abraham, que se burlaba.

9 En Sara zag den zoon van Hagar, de Egyptische, dien zij Abraham gebaard had, spottende.

9. Potem ujrzała Sara syna Hagary, Egipczanki, przeszydzającego, którego urodziła Abrahamowi;

9. Mikor pedig Sára nevetgélni látá az Égyiptombéli Hágárnak fiát, kit Ábrahámnak szűlt vala,

9 И увидела Сарра, что сын Агари Египтянки, которого она родилаАврааму, насмехается,

9. Як побачила Сарра, що син Агари, Египтянки, насьміхається з Ізаака,

10. ja sanoi Aabrahamille: Aja pois tuo orjatar poikinensa, sillä ei tuon orjattaren poika saa periä minun poikani, Iisakin, kanssa.

10. Ja sanoi Abrahamille: aja ulos tämä palkkavaimo poikinensa: sillä palkkavaimon pojan ei pidä perimän minun poikani Isaakin kanssa.

10. Ja sanoi Abrahamille: aja ulos tämä pijca poikinens: sillä pijcan pojan ei pidä perimän minun poicani Isaachin cansa.

10 Therefore she said to Abraham, Cast out this handmaid and her son. For the son of this handmaid will not be heir with my son, (that is) with Isaac.

10. Wherefore she said unto Abraham, Cast out this bondwoman and her son: for the son of this bondwoman shall not be heir with my son, even with Isaac.

10. Og hun sagde til Abraham: Uddriv denne Tjenestekvinde og hendes Søn; thi denne Tjenestekvindes Søn skal ikke arve med min Søn, med Isak.

10. Och sade till Abraham: Drif denna tjensteqvinnona ut med hennes son; ty denne tjensteqvinnones son skall icke ärfva med min son Isaac.

10. Ja ta ütles Abraamile: Aia se ümmardaja ja temma poeg ärra: sest selle ümmardaja poeg ei pea mitte minno poiaga Isaakiga pärrima.

10. ir tarė Abraomui: ‘‘Išvaryk šitą vergę ir jos sūnų! Jis nebus paveldėtojas drauge su mano sūnumi Izaoku’‘.

10. und sprach zu Abraham: Treibe diese Magd aus mit ihrem Sohn; denn dieser Magd Sohn soll nicht erben mit meinem Sohn Isaak.

10. Et elle dit à Abraham: Chasse cette servante et son fils, car le fils de cette servante n'héritera point avec mon fils, avec Isaac.

10. Y dijo a Abraham: Echa a esta sierva y a su hijo, que el hijo de esta sierva no ha de heredar con mi hijo, con Isaac.

10 En zij zeide tot Abraham: Drijf deze dienstmaagd en haar zoon uit; want de zoon dezer dienstmaagd zal met mijn zoon, met Izak, niet erven.

10. I rzekła do Abrahama: Wyrzuć tę służebnicę, i syna jej; albowiem nie będzie dziedziczył syn tej służebnicy z synem mym Izaakiem.

10. Monda Ábrahámnak: [5†] Kergesd el ezt a szolgálót az ő fiával egybe, mert nem lesz örökös e szolgáló fia az én fiammal, Izsákkal.

10 и сказала Аврааму: выгони эту рабыню и сына ее, ибо не наследует сын рабыни сей с сыном моим Исааком.

10. Каже Авраамові: Прожени сю рабиню й сина її; не наслїдувати ме бо син рабинї сієї з моїм сином Ізааком.

11. Aabraham pahastui suuresti tästä puheesta poikansa tähden.

11. Ja tämä sana oli Abrahamin mielestä sangen karvas, hänen poikansa tähden.

11. Ja tämä sana oli Abrahamin mielest sangen carwas hänen poicans tähden.

11 And the thing was very grievous in Abraham's sight on account of his son.

11. And the thing was very grievous in Abraham's sight because of his son.

11. Og det Ord behagede Abraham saare ilde for hans Søns Skyld.

11. Detta ordet behagade Abraham ganska illa för sin sons skull.

11. Ja se sanna olli Abraami melest wägga pahha temma poia pärrast.

11. Tai labai nepatiko Abraomui dėl jo sūnaus.

11. Das Wort gefiel Abraham sehr übel um seines Sohnes willen.

11. Et cette parole déplut fort à Abraham, à cause de son fils.

11. Este dicho pareció grave en gran manera a Abraham a causa de su hijo.

11 En dit woord was zeer kwaad in Abrahams ogen, ter oorzake van zijn zoon.

11. Ale się to bardzo nie podobało w oczach Abrahamowych, dla syna jego.

11. Ábrahámnak pedig igen nehéznek látszék e dolog, az ő fiáért.

11 И показалось это Аврааму весьма неприятным ради сына его.

11. Тяжко ж було чути слово се вельми Авраамові про сина його.

12. Mutta Jumala sanoi Aabrahamille: Älä pahastu siitä poikasi ja orjattaresi tähden. Kuule Saaraa kaikessa, mitä hän sinulle sanoo, sillä ainoastaan Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset.

12. Mutta Jumala sanoi Abrahamille: älä ota sitä pahakses pojasta ja palkkapiiastas: kaikki mitä Saara sinulle sanoo, niin kuule häntä: sillä Isaakissa pitää sinulle siemen kutsuttaman.

12. Mutta Jumala sanoi hänelle: älä ota sitä nijn pahaxes pojastas ja pijcastas: caicki mitä Sara sinulle sano nijn cuule händä: sillä Isaachis sinulle siemen cudzutan.

12 And God said to Abraham, Do not let it be grievous in your sight because of the lad and because of your handmaid. In all that Sarah says to you, listen to her voice. For in Isaac will your seed be called.

12. And God said unto Abraham, Let it not be grievous in thy sight because of the lad, and because of thy bondwoman; in all that Sarah hath said unto thee, hearken unto her voice; for in Isaac shall thy seed be called.

12. Men Gud sagde til Abraham: Lad det ikke behage dig ilde for Drengen og for din Tjenestekvinde; i hvad som helst Sara siger dig, lyd hendes Røst; thi udi Isak skal Sæden kaldes dig.

12. Men Gud sade till honom: Låt dig icke tycka hårdt vara om pilten och tjensteqvinnone; allt det Sara dig sagt hafver, så lyd henne; förty i Isaac skall säden dig nämnd varda.

12. Ja Jummal ütles Abraami wasto: Ärgo olgo se so melest pahha se poisi pärrast ja so ümmardaja pärrast: keikis mis Sara so wasto ütleb, wötta ta sanna kuulda, sest Isaakis peab sulle suggu nimmetadama.

12. Tačiau Dievas tarė Abraomui: ‘‘Nesisielok dėl berniuko ir dėl vergės! Visa, ką Sara tau sako, klausyk jos! Nes iš Izaoko tau bus pašaukti palikuonys.

12. Aber Gott sprach zu ihm: Laß dir's nicht übel gefallen des Knaben und der Magd halben. Alles, was Sara dir gesagt hat, dem gehorche; denn in Isaak soll dir der Same genannt werden.

12. Mais Dieu dit à Abraham: Que cela ne te déplaise pas à cause de l'enfant et de ta servante. Quoi que te dise Sara, obéis à sa voix: car c'est en Isaac que ta postérité sera appelée de ton nom.

12. Entónces dijo Dios a Abraham: No te parezca grave a causa del mozo y de tu sierva: en todo lo que te dijere Sara, oye en su voz; porque en Isaac te será llamada generación.

12 Maar God zeide tot Abraham: Laat het niet kwaad zijn in uw ogen, over den jongen, en over uw dienstmaagd; al wat Sara tot u zal zeggen, hoor naar haar stem; want in Izak zal uw zaad genoemd worden.

12. Tedy rzekł Bóg do Abrahama: Niech to przykro nie będzie w oczach twoich z strony dziecięcia, i z strony służebnicy twojej; coćkolwiek rzecze Sara, usłuchaj głosu jej; boć w Izaaku nazwane będzie nasienie.

12. De monda az Isten Ábrahámnak: Ne lássék előtted nehéznek a gyermeknek és a szolgálónak dolga; valamit mond néked Sára, engedj az ő szavának, [6†] mert Izsákról neveztetik a te magod.

12 Но Бог сказал Аврааму: не огорчайся ради отрока и рабыни твоей; вовсем, что скажет тебе Сарра, слушайся голоса ее, ибо в Исааке наречется тебе семя;

12. І рече Бог Авраамові: Нехай не буде тяжке тобі слово про хлопця і про рабиню. У всёму, що рече тобі Сарра, слухай гласу її; бо в Ізаацї наречеться тобі потомство.

13. Mutta myöskin orjattaren pojasta minä teen suuren kansan, koska hän on sinun jälkeläisesi.

13. Minä teen myös piikas pojan (suureksi) kansaksi; että hän sinun siemenes on.

13. Minä teen myös pijcas pojan suurexi Canssaxi että hän sinun siemenes on.

13 And I will also make a nation of the son of the handmaid, because he (is) your seed.

13. And also of the son of the bondwoman will I make a nation, because he is thy seed.

13. Og jeg vil ogsaa gøre Tjenestekvindens Søn til et Folk, fordi han er min Sæd.

13. Jag skall ock göra tjensteqvinnones son till folk, derföre att han din säd är.

13. Ja ma tahhan ka se ümmardaja poia ühheks rahwaks tehha, sest et ta sinno suggu on.

13. Bet ir vergės sūnų padarysiu didele tauta, nes jis yra tavo palikuonis’‘.

13. Auch will ich der Magd Sohn zum Volk machen, darum daß er deines Samens ist.

13. Mais je ferai aussi du fils de la servante une nation, parce qu'il est ta race.

13. Y también al hijo de la sierva pondré en gente, porque es tu simiente.

13 Doch Ik zal ook den zoon dezer dienstmaagd tot een volk stellen, omdat hij uw zaad is.

13. Wszakże i syna służebnicy rozmnożę w naród, przeto iż nasieniem twojem jest.

13. Mindazáltal a szolgálóleány fiát is [7†] néppé teszem, mivelhogy a te magod ő.

13 и от сына рабыни Я произведу народ, потому что он семя твое.

13. Сина ж рабинї сієї народом великим сотворю його; бо насїннє твоє він.

14. Varhain seuraavana aamuna Aabraham otti leipää ja vesileilin ja antoi ne Haagarille, pannen ne hänen olalleen, sekä pojan, ja lähetti hänet menemään. Hän lähti ja harhaili Beerseban erämaassa.

14. Niin nousi Abraham aamulla varhain, ja otti leipiä ja vesileilin; ja antoi Hagarille, ja pani hänen selkäänsä, ja (antoi hänelle) pojan, ja laski hänen menemään. Ja hän meni matkaansa, ja eksyi BerSaban korvessa.

14. NIjn nousi Abraham amulla warhain ja otti leipiä ja wesileilin ja pani Hagarin selkään ja pojan myös ja andoi hänen mennä. Ja hän meni matcans ja exyi BerSaban corwes.

14 And Abraham rose up early in the morning and took bread and a skin-container of water and gave (them) to Hagar, putting (them) on her shoulder and the child and sent her away. And she departed and wandered in the wilderness of Beer-sheba.

14. And Abraham rose up early in the morning, and took bread, and a bottle of water, and gave it unto Hagar, putting it on her shoulder, and the child, and sent her away: and she departed, and wandered in the wilderness of Beersheba.

14. Da stod Abraham aarle op om Morgenen og tog Brød og en Flaske Vand og gav Hagar og lagde det paa hendes Skuldre og flyede hende Drengen og lod hende fare; da drog hun hen og for vild i Beersaba Ørken.

14. Då stod Abraham bittida upp om morgonen, och tog bröd och en flaska med vatten, och lade på Hagars rygg, och pilten med, och lät gå henne. Hon gick sin väg, och for vill i öknene, vid BerSaba.

14. Siis tousis Abraam hommiko warra ülles ja wöttis leiba ja ühhe nahk-lehkri wet ja andis Hagarile, panni temma selga ja se lapse ka, ja satis tedda ärra: ja temma läks ja eksis ärra Peerseba körbes.

14. Abraomas, atsikėlęs anksti rytą, ėmė duonos bei odinę vandens ir davė Hagarai, uždėdamas jai ant pečių, atidavė vaiką ir išleido. Ji išėjusi klaidžiojo Beer Šebos dykumoje.

14. Da stand Abraham des Morgens früh auf und nahm Brot und einen Schlauch mit Wasser und legte es Hagar auf ihre Schulter und den Knaben mit und ließ sie von sich. Da zog sie hin und ging in der Wüste irre bei Beer-Seba.

14. Et Abraham se leva de bon matin, prit du pain et une outre d'eau, et les donna à Agar; il les mit sur son épaule; il lui donna aussi l'enfant et la renvoya. Et elle s'en alla et erra dans le désert de Béer-Shéba.

14. Entónces Abraham se levantó muy de mañana, y tomó pan, y un cuero de agua, y diólo a Agar poniéndolo sobre su hombro; y diole al muchacho, y envióla: y ella fué, y perdióse en el desierto de Beer-seba.

14 Toen stond Abraham des morgens vroeg op, en nam brood, en een fles water, en gaf ze aan Hagar, die leggende op haar schouder; ook gaf hij haar het kind, en zond haar weg. En zij ging voort, en dwaalde in de woestijn Ber-seba.

14. Wstał tedy Abraham bardzo rano, a wziąwszy chleb i łagiew wody, dał Hagarze; i włożywszy to na ramię jej, i z dziecięciem, odprawił ją; która poszedłszy błąkała się po puszczy Beerseba.

14. Felkele azért Ábrahám jó reggel, és vőn kenyeret és egy tömlő vizet, és adá Hágárnak, és feltevé azt és a gyermeket annak vállára s elbocsátá. Az pedig elméne, és bujdosék a Beérseba pusztájában.

14 Авраам встал рано утром, и взялхлеба и мех воды, и дал Агари, положив ей на плечи, и отрока, и отпустил ее. Она пошла, и заблудилась в пустыне Вирсавии;

14. Устав же Авраам уранцї, і взяв хлїба та бурдюк води та й оддав Агарі, і положив за плечима в неї хлопця, та й одпустив її. Вона ж одійшовши заблудила в Бейер-Себа пустинї.

15. Mutta kun vesi loppui leilistä, heitti hän pojan pensaan alle,

15. Koska vesi oli loppunut leilistä, heitti hän pojan puun alle.

15. Cosca wesi oli loppunut leilist heitti hän pojan puun ala/

15 And the water in the skin-container was spent and she cast the child under one of the shrubs.

15. And the water was spent in the bottle, and she cast the child under one of the shrubs.

15. Der Vandet var drukket af Flasken, da kastede hun Drengen under en af Buskene.

15. Då nu vattnet i flaskone var förtärdt, kastade hon pilten under en buska.

15. Ja wessi löppes ärra nahk-lehkrist, ja ta heitis se lapse ühhe poösa alla,

15. Išsibaigus vandeniui odinėje, ji paliko vaiką po vienu krūmokšniu.

15. Da nun das Wasser in dem Schlauch aus war, warf sie den Knaben unter einen Strauch

15. Quand l'eau de l'outre fut épuisée, elle laissa l'enfant sous un des arbrisseaux.

15. Y faltóle el agua del cuero, y echó el muchacho debajo de un árbol,

15 Als nu het water van de fles uit was, zo wierp zij het kind onder een van de struiken.

15. A gdy nie stało wody w łagwi, porzuciła dziecię pod jednem drzewem;

15. Hogy elfogyott a víz a tömlőből, letevé a gyermeket egy bokor alá.

15 и не стало воды в мехе, и она оставила отрока под одним кустом

15. Не стало ж води в бурдюцї, і покинь вона хлопця під ялиною.

16. meni ja istui syrjään jousenkantaman päähän, sillä hän ajatteli: En voi nähdä pojan kuolevan. Ja istuessaan siinä syrjässä hän korotti äänensä ja itki.

16. Ja meni pois, ja istui hänen kohdallensa taamma, liki joutsen kantamalle; sillä hän sanoi: en minä voi nähdä pojan kuolemaa. Ja hän istui hänen kohdallensa, korotti äänensä ja itki.

16. Ja meni pois ja istui hänen cohdallens taamma joudzen candamata sillä hän sanoi: en minä woi nähdä pojan cuolemata. Ja cuin hän istui hänen cohdallens corgotti hän änens ja itki.

16 And she went and sat herself down opposite (him) a good way off, as (if) it was a bowshot (away). For she said, Do not let me look upon the death of the child. And she sat opposite (him) and lifted up her voice and wept.

16. And she went, and sat her down over against him a good way off, as it were a bowshot: for she said, Let me not see the death of the child. And she sat over against him, and lift up her voice, and wept.

16. Og hun gik og satte sig tværs overfor, efter at hun var gaaet et Pileskud derfra; thi hun sagde: Jeg vil ikke se paa Drengens Død. Saa satte hun sig tværs overfor og opløftede sin Røst og græd.

16. Och gick bort och satte sig tvärs öfver långt ifrå, vid ett armborst skott; ty hon sade: Jag gitter icke se uppå att pilten dör. Och vid hon satt tvärs öfver, hof hon upp sina röst, och gret.

16. Ja läks ja istus temma kohhal ni kaugel, kui ammoga woib lasta, sest ta ütles: ei ma woi se lapse surma nähha. Ja ta istus temma kohhal, ja tostis omma heäle ja nuttis.

16. Paėjusi atsisėdo priešais jį lanko šūvio atstumu. Ji sakė: ‘‘Negaliu matyti mirštančio vaiko’‘. Ir graudžiai verkė.

16. und ging hin und setzte sich gegenüber von fern, einen Bogenschuß weit; denn sie sprach: Ich kann nicht ansehen des Knaben Sterben. Und sie setzte sich gegenüber und hob ihre Stimme auf und weinte.

16. Et elle s'en alla, et s'assit vis-à-vis, environ à la distance d'une portée d'arc; car elle dit: Que je ne voie pas mourir l'enfant. Et elle s'assit vis-à-vis, éleva la voix, et pleura.

16. Y fuése, y sentóse en derecho, alejándose cuanto un tiro de arco, diciendo: No veré cuando el muchacho morirá; y sentóse en derecho, y alzó su voz y lloró.

16 En zij ging en zette zich tegenover, afgaande zo verre, als die met den boog schieten; want zij zeide: Dat ik het kind niet zie sterven; en zij zat tegenover, en hief haar stem op, en weende.

16. I odszedłszy usiadła przeciw niemu, tak daleko, jako na strzeleniu z łuku; bo mówiła: Nie będę patrzyła na śmierć dziecięcia; a siedząc przeciw niemu, podniosła głos swój, i płakała.

16. És elméne s leűle által ellenébe mintegy nyillövésnyi távolságra; mert azt mondja vala: Ne lássam mikor a gyermek meghal. Leűle tehát által ellenébe, és fölemelé szavát és síra.

16 и пошла, села вдали, в расстоянии на один выстрел из лука. Ибо она сказала: не хочу видеть смерти отрока. И она села против, и подняла вопль, и плакала;

16. Відойшовши ж сїла навпроти його віддалеки, як би дострелити з лука; каже бо: Нехай не бачу смерти дитини моєї. І седїла навпроти його, та й заголосила.

17. Silloin Jumala kuuli pojan valituksen, ja Jumalan enkeli huusi taivaasta Haagarille sanoen: Mikä sinun on, Haagar? Älä pelkää, sillä Jumala on kuullut pojan valituksen, siinä missä hän makaa.

17. Ja Jumala kuuli pojan äänen, ja Jumalan enkeli huusi Hagaria taivaasta, ja sanoi hänelle: mikä sinun on, Hagar? älä pelkää; sillä Jumala on kuullut pojan äänen, kussa hän makaa.

17. Ja nijn Jumala cuuli pojan änen ja Jumalan Engeli huusi Hagarita taiwast ja sanoi hänelle: mikä sinun on Hagar? älä pelkä: sillä Jumala on cuullut pojan änen cusa hän maca.

17 And God heard the voice of the lad. And the messenger of God called to Hagar out of heaven and said to her, What troubles you, Hagar? Do not fear, God has heard the voice of the lad where he (is).

17. And God heard the voice of the lad; and the angel of God called to Hagar out of heaven, and said unto her, What aileth thee, Hagar? fear not; for God hath heard the voice of the lad where he is.

17. Da hørte Gud Drengens Røst, og Guds Engel raabte til Hagar af Himmelen og sagde til hende: Hvad fattes dig, Hagar? frygt intet; thi Gud har hørt Drengens Røst, der hvor han er.

17. Då hörde Gud piltens röst, och Guds Ängel kallade Hagar af himmelen, sägandes: Hvad skadar dig, Hagar? Frukta dig intet; förty Gud hafver hört piltens röst, der han ligger.

17. Ja Jummal kulis se poisi heäle, ja Jummala ingel hüdis Hagarit taewast ja ütles temmale: Mis sul on Hagar? ärra karda, sest Jum̃al on se poisi heäle kuulnud seäl, kus ta on.

17. Dievas išgirdo berniuko balsą, ir Dievo angelas iš dangaus tarė Hagarai: ‘‘Kas tau, Hagara? Nebijok! Dievas išgirdo berniuko balsą.

17. Da erhörte Gott die Stimme des Knaben. Und der Engel Gottes rief vom Himmel der Hagar und sprach zu ihr: Was ist dir Hagar? Fürchte dich nicht; denn Gott hat erhört die Stimme des Knaben, da er liegt.

17. Et Dieu entendit la voix du jeune garçon, et l'ange de Dieu appela des cieux Agar, et lui dit: Qu'as-tu, Agar? Ne crains point, car Dieu a entendu la voix du jeune garçon, là où il est.

17. Y oyo Dios la voz del muchacho: y el ángel de Dios dió voces a Agar desde los cielos, y díjole: ¿Qué has Agar? no hayas miedo; porque Dios ha oido la voz del muchacho en donde está.

17 En God hoorde de stem van den jongen; en de Engel Gods riep Hagar toe uit den hemel, en zeide tot haar: Wat is u, Hagar? Vrees niet; want God heeft naar des jongens stem gehoord, ter plaatse, waar hij is.

17. Tedy usłyszał Bóg głos dziecięcy, i zawołał Anioł Boży na Hagarę z nieba, i rzekł jej: Cóżci Hagaro? nie bój się, boć usłyszał Bóg głos dziecięcy z miejsca, na którem jest.

17. Meghallá pedig Isten a gyermeknek szavát, és kiálta az Isten angyala az égből Hágárnak, és monda néki: Mi lelt téged Hágár? ne félj, mert az Isten meghallotta a gyermeknek szavát, ott a hol van.

17 и услышал Бог голос отрока; и Ангел Божий с неба воззвал к Агари и сказал ей: что с тобою, Агарь? не бойся; Бог услышал голос отрока оттуда, где он находится;

17. Почув же Бог плач хлопячий, і кликне ангел Божий Агару з небес, і рече: Що тобі, Агаро? Не турбуйся; почув бо Бог плач хлопячий з місця, де воно тепер.

18. Nouse, nosta poika maasta ja tartu hänen käteensä, sillä minä teen hänestä suuren kansan.

18. Nouse, ota poika, ja tue häntä kädelläs: sillä minä teen hänen suureksi kansaksi.

18. Nouse ota poica ja pitele händä kädest: sillä minä teen hänen suurexi Canssaxi.

18 Arise, lift up the lad and hold him in your hand, because I will make him a great nation.

18. Arise, lift up the lad, and hold him in thine hand; for I will make him a great nation.

18. Staa op, opløft Drengen og hold fast paa ham med din Flaand; thi jeg vil gøre ham til et stort Folk.

18. Statt upp, tag pilten, och håll honom med dina händer; ty jag skall göra honom till stort folk.

18. Touse ülles, wötta se pois ülles ja hakka omma käega temmast kinni, sest ma tahhan tedda sureks rahwaks tehha.

18. Kelkis, imk berniuką ir laikyk jį tvirtai savo rankose, nes Aš jį padarysiu didele tauta!’‘

18. Steh auf, nimm den Knaben und führe ihn an deiner Hand; denn ich will ihn zum großen Volk machen.

18. Lève-toi, prends le jeune garçon, et tiens-le par la main; car je ferai de lui une grande nation.

18. Levántate, alza el muchacho, y tómale de tu mano; que en gran gente le tengo de poner.

18 Sta op, hef den jongen op, en houd hem vast met uwe hand; want Ik zal hem tot een groot volk stellen.

18. Wstaó, weźmij dziecię, a ujmij je ręką swoją: bo w naród wielki rozmnożę je.

18. Kelj fel, vedd fel a gyermeket, és viseld gondját, mert nagy [8†] néppé teszem őt.

18 встань, подними отрока и возьми его за руку, ибо Я произведу от него великий народ.

18. Устань, та возьми хлопя і держи на руцї твоїй; народом бо великим сотворю його.

19. Ja Jumala avasi hänen silmänsä, niin että hän huomasi vesikaivon. Ja hän meni ja täytti leilin vedellä ja antoi pojan juoda.

19. Ja Jumala avasi hänen silmänsä, että hän näki vesikaivon; niin hän meni ja täytti leilin vedellä, ja antoi pojan juoda.

19. Ja Jumala awais hänen silmäns että hän näki wesicaiwon nijn hän meni ja täytti leilin wedellä ja andoi pojan juoda.

19 And God opened her eyes and she saw a well of water. And she went and filled the skin-container (with) water and gave the lad a drink.

19. And God opened her eyes, and she saw a well of water; and she went, and filled the bottle with water, and gave the lad drink.

19. Og Gud oplod hendes Øjne, at hun saa en Vandbrønd, saa gik hun og fyldte Flasken med Vand og gav Drengen at drikke.

19. Och Gud öppnade hennes ögon, att hon fick se en vattubrunn. Då gick hon till och fyllde sina flasko med vatten, och gaf piltenom dricka.

19. Ja Jummal teggi temma silmad lahti, ja ta näggi ühhe wee kaewo, siis läks ta ja täitis se nahk-lehkri weega ja jotis se poisi.

19. Dievas atvėrė jai akis, ir ji pamatė šulinį. Nuėjusi pripildė odinę vandens ir pagirdė berniuką.

19. Und Gott tat ihr die Augen auf, daß sie einen Wasserbrunnen sah. Da ging sie hin und füllte den Schlauch mit Wasser und tränkte den Knaben.

19. Et Dieu lui ouvrit les yeux, et elle vit un puits d'eau, et elle alla et remplit l'outre d'eau, et donna à boire au jeune garçon.

19. Entónces abrió Dios sus ojos, y vió una fuente de agua; y fué, e hinchió el cuero de agua, y dió de beber al muchacho.

19 En God opende haar ogen, dat zij een waterput zag; en zij ging, en vulde de fles met water, en gaf den jongen te drinken.

19. Otworzył tedy Bóg oczy jej, że ujrzała źródło wody; a szedłszy napełniła łagiew wodą, i dała pić dziecięciu.

19. És megnyitá Isten az ő szemeit, és láta egy vízforrást, oda méne azért, és megtölté a tömlőt vízzel, és inni ada a gyermeknek.

19 И Бог открыл глаза ее, и она увидела колодезь с водою, и пошла, наполнила мех водою и напоила отрока.

19. І відкрив Бог очі їй, і побачила криницю з водою, і пійшла й налила бурдюк води, та й напоїла хлопя.

20. Ja Jumala oli pojan kanssa, ja hän kasvoi ja asui erämaassa, ja hänestä tuli jousimies.

20. Ja Jumala oli pojan kanssa, ja hän kasvoi; ja asui korvessa, ja tuli tarkaksi joutsimieheksi.

20. Ja Jumala oli pojan cansa ja hän caswoi ja asui corwes ja tuli tarcaxi joudzimiehexi.

20 And God was with the lad and he grew. And he dwelt in the wilderness and became an archer as he grew up.

20. And God was with the lad; and he grew, and dwelt in the wilderness, and became an archer.

20. Og Gud var med, Drengen, og han vokste op og boede i Ørken og blev en Bueskytte.

20. Och Gud var med piltenom; han växte, och bodde i öknene, och vardt en god skytte.

20. Ja Jummal olli selle poisiga ja ta kaswis, ja ellas körbes ja sai ammo-laskiaks;

20. Dievas buvo su juo. Jis užaugo, gyveno dykumoje ir tapo šauliu.

20. Und Gott war mit dem Knaben; der wuchs und wohnte in der Wüste und ward ein guter Schütze.

20. Et Dieu fut avec le jeune garçon, qui devint grand, et habita dans le désert; et il fut tireur d'arc.

20. Y fué Dios con el muchacho; y creció, y habitó en el desierto, y fué tirador de arco.

20 En God was met den jongen; en hij werd groot, en hij woonde in de woestijn, en werd een boogschutter.

20. I był Bóg z onem dziecięciem, Które urosło, i mieszkało na puszczy, był z niego strzelec dobry z łuku.

20. És vala Isten a gyermekkel, s az felnövekedék, és lakik vala a pusztában, és lőn íjászszá.

20 И Бог был с отроком; и он вырос, и стал жить в пустыне, и сделался стрелком из лука.

20. І був Бог з хлопчиком, і виріс та й оселивсь у степу і був стрілець-лучник.

21. Ja hän asui Paaranin erämaassa; ja hänen äitinsä otti hänelle vaimon Egyptin maasta.

21. Ja asui Paranin korvessa; ja hänen äitinsä otti hänelle emännän Egyptin maalta.

21. Ja asui Paranin corwes ja hänen äitins otti hänelle emännän Egyptin maalda.

21 And he dwelt in the wilderness of Paran. And his mother took a wife out of the land of Egypt for him.

21. And he dwelt in the wilderness of Paran: and his mother took him a wife out of the land of Egypt.

21. Og han boede i den Ørken Paran, og hans Moder tog ham en Hustru af Æggptens Land.

21. Och bodde i den öknene Pharan: Och hans moder tog honom hustru utur Egypti land.

21. Ja ellas Parani körbes, ja temma emma wöttis temmale naese Egiptusse-maalt.

21. Jis gyveno Parano dykumoje, ir jo motina parinko jam žmoną iš Egipto šalies.

21. Und er wohnte in der Wüste Pharan, und seine Mutter nahm ihm ein Weib aus Ägyptenland.

21. Et il habita dans le désert de Paran. Et sa mère lui prit une femme du pays d'Égypte.

21. Y habitó en el desierto de Farán, y su madre le tomó mujer de la tierra de Egipto.

21 En hij woonde in de woestijn Paran; en zijn moeder nam hem een vrouw uit Egypteland.

21. A mieszkał na puszczy Faran; i wzięła mu matka jego żonę z ziemi Egipskiej.

21. Lakozék pedig Párán pusztájában, és vőn néki anyja feleséget Égyiptom földéről.

21 Он жил в пустыне Фаран; и мать его взяла ему жену из земли Египетской.

21. І оселивсь у Фаран-степу, і взяла йому мати його жінку із землї Египецької.

22. Siihen aikaan puhui Abimelek ja hänen sotapäällikkönsä Piikol Aabrahamille sanoen: Jumala on sinun kanssasi kaikessa, mitä teet.

22. Sillä ajalla puhui Abimelek ja hänen sotapäämiehensä Phikol Abrahamille, sanoen: Jumala on sinun kanssas kaikissa mitä sinä teet.

22. SIlloin puhui Abimelech ja hänen sodans päämies Phicol Abrahamille sanoden: Jumala on sinun cansas caikis mitä sinä teet.

22 And it happened at that time, that Abimelech and Phicol the captain of his army spoke to Abraham, saying, God (is) with you in all that you do.

22. And it came to pass at that time, that Abimelech and Phichol the chief captain of his host spake unto Abraham, saying, God is with thee in all that thou doest:

22. Og det skete paa den samme Tid, da talede Abimelek og Pikol, hans Stridshøvedsmand, til Abraham og sagde: Gud er med dig i alt det, du gør.

22. På samma tiden talade Abimelech och Phicol, hans härhöfvitsman, med Abraham, och sade: Gud är med dig uti allt det du gör.

22. Ja sel aial sündis, et Abimelek Pikoli oma soa-wäe pealikkoga Abraami wasto räkis ja ütles: Jummal on sinnoga keikis mis sa ial teed.

22. Anuo metu Abimelechas ir jo kariuomenės vadas Picholas kalbėjo Abraomui: ‘‘Dievas yra su tavimi visame, ką tu darai.

22. Zu der Zeit redete Abimelech und Phichol, sein Feldhauptmann, mit Abraham und sprach: Gott ist mit dir in allem, das du tust.

22. Et il arriva qu'en ce temps-là Abimélec, accompagné de Picol, chef de son armée, parla à Abraham, en disant: Dieu est avec toi dans tout ce que tu fais.

22. Y fué en aquel mismo tiempo, que habló Abimelec, y Ficol príncipe de su ejército a Abraham, diciendo: Dios es contigo en todo cuanto haces.

22 Voorts geschiedde het ter zelfder tijd, dat Abimelech, mitsgaders Pichol, zijn krijgsoverste, tot Abraham sprak, zeggende: God is met u in alles, wat gij doet.

22. I stało się onegoż czasu, że rzekł Abimelech, i Fikol, hetman wojska jego, do Abrahama mówiąc: Bóg z tobą we wszystkiem, co ty czynisz.

22. És lőn abban az [9†] időben, hogy Abimélek és Pikhól annak hadvezére megszólíták Ábrahámot mondván: Az Isten van te veled mindenben, a mit cselekszel.

22 И было в то время, Авимелех с Фихолом, военачальником своим, сказал Аврааму: с тобою Бог во всем, что ты ни делаешь;

22. Сталося ж того часу, що промовив Абимелех та Пихоль, гетьман війська його, до Авраама, говорючи: Бог з тобою в усьому, що дїєш.

23. Vanno nyt tässä minulle Jumalan kautta, ettet ole oleva petollinen minulle etkä minun suvulleni etkä jälkeläisilleni, vaan tee sinäkin laupeus minulle ja sille maalle, jossa muukalaisena asut, niinkuin minä olen sinulle tehnyt.

23. Niin vanno nyt minulle tässä Jumalan kautta, ettes ole minulle, ja minun pojalleni, ja poikanipojalle petollinen; vaan sen laupiuden jälkeen, jonka minä tein sinun kanssas, tee sinä myös minun kanssani, ja sen maan kanssa, jossa sinä olet muukalainen.

23. Nijn wanno nyt minulle Jumalan cautta ettes ole minun lapsilleni eli minun lasteni lapsille petollinen waan sen laupiuden jälken cuin minä tein sinun cansas tee sinä myös minun cansani ja sen maan cansa josa sinä olet muucalainen.

23 Now therefore swear to me here by God that you will not deal falsely with me, nor with my son, nor with my son's son. (But) according to the kindness that I have done to you, you will do to me and to the land in which you have traveled.

23. Now therefore swear unto me here by God that thou wilt not deal falsely with me, nor with my son, nor with my son's son: but according to the kindness that I have done unto thee, thou shalt do unto me, and to the land wherein thou hast sojourned.

23. Saa sværg mig nu her ved Gud, at du ikke vil handle svigefuldt imod mig og min Søn og min Sønnesøn; efter den Miskundhed, som jeg har gjort mod dig, skal du gøre mod mig og mod Landet, i hvilket du har været fremmed.

23. Så svär mig nu vid Gud, att du är mig icke arg, eller minom barnom, eller minom barnabarnom: Utan den barmhertighet, som jag hafver gjort med dig, den gör ock med mig, och landena, der du en främling uti äst.

23. Ja nüüd wañnu mulle siin Jummala jures, et sinna ei mulle egga mo poiale egga mo poia poiale walskust ei te; sedda heategemist möda, mis ma sulle ollen teinud, pead sa mulle teggema ja selle male, kus sa kui wooras sees ellad.

23. Dabar tad prisiek Dievu, kad nekenksi nei man, nei mano vaikams, nei jų palikuonims, bet kaip aš maloningai su tavimi elgiausi, taip ir tu elgsiesi su manimi ir mano kraštu, kuriame gyveni kaip ateivis!’‘

23. So schwöre mir nun bei Gott, daß du mir und meinen Kindern und meinen Enkeln keine Untreue erzeigen wollest, sondern die Barmherzigkeit, die ich an dir getan habe, an mir auch tust und an dem Lande, darin du ein Fremdling bist.

23. Maintenant donc, jure-moi ici par le nom de Dieu, que tu ne tromperas ni moi, ni mes enfants, ni ma race. Tu agiras envers moi et envers le pays où tu as séjourné, avec la même bonté avec laquelle j'ai agi envers toi.

23. Ahora, pues, jurame aquí por Dios, que no faltarás a mí, y a mi hijo, y a mi nieto: conforme a la misericordia que yo hice contigo, harás tú conmigo, y con la tierra donde has peregrinado.

23 Zo zweer mij nu hier bij God: Zo gij mij, of mijn zoon, of mijn neef liegen zult! naar de weldadigheid, die ik bij u gedaan heb, zult gij doen bij mij, en bij het land, waarin gij als vreemdeling verkeert.

23. A tak teraz, przysiąż mi przez Boga, że mię w niczem podchodzić nie będziesz, ani syna mego, ani wnuka mego; ale według miłosierdzia, którem uczynił z tobą, uczynisz ze mną, i z ziemią, w którejś był przychodniem.

23. Mostan azért esküdj meg énnékem az Istenre itt, hogy sem én ellenem, sem fiam, sem unokám ellen álnokságot nem cselekszel, hanem azzal a szeretettel, a melylyel én te irántad viseltettem, viseltetel te is én irántam és az ország iránt, a melyben jövevény voltál.

23 и теперь поклянись мне здесь Богом, что ты не обидишь ни меня, ни сына моего, ни внука моего; и как я хорошо поступал с тобою, так и ты будешь поступать со мною и землею, в которой ты гостишь.

23. Оце ж клянись менї Богом, що не зрадиш мене, нї дїтей моїх, нї внуків моїх, а по правдї, як прихилен був я до тебе, так і ти будеш до мене, і до землї, де пробуваєш.

24. Aabraham sanoi: Minä vannon.

24. Niin sanoi Abraham: minä vannon.

24. Nijn sanoi Abraham: minä wannon.

24 And Abraham said, I will swear.

24. And Abraham said, I will swear.

24. Da sagde Abraham: jeg vil sværge.

24. Då sade Abraham: Jag vill svärja.

24. Ja Abraam ütles: Minna tahhan wanduda.

24. Abraomas atsakė: ‘‘Prisiekiu’‘.

24. Da sprach Abraham: Ich will schwören.

24. Et Abraham répondit: Je le jurerai.

24. Y respondió Abraham: Yo juraré.

24 En Abraham zeide: Ik zal zweren.

24. Tedy odpowiedział Abraham: Ja przysięgnę.

24. És monda Ábrahám: Én megesküszöm.

24 И сказал Авраам: я клянусь.

24. І рече Авраам: Кленусь.

25. Aabraham nuhteli kuitenkin Abimelekia vesikaivon tähden, jonka Abimelekin palvelijat olivat vallanneet.

25. Ja Abraham nuhteli Abimelekiä, sen vesikaivon tähden, kun Abimelekin palveliat olivat väkivallalla ottaneet.

25. Ja Abraham nuhteli Abimelechi sen wesicaiwon tähden cuin Abimelechin palweliat olit wäkiwallalla ottanet.

25 And Abraham reproved Abimelech because of the well of water which Abimelech's servants had violently taken away.

25. And Abraham reproved Abimelech because of a well of water, which Abimelech's servants had violently taken away.

25. Og Abraham straffede Abimelek for den Vandbrønds Skyld, som Abimeleks Tjenere havde borttaget med Vold.

25. Och Abraham straffade Abimelech för den vattubrunnens skull, som Abimelechs tjenare hade tagit med våld.

25. Ja Abraam nomis Abimeleki se wee kaewo pärrast, mis Abimeleki sullased wäggise ollid ärrawotnud.

25. Tačiau Abraomas priekaištavo Abimelechui dėl šulinio, kurį Abimelecho tarnai buvo pasigrobę.

25. Und Abraham setzte Abimelech zur Rede um des Wasserbrunnens willen, den Abimelechs Knechte hatten mit Gewalt genommen.

25. Mais Abraham se plaignit à Abimélec à cause d'un puits d'eau, dont les serviteurs d'Abimélec s'étaient emparés.

25. Y Abraham reprendió a Abimelec a causa de un pozo de agua, que los siervos de Abimelec le habían tomado.

25 En Abraham berispte Abimelech ter oorzake van een waterput, die Abimelechs knechten met geweld genomen hadden.

25. I przymawiał Abraham Abimelechowi o studnią wody, którą mu byli gwałtem odjęli słudzy Abimelechowi.

25. Megdorgálá pedig Ábrahám Abiméleket a kútért, [10†] melyet erővel elvettek vala az Abimélek szolgái.

25 И Авраам упрекал Авимелеха за колодезь с водою, который отняли рабы Авимелеховы.

25. І докоряв Авраам Абимелеха, за колодязь водяний, що відняли раби Абимелехові.

26. Mutta Abimelek vastasi: En tiedä, kuka sen on tehnyt; et ole itse minulle mitään ilmoittanut, enkä ole siitä kuullut ennen kuin tänään.

26. Ja Abimelek sanoi: en ole minä tietänyt kuka sen teki; etkä sinä ilmoittanut minulle; enkä minä sitä ole ennen kuullut, kuin tänä päivänä.

26. Silloin wastais Abimelech: en ole minä tietänyt cuca sen teki etkä sinä ilmoittanut minulle engä minä sitä ole ennen cuullut cuin tänäpän.

26 And Abimelech said, I do not know who has done this thing, neither did you tell me, nor yet did I hear (of it), except today.

26. And Abimelech said, I wot not who hath done this thing: neither didst thou tell me, neither yet heard I of it, but to day.

26. Da svarede Abimelek: Jeg vidste ikke, hvem der gjorde dette, og du har heller ikke givet mig det til Kende, og jeg har heller ikke hørt det førend i Dag.

26. Då svarade Abimelech: Jag hafver icke vist, ho det gjorde; ej heller sade du mig det; dertill hafver jag icke hört det förra än i dag.

26. Ja Abimelek ütles: Ei ma tea mitte, kes sedda asja on teinud, ja sinnagi ei olle sedda mulle teäda annud, ei minnage polle mitte kuulnud enne kui tänna.

26. Abimelechas atsakė: ‘‘Aš nežinau, kas tai padarė. Tu man nieko nesakei, aš nieko apie tai negirdėjau iki šios dienos’‘.

26. Da antwortete Abimelech: Ich habe es nicht gewußt, wer das getan hat; auch hast du mir's nicht angesagt; dazu habe ich's nicht gehört bis heute.

26. Et Abimélec dit: Je ne sais qui a fait cela; toi-même tu ne m'en as point averti, et moi je n'en ai entendu parler qu'aujourd'hui.

26. Y respondió Abimelec: Yo no sé quien haya hecho esto: ni tampoco tú me lo hiciste saber, ni yo lo he oido hasta hoy.

26 Toen zeide Abimelech: Ik heb niet geweten, wie dit stuk gedaan heeft; en ook hebt gij het mij niet aangezegd, en ik heb er ook niet van gehoord, dan heden.

26. I rzekł Abimelech: Nie wiem kto by to uczynił, nawet i tyś mi nie oznajmił, i jam nie słyszał o tem dopiero dziś.

26. És monda Abimélek: Nem tudom kicsoda mívelte e dolgot; te sem jelentetted nekem, s én sem hallottam, hanem csak ma.

26 Авимелех же сказал: не знаю, кто это сделал, и ты не сказал мне; я даже и не слыхал о том доныне.

26. І каже йому Абимелех: Не знаю, хто вчинив тобі дїло таке, нї ти менї не оповідав єси, нї я чував, тільки сьогоднї.

27. Silloin Aabraham otti pikkukarjaa ja raavaskarjaa ja antoi Abimelekille; ja he tekivät molemmat keskenänsä liiton.

27. Niin otti Abraham lampaita ja karjaa, ja antoi Abimelekille; ja he tekivät molemmat liiton keskenänsä.

27. Nijn otti Abraham lambaita ja carja ja andoi Abimelechille ja he teit molemmat lijton keskenäns.

27 And Abraham took sheep and oxen and gave them to Abimelech. And the two made a covenant.

27. And Abraham took sheep and oxen, and gave them unto Abimelech; and both of them made a covenant.

27. Da tog Abraham Faar og Kvæg og gav Abimelek, og de gjorde begge et Forbund.

27. Då tog Abraham får och fä, och gaf Abimelech: Och gjorde båda ett förbund med hvarannan.

27. Ja Abraam wottis puddolojuksid ja weiksid ja andis Abimelekile, ja kahhekeste teggid nemmad seädusse.

27. Abraomas davė Abimelechui avių ir jaučių, ir juodu sudarė sandorą.

27. Da nahm Abraham Schafe und Rinder und gab sie Abimelech; und sie machten beide einen Bund miteinander.

27. Alors Abraham prit des brebis et des bœufs, et les donna à Abimélec, et ils firent alliance ensemble.

27. Y tomó Abraham ovejas y vacas, y dió a Abimelec, e hicieron ámbos alianza.

27 En Abraham nam schapen en runderen, en gaf die aan Abimelech; en die beiden maakten een verbond.

27. Nabrał tedy Abraham owiec i wołów, i dał Abimelechowi, i uczynili oba przymierze.

27. Vett azért Ábrahám juhokat, barmokat és adá Abiméleknek; és egymással szövetséget kötének.

27 И взял Авраам мелкого и крупного скота и дал Авимелеху, и они оба заключили союз.

27. І вилучив Авраам сїм овечок, да товару, та й дав Абимелехові, і вчинили вони обидва умову.

28. Ja Aabraham asetti laumasta seitsemän uuhikaritsaa erilleen muista.

28. Ja Abraham asetti seitsemän karitsaa laumasta erinänsä.

28. Ja Abrahamin asetti seidzemen caridza erinäns.

28 And Abraham set seven ewe-lambs of the flock by themselves.

28. And Abraham set seven ewe lambs of the flock by themselves.

28. Og Abraham stillede syv Lam af Hjorden for sig selv.

28. Och Abraham ställde sju lamb afsides.

28. Ja Abraam panni senna seitse lamba-talle issipäines.

28. Abraomas atskyrė septynis ėriukus.

28. Und Abraham stellt sieben Lämmer besonders.

28. Et Abraham mit à part sept jeunes brebis du troupeau.

28. Y puso Abraham siete corderas de la manada a parte.

28 Doch Abraham stelde zeven ooilammeren der kudde bijzonder.

28. I postawił Abraham siedmioro owiec z stada osobno.

28. És külön állíta Ábrahám a nyájból hét juhot.

28 И поставил Авраам семь агниц из стада мелкого скота особо.

28. І поставив Авраам семеро ягниць овечих із отари окроме.

29. Silloin Abimelek sanoi Aabrahamille: Mitä tarkoittavat nuo seitsemän karitsaa, jotka olet asettanut tuonne erilleen?

29. Ja Abimelek sanoi Abrahamille: mihinkä ne seitsemän karitsaa, jotkas olet asettanut erinänsä?

29. Ja Abimelech sanoi Abrahamille: mihingä ne seidzemen caridza jotcas olet asettanut erinäns?

29 And Abimelech said to Abraham, What (do) these seven ewe-lambs mean which you have set by themselves?

29. And Abimelech said unto Abraham, What mean these seven ewe lambs which thou hast set by themselves?

29. Da sagde Abimelek til Abraham: Hvad skulle disse syv Lam her, som du stillede for sig selv?

29. Sade Abimelech till Abraham: Hvad skola de sju lamb, som du hafver ställt der afsides?

29. Ja Abimelek ütles Abraami wasto: Mis need seitse talle siin on, mis sa issipäinis seie olled pannud?

29. Abimelechas klausė Abraomo: ‘‘Ką gi reiškia šie septyni ėriukai, kuriuos tu atskyrei?’‘

29. Da sprach Abimelech zu Abraham: Was sollen die sieben Lämmer, die du besonders gestellt hast?

29. Et Abimélec dit à Abraham: Qu'est-ce que ces sept jeunes brebis que tu as mises à part?

29. Y dijo Abimelec a Abraham: ¿Qué significan estas siete corderas, que has puesto a parte?

29 Zo zeide Abimelech tot Abraham: Wat zullen hier deze zeven ooilammeren, die gij bijzonder gesteld hebt?

29. Tedy Abimelech rzekł do Abrahama: Na cóż to siedmioro owiec, któreś postawił osobno?

29. És monda Abimélek Ábrahámnak: Mire való e hét juh, melyet külön állítál?

29 Авимелех же сказал Аврааму: на что здесь сии семь агниц, которых ты поставил особо?

29. І каже Абимелех Авраамові: Що се за семеро ягниць, що поставив єси окроме?

30. Hän vastasi: Nämä seitsemän karitsaa on sinun otettava minun kädestäni, todistukseksi minulle siitä, että tämä kaivo on minun kaivamani.

30. Hän vastasi: nämät seitsemän karitsaa pitää sinun ottaman minun kädestäni, todistukseksi minulle, että minä olen tämän kaivon kaivanut.

30. Hän wastais: nämät seidzemen caridza pitä sinun ottaman minun kädestäni todistoxexi että minä olen tämän caiwon caiwanut.

30 And he said, For (these) seven ewe-lambs you will take from my hand, that it may be a witness to me, that I have dug this well.

30. And he said, For these seven ewe lambs shalt thou take of my hand, that they may be a witness unto me, that I have digged this well.

30. Og han svarede: Fordi du skal tage syv Lam af min Haand; og det skal være mig til et Vidnesbyrd, at jeg har gravet denne Brønd.

30. Han svarade: Sju lamb skall du taga af mine hand, att de skola vara mig till ett vittnesbörd, att jag denna brunn grafvit hafver.

30. Ja ta ütles: Et sa need seitse talle pead mo käest wötma, sepärrast peawad nemmad mulle tunnistuseks ollema, et minna se kaewo ollen kaewanud.

30. Jis atsakė: ‘‘Tuos septynis ėriukus turi priimti iš manęs kaip įrodymą, kad aš iškasiau šitą šulinį’‘.

30. Er antwortete: Sieben Lämmer sollst du von meiner Hand nehmen, daß sie mir zum Zeugnis seien, daß ich diesen Brunnen gegraben habe.

30. Et il répondit: C'est que tu accepteras ces sept jeunes brebis de ma main, afin que ce me soit un témoignage que j'ai creusé ce puits.

30. Y él respondió: Que estas siete corderas tomarás de mi mano, para que me sea en testimonio, que yo cavé este pozo.

30 En hij zeide: Dat gij de zeven ooilammeren van mijn hand nemen zult, opdat het mij tot een getuigenis zij, dat ik dezen put gegraven heb.

30. A on odpowiedział: Iż te siedem owiec weźmiesz z rąk moich, aby mi były na świadectwo, żem wykopał tę studnię.

30. És felele Ábrahám: Ezt a hét juhot vedd tőlem, hogy bizonyságul legyenek nékem, hogy én ástam ezt a kútat.

30 он сказал: семь агниц сих возьми от руки моей, чтобы онибыли мне свидетельством, что я выкопал этот колодезь.

30. І рече Авраам: Що семеро сих ягниць візьмеш у мене, нехай будуть менї сьвідоцтвом, що я викопав колодязь сей.

31. Siitä kutsuttiin paikkaa Beersebaksi, koska he molemmat vannoivat siinä toisilleen valan.

31. Sentähden kutsui hän sen sian BerSaba: sillä siinä he molemmat vannoivat keskenänsä.

31. Sentähden cudzui hän sen sian BerSaba: sillä sijnä he molemmat wannoit keskenäns.

31 Therefore he called that place Beer-sheba, because both of them swore there.

31. Wherefore he called that place Beersheba; because there they sware both of them.

31. Derfor kaldte han dette Sted Beersaba; thi der svore de begge.

31. Deraf heter det rummet BerSaba, att de båda med hvarannan der så svoro.

31. Sepärrast hüdis temma sesamma paiga Peersebaks, et nemmad mollemad seäl ollid wandunud.

31. Ta vieta buvo pavadinta Beer Šeba, nes ten jie abu prisiekė.

31. Daher heißt die Stätte Beer-Seba, weil sie beide miteinander da geschworen haben.

31. C'est pourquoi on appela ce lieu-là Béer-Shéba (puits du serment); car ils y jurèrent tous deux.

31. Por esto llamó a aquel lugar Beer-seba; por que allí juraron ámbos.

31 Daarom noemde men die plaats Ber-seba, omdat die beiden daar gezworen hadden.

31. Dlatego nazwano miejsce ono Beerseba; albowiem tam obaj przysięgli.

31. Azért nevezék azt a helyet [11†] Beérsebának, mivelhogy ott esküdtek vala meg mind a ketten.

31 Потому и назвал он сие место: Вирсавия, ибо тут оба они клялись

31. Того й проложено прізвище місцеві тому: Бейер-Себа, колодязь клятьби; бо там клялись обидва.

32. Niin he tekivät liiton Beersebassa. Ja Abimelek nousi ja Piikol, hänen sotapäällikkönsä, ja he palasivat filistealaisten maahan.

32. Ja niin he tekivät liiton BerSabassa. Ja Abimelek nousi ja Phikol hänen sotapäämiehensä, ja palasivat Philistealaisten maalle.

32. Ja nijn he teit lijton BerSabas.

32 So they cut a covenant at Beer-sheba. And Abimelech rose up and Phicol the captain of his army and they returned into the land of the Philistines.

32. Thus they made a covenant at Beersheba: then Abimelech rose up, and Phichol the chief captain of his host, and they returned into the land of the Philistines.

32. Og de gjorde Forbund i Beersaba; da stod Abimelek op og Pikol, hans Stridshøvedsmand, og droge igen til Filisternes Land.

32. Och alltså gjorde de det förbund i BerSaba. Då stodo Abimelech och hans härhöfvitsman Phicol upp, och drogo in i de Philisteers land igen.

32. Ja nemmad teggid seädusse Peersebas, ja Abimelek tousis ülles Pikoli omma söa-wäe pealikkoga, ja läksid taggasi Wilistide male.

32. Taip juodu padarė sutartį Beer Šeboje. Abimelechas ir jo kariuomenės vadas Picholas sugrįžo į filistinų kraštą.

32. Und also machten sie den Bund zu Beer-Seba. Da machten sich auf Abimelech und Phichol, sein Feldhauptmann, und zogen wieder in der Philister Land.

32. Ils traitèrent donc alliance à Béer-Shéba. Puis Abimélec se leva avec Picol, chef de son armée, et ils retournèrent au pays des Philistins.

32. E hicieron alianza en Beer-seba: y levantóse Abimelec, y Ficol príncipe de su ejército, y volviéronse a tierra de los Filisteos.

32 Alzo maakten zij een verbond te Ber-seba. Daarna stond Abimelech op, en Pichol, zijn krijgsoverste, en zij keerden wederom naar het land der Filistijnen.

32. A tak zawarli przymierze w Beerseba. Potem wstawszy Abimelech, i Fikol, hetman wojska jego, wrócili się do ziemi Filistyóskiej.

32. Megköték tehát a szövetséget Beérsebában, és felkele Abimélek és Pikhól annak hadvezére és visszatérének a Filiszteusok földére.

32 и заключили союз в Вирсавии. И встал Авимелех, и Фихол, военачальник его, и возвратились в землю Филистимскую.

32. І вчинили вони вмову коло колодязя клятьби. Піднявся ж Абимелех та Пихоль, гетьман війська його, та й вернулись у землю Филистимську.

33. Ja Aabraham istutti tamariskipuun Beersebaan ja huusi siinä avuksi Herran, iankaikkisen Jumalan nimeä.

33. Ja Abraham istutti puita BerSabassa; ja saarnasi siinä Herran ijankaikkisen Jumalan nimestä.

33. Ja Abimelech nousi ja Phicol hänen sodans päämies ja palaisit Philisterein maalle. Ja Abraham istutti puita BerSabas ja saarnais sijnä HERran ijancaickisen Jumalan nimest.

33 And (Abraham) planted a tamarisk tree in Beer-sheba and called on the name of Jehovah, the Everlasting God, there.

33. And Abraham planted a grove in Beersheba, and called there on the name of the LORD, the everlasting God.

33. Og han plantede en Lund i Beersaba og paakaldte der Herrens, den evige Guds, Navn.

33. Och Abraham plantade trä i BerSaba; och predikade der om Herrans eviga Guds namn;

33. Ja Abraam istutas puid Peersebasse, ja kulutas Jehowa selle iggawesse Jummala nimme.

33. Abraomas pasodino giraitę Beer Šeboje ir ten šaukėsi Viešpaties, amžinojo Dievo, vardo.

33. Abraham aber pflanzte Bäume zu Beer-Seba und predigte daselbst von dem Namen des HERRN, des ewigen Gottes.

33. Et Abraham planta un tamarin à Béer-Shéba, et il invoqua là le nom de l'Éternel, le Dieu d'éternité.

33. Y plantó un bosque en Beer-seba, e invocó allí el nombre de Jehová Dios eterno.

33 En hij plantte een bos in Ber-seba, en riep aldaar den Naam des HEEREN, des eeuwigen Gods, aan.

33. I nasadził Abraham drzewa w Beerseba, i wzywał tam imienia Pana Boga wiecznego.

33. Ábrahám pedig tamariskusfákat ültete Beérsebában, és segítségűl hívá ott az örökkévaló Úr Istennek nevét.

33 И насадил Авраам при Вирсавии рощу и призвал там имя Господа, Бога вечного.

33. І посадив Авраам тамариску, і призвав там імя Господа Бога вічного.

34. Ja Aabraham asui kauan muukalaisena filistealaisten maassa.

34. Ja oli muukalainen Philistealaisten maalla kauvan aikaa.

34. Ja oli muucalainen Philisterein maalla cauwan aica.

34 And Abraham traveled in the land of the Philistines many days.

34. And Abraham sojourned in the Philistines' land many days.

34. Og Abraham var fremmed i Filisternes Land en lang Tid.

34. Och var en främling uti de Philisteers land i långan tid.

34. Ja Abraam ellas kui woöras Wilistide maal mitto päwa.

34. Abraomas gyveno ilgą laiką kaip ateivis filistinų krašte.

34. Und er war ein Fremdling in der Philister Lande eine lange Zeit.

34. Et Abraham séjourna longtemps au pays des Philistins.

34. Y moró Abraham en tierra de los Filisteos muchos dias.

34 En Abraham woonde als vreemdeling vele dagen in het land der Filistijnen.

34. I mieszkał Abraham w ziemi Filistyóskiej przez wiele dni.

34. És sok ideig tartózkodék Ábrahám a Filiszteusok földén.

34 И жил Авраам в земле Филистимской, как странник, дни многие.

34. Пробував же Авраам у землї Филистимській час довгий.