4 luku

Herran temppelin vuori tulee rauhanvaltakunnan keskukseksi. Herran kansa vapahdetaan, pakanat nöyryytetään.

1. Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.

1. Mutta viimeisinä päivinä pitää sen vuoren, jolla Herran huone on, vahvistuman, ja oleman korkeimman kaikkia muita vuoria, ja korotettaman kukkulain ylitse; ja kansat pitää sinne juokseman.

1. MUtta wijmeisinä päiwinä pitä sen wuoren jonga päällä HERran huone on wahwistuman ja oleman corkeimman caickia muita wuoria ja pitä corgotettaman cuckulain ylidze.

1. MUtta sijnä wimeiszne aicana/ pite sen * Woren/ ionga päle se HERRAN Hone seisopi/ walmistetuxi tuleman/ corkeimaxi quin caiki Woret/ ia pite ylitze ne Cuckulat corghotetuxi tuleman. (Mutta siinä wiimeisenä aikana/ pitää sen wuoren/ jonka päällä se HERRAN huone seisoopi/ walmistetuksi tuleman/ korkeimmaksi kuin kaikki wuoret/ ja pitää ylitse ne kukkulat korotetuksi tuleman.)

2. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana.

2. Ja moninaiset pakanat sinne menemän ja sanoman: tulkaat ja astukaamme ylös Herran vuorelle ja Jakobin Jumalan huoneen tykö, että hän opettais meille teitänsä, ja me vaeltaisimme hänen poluillansa. Sillä Zionista on laki tuleva, ja Herran sana Jerusalemista.

2. Ja Canssat pitä sinne juoxeman ja monilaiset pacanat sinne menewät ja sanowat: tulcat ja astucam HERran wuorelle ja Jacobin Jumalan huonen tygö että hän opetais meille hänen teitäns ja me waellaisim hänen polguillans: sillä Zionista on Laki tulewa ja HERran sana Jerusalemist.

2. Ja Canssat pite sinne ioxeman/ ia monet pacanat sinne meneuet/ ia sanouat. Tulcat/ ia ylesastucam HERRAN Woren päle/ ia sen Jacobin Jumalan Honen tyge. Ette hen Opetais meille henen Teitens/ ia me waellaisim henen Polghuins päle. Sille Zionista pite Lain vloskeumen/ ia HERRAN Sana Jerusalemista. (Ja kansat pitää sinne juokseman/ ja monet pakanat sinne menewät/ ja sanowat. Tulkaat/ ja ylösastukaamme HERRAN wuoren päälle/ ja sen Jakobin Jumalan huoneen tykö. Että hän opettaisi meille hänen teitänsä/ ja me waeltaisimme hänen polkunsa päällä. Sillä Zionista pitää lain uloskäymän/ ja HERRAN sana Jerusalemista.)

3. Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.

3. Ja hän on tuomitseva paljon kansan seassa, ja rankaiseva väkevät pakanat kaukaisissa maakunnissa; silloin pitää heidän miekkansa vannaiksi tekemän ja keihäänsä viikahteiksi. Ei yhdenkään kansan pidä toista kansaa vastaan miekkaa nostaman, eikä enään tottuman sotimaan.

3. Hän on duomidzewa suuren Canssan seas ja rangaisewa paljo pacanoita caucaisis maacunnis. Silloin pitä heidän mieckans wannaxi tekemän ja heidän keihäns wicahdexi. Ei yhdengän Canssan pidä toista Canssa wastan miecka nostaman eikä heidän pidä sillen sotiman oppeman.

3. Henen pite domitzeman swren Canssan seas/ ia rangaitzeman palio Pacanat caucaisis Makunnis. Silloin heiden pite Miecans Wannaxi/ ia heiden Keihens Wicadhexi tekemen. Ei ychten Canssa pidhe toista Canssa wastan Miecca ylesnostaman/ Eike heiden pidhe sillen Sota harioittaman. (Hänen pitää tuomitseman suuren kansan seassa/ ja rankaiseman paljon pakanat kaukaisissa maakunnissa. Silloin heidän pitää miekkansa wantaiksi/ ja heidän keihäänsä wiikatteeksi tekemän.. Ei yhtään kansaa pidä toista kansaa wastaan miekkaa ylösnostaman/ Eikä heidän pidä silleen sotaa harjoittaman.)

4. He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä. Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.

4. Jokaisen pitää viinapuunsa ja fikunapuunsa alla pelkäämättä asuman; sillä Herran Zebaotin suu on sen puhunut.

4. Jocaidzen pitä wijnapuuns ja ficunapuuns alla pelkämätä asuman: sillä HERran Zebaothin suu on sen puhunut.

4. * Jocaitzen pite henen Winapuuns alla/ ia henen Ficunapuuns alla asuman/ ilman pelghota/ Sille sen HERRAN Zebaothin suu ombi sen puhunut. (Jokaisen pitää hänen wiinapuunsa alla/ ja hänen wiikunapuunsa alla asuman/ ilman pelkoa/ Sillä sen HERRAN Zebaothin suu ompi sen puhunut.)

5. Sillä kaikki kansat vaeltavat jumalansa nimessä kukin, mutta me vaellamme Herran, meidän Jumalamme, nimessä aina ja iankaikkisesti.

5. Jokainen kansa pitää Jumalansa nimessä vaeltaman; mutta meidän pitää vaeltaman Herran meidän Jumalamme nimeen, aina ja ijankaikkisesti.

5. Jocainen Canssa pitä hänen Jumalans nimes waeldaman mutta meidän pitä waeldaman meidän HERram Jumalam nimeen aina ja ijancaickisest.

5. Sille iocainen Canssa pite henen Jumala's Waeldama'/ Mutta meide' pite waeldama' meide' HERRAN Jumala' Nimes aina ia ijancaikisesta (Sillä jokainen kansa pitää hänen jumalansa waeltaman/ Mutta meidän pitää waeltaman meidän HERRAN Jumalan nimessä aina ja iankaikkisesti.)

6. Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen-ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta.

6. Sillä ajalla, sanoo Herra, tahdon minä ontuvaiset koota, ja saattaa hyljätyt kokoon, ja sen, jota minä vaivannut olen.

6. Sillä ajalla sano HERra Jumala tahdon minä onduwaiset coota ja saatta hyljätyt cocon ja jota minä waiwannut olen.

6. sille aialla/ sano HERRA Jumala/ mine tadhon sen * Onduuaisen coota/ ia sen poishylietun cocon saatan/ ia sen ionga mine waiuanut olen. (Sillä ajalla/ sanoo HERRA Jumala/ minä tahdon sen ontuwaisen koota/ ja sen poishyljätyn kokoon saatan/ ja sen jonka minä waiwannut olen.)

7. Minä teen ontuvista talteenjäävät ja kauasjoutuneista väkevän kansan. Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti.

7. Ja tahdon ontuvaiselle perillisiä saattaa, ja heikon suureksi kansaksi tehdä. Ja Herra on itse oleva heidän kuninkaansa Zionin vuorella tästä ajasta hamaan ijankaikkisuuteen.

7. Ja tahdon onduwaiselle perillisiä saatta ja heicon suurexi Canssaxi tehdä. Ja HERra on idze olewa heidän Cuningans Zionin wuorella tästä ajasta haman ijancaickisuten.

7. Ja tadhon sen Onduuaisen perilisie saatta/ ia sen Heicon swrexi Canssaxi tedhä. Ja HERRAN pite heiden pälens Kuningan oleman Zionin woren päle/ teste aiasta haman ijancaikisesta. (Ja tahdon sen ontuwaisen perillisiä saattaa/ ja sen heikon suureksi kansaksi tehdä. Ja HERRAN pitää heidän päällensä Kuninkaan oleman Zionin wuoren päällä/ tästä ajasta hamaan iankaikkisesti.)

8. Ja sinä Karjatorni, tytär Siionin kukkula! Sinun luoksesi on tuleva, on saapuva entinen hallitus, tytär Jerusalemia vallinnut kuninkuus.

8. Ja sinä Ederin torni, Zionin tyttären linna, sinun tykös pitää tuleman, ja pitää tuleman sen entinen esivalta, Jerusalemin tyttären valtakunta.

8. JA sinä Ederin torni Zionin tyttären linna sinun tygös pitä tuleman ja pitä tuleman se endinen esiwalda Jerusalemin tyttären waldacunda.

8. Ja sine Torni Eder/ sen Zionin Tytterin linna/ Sinun Culdainen Rosis pite tuleman/ se entinen Esiualta/ sen tytterin Jerusalemin Waldakunda. (Ja sinä torni Eder/ sen Zionin tyttären linna/ Sinun kultainen rosis pitää tuleman/ se entinen esiwalta/ sen tyttären Jerusalemin waltakunta.)

9. Ja nyt — miksi sinä ääneen vaikeroit? Eikö sinulla ole kuningasta, onko sinun neuvonantajasi kadonnut, koska kipu on vallannut sinut niinkuin synnyttäväisen?

9. Miksi sinä nyt niin lakkaamatta huudat? Eikö kuningas ole sinun kanssas? Ovatko sinun neuvonantajas hukkuneet, että kipu tarttui sinuun niinkuin synnyttäväiseen?

9. Mixis nyt nijn lackamat huudat? eiköst Cuningas ole sinun cansas? owatco sinun Neuwonandajas pois? että kipu tartui sinuun nijncuin synnyttäwäiseen.

9. Mixis sis nyt muihin Ysteuihin sinus lootat/ ninquin et sine tete Kuningast saisi ? Eli ninquin teste Neuuonandaiast ei miteken olis/ Ette kipu sinuhun tartui ninquin wastoinoleuaisen? (Miksis siis nyt muihin ystäwihin sinussa luotat/ niinkuin et sinä tätä kuningasta saisi? Eli niinkuin tästä neuwonantajasta ei mitäkään olisi/ että kipu sinuun tarttui niinkuin wastoin olewaisen?)

10. Vääntelehdi vain kouristuksissasi, tytär Siion, niinkuin synnyttäjä, sillä nyt sinun on lähdettävä ulos kaupungista ja asuttava kedolla ja mentävä Baabeliin asti: siellä sinut pelastetaan; siellä lunastaa sinut Herra vihamiestesi käsistä.

10. Murehdi ja huokaa sinä, Zionin tytär, niinkuin synnyttäväinen: sillä sinun täytyy mennä ulos kaupungista ja kedolla asua, ja mennä hamaan Babeliin; mutta sinä päästetään taas sieltä, siellä on Herra sinun päästävä sinun vihollises kädestä.

10. Kärsi sijs sencaltaista kipua ja sinä Zionin tytär ähgy nijncuin synnyttäwäinen: sillä sinun täyty mennä ulos Caupungist ja kedolla asua ja mennä Babelijn. Mutta sinä päästetän taas sieldä siellä on HERra sinun päästäwä sinun wihollisistas.

10. Armas kersi sis sencaltaisia Kipuia/ ia lietzota sine Tyter Zion/ ninquin iocu wastoinoleua. Sille sinun teuty totta vlos caupungist menne/ ia kedhon päle asuman/ ia Babiloniahan tuleman. Mutta sinun pite taas sielde pästettemen/ sielle HERRAN pite sinua pästemen sinun Wiholisistas. (Armas kärsi siis senkaltaisia kipuja/ ja lietsota sinä tytär Zion/ niinkuin joku wastoinolewa. Sillä sinun täytyy totta ulos kaupungista mennä/ ja kedon päällä asuman/ ja Babyloniaan tuleman. Mutta sinun pitää taas sieltä päästettämän/ siellä HERRAN pitää sinua päästämän sinun wihollisistasi.)

11. Nyt kokoontuu sinua vastaan paljon pakanoita, jotka sanovat: Se saastutettakoon; katselkoot meidän silmämme iloksensa Siionia!

11. Sillä monet pakanat pitää kokoontuman sinua vastaan, ja sanoman: hän on alttiiksi annettu, me tahdomme meidän himomme nähdä Zionista.

11. Sillä monet pacanat pitä coconduman sinua wastan ja sanoman: hän on aldixi annettu me tahdom meidän himom nähdä Zionist.

11. Sille monet pacanat pite sinun wastas cocoundeman/ ia sanoman. Hen ombi raateluxi techty/ Me tadhom meiden himon Zionist nädhä. (Sillä monet pakanat pitää sinun wastaasi kokoontuman/ ja sanoman. Hän ompi raateluksi tehty/ Me tahdomme meidän himon Zionista nähdä.)

12. Mutta he eivät tunne Herran aivoituksia eivätkä ymmärrä hänen neuvoansa, sillä hän kokoaa heidät niinkuin lyhteet puimatantereelle.

12. Mutta ei he Herran ajatuksista mitään tiedä, eikä ota vaaria hänen neuvostansa; sillä hän on hakenut heitä kokoon, niinkuin lyhteet riiheen.

12. Mutta ei he HERran ajatuxist mitän tiedä eikä ota waari hänen neuwostans: sillä hän on hakenut heitä cocon nijncuin lyhtet rijhen.

12. Mutta euet he miteken HERRAN aiatoxist tiedhe/ ia euet henen Neuuostans wariaottanuet/ ette hen heite ychtenhakenut on/ ninquin Lychtet Luuahan. (Mutta eiwät he mitäkään HERRAN ajatuksista tiedä/ ja eiwät hänen neuwoistansa waarinottaneet/ että hän heitä yhteen hakenut on/ niinkuin lyhteet luwahan (riiheen).)

13. Nouse ja pui, tytär Siion, sillä minä annan sinulle rautasarvet ja vaskisorkat minä sinulle annan, ja sinä survot murskaksi monet kansat. Ja minä vihin Herralle, tuhon omaksi, heidän väärän voittonsa, kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.

13. Sentähden nouse ja tapa riihtä sinä Zionin tytär; sillä minä tahdon sinulle tehdä rautaiset sarvet ja vaskiset kynnet, ettäs paljon kansaa runtelet. Niin minä tahdon myös heidän tavaransa alttiiksi antaa Herralle, ja heidän hyvyytensä kaiken maailman hallitsialle.

13. Sentähden nouse ja tapa sinä Zionin tytär: sillä minä tahdon sinulle tehdä rautaiset sarwet ja waskiset kynnet ettäs paljo Canssa rundelet. Nijn minä tahdon myös heidän tawarans aldixi anda HERralle ja heidän hywydens caiken mailman haldialle.

13. Senteden ylesnouse ia warstoa sine tyter Zion/ sille mine tadhon sinulle tedhä Rautaiset Saruet ia Cupariset Kynnet/ ia sinun pite palio Canssa rundeleman/ Nin mine tadhon heiden Tauarans raateluxen HERRALLE anda/ ia heiden Hywydhens sillen caiken Mailman Haltialle. (Sentähden ylösnouse ja warstoa sinä tytär ZIon/ sillä minä tahdon sinulle tehdän rautaiset sarwet ja kupariset kynnet/ ja sinun pitää paljon kansaa runteleman/ Niin minä tahdon heidän tawaransa raateluksen HERRALLE antaa/ ja heidän hywyytensä silleen kaiken maailman haltijalle.)