10 luku

Rehabeam kuninkaana. Valtakunnan jakaantuminen

1. Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.

1. Ja Rehabeam meni Sikemiin; sillä kaikki Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.

1. JA Rehabeam meni Sichemijn: sillä caicki Israel oli tullut Sichemijn tekemän händä Cuningaxi.

2. Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen — hän oli Egyptissä, jonne oli paennut kuningas Salomoa — palasi Jerobeam Egyptistä.

2. Ja kuin Jerobeam, Nebatin poika sen kuuli joka oli Egyptissä, johonka hän oli paennut kuningas Salomon edestä, niin hän tuli Egyptistä jälleen.

2. Ja cosca Jerobeam Nebathin poica joca oli Egyptis sen cuuli ( johonga hän oli paennut Cuningas Salomon edest ) nijn hän tuli jällens.

3. Ja he lähettivät kutsumaan hänet. Niin Jerobeam ja koko Israel tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:

3. Sillä he lähettivät ja antoivat hänen kutsuttaa. Ja Jerobeam tuli ja kaikki Israel; ja he puhuivat Rehabeamille ja sanoivat:

3. Ja he lähetit ja annoit hänen cudzutta: Ja Jerobeam tuli caiken Israelin cansa ja puhuit Rehabeamille ja sanoit:

4. Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua.

4. Sinun isäs teki meidän ikeemme ylen kovaksi; niin huojenna nyt isäs kova palvelus ja se raskas ijes, jonka hän laski meidän päällemme, niin me olemme sinun alamaises.

4. Sinun Isäs teki meidän ikem ylön cowaxi nijn huojenna nyt sinun Isäs cowa palwelus ja se rascas ijes jonga hän laski meidän päällem nijn me olem sinun alemmaises.

5. Hän vastasi heille: Odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni. Ja kansa meni.

5. Ja hän sanoi heille: tulkaat minun tyköni jälleen kolmantena päivänä; ja kansa meni pois.

5. Ja hän sanoi heille: tulcat minun tygöni jällens colmandena päiwänä: ja Canssa meni matcaans.

6. Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa, kun tämä vielä eli, ja kysyi: Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?

6. Ja kuningas Rehabeam kysyi neuvoa vanhimmilta, jotka seisoivat hänen isänsä Salomon edessä hänen eläissänsä, ja sanoi: mitä te neuvotte vastaamaan tätä kansaa?

6. JA Cuningas Rehabeam kysyi neuwo wanhimmilda jotca seisoit hänen Isäns Salomon edes hänen eläisäns ja sanoi: mitä te neuwotte wastaman tätä Canssa?

7. He vastasivat hänelle ja sanoivat: Jos sinä olet hyvä tätä kansaa kohtaan, olet armollinen heille ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi.

7. He puhuivat hänen kanssansa ja sanoivat: jos olet tälle kansalle ystävällinen ja suosittelet heitä, puhutellen heitä hyvillä sanoilla, niin he ovat aina sinulle alamaiset.

7. He puhuit hänen cansans ja sanoit: jos sinä olet tälle Canssalle ystäwälinen ja suosittelet heitä hywillä sanoilla nijn he owat aina sinulle alemmaiset.

8. Mutta hän hylkäsi tämän neuvon, jonka vanhat hänelle antoivat, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.

8. Mutta hän hylkäsi vanhimpain neuvon, jonka he antoivat hänelle, ja piti neuvoa nuorukaisten kanssa, jotka hänen kanssansa kasvaneet olivat ja seisoivat hänen edessänsä,

8. Mutta hän hyljäis wanhemmitten neuwon cuin he annoit hänelle ja piti neuwo nuorucaisten cansa jotca hänen cansans caswanet olit ja seisoit hänen edesäns.

9. Hän kysyi heiltä: Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka sinun isäsi on pannut meidän niskaamme'?

9. Ja sanoi heille: mitä te neuvotte vastaamaan tätä kansaa, joka minun kanssani puhui ja sanoi: huojenna se ijes, jonka isäs laski meidän päällemme?

9. Ja sanoi heille: mitä te neuwotte wastaman tätä Canssa joca minun cansani puhui ja sanoi: huojenna se ijes jonga Isäs laski meidän päällem?

10. Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi, mutta huojenna sinä se meiltä' — sano heille näin: 'Minun pikkusormeni on paksumpi kuin minun isäni lantio.

10. Ja nuorukaiset, jotka olivat kasvaneet hänen kanssansa, puhuivat hänelle ja sanoivat: sano näin kansalle, joka puhui kanssas ja sanoi: isäs teki meidän ikeemme ylen raskaaksi, huojenna sinä se; ja sano heille: minun pienin sormeni pitää oleman paksumpi isäni kupeita.

10. Ja nuorucaiset jotca olit caswanet hänen cansans puhuit hänelle ja sanoit: sano näin Canssalle joca puhui cansas ja sanoi: Isäs teki meidän ikem ylön rascaxi huojenna sinä se: Ja sano heille: minun pienin sormen pitä oleman paxumbi Isäni cupeita.

11. Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan ikeen, niin minä teen teidän ikeenne vielä raskaammaksi; jos isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.'

11. Jos minun isäni on laskenut raskaan ikeen teidän päällenne, niin minä vielä lisään teidän ikeesenne: minun isäni rankaisi teitä ruoskilla, mutta minä skorpioneilla.

11. Jos minun Isän on laskenut ylön rascan iken teidän päällen nijn minä wielä lisän sijhen: minun Isän rangais teitä ruoskilla mutta minä Scorpioilla.

12. Niin Jerobeam ja koko kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt, sanoen: Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä.

12. Kuin Jerobeam ja kaikki kansa tulivat jälleen Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas puhunut oli, sanoen: tulkaat minun tyköni kolmantena päivänä jälleen;

12. COsca Jerobeam ja caicki Canssa tulit jällens Rehabeamin tygö colmandena päiwänä nijncuin Cuningas sanonut oli tulcat minun tygöni colmandena päiwänä jällens.

13. Ja kuningas antoi heille kovan vastauksen. Sillä kuningas Rehabeam hylkäsi vanhain neuvon

13. Niin kuningas vastasi heitä kovasti; ja kuningas Rehabeam hylkäsi vanhimpain neuvon,

13. Silloin Cuningas wastais heitä cowast ja Cuningas Rehabeam hyljäis wanhimmitten neuwon.

14. ja puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: Jos minun isäni on tehnyt teidän ikeenne raskaaksi, niin minä teen sen vielä raskaammaksi; jos minun isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.

14. Ja puhui heidän kanssansa nuorukaisten neuvon jälkeen ja sanoi: isäni on teidän ikeenne raskaaksi tehnyt, mutta minä lisään siihen: isäni on rangaissut teitä ruoskilla, mutta minä skorpioneilla.

14. Ja puhui heidän cansas nuorucaisten neuwon jälken ja sanoi: ongo minun Isän teidän iken ylön rascaxi tehnyt nijn minä lisän sijhen: minun Isän on rangaisnut teitä ruoskilla mutta minä Scorpioilla.

15. Kuningas ei siis kuullut kansaa; sillä Jumala sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka hän oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.

15. Ja ei kuningas kuullut kansaa; sillä se oli niin asetettu Jumalalta, että Herra tahtoi vahvistaa sanansa, jonka hän puhui Ahian Silonilaisen kautta Jerobeamille Nebatin pojalle.

15. Nijn ei Cuningas cuullut Canssa: sillä se oli nijn asetettu Jumalalda että HERra tahdoi wahwista sanans cuin hän puhui Ahian cautta Silost Jerobeamille Nebathin pojalle.

16. Kun koko Israel huomasi, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, Israel, joka mies! Valvo nyt huonettasi, Daavid! Ja koko Israel meni majoillensa.

16. Ja kuin kaikki Israel näki, ettei kuningas kuullut heitä, niin vastasi kansa kuningasta ja sanoi: mikä osa meillä on Davidissa? Ei meillä ole yhtään perimystä Isain pojassa: kukin majaansa, Israel! niin katso nyt David huonettas! Ja kaikki Israel meni majoillensa.

16. JA cosca caicki Israel näki ettei Cuningas cuullut heitä nijn wastais Canssa Cuningalle ja sanoi: mikä osa meillä sijtte on Dawidis eli perimys Isain pojas? cukin maajans Israel nijn cadzo nyt Dawid huonettas. Ja caicki Israel meni heidän majoins.

17. Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden israelilaisten kuninkaaksi, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.

17. Ja Rehabeam hallitsi ainoastaan niitä Israelin lapsia, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.

17. Ja Rebabeam hallidzi ainoastans Israelin lapset jotca asuit Judan Caupungeis.

18. Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan verotöiden valvojan Hadoramin, kivittivät israelilaiset hänet kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi nopeasti vaunuihinsa ja pakeni Jerusalemiin.

18. Ja kuningas Rehabeam lähetti Hadoramin matkaan, joka oli veron päällä; mutta Israelin lapset kivittivät hänen kuoliaaksi. Ja kuningas Rehabeam astui nopiasti vaunuun pakenemaan Jerusalemiin.

18. Ja Cuningas Rehabeam lähetti Hadoramin joca oli weron päällä mutta Israelin lapset kiwitit hänen cuoliaxi. Ja Cuningas Rehabeam astui nopiast hänen waunuuns pakeneman Jerusalemijn.

19. Näin Israel luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.

19. Niin luopui Israel Davidin huoneesta tähän päivään asti.

19. Nijn luopui Israel Dawidin huonest tähän päiwän asti.