7 luku

Haaman ripustetaan hirsipuuhun.

1. Kun kuningas ja Haaman olivat tulleet kuningatar Esterin luo juomaan,

1. Kuin kuningas tuli ja Haman pitoon kuningatar Esterin tykö,

1. COsca Cuningas tuli Hamanin cansa sijhen pitoon jonga Drotning Esther oli walmistanut.

2. sanoi kuningas juominkien aikana Esterille nytkin, toisena päivänä: Mitä pyydät, kuningatar Ester? Se sinulle annetaan. Ja mitä haluat? Se täytetään, olkoon vaikka puoli valtakuntaa.

2. Sanoi kuningas taas toisena päivänä Esterille, sittekuin hän oli viinaa juonut: mitäs rukoilet, kuningatar Ester, sinulles annettaa, ja mitäs anot? ehkä se olis puoli kuninkaan valtakuntaa, se pitää tapahtuman.

2. Cuningas sanoi taas toisna päiwänä Estherille sijttecuin hän oli wijna juonut: mitäs rucoilet Drotning Esther sinulles annetta ja mitäs anot? ehkä se olis puoli Cuningan waldacunda se pitä tapahtuman.

3. Niin kuningatar Ester vastasi ja sanoi: Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, kuningas, ja jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minulle oma henkeni, kun sitä pyydän, ja kansani, kun sitä haluan.

3. Kuningatar Ester vastasi ja sanoi: o kuningas, jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs ja jos kuninkaalle kelpaa, niin suokoon minulle henkeni minun rukoukseni tähden, ja kansani minun anomiseni tähden!

3. Drotning Esther wastais ja sanoi: Cuningas jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs ja jos Cuningan kelpa nijn suocon minulle minun hengeni minun rucouxeni tähden ja minun Canssalleni minun anomiseni tähden.

4. Sillä meidät on myyty, minut ja kansani, hävitettäviksi, tapettaviksi ja tuhottaviksi. Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin siitä vaiti, sillä sen vaivan takia ei kannattaisi kuningasta vaivata.

4. Sillä me olemme myydyt, minä ja minun kansani, teloitettaviksi, surmattaviksi ja hukutettaviksi. Ja jos me olisimme myydyt orjiksi ja piioiksi, niin minä olisin vaiti, eikä vihamies sittekään palkitsisi kuninkaalle sitä vahinkoa.

4. Sillä me olem myydyt minä ja minun Canssan teloitetta surmatta ja hucutetta. Ja josca Jumala että me olisim myydyt orjixi ja pijcoixi nijn minä olisin wai eikä wihamiehen pidäis sijttekän Cuningalle tekemän wahingota.

5. Niin sanoi kuningas Ahasveros ja kysyi kuningatar Esteriltä: Kuka se on, ja missä se on, joka on rohjennut tehdä sellaista?

5. Kuningas Ahasverus puhui ja sanoi kuningatar Esterille: kuka se on, eli kussa se on, joka tohtii senkaltaista ajatella tehdäksensä?

5. CUningas Ahaswerus puhui ja sanoi Drotning Estherille: cuca se on eli cusa se on joca tohti sencaltaist ajatella tehdäxens?

6. Ester vastasi: Se vastustaja ja vihamies on tuo paha Haaman. Niin Haaman peljästyi kuningasta ja kuningatarta.

6. Ester sanoi: se vihamies ja vainooja on tämä paha Haman; ja Haman peljästyi kuninkaan ja kuningattaren edessä.

6. Esther sanoi: se wihamies ja wainoja on tämä paha Haman. Ja Haman peljästyi Cuningan ja Drotningin edes.

7. Kuningas nousi vihoissaan juomingeista ja meni linnan puutarhaan, mutta Haaman jäi siihen pyytääkseen henkeänsä kuningatar Esteriltä, sillä hän näki, että kuninkaalla oli paha mielessä häntä vastaan.

7. Ja kuningas nousi vieraspidosta ja viinan tyköä vihoissansa ja meni salin yrttitarhaan; ja Haman nousi ja rukoili kuningatarta henkensä edestä; sillä hän näki hänellensä olevan valmistetun onnettomuuden kuninkaalta.

7. Ja Cuningas nousi wieraspidost ja wijnan tyköä wihoisans ja meni Salin tygö cartanolle. Ja Haman nousi ja rucoili Drotningi hengens edest: sillä hän näki hänellens olewan walmistetun onnettomuden Cuningalda.

8. Kun kuningas tuli linnan puutarhasta takaisin linnaan, jossa juomingit olivat, oli Haaman juuri heittäytymässä lepovuoteelle, jolla kuningatar Ester lepäsi. Niin kuningas sanoi: Vai tekee hän vielä väkivaltaa kuningattarelle linnassa, minun läsnäollessani! Tuskin oli tämä sana päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin kasvot peitettiin.

8. Ja kuin kuningas tuli jälleen salin yrttitarhasta siihen huoneesen, jossa he olivat viinaa juoneet, nojasi Haman sille vuoteelle, jolla Ester istui. Niin sanoi kuningas: tahtooko hän kuningattarelle tehdä myös väkivaltaa minun läsnäollessani huoneessa? Kuin se sana tuli kuninkaan suusta ulos, peittivät he Hamanin kasvot.

8. Ja cosca Cuningas tuli jällens cartanolda Salin tykö josa he olit rualla ollet nojais Haman sille pengille jolla Esther istui: Nijn sanoi Cuningas: tahtoco hän Drotningille tehdä myös wäkiwalda minun läsnä ollesani huones? cosca se sana tuli Cuningan suusta ulos peitit he Hamanin caswot.

9. Ja Harbona, yksi kuningasta palvelevista hoviherroista, sanoi: Katso, seisoohan Haamanin talon edessä hirsipuu, viittäkymmentä kyynärää korkea, se, minkä Haaman on teettänyt Mordokain varalle, jonka puhe kerran koitui kuninkaan hyväksi. Kuningas sanoi: Ripustakaa hänet siihen.

9. Ja Harbona, kuninkaan kamaripalvelijoista, sanoi kuninkaalle: katso, Hamanin kartanolla seisoo puu viisikymmentä kyynärää korkea, jonka hän teki Mordekaita varten, joka hyvää puhui kuninkaan edestä. Niin sanoi kuningas: hirtettäkään hän siihen.

9. Ja Harbona yxi Cuningan Camaripalwelioista sanoi Cuningalle: cadzo Hamain cartanolla seiso yxi puu wijttäkymmendä kynärätä corke jonga hän teki Mardochait warten joca hywä puhui Cuningan edest. Nijn sanoi Cuningas: hirtettäkän hän sijhen.

10. Niin ripustettiin Haaman hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokain varalle. Sitten kuninkaan viha asettui.

10. Niin he hirttivät Hamanin siihen puuhun, jonka hän teki Mordekaita varten; ja niin asettui kuninkaan viha.

10. Nijn he hirtit Hamanin sijhen puuhun jonga hän teki Mardochait wasten ja nijn asettui Cuningan wiha.