3 luku

Haaman korotetaan ja tahtoo tuhota juutalaiset.

1. Näiden tapausten jälkeen kuningas Ahasveros korotti agagilaisen Haamanin, Hammedatan pojan, ylensi hänet ja antoi hänelle ylimmän sijan kaikkien ruhtinasten joukossa, jotka olivat hänen luonansa.

1. Kuin nämät olivat tapahtuneet, teki kuningas Ahasverus Hamanin, Medatan pojan, Agagilaisen, suureksi, ja korotti hänen, ja pani hänen istuimensa ylemmäksi kaikkia päämiehiä, jotka hänen tykönänsä olivat.

1. COsca nämät olit tapahtunet teki Cuningas Ahaswerus Hamanin Medathan Agagilaisen pojan suurexi ja corgotti hänen istuimens ylemmä caickia Förstejä cuin hänen tykönäns olit.

2. Ja kaikki kuninkaan palvelijat, jotka olivat kuninkaan portissa, polvistuivat ja heittäytyivät maahan Haamanin edessä, sillä niin oli kuningas käskenyt häntä kohdella. Mutta Mordokai ei polvistunut eikä heittäytynyt maahan.

2. Ja kaikki kuninkaan palveliat, jotka kuninkaan portissa olivat, notkistivat polviansa ja kumarsivat Hamania; sillä niin oli kuningas käskenyt; mutta Mordekai ei notkistanut polviansa eikä kumartanut.

2. Ja caicki Cuningan palweliat jotca Cuningan portis notkistit polwejans ja cumarsit Hamanit: sillä nijn oli Cuningas käskenyt mutta Mardochai ei notkistanut polwejans eikä cumartanut.

3. Niin kuninkaan palvelijat, jotka olivat kuninkaan portissa, sanoivat Mordokaille: Miksi sinä rikot kuninkaan käskyn?

3. Niin kuninkaan palveliat, jotka kuninkaan portissa olivat, sanoivat Mordekaille: miksi sinä rikot kuninkaan käskyn?

3. Nijn Cuningan palweliat jotca Cuningan portis olit sanoit Mardochaille: mixis ricot Cuningan käskyn?

4. Ja kun he joka päivä sanoivat hänelle näin, mutta hän ei heitä totellut, ilmoittivat he tämän Haamanille, nähdäksensä, oliko Mordokain sanoma syy pätevä; sillä hän oli ilmoittanut heille olevansa juutalainen.

4. Ja koska he joka päivä sitä hänelle sanoivat, ja ei hän totellut heitä, ilmoittivat he sen Hamanille, nähdäksensä, olisiko senkaltainen Mordekain työ pysyväinen; sillä hän oli sanonut itsensä Juudalaiseksi.

4. Ja cosca he jocapäiwä sitä hänelle sanoit ja ei hän totellut heitä ilmoitit he sen Hamanille nähdäxens jos sencaltainen Mardochain työ olis pysywäinen: sillä hän oli sanonut hänens Judalaisexi.

5. Kun Haaman näki, ettei Mordokai polvistunut eikä heittäytynyt maahan hänen edessään, tuli Haaman kiukkua täyteen.

5. Ja kuin Haman näki, ettei Mordekai notkistanut polviansa hänen edessänsä eikä kumartanut häntä, tuli hän kiukkua täyteen.

5. JA cuin Haman näki ettei Mardochai notkistanut polwians hänen edesäns eikä cumartanut händä wihastui hän juuri cowin.

6. Kun hänelle oli ilmoitettu, mitä kansaa Mordokai oli, vähäksyi hän käydä käsiksi yksin Mordokaihin: Haaman etsi tilaisuutta hävittääkseen kaikki juutalaiset, Mordokain kansan, Ahasveroksen koko valtakunnasta.

6. Ja hän luki vähäksi laskea ainoastansa Mordekain päälle kättänsä; sillä he olivat hänelle tiettäväksi tehneet Mordekain kansan; mutta Haman pyysi teloittaa kaikkea Mordekain kansaa, Juudalaisia, jotka olivat koko kuningas Ahasveruksen valtakunassa.

6. Ja hän wähäxi luki laske ainoastans Mardochain päälle kättäns: sillä he olit tiettäwäxi tehnet Mardochain Canssan: mutta pyysi teloitta caickia Mardochain Canssa Judalaisia jotca olit coco Cuningas Ahasweruxen waldacunnas.

7. Ensimmäisessä kuussa, se on niisan-kuussa, kuningas Ahasveroksen kahdentenatoista vuotena, heitettiin Haamanin edessä puur'ia, se on arpaa, jokaisesta päivästä ja jokaisesta kuukaudesta, kahdenteentoista kuukauteen, se on adar-kuuhun, asti.

7. Ensimäisellä kuulla, se on Nisan kuu, kuningas Ahasveruksen toisena vuonna toistakymmentä, heitettiin Pur, se on arpa, Hamanin edessä, päivä päivältä, ja kuukaudelta niin toiseen kuuhun toistakymmentä, se on kuu Adar.

7. Ensimäisellä Cuulla se on Nisan Cuulla Cuningas Ahasweruxen toisna wuonna toistakymmendä heitettin arpa Hamanin edes päiwä päiwäldä ja cuucaudelda nijn toiseen Cuuhun toistakymmendä se on Cuu Adar.

8. Ja Haaman sanoi kuningas Ahasverokselle: On yksi kansa hajallaan ja erillään muiden kansojen seassa sinun valtakuntasi kaikissa maakunnissa. Heidän lakinsa ovat toisenlaiset kuin kaikkien muiden kansojen, he eivät noudata kuninkaan lakeja, eikä kuninkaan sovi jättää heitä rauhaan.

8. Ja Haman sanoi kuningas Ahasverukselle: yksi kansa on hajoitettu ja jaettu kansain sekaan kaikissa sinun valtakuntas maakunnissa; ja heidän lakinsa on toisin kuin kaikkein kansain, ja ei he tee kuninkaan lain jälkeen; ei se ole kuninkaalle hyödyllinen, että heidän niin olla annetaan.

8. Ja Haman sanoi Cuningas Ahasweruxelle: yxi Canssa on hajotettu ja jaettu caickein Canssain secan caickijn sinun waldacundas maacundijn ja heidän lakins on toisin cuin caickein Canssain ja ei he tee Cuningan lain jälken ei Cuningan tule sitä kärsiä että heidän nijn olla annetan.

9. Jos kuningas hyväksi näkee, kirjoitettakoon määräys, että heidät on tuhottava; ja minä punnitsen kymmenentuhatta talenttia hopeata virkamiehille, vietäväksi kuninkaan aarrekammioihin.

9. Jos kuninkaalle kelpaa, niin kirjoitettakoon, että ne hukutettaisiin; niin minä tahdon punnita kymmenentuhatta leiviskää hopiaa virkamiesten käsiin, vietää kuninkaan tavaroihin.

9. Jos Cuningalle kelpa nijn kirjoitettacon että ne hucutetaisin nijn minä punnidzen kymmenen tuhatta leiwiskä hopiata wircamiesten käsijn weitä Cuningan Camarijn.

10. Niin kuningas otti kädestään sinettisormuksensa ja antoi sen agagilaiselle Haamanille, Hammedatan pojalle, juutalaisten vastustajalle.

10. Silloin kuningas otti sormuksen sormestansa ja antoi sen Hamanille, Medatan Agagilaisen pojalle, Juudalaisten vihamiehelle.

10. Silloin otti Cuningas sormuxen sormestans ja andoi Hamanille Medathan Agagilaisen pojalle Judalaisten wihamiehelle.

11. Ja kuningas sanoi Haamanille: Hopea olkoon annettu sinulle, ja samoin se kansa, tehdäksesi sille, mitä hyväksi näet.

11. Ja kuningas sanoi Hamanille: se hopia olkoon annettu sinulle, niin myös kansa, tehdäkses heille, mitäs tahdot.

11. Ja Cuningas sanoi Hamanille: se hopia olcon sinun nijn myös Canssa tee heille mitäs tahdot.

12. Niin kutsuttiin kuninkaan kirjurit ensimmäisessä kuussa, sen kolmantenatoista päivänä, ja kirjoitettiin, aivan niinkuin Haaman käski, määräys kuninkaan satraapeille ja jokaisen maakunnan käskynhaltijoille ja jokaisen kansan ruhtinaille, kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä. Kuningas Ahasveroksen nimessä se kirjoitettiin ja sinetöitiin kuninkaan sinettisormuksella.

12. Niin kuninkaan kirjoittajat kutsuttiin kolmantena päivänä toistakymmentä ensimäistä kuuta, ja kirjoitettiin niinkuin Haman käski kuninkaan ylimmäisten ja maaherrain tykö, sinne ja tänne maakuntiin, ja jokaisen kansan päämiesten tykö siellä ja täällä, itsekunkin kansan kirjoituksen jälkeen ja heidän kielellänsä; kuningas Ahasveruksen nimellä oli se kirjoitettu ja kuninkaan sormuksella lukittu.

12. NIin Cuningan kirjoittajat cudzuttin colmandenatoistakymmendenä päiwänä ensimäisestä Cuusta ja kirjoitettin nijncuin Haman käski Cuningan Förstein ja maan wanhinden tygö sinne ja tänne maacundijn ja jocaidzen Canssan päämiesten tygö siellä ja täällä idzecungin Canssan kirjoituxen jälken ja heidän kielilläns Cuningas Ahasweruxen nimellä ja Cuningan sormuxella lukittu.

13. Ja juoksijain mukana lähetettiin kaikkiin kuninkaan maakuntiin kirjeet, että oli hävitettävä, tapettava ja tuhottava kaikki juutalaiset, nuoret ja vanhat, lapset ja vaimot, samana päivänä, kahdennentoista kuun, se on adar-kuun, kolmantenatoista päivänä, ja että oli ryöstettävä, mitä heiltä oli saatavana saalista.

13. Ja kirjat lähetettiin juoksijain kautta kaikkiin kuninkaan maakuntiin, hukuttamaan, tappamaan ja teloittamaan kaikkia Juudalaisia, nuoria ja vanhoja, lapsia ja vaimoja yhtenä päivänä, kuin oli kolmastoistakymmenes päivä toista kuuta toistakymmentä, se on kuu Adar, ja ryöstämään heidän saaliinsa.

13. {\cf9 Ja kirjat lähetettin juoxewitten cautta caickijn Cuningan maacundijn hucuttaman tappaman ja teloittaman caickia Judalaisia nuoria ja wanhoja lapsia ja waimoja yhtenä päiwänä cuin oli colmastoistakymmenes päiwä toisesta Cuusta toistakymmendä se on Cuu Adar ja ryöstämän heidän tawarans.

14. Kirjeen jäljennös oli julkaistava lakina jokaisessa maakunnassa, tiedoksi kaikille kansoille, että olisivat valmiit tuona päivänä.

14. Kirja oli näin: käsky on annettu kaikkiin maakuntiin, julistettaa kaikille kansoille, että heidän piti oleman sinä päivänä valmiit.

14. JA kirja oli näin: käsky on annettu caickijn maacundijn caikille Canssoille että heidän piti oleman sinä päiwänä walmit.

15. Juoksijat lähtivät kuninkaan käskystä kiiruusti matkaan kohta, kun laki oli annettu Suusanin linnassa. Kuningas ja Haaman istuivat juomaan, mutta Suusanin kaupunki oli hämmästyksissään.

15. Ja juoksijat menivät kiiruusti kuninkaan käkskyn jälkeen; ja käsky annettiin Susanin linnassa. Ja kuningas ja Haman istuivat ja joivat; mutta Susanin kaupunki oli hämmästyksissä.

15. Ja juoxewat menit kijrust Cuningan käskyn jälken. Ja käsky pandin Susanin linnaan. Ja Cuningas ja Haman istuit ja joit mutta Susanin Caupungi oli hämmästyxis.