3 luku

Niiniven hävitys ilmoitetaan uudelleen.

1. Voi verivelkojen kaupunkia, joka on täpötäynnä valhetta ja raastosaalista; ei taukoa ryöstäminen!

1. Voi sitä murhakaupunkia, joka on täynnä valhetta ja ryöstöä, eikä tahdo ryöstöstänsä lakata!

1. WOi sitä murhacaupungita joca on täynäns walhetta ja ryöstäyttä eikä tahdo hänen ryöstäyxestäns lacata.

1. WE sen murhalisen Caupungin/ ioca teunens Walechta ia Röueyst ombi/ ia ei tahdo henen Röuetuxestans lakata. (Woi sen murhallisen kaupungin/ joka täynnänsä waletta ja ryöwäystä ompi/ ja ei tahdo hänen ryöwäyksestänsä lakata.)

2. Kuule! Ruoskat läiskyvät, pyörät ryskyvät, hevoset kiitävät, vaunut hyppivät,

2. Sillä siinä kuullaan ruoskat vinkuvan ja ratasten pyörät kitisevän, hevoset hirnuvan ja rattaat vierivän.

2. Sillä sijnä cuullan ruoscat winisewän ja pyörät kitisewän orhit hirnuwat ja rattat wieriwät.

2. Sille sijnä cwllan ne Rooskat winisepä/ Ja ne Pöret kitiseuen/ Orhijt hirnuuat ia Rattat wieryuet. (Sillä siin kuullaan ruoskat winisewän/ ja ne pyörät kitisewän/ orhit hirnuwat ja rattaat wieriwät.)

3. ratsut karkaavat pystyyn, miekat välkkyvät, keihäät salamoivat. Paljon kaatuneita, läjittäin ruumiita, loppumatta raatoja! Heidän raatoihinsa lankeillaan.

3. Hän vie ratsastajat välkkyväisillä miekoilla, ja kiiltävillä keihäillä; siinä monta tapettua makaa, ja suuret ruumisten läjät, niin että ruumiit ovat lukemattomat ja niihin täytyy langeta.

3. Hän wie radzastajat wälckywäisillä miecoilla ja kijldäwillä keihäillä. Sijnä monda tapettua maca ja suuret ruumin läjät nijn että he owat lukemattomat ja nijhin täyty langeta.

3. Hen yleswiepi Reisznärit cumain Miecain cansa/ ia wälkyuen Glauion cansa. Sijnä monda Tapettu macauat/ ia swret coghot Rwmijt/ nin ette he lukemattomat ouat/ ia heiden Rwmijns ylitze teuy langeta. (Hän ylöswiepi reiznärit (ratsastajat) kuumain miekkan kanssa/ ja wälkkywän glawion (keihäin) kanssa. Siinä monta tapettua makaawat/ ja suuret kokot ruumiita/ niin että he lukemattomat owat/ ja heidän ruumiinsa ylitse täytyy langeta.)

4. Kaikki tämä porton suuren haureuden tähden, tuon ihanan sulottaren, ovelan velhottaren, joka myi kansakunnat haureudellaan, sukukunnat velhouksillansa.

4. Kaikki nämät sen kauniin ja rakkaan porton suuren huoruuden tähden, joka on taitava noita, joka huoruudellansa pakanat, ja velhoudellansa maat ja kansat myynyt on.

4. Caicki nämät sen caunin ja rackan porton suuren huoruden tähden joca noitu joca huorudellans pacanat ja welhoullans maat ja Canssat ansainnut on.

4. Caiki nämet sen Caunin rackan Hooran swren Hoorudhen teden/ ia ioca Welhousta pruca/ ioca henen Hoorudhellans ne Pacanat/ ia henen Welhollans Maat ia Canssat ansainut on. (Kaikki nämät sen kauniin rakkaan huoran suuren huoruuden tähden/ ja joka welhousta pruukaa/ joka hänen huoruudellansa ne pakanat/ ja hänen welhollansa maat ja kansat ansainnut on.)

5. Katso, minä käyn sinun kimppuusi, sanoo Herra Sebaot, nostan sinun liepeesi kasvojesi yli ja näytän kansakunnille sinun alastomuutesi, valtakunnille sinun häpeäsi.

5. Katso, minä tulen sinun kimppuus, sanoo Herra Zebaot, minä avaan sinun vaattees palteen sinun kasvoistas, ja näytän sinun häpys pakanoille, ja sinun häpiäs valtakunnille osoitan.

5. Cadzo minä tulen sinun kimpuus sano HERra Zebaoth minä awan sinun waattes palden sinun caswoistas ja näytän sinun alastomudes pacanoille ja sinun häpiäs waldacunnille osotan.

5. Catzo/ Mine tadhon sinun wastas/ sanopi se HERRA Zebaoth/ Minun pite sinun waattes paltet ylesauata sinun Casuosas/ ia tadhon sinun paliaudhes pacanoille/ ia Waldakunnille sinun häpies/ osotta. (Katso/ Minä tahdon sinun wastaasi/ sanoopi se HERRA Zebaoth/ Minun pitää sinun waatteesi palteet ylösawata sinun kaswossasi/ ja tahdon sinun paljautesi pakanoille/ ja waltakunnille sinun häpeäsi/ osoittaa.)

6. Ja minä viskaan likaa sinun päällesi, häpäisen sinut ja panen sinut julkinähtäväksi.

6. Ja teen sinun sangen kauhistavaiseksi, ja häpäisen sinun, ja teen sinun saastaisuudeksi.

6. Ja minä teen sinun sangen cauhistawaisexi ja häwäisen sinun ja teen sinusta cauhistuxen.

6. Ja mine tadhon sinun sangen cauhistettawaxi tedhä/ ia sinun häueiste ia tedhe sinusta ydhen Cauhistoxen/ (Ja minä tahdon sinun sangen kauhistettawaksi tehdä/ ja sinun häwäistä ja tehdä sinusta yhden kauhistuksen/)

7. Ja kaikki, jotka näkevät sinut, kaikkoavat sinusta kauas ja sanovat: Hävitetty on Niinive! Kuka sitä surkuttelisi, mistä minä etsisin sinulle lohduttajia?

7. Ja pitää tapahtuman, että kaikki, jotka sinun näkevät, pitää sinua pakeneman, ja sanoman: Ninive on raadeltu, ja kuka tahtoo häntä armahtaa, ja kusta minun pitäis sinulle lohduttajaa etsimän?

7. Että caicki jotca sinun näkewät pitä sinua pakeneman ja sanoman: Niniwe on raadeldu ja cuca tahto händä armahta? ja minun pidäis sinulle lohduttajata edzimän.

7. ette caki iotca sinua näkeuet/ pite sinusta poispakeneman/ ia sanoman. Nineue on radheltu/ Ja cuca tachto hende armachta? Ja custa minun pite sinulle lohuttaia etzimen? (että kaikki jotka sinua näkewät/ pitää sinusta poispakeneman/ ja sanoman. Niniwe on raadeltu/ Ja kuka tahtoo häntä armahtaa? Ja kusta minun pitää sinulle lohduttaja etsimän?)

8. Oletko sinä parempi, kuin oli Noo-Ammon, joka istui hallitsijana virtojen ääressä, vetten ympäröimänä, jolla oli virta varustuksena ja virta muurina?

8. Oletkos parempi kuin hallitsiain kaupunki No? joka virtain keskellä oli, ja vesi juoksi hänen ympärillänsä, jonka muurit ja vahvistukset olivat meren reunassa.

8. OLetcos parambi cuin hallidziain Caupungi No? joca wirtain tykönä oli ja wesi juoxi hänen ymbärilläns jonga muurit ja wahwistuxet olit meri.

8. Olecos parambi/ quin se isoi Caupungi No? ioca Wirtain tykene macasi/ ia oli wesi caiki henen ymberillens/ ionga mwrit ia wahuistoxet/ oli Meri. (Oletkos parempi/ kuin se iso kaupunki No? joka wirtain tykönä makasi/ ja oli wesi kaikki hänen ympärillänsä/ jonka muurit ja wahwistukset/ oli meri.)

9. Sen väkevyytenä oli Etiopia ja egyptiläiset, joilla ei ollut määrää. Auttajinasi olivat Puut ja libyalaiset.

9. Etiopia ja Egypti oli hänen lukematoin väkensä; Put ja Lybia olivat sinun apunas.

9. Ethiopia ja Egypti oli hänen lukematoin wäkens Put ja Lybia olit sinun apunas.

9. Ethiopia ia Egyptus oli henen lukematoin wäkens/ Aphrica ia Lybia olit sinun Apunas. (Ethiopia ja Egypti oli hänen lukematoin wäkensä/ Afrikka ja Lybia oli sinun apunasi.)

10. Sekin meni pakkosiirtolaisuuteen, vankeuteen. Senkin pienet lapset murskattiin kaikkien katujen kulmissa, sen ylhäisistä heitettiin arpaa, ja kaikki sen suurmiehet pantiin kahleisiin.

10. Ja kuitenkin hänen täytyi pois ajettuna olla, ja mennä pois vangittuna; ja hänen lapsensa ovat kaikkein katuin suissa lyödyt, ja hänen kunniallisistansa heitettiin arpaa, ja kaikki hänen ylimmäisensä pantiin kahleisiin.

10. Ja cuitengin hänen täyty pois ajettuna olla ja mennä pois fangittuna ja hänen lapsens owat caikilla catuilla lyödyt ja hänen wäkewistäns heitettin arpa ja caicki hänen ylimmäisens pandin cahleisin ja siteisin.

10. Ja quitengi henen teuty poisaietuna oleman/ ia fangittuna poismenemen/ Ja henen Lapsens ouat caikein Catuin päle lödhyxi tulleet/ Ja henen Jaloins päle arpa heitettijn/ ia caiki henen Ylimeisens pandijn Cahlein ia Bultijn. (Ja kuitenkin hänen täytyy poisajettuna oleman/ ja wangittuna poismenemän/ Ja hänen lapsensa owat kaikkein katuin päällä lyödyksi tulleet/ Ja hänen jalkoinsa päälle arpa heitettiin/ ja kaikki hänen ylimmäisensä pantiin kahlein ja pulttin.)

11. Myös sinä olet juopuva ja vaipuva pimeyteen; myös sinä olet etsivä suojaa vihamiehen uhatessa.

11. Juuri niin täytyy sinun myös juopua, ja sinuas lymyttää, ja turvaa vihollistes edestä etsiä.

11. Juuri nijn täyty sinun myös juopua ja sinuas lymyttä ja linna sinun wihollistes edest edziä.

11. Jwrinin teuty sinun mös ioopuua/ ia sinuas lymytte/ ia Linna sinun Wiholisistas edest etzimen. (Juuri niin täytyy sinun myös juopua/ ja sinuas lymyttää/ ja linna sinun wihollisista edestä etsimän.)

12. Kaikki sinun varustuksesi ovat viikunapuita, joissa on varhaisviikunoita: jos niitä pudistellaan, ne putoavat syöjän suuhun.

12. Kaikki sinun vahvat kaupunkis ovat niinkuin fikunapuut, joissa kypsät fikunat ovat: kuin niitä pudistetaan, niin he putoovat sen suuhun, joka niitä syödä tahtoo.

12. Caicki sinun wahwat Caupungis owat nijncuin ficunapuut joisa kypset ficunat owat cosca nijtä pudistetan nijn he putowat sen suuhun joca nijtä syödä tahto.

12. Caiki sinun wahuat Caupungis/ ouat ninquin Ficunapuut kypsein Ficunain cansa/ coska ne pudhistetaan/ nin langeuat henen Suuns/ ioca heite södhe tachto. (Kaikki sinun wahwat kaupunkisi/ owat niinkuin wiikunapuut kypsäin wiikunain kanssa/ koska ne puhdistetaan/ niin lankeawat hänen suunsa/ joka heitä syödä tahtoo.)

13. Katso, sotaväkesi, mikä sinulla on, on naisia. Sinun maasi portit ovat selkoselällään sinun vihamiehillesi. Tuli kuluttaa sinun salpasi.

13. Katso, sinun kansas pitää tuleman niinkuin vaimot, ja sinun maas ovet pitää sinun vihollisilles kokonansa aukeneman, ja tulen pitää sinun salpas syömän.

13. Cadzo sinun Canssas pitä tuleman nijncuin waimot ja sinun maas owet pitä sinun wihollisilles aukeneman ja tulen pitä sinun salpas syömän.

13. Catzo/ sinun Canssas pite sinussa Waimoixi tuleman/ ia sinun Maas ouet pite sinun Wiholisilles aukeneman/ Ja Tulen pite sinun Salpas ylessömen. (Katso/ sinun kansasi pitää sinussa waimoiksi tuleman/ ja sinun maas owet pitää sinun wihollisillesi aukeaman/ Ja tulen pitää sinun salpasi ylössyömän.)

14. Ammenna itsellesi vettä piirityksen varalta, vahvista varustuksiasi, astu liejuun, polje savea, käy kiinni tiilenmuottiin.

14. Ammunna sinulles vettä siinä, missä sinä piiritetään; vahvista sinun linnas, mene saveen ja sotke sitä, ja tee vahvoja tiilejä.

14. Ammunna sinulles wettä: sillä sinä pijritetän: paranna sinun linnas mene saween ja sotke sitä ja tee wahwoja tijlejä. Mutta tulen pitä sinun syömän ja miecan surmaman.

14. Ammunna sinus Wette/ sille sinun pite scantzattaman/ Paranna sinun Linnas/ Mene Sauen sisel/ ia sotke site/ ia teghe wäkeuet tijlit. Mutta Tulen pite sinun ylessömen/ ia Miecan surmaman. (Ammenna sinus wettä/ sillä sinun pitää skantzattaman (piiritettämän)/ Paranna sinun linnasi/ Mene sawein sisälle/ ja sotke sitä/ ja tee wäkewät tiilet. Mutta tulen pitää sinun ylössyömän/ ja miekan surmaaman.)

15. Siinä on tuli sinut kuluttava, miekka on sinut tuhoava, se on syövä sinut niinkuin syöjäsirkat, vaikka lisääntyisit kuin syöjäsirkat, vaikka lisääntyisit heinäsirkkojen tavoin.

15. Mutta tulen pitää sinua syömän, ja miekan sinua surmaaman; sen pitää sinun syömän niinkuin paarmat; sen pitää lankeeman sinun päälles niinkuin ruohomadot.

15. Sen pitä sinun syömän nijncuin parmat sen pitä langeman sinun päälles nijncuin ruohomadot.

15. Sen pite sinun ylessömen ninquin Parmas/ Sen pite sinun ylitzes langeman/ ninquin parman/ Sen pite sinun ylitzes langeman ninquin Castiset. (Sen pitää sinun ylössyömän niinkuin paarmasi/ Sen pitää sinun ylitsesi lankeeman/ niinkuin paarman/ Sen pitää sinun ylitsesi lankeeman niinkuin kastiset (ruohomadot))

16. Sinä olet lisännyt kauppiaasi lukuisammiksi kuin taivaan tähdet: syöjäsirkat ryöstävät ja lentävät pois.

16. Enempi sinulla on kauppamiehiä kuin tähtiä taivaassa; mutta nyt heidän pitää itsensä hajoittaman niinkuin paarmat, ja lentämän siitä pois.

16. Enämbi sinulla on cauppamiehiä cuin tähtiä on taiwas. Mutta nyt heidän pitä idzens hajottaman nijncuin parmat ja lendämän sijtä pois.

16. Enembi sinulla on Cauppamiehie/ quin Techtie Taiuas. Mutta nyt heiden pite itziens vloshaiottaman/ ninquin Parmat/ ia poislendemen. (Enempi sinulla on kauppamiehiä/ niinkuin tähtiä taiwaassa. Mutta nyt heidän pitää itseänsä uloshajoittaman/ niinkuin paarmat/ ja poislentämän.)

17. Sinulla on ennusmiehiä kuin heinäsirkkoja, kirjureita kuin sirkkaparvea, joka asettuu aidoille kylmänä päivänä; kun aurinko on noussut, ne pakenevat, eikä kukaan tiedä paikkaa, missä ne ovat.

17. Sinun ylimmäistäs on niin monta niinkuin ruohomatoja, ja päämiehiäs niinkuin paarmoja, jotka heitänsä aidoille vilun aikana sioittavat; mutta kuin aurinko nousee, niin he sieltä lähtevät, ettei siaakaan tuta, kussa he olivat.

17. Sinun Herras on nijn monda nijncuin ruohomato ja Päämiestäs nijncuin parmoja jotca heitäns aidoille wilupäiwinä sioittawat. Mutta cosca Auringo nouse nijn he sieldä lähtewät ettei tietäckän cuhunga he jääwät.

17. Sinun HERRAS ouat nin monda quin Castiset/ ia sinun Pämiehes/ ninquin Parmat/ iotca heitens Aitain päle wilupeiuine asettauat. Mutta quin Auringo ylesnouse/ nin he sielde heitens wieuet/ ettei heiden Sians tiedhä/ cuhunga he iäuet. (Sinun herrasi owat niin monta kuin kastiset/ ja sinun päämiehesi/ niinkuin paarmat/ jotka heitänsä aitain päälle wilupäiwinä asettawat. Mutta kuin aurinko ylösnousee/ niin he sieltä heitänsä wiewät/ ettei heidän sijansa tiedä/ kuhunka he jääwät.)

18. Sinun paimenesi, Assurin kuningas, ovat nukkuneet, sinun ylhäisesi jääneet liikkumattomiksi. Sinun väkesi on hajaantunut vuorille, eikä ole kokoajaa.

18. Sinun paimenes, sinä Assurin kunigas, pitää makaaman, ja sinun voimallises pitää maata paneman; sinun kansas pitää vuorille hajoitettaman, ja ei pidä kenenkään heitä kokooman.

18. Sinun paimenes Assurin Cuningas pitä macaman ja sinun woimallises pitä maata paneman ja sinun Canssas pitä wuorille hajotettaman ja ei pidä kenengän heitä cocoman.

18. Sinun Paimenes pite macaman/ o Assurin Kuningas/ ia sinun Wäkeueises pite maata paneman/ Ja sinun Canssas pite Wortein päle haiotettaman/ ia eikengen pidhe heite cocoman. (Sinun paimenesi pitää makaaman/ oi Assurin kuningas/ ja sinun wäkewäisesi pitää maata paneman/ Ja sinun kansasi pitää wuorten päälle hajoitettaman/ ja eikenkään pidä heitä kokoaman.)

19. Auttamaton on sinun perikatosi, parantumaton sinun haavasi. Kaikki, jotka kuulevat sanoman sinusta, paukuttavat sinulle käsiänsä. Sillä ketä ei olisi yhäti kohdannut sinun pahuutesi?

19. Ei pidä kenenkään sinun vahinkoas parantaman, eikä sinun rangaistuksestas sureman; vaan kaikki, jotka näitä sinusta kuulevat, pitää käsiänsä sinusta yhteen lyömän; sillä ketä ei ole sinun pahuutes ilman lakkaamata kohdannut.

19. Ei pidä kenengän sinun wahingotas walittaman eikä sinun rangaistuxestas sureman waan caicki jotca näitä sinusta cuulewat pitä käsilläns sinusta paucuttaman: sillä ketä ei ole sinun pahudes ilman lackamat cohdannut?

19. Eikengen pidhe sinun wahingotas walittaman/ eike sinun Rangastoxestas sureman. Waan caiki iotca neite sinusta cwleuat/ pite käsillens sinun ylitzes paukuttaman. Sille kenenge ylitze ei ole sinun Pahudhes ilman lackamat ylitzekeunyt? (Eikenkään pidä sinun wahinkoasi walittaman/ eikä sinun rangaistustasi sureman. Waan kaikki jotka näitä sinusta kuulewat/ pittä käsillänsä sinun ylitses paukuttaman. Sillä kenenkä ylitse ei sinun pahuutesi ilman lakkaamatta ylitse käynyt?)