2 luku

Nuhde papeille. Avioliitot pakanallisten naisten kanssa. Väärintekijäin välinpitämättömyys Herran tuomiosta.

1. Ja nyt teille tämä käsky, te papit!

1. Ja te papit, tämä käsky tulee nyt teille.

1. JA te Papit tämä käsky tule teillen:

1. JA nyt te Papit/ teme Kesky teite waarapi/ (Ja nyt te papit/ tämä käsky teitä waaraapi/)

2. Jos ette kuule ja paina sydämeenne, niin että annatte kunnian minun nimelleni, sanoo Herra Sebaot, lähetän minä teitä vastaan kirouksen ja kiroan teille suodut siunaukset. Minä olenkin ne jo kironnut, sillä te ette ole painaneet tätä sydämeenne.

2. Ellette sitä kuule, ja ellette pane sydämeenne, että te niin antaisitte minun nimelleni kunnian, sanoo Herra Zebaot, niin minä lähetän teidän sekaanne kirouksen, ja kiroon teidän siunauksianne; jopa minä olen myös niitä kironnut, ettette sitä tahtoneet panna sydämeenne.

2. Ellet te sitä cuule taicka laske sydämeen että te nijn annaisitta minun nimelleni cunnian sano HERra Zebaoth. Nijn minä lähetän teidän secaan kirouxen ja kiron teidän siunauxian ja minun pitä nijtä kiroileman ettet te sitä tahtonet laske sydämeen.

2. Ellei te site cwle/ taica sydhemen päle site laske/ Nin/ ette te minun Nimelleni cunnian annaisitta/ sanopi se HERRA Zebaoth. Nin minun pite ydhen Kirouxen teiden secan lehettemen/ ia teiden Siugnauxet kiroleman/ Ja/ minun pite nijte kiroleman/ ettei te tactoneet site sydhemen päle laske. (Ellei te sitä kuule/ taikka sydämen päälle sitä laske/ Niin/ että te minun nimelleni kunnian annatte/ sanoopi se HERRA Zebaoth. Niin minun pitää yhden kirouksen teidän sekaan lähettämään/ ja teidän siunaukset kiroileman/ Ja/ minun pitää niitä kiroileman/ ettei te tahtoneet sitä sydämen päälle laskea.)

3. Minä kiellän teiltä jälkeläiset, ja minä viskelen rapaa teidän kasvoihinne, teidän juhlauhrienne rapaa, ja siihen teidät itsenne kannetaan.

3. Katso, minä tahdon turmella teidän siemenenne, ja paiskaan sonnan teidän kasvoillenne, teidän juhlapäiväinne sonnan, niin että se ijäksi teihin tarttuu.

3. Cadzo minä tahdon teitä ja teidän jälkentulewaisian sadatella ja paiscan teidän juhla pascanne teidän caswollen nijn että se ijäxi teihin tarttu.

3. Catzo/ mine tadhon teite ynne teiden Jelkentuleuaisten cansa sadhatella/ ia paiskan teiden Juhlan paskan teiden Casuoin vastan/ nin ette se ijexi teisse tartuman pite. (Katso/ minä tahdon teitä ynnä teidän jälkeen tulewaisten kanssa sadatella/ ja paiskaan teidän juhlan paskan teidän kaswoin wastaan/ niin että se iäksi teissä tarttuman pitää.)

4. Ja te tulette tietämään, että minä olen lähettänyt teille tämän käskyn, jotta minun liittoni Leevin kanssa pysyisi, sanoo Herra Sebaot.

4. Niin te saatte tuta, että minä sen käskyn teille lähettänyt olen, että sen piti minun liittoni Levin kanssa oleman, sanoo Herra Zebaot.

4. Silloin te saatte tuta että minä sencaltaisen käskyn teille lähettänyt olen että sen piti minun lijttoni Lewin cansa oleman sano HERra Zebaoth.

4. Silloin te saatha tuta/ ette mine sencaltaisen Keskyn teille lehettenyt olen/ ette sen piti minun Lijttoni Leuin cansa oleman/ sanopi se HERRA Zebaoth. (Silloin te saatte tuta/ että minä senkaltaisen käskyn teille lähettänyt olen/ että sen piti minun liittoni Lewin kanssa oleman/ sanoopi HERRA Zebaoth.)

5. Minun liittoni hänen kanssansa oli elämä ja rauha, ja minä annoin sen hänelle peloksi; ja hän pelkäsi minua, vapisi minun nimeni edessä.

5. Sillä minun liittoni oli hänen kanssansa elämään ja rauhaan, ja minä annoin ne pelvoksi hänelle, pelkäämään minua, ja minun nimeäni hämmästymään.

5. Sillä minun lijttoni oli hänen cansans elämään ja rauhaan ja minä annoin hänelle pelgon pelkämän minua ja minun nimeni hämmästymän.

5. Sille minun Lijtton oli henen cansans Elemen ia Rauhan polen/ ia Mine annoin henelle Pelghon/ ette hen minua pelkeisi/ ia minun Nimeni cauatti. (Sillä minun liittoni oli hänen kanssansa elämän ja rauhan puoleen/ ja minä annoin hänelle pelon/ että hän minua pelkäisi/ ja minun nimeni kawahti.)

6. Oikea opetus oli hänen suussansa, eikä vääryyttä tavattu hänen huuliltansa. Rauhassa ja vakaasti hän vaelsi minun kanssani, ja monet hän käänsi pois pahoista töistä.

6. Totuuden laki oli hänen suussansa, ja ei löydetty mitään pahaa hänen huulissansa; hän vaelsi rauhallisesti ja toimellisesti minun edessäni, ja käänsi monta pois synnistä.

6. Totuden Laki oli hänen suusans ja ei löytty mitän paha hänen huulisans. Hän waelsi rauhallisest ja toimellisest minun edesäni ja käänsi monda pois synnistä.

6. Se Totudhen Laki oli henen Suusans/ ia ei miteken paha henen Hwlisans löytty. Hen waelsi rauhalisesta ia toimelisesta minun eteni/ ia monda poiskiensi synniste. (Se totuuden laki oli hänen suussansa/ ja ei mitäkään pahaa hänen huulissansa löydetty. Hän waelsi rauhallisesti ja toimellisesti minun eteeni/ ja monta pois käänsi synnistä.)

7. Sillä papin huulten pitää tallettaman tieto, ja hänen suustansa etsitään opetus; sillä hän on Herran Sebaotin sanansaattaja.

7. Sillä papin huulet pitää opin kätkemän, että lakia hänen suustansa kysyttäisiin; sillä hän on Herran Zebaotin enkeli.

7. Sillä Papin huulet pitä opin kätkemän että Laki hänen suustans kysytäisin: sillä hän on HERran Zebaothin Engeli.

7. Sille Papin Hwlet/ pite Opin kätkemen/ ette Laki henen Suustans kysytteisijn/ Sille hen on sen HERRAN Zebaothin Engeli. (Sillä papin huulet/ pitaa opin kätkemän/ että laki hänen suustansa kysyttäisiin/ Sillä hän on sen HERRAN Zebaothin enkeli.)

8. Mutta te olette poikenneet tieltä, olette opetuksellanne saattaneet monet kompastumaan, olette turmelleet Leevin liiton, sanoo Herra Sebaot.

8. Mutta te olette tieltä poikenneet, pahoitatte monta laissa, ja olette Levin liiton rikkoneet, sanoo Herra Zebaot.

8. Mutta te oletta tieldä poikennet ja pahoitat monda Laisa ja oletta Lewin lijton rickonet sano HERra Zebaoth.

8. Mutta te oletta tielde poikennuet/ ia pahoitat monda Laissa/ ia oletta sen Leuin Lijton rickonuet/ sanopi se HERRA Zebaoth. (Mutta te olette tieltä poikenneet/ ja pahoitat monta laissa/ ja olette sen Lewin liiton rikkoneet/ sanoopi se HERRA Zebaoth.)

9. Niinpä minäkin teen teidät halpana pidetyiksi ja alhaisiksi kaiken kansan edessä, koska te ette ole pitäneet minun teitäni, vaan olette olleet puolueelliset opetuksessa.

9. Sentähden olen minä myös tehnyt, että te olette hyljätyt ja ylönkatsotut kaiken kansan edessä, ettette pidä minun teitäni, mutta katsotte ihmisten muotoa laissa.

9. Sentähden olen minä myös tehnyt että te oletta hyljätyt ja ylöncadzotut coco Canssan edes ettet te pidä minun teitäni mutta cadzotta muoto Laisa.

9. Senteden mine olen mös tehnyt/ ette te oletta ylencatzotut ia hylietyt coco Canssan edes/ ettei te pidhe minun teiteni/ ia Personan ielkin catzotta Laissa. (Sentähden minä olen myös tehnyt/ että te olette ylenkatsotut ja hyljätyt koko kansan edessä/ ettei te pidä minun teitäni/ ja persoonan jälkeen katsotte laissa.)

10. Eikö meillä kaikilla ole sama Isä? Eikö sama Jumala ole meitä luonut? Miksi me olemme uskottomat toinen toisellemme ja rikomme isiemme liiton?

10. Eikö meillä kaikilla ole yksi Isä? eikö yksi Jumala meitä luonut ole? Miksi me katsomme ylön toinen toisemme, ja rikomme sen liiton, joka meidän isäimme kanssa tehty oli?

10. Sillä eikö meillä caikilla ole yxi Isä? eikö yxi Jumala meitä luonut ole? Mixist me cadzomme ylön toinen toisem ja rijwamme sen lijton joca meidän Isäim cansa tehty oli?

10. Sille eikö meille caikilla ole yxi Ise? Eike yxi Jumala meite loonut ole? Mixi sijs toinen toisenne ylencatzome? ia riuamma sen Lijton quin meiden Isein cansa tecty oli? (Sillä eikö meillä kaikilla ole yksi Isä? Eikö yksi Jumala meitä luonut ole? Miksi siis toinen toisenne ylenkatsomme? ja riiwaamme sen liiton kuin meidän isäin kanssa tehty oli?)

11. Juuda on ollut uskoton, Israelissa ja Jerusalemissa on tehty kauhistus. Sillä Juuda on häväissyt Herran pyhäkön, jota Herra rakastaa, ja on ottanut avioksi vieraan jumalan tyttäriä.

11. Sillä Juuda on ylönkatsojaksi tullut, Israelissa ja Jerusalemissa on tapahtunut kauhistus; sillä Juuda turmelee Herran pyhän, jota hän itse rakasti, ja ottaa vieraan jumalan tyttäriä emänniksensä.

11. Sillä Juda on ylöncadzojaxi tullut Israelis ja Jerusalemis on tapahtunut cauhistus: sillä Juda turmele HERran Pyhän jota hän idze racasti ja maca wieran jumalan tytärden cansa.

11. sille Juda on Ylencatzoiaxi tullut/ ia Israelis ia Jerusalemis Cauhistos tapactui. Sille Juda hen riuapi HERRAN Pyhydhen/ iota hen Itze racasti/ ia macapi ydhen wieran Jumalan tytteren cansa. (sillä Juda on ylenkatsojaksi tullut/ ja Israelissa ja Jerusalemissa kauhistus tapahtui. Sillä Juda hän riiwaapi HERRAN pyhyyden/ jota hän itse rakasti/ ja makaapi yhden wieraan jumalan tyttären kanssa.)

12. Hävittäköön Herra siltä mieheltä, joka tämän tekee, Jaakobin majoista valvojan ja vastaajan ja Herran Sebaotin uhrilahjan tuojan.

12. Vaan Herra hävittää hänen, joka sen tekee, Jakobin majasta, sekä opettajan että opetuslapsen, ja sen, joka vie Herralle Zebaotille ruokauhria.

12. Waan HERra häwittä hänen joca sen teke Jacobin majasta sekä opettajan että opetuslapsen ja sen joca wie HERralle Zebaothille ruocauhria.

12. Wan HERRAN pite sen/ ioca sen tekepi/ ylesiurittaman Jacobin Maiasta/ seke Mestarin/ ette Opetuslapsen/ ynne sen cansa ioca HERRALLE Zebaothille Rocawffri wiepi. (Waan HERRAN pitää sen/ joka sen tekeepi/ ylösjuurittaman Jakobin majasta/ sekä mestarin/ että opetuslapsen/ ynnä sen kanssa joka HERRALLE Zebaothille ruokauhrin wiepi.)

13. Ja toiseksi te olette tehneet tämän: olette saattaneet Herran alttarin peitetyksi kyynelillä ja itkulla ja huokauksilla, niin ettei hän enää käänny uhrilahjojen puoleen eikä mielisty ottamaan mitään teidän kädestänne.

13. Te teette myös sen toisen, että Herran alttarin edessä ovat kyyneleet, itkut ja huokaukset, niin etten minä enään tahdo katsoa ruokauhria päin, eli ottaa vastaan jotakin otollisesti teidän käsistänne.

13. TE teette myös että HERran Altarin edes owat sulat kyynelet itcut ja huocauxet: nijn etten minä enä tahdo cadzo ruocauhria päin eli otta wastan jotakin otollisest teidän käsistän.

13. LIateckin te mös teet/ ette HERRAN Altarin edes ouat sulat Kynelet/ idkut ia hocauxet. Nin ettei mine malta enembet Rocawffrin pein catzoa/ eli iotakin otolista/ teiden käsisten wastanotta. (Liiatenkin te myös teet/ että HERRAN alttarin edessä owat sulat kyyneleet/ itkut ja huokaukset. Niin ettei minä malta enempää ruokauhriin päin katsoa/ eli jotakin otollista/ teidän käsistän wastaaanottaa.)

14. Mutta te sanotte: Minkätähden niin? Sentähden, että Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi.

14. Ja te sanotte: minkätähden? Sentähden, että Herra on sinun ja sinun nuoruutes vaimon vaiheella todistanut, jonka katsot ylön, joka on sinun kumppanis ja sinun vaimos, johon sinä liitolla itses kiinni sitonut olet.

14. Ja te sanotte: mingätähden? sentähden että HERra on sinun ja sinun rackan waimos waihella todistanut jongas cadzot ylön joca on sinun elämäs cumpani johon sinä lijtolla sidoit idzes kijnni.

14. Ja te sonotte/ Mingeteden? Senteden/ ette se HERRA ombi sinun ia sinun Norudhens Waimon waihel todhistanut/ iongas ylencatzot/ ioca on sinun elemes Cumpani/ Jollen sine itzes Lijtolla kinisidoit. (Ja te sanotte/ Minkä tähden? Sentähden/ että se HERRA ompi sinun ja sinun nuoruutesi waimon waiheella todistanut/ jonkas ylenkatsot/ joka on sinun elämäsi kumppani/ Jollen sinä itsesi liitolla kiinni sidoit.)

15. Niin ei tee yksikään, jolla on jäännöskään Hengestä. Mutta kuinkas se yksi ? — Hän pyrki saamaan Jumalan lupaamia jälkeläisiä. — Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle.

15. Sillä eikö hän heitä yhdeksi tehnyt, vaikka hänellä olis ollut muita henkiä? Mutta mitä se yksi tekee? Hän etsii Jumalan siementä. Sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älköön kenkään katsoko ylön nuoruutensa vaimoa.

15. Ei se ainoa nijn tehnyt joca cuitengin oli suurest Hengestä: mutta mitäst se ainoa teki? hän edzei sitä siemendä joca Jumalalda luwattu oli. Sentähden carttacat teidän Hengen ja älkön kengän cadzoco ylön hänen racasta waimons.

15. Eipe se Ainoa nin tehnyt/ ia quitengin oli swrest Hengeste. Mutta mite se * Ainoa teki? Hen etzi site Siemende/ ioca Jumalalda oli luuattu. Senteden cartacat teiten/ teiden Hengesten/ ia eikengen ylencatzocon henen Norudhens Waimo. (Eipä se ainoa niin tehnyt/ ja kuitenkin oli suuresta hengestä. Mutta mitä se ainoa teki? Hän etsi sitä siementä/ joka Jumalalta on luwattu. Sentähden karttakaat teitän/ teidän hengestän/ ja ei kenkään ylenkatsokon hänen nuoruutensa waimoa.)

16. Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.

16. Että (Jumala) vihaa sitä hylkäämistä, sanoo Herra Israelin Jumala, kuin joku peittää vääryytensä niinkuin vaatteella, sanoo Herra Zebaot: sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älkäät katsoko heitä ylön.

16. Mutta jos sinä händä wihat nijn eroita se idzestäs sano HERra Israelin Jumala ja anna hänelle waattet werhoxi häwäistyxen tähden sano HERra Zebaoth. Sentähden carttacat teitän teidän Hengestän ja älkät cadzoco heitä ylön.

16. Mutta ios sine hende wihat/ nin eroita site itzestes/ sanopi se HERRA Israelin Jumala/ ia anna henelle Werho henen waatestans/ sen häueistuxen teden/ sanopi se HERRA Zebaoth. Senteden cartacat teiten/ teiden Hengesten/ ia elket heite nin ylencatzoco. (Mutta jos sinä häntä wihaat/ niin eroita sitä itsestäsi/ sanoopi se HERRA Israelin Jumala/ ja anna hänelle werho hänen waatteestansa/ sen häwäistyksen tähden/ sanoopi HERRA Zebaoth. Sentähden karttakaat teitän/ teidän hengestän/ ja älkäät heitä niin ylenkatsoko.)

17. Te väsytätte Herran puheillanne. Mutta te sanotte: Miten väsytämme? Siten, että sanotte: Jokainen, joka pahaa tekee, on hyvä Herran silmissä, ja niihin hänellä on mielisuosio; tahi: Missä on tuomion Jumala?

17. Te olette Herraa teidän puheellanne vaivanneet; ja te sanotte: missä me häntä olemme vaivanneet? Siinä kuin te sanotte: jokainen, joka pahaa tekee, se kelpaa Herralle, ja että senkaltaiset ovat hänelle otolliset; eli kussa on se Jumala, joka rankaisee?

17. TE oletta HERra teidän puhellan härsyttänet sentähden te sanotta: cuingast me händä härsyttelim? silloin cosca te sanotta: joca paha teke ja kelpa HERralle ja sencaltaiset owat hänelle otolliset: eli: cusa on se Jumala joca rangaise?

17. Te olette HERRAN teiden puhellan hersyttenyet. Nin te sis sanotta/ Mille me henen härsyttelim? Sille quin te sanotta. Joca paha tekepi/ se HERRALLE kelpapi/ ia sencaltaiset henelle ouat otoliset/ Eli cussa on se Jumala/ ioca rangaise? (Te olette HERRAN teidän puheellan härsyttänyt. Niin te siis sanotte/ Millä me hänen härsyttelimme? Sillä kuin te sanotte. Joka pahan tekeepi/ se HERRALLE kelpaapi/ ja senkaltaiset hänelle owat otolliset/ Eli kussa on se Jumala/ joka rankaisee?)