3 luku

Polttouhrialttarin rakentaminen. Lehtimajanjuhla. Temppelin perustuksen laskeminen.

1. Kun seitsemäs kuukausi tuli ja israelilaiset jo olivat kaupungeissa, kokoontui kansa yhtenä miehenä Jerusalemiin.

1. Kuin seitsemäs kuukausi oli tullut ja Israelin lapset olivat kaupungeissansa, tuli kansa kokoon niinkuin yksi mies Jerusalemiin.

1. COsca seidzemes Cuucausi oli tullut ja Israelin lapset olit Caupungeisans tuli Canssa cocon nijncuin yxi mies Jerusalemijn.

2. Ja Jeesua, Joosadakin poika, ja hänen veljensä, papit, ja Serubbaabel, Sealtielin poika, ja hänen veljensä nousivat rakentamaan Israelin Jumalan alttaria uhrataksensa sen päällä polttouhreja, niinkuin on kirjoitettuna Jumalan miehen Mooseksen laissa.

2. Niin nousi Jesua Jotsadakin poika, ja papit hänen veljensä, ja Serubbabel Sealtielin poika ja hänen veljensä ja rakensivat Israelin Jumalan alttarin uhrataksensa sen päällä polttouhria, niinkuin kirjoitettu on Moseksen, Jumalan miehen, laissa.

2. Ja Jesua Josedekin poica ja Papit hänen weljens nousit ja Serubabel Sealthielin poica ja hänen weljens ja rakensit Israelin Jumalan Altarin uhrataxens sen päällä polttouhria nijncuin kirjoitettu on Mosexen Jumalan miehen lais.

3. He pystyttivät paikallensa alttarin, sillä he olivat kauhuissaan maan kansojen tähden; ja he uhrasivat alttarilla polttouhreja Herralle, polttouhreja aamuin ja illoin.

3. Ja he laskivat alttarin perustuksensa päälle, vaikka he pelkäsivät sen maan kansoja; ja he uhrasivat sen päällä Herralle polttouhria aamulla ja ehtoolla.

3. Ja he laskit Altarin perustuxens päälle waicka he pelkäisit sen maan Canssoja ja he uhraisit sen päällä HERralle polttouhria amulla ja ehtolla.

4. Ja he viettivät lehtimajanjuhlaa, niinkuin oli säädetty, ja uhrasivat polttouhreja joka päivä niin paljon, kuin oli säädetty, kunakin päivänä sen päivän uhrit,

4. Ja he pitivät lehtimajan juhlaa niinkuin kirjoitettu on, ja tekivät polttouhria joka päivä, sen luvun jälkeen kuin tapa oli, kunkin päivänänsä,

4. Ja he pidit Lehtimajan juhla nijncuin kirjoitettu on ja teit polttouhria jocapäiwä sen lugun jälken cuin pitikin cutakin päiwänäns.

5. ja sen jälkeen jokapäiväisen polttouhrin ja uudenkuun päivien ja kaikkien muiden Herran pyhien juhlien uhrit sekä kaikkien niiden uhrit, jotka toivat vapaaehtoisia lahjoja Herralle.

5. Senjälkeen alinomaisia polttouhreja, ja uuden kuun, ja kaikkein Jumalalle pyhitettyin juhlain, ja kaikkinaisia mieliuhreja, joita he hyvällä mielellä tekivät Herralle.

5. Senjälken mitä alinomaisia polttouhreja ja uden Cuun ja caickein HERran juhlain pyhitettyin ja caickinaisia mieliuhreja cuin he hywällä mielellä teit HERralle.

6. Seitsemännen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen he uhrasivat polttouhreja Herralle, vaikka temppelin perustusta ei oltu vielä laskettu.

6. Seitsemännen kuukauden ensimäisenä päivänä rupesivat he uhraamaan Herralle polttouhria; mutta ei Herran templin perustus ollut vielä laskettu.

6. Seidzemennen Cuucauden ensimäisnä päiwänä rupeisit he uhraman HERralle polttouhria mutta ei HERran Templin perustus ollut wielä laskettu.

7. Ja he antoivat rahaa kivenhakkaajille ja puusepille sekä ruoka- ja juomatavaroita ja öljyä siidonilaisille ja tyyrolaisille, että nämä kuljettaisivat setripuita Libanonilta meritse Jaafoon, sen valtuuden nojalla, jonka Koores, Persian kuningas, oli heille antanut.

7. Ja he antoivat kivenhakkaajille ja taitavaille työväelle rahaa, ja ruokaa ja juomaa, ja öljyä Sidonilaisille ja Tyrolaisille, että he toisivat heille sedripuita Libanonista Japhoon merta myöten, Koreksen Persian kuninkaan suomasta,

7. Ja he annoit kiwenhackaille ja työwäelle raha ruoca ja juoma ja öljyä Sidonialaisille ja Tyriläisille että he toisit heille Cedripuita Libanonista Japhonin merta myöden Corexen Persian Cuningan suomast.

8. Ja toisena vuotena siitä, kun he olivat tulleet Jumalan temppelin sijalle Jerusalemiin, sen toisessa kuussa, ryhtyivät Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Jeesua, Joosadakin poika, ja heidän muut veljensä, papit ja leeviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta olivat tulleet Jerusalemiin, työhön ja panivat kaksikymmenvuotiset ja sitä vanhemmat leeviläiset johtamaan Herran temppelin rakennustyötä.

8. Mutta toisena vuonna sittekuin he tulivat Jerusalemiin Herran huoneen tykö, toisena kuukautena, rupesi Serubbabel Sealtielin poika, ja Jesua Jotsadakin poika, ja muut heidän jääneet veljensä, papit ja Leviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta tulivat Jerusalemiin, ja panivat kahdenkymmenen ajastaikaiset ja sitä vanhemmat Leviläiset Herran huoneen työn teettäjiksi.

8. MUtta toisna wuonna sijttecuin he tulit Jerusalemijn HERran huonen tygö toisna Cuucautena rupeis Serubabel Sealthielin poica ja Sesuja Josedechin poica ja muut heidän jäänet weljens Papit ja Lewitat ja caicki cuin fangeudesta tulit Jerusalemijn ja panit cahdenkymmenen ajastaicaiset ja wanhemmat Lewitat HERran huonen työn teettäjixi.

9. Ja Jeesua poikineen ja veljineen ja Kadmiel poikineen, Juudan jälkeläiset, astuivat yhdessä johtamaan niitä, jotka tekivät Herran temppelin rakennustyötä; samoin myöskin Heenadadin pojat poikineen ja veljineen, leeviläiset.

9. Ja Jesua seisoi poikinensa ja veljinensä, ja Kadmiel poikinensa, ja Juudan lapset, niinkuin yksi mies teettämässä työväkeä Herran huoneessa, Henadadin lapset poikinensa, ja Leviläiset veljinensä.

9. Ja Jesua seisoi poikinens ja weljinens ja Kadmiel poikinens ja Judan lapset nijncuin yxi mies teettämäs HERran huonen työwäke Henadadin lapset poikinens ja Lewita heidän weljens.

10. Ja kun rakentajat laskivat Herran temppelin perustusta, asetettiin papit virkapuvuissaan torvilla ja leeviläiset, Aasafin jälkeläiset, kymbaaleilla ylistämään Herraa, Israelin kuninkaan Daavidin järjestelyn mukaan.

10. Ja kuin rakentajat laskivat Herran templin perustuksen, asettivat he papit puetettuina, vaskitorvien kanssa, ja Leviläiset Asaphin pojat kanteleilla, kiittämään Herraa Davidin Israelin kuninkaan sanoilla.

10. Ja cosca rakendajat laskit HERran Templin perustuxen seisoit Papit puetettuna waskitorwein cansa ja Lewitat Asaphin pojat candeleilla kijttämäs HERra Dawidin Israelin Cuningan sanoilla.

11. Ja he virittivät ylistys- ja kiitosvirren Herralle: Sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti Israelia kohtaan. Ja kaikki kansa nosti suuren riemuhuudon ylistäen Herraa siitä, että Herran temppelin perustus oli laskettu.

11. Ja he veisasivat vuorottain ylistäissänsä ja kiittäissänsä Herraa, että hän on hyvä ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti Israelin ylitse. Ja kaikki kansa huusi korkialla äänellä ja kiitti Herraa, että Herran huoneen perustus oli laskettu.

11. Ja he weisaisit wuoroittain ylistäisäns ja kijttäisäns HERra että hän on hywä ja hänen laupiudens pysy ijancaickisest Israelin päälle: Ja caicki Canssa huusit corkialla änellä ja kijtit HERra että HERran huonen perustus oli laskettu.

12. Mutta monet papit, leeviläiset ja perhekunta-päämiehet, vanhukset, jotka olivat nähneet edellisen temppelin, itkivät suurella äänellä, kun tämän temppelin perustus laskettiin heidän nähtensä. Monet taas korottivat äänensä riemuiten ja iloiten.

12. Mutta moni vanhoista papeista, ja Leviläisistä ja isäin päämiehistä, jotka olivat nähneet ensimäisen huoneen perustuksellansa, niin myös tämän huoneen silmäinsä edessä, itkivät suurella äänellä; ja moni huusi korkialla äänellä ilon tähden;

12. Mutta moni wanhoista Papeista ja Lewitaista ja Isäin päämiehistä jotca olit nähnet ensimäisen huonen: cosca tämä huonen perustus laskettin heidän silmäins edes itkit suurella änellä ja moni huusi corkialla änellä ilon tähden.

13. Eikä voitu erottaa raikuvaa riemuhuutoa kansan äänekkäästä itkusta; sillä kansa nosti suuren huudon, niin että huuto kuului kauas.

13. Että se huuto oli niin suuri, ettei kansa eroittanut ilon ääntä itkun äänestä; sillä kansa huusi korkialla äänellä, että se ääni kauvas kuului.

13. Että se huuto oli nijn suuri ettei Canssa eroittanut ilon ändä itcun änestä: sillä Canssa huusi corkialla änellä että se äni cauwas cuului.